Suomen luonnonsuojeluliiton vaatimukset hallitusohjelmaan 2011 2015

Samankaltaiset tiedostot
Suomen luonnonsuojeluliiton hallitusohjelma esitykset

Kansalaisjärjestön näkemyksiä vesienhoidosta

Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011

Greenpeacen tavoitteet hallitusohjelmaan /Arvio toteumasta

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta

Neuvottelutulos hallitusohjelmasta suometsien ilmastokestävän hoidon ohjauksen näkökulmasta

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Maakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista ( ) - seuranta 2014

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ihmisen paras ympäristö Häme

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) Päättäjien metsäakatemia

Hallitusohjelman tavoitteet luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ja muut ympäristöministeriön ajankohtaiset

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM

ELÄMÄÄ METSISTÄ. Metsätavoitteet Eero Vilmi / Vastavalo

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Energia, ilmasto ja ympäristö

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Metsähallituksen uudelleenorganisointi

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

Ilmiöpohjaiseen budjetointiin liittyviä näkökohtia selvittävä työryhmä

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hallitusohjelma Metsäjohtaja Juha Hakkarainen MTK

Metsähallituksen lakiuudistuksen seminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas

Metsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnassa

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Aluehallinto muutoksessa

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00.

Katsaus kiertotalouden mahdollisiin taloudellisiin ohjauskeinoihin

Monikäyttö ja monimuotoisuus Metsähallituksessa

Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU. Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

VELMU Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä. Mihin VELMUa tarvitaan?

Pohjois-Karjalan metsäohjelma laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Ympäristöministeriö WWF:n lausunto LuTU-toimintasuunnitelmasta

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Transkriptio:

1 / 5 Suomen luonnonsuojeluliiton vaatimukset hallitusohjelmaan 2011 2015 Kohtuutalous: Suomi ottaa menestymisen strategiakseen sopeutumisen luonnon kantokyvyn rajoihin Hallituskaudella aloitetaan kohtuutalousmallin tutkiminen Hallituskaudella asetetaan luonnonvarojen käyttökattotavoitteet Kansantaloutemme luonnonvarojen kokonaiskäyttöä (TMR-lukua) on laskettava 5 % vuodessa toimialakohtaisilla tavoitteilla Säädetään ilmastolaki, jonka tavoitteeksi asetetaan 40 % vähennystavoite kasvihuonepäästöihin vuoteen 2020 Rakennemuutoksen ohjauskeinot Talouden rakennemuutos käynnistetään ympäristöohjaavalla verouudistuksella (VM, TEM, YM) tavoitteena hiilineutraali elämä, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden toiminnan turvaaminen Keinoina ovat ohjauskeinojen muuttaminen ympäristön hyväksi, väkivahva ympäristöhallinto, avoin päätöksenteko sekä kestävään elämäntapaan tähtäävä koulutus- ja kasvatusjärjestelmä BKT:n rinnalle otettaan käyttöön hyvinvoinnin GPI-mittari Ympäristölle haitalliset tuet ja veroedut poistetaan Turpeen tuet poistetaan, verotus päästöjen mukaiselle tasolle Veroja porrastetaan hiili- ja rikkisisällön mukaan, verotuksen painopistettä siirretään energiasisällöstä hiilidioksidipäästöihin Poistetaan sähköveron kaksi erillistä verotasoa Otetaan käyttöön uraanivero haitallisteiden aineiden vero (esim. PVC, ftalaatit, klooratut liuottimet) Suomen luonnonsuojeluliiton leikkauslista Turpeen erityiskohtelu: verohelpotukset noin 200 miljoonaa ja tuet (syöttötariffi 3,04 miljoonaa euroa vuonna 2009) Maatalouden energiaveropalautukset poistetaan (23 miljoonaa vuonna 2008, arvioitu 52 miljoonaa vuonna 2011) Poistetaan yritysten ympäristöverojen palautus (jos vero ylittää 3,7 %) Joukkoliikennetuki lentoliikenteelle (1 2 miljoonaa) Sähköveron kaksi tasoa poistetaan (400 miljoonaa)

2 / 5 Ekosysteemipalveluiden hallinta Ekosysteemipalvelut ja niiden tilan valtakunnallinen kartoittaminen aloitetaan Ekosysteemipalvelut turvataan luonnonvarojen ja alueiden käytössä Ekosysteemipalvelut sisällytetään ilmasto- ja energiapolitiikkaan ja kaavoitukseen Biodiversiteetin ja luonnonvarojen hallinta politiikkaohjelmaksi Ympäristöhallinto tai VNK koordinoi hallinnonaloittain ekosysteemipalvelujen turvaamista Hallinnon kehittäminen Vahvistettu ympäristö-, ilmasto- ja energiaministeriö: ELYjen ympäristövastuualueen strateginen ohjaus ympäristöministeriöön Metsähallituksen Luontopalvelut, valtion maa- ja vesiomaisuuden hallinta sekä julkisten hallintotehtävien ohjaus MMM:stä kala- ja riistaosasto, vesitalous, luonnonvara-, ympäristö- ja tutkimusyksikkö sekä valvonta TEM:stä energiaosasto Aluehallinnon kehittäminen ELYihin perustetaan ympäristöasiamiehen virat kuluttaja-asiamiehen tapaan ELYihin perustetaan julkisten hankintojen neuvontapalvelu ELYt panostavat ympäristötietoisuuden kasvattamiseen ja tehostavat ympäristökasvatussuunnitelmien koordinointia perustamalla ympäristökasvatuksen koordinattorin virat Metsäkeskusten viranomaistoiminnot ELY-keskuksien yhteyteen Energiapolitiikka Energiatehokkuutta ja energiansäästöä tehostetaan hallituskauden aikana siten, että Suomi saavuttaa EU:n energiatehokkuustavoitteen (-20 %) vuoteen 2020 mennessä Energiatehokkuustoimikunnan toimenpide-ehdotukset toteutetaan kokonaisuudessaan Asuntokohtainen lämmön, lämpimän veden ja reaaliajassa toimiva sähkönkulutuksen mittaus pakolliseksi Energianeuvonnan rahoitus turvataan Biomassalle energiakäytössä otetaan käyttöön kestävyyskriteerit biopolttoaineiden tapaan Biopolttoaineiden kestävyydessä huomioidaan myös niiden välillisesti kuluttama vesi eli biopolttoaineiden vesitase Turve- ja suopolitiikka Turpeen tuet poistetaan, verotus päästöjen mukaiselle tasolle Hallituskauden aikana laaditaan suunnitelma, jonka mukaisesti turpeen käytöstä luovutaan vuoteen 2020 mennessä Luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten soiden kuivatus turpeenottoa varten lopetetaan heti hallituskauden aikana Laaditaan suoluonnon ennallistamisen rahoitus- ja toimenpideohjelma (RIEKKO) sekä soidensuojeluverkoston täydentämissuunnitelma Turvetuotannon vesistövaikutukset selvitetään valuma-alueittain Ympäristönsuojelulaki uudistetaan niin, että luontoarvot ja ilmastopäästöt huomioidaan lupaharkinnassa

3 / 5 Liikennepolitiikka Suomen rataverkon kehittämiseen ja ylläpitoon varataan 500 milj. euroa vuositasolla Taajamien ja pitkänmatkan joukkoliikennettä (raide, linja-auto) tuetaan 100 milj. eurolla Kasvihuonepäästöjä lisäävistä ja luonnolle haitallisista tiehankkeista luovutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään vaarantamatta viheralueiden säilymistä ja lähiluonnon monimuotoisuutta Kevyen ja julkisen liikenteen asemaa vahvistetaan kaupungeissa ja taajamissa Sähköautot vapautetaan käyttövoimaverosta ja luodaan maanlaajuinen pikalatausverkosto Joukkoliikenteen arvonlisävero poistetaan Isoimmissa kaupungeissa otetaan käyttöön ruuhkamaksut Korkeimpia kattonopeuksia lasketaan Lentoliikenteelle maksettavat joukkoliikennetuet lakkautetaan Tienvarsia hoidetaan huomioiden monimuotoisuus Kemikaalit Suomen on asetettava varovaisuusperiaate ja ympäristöterveys kemikaalipolitiikan perustaksi Haitattomampien kemikaalien kehittämistä edistetään ja kemikaaleille säädetään haittaveroja Elohopean tuottajamaana Suomen on rahoitettava ja opastettava kehitysmaita elohopeaongelman ratkaisemisessa ja metallisen elohopean varastoinnissa. Suomen oltava aktiivinen nanomateriaalien haittavaikutusten selvittämisessa Jätepolitiikka EU-tasolla ajetaan tuotteille asetettaviin ekologisen tuotesuunnittelun vaatimuksiin kriteerejä tuotteiden minimikäyttöiästä Täysimääräinen jätevero ulotetaan myös jätteenpolttolaitoksiin vietävään jätteeseen Kierrätyskelpoisen jätteen viemisestä kaatopaikalle peritään maksu, joka kattaa lajittelun ja kierrätyksen Haitattomampien vaihtoehtojen kehittämistä ja käyttöönottoa rahoitetaan mainosveron käyttöönotolla Jätteen synnyn ehkäisyyn 20 % jätehuollon budjetista Jätevero korotettava tasolle 60 / tonni v. 2015 Luonnonsuojelupolitiikka Laaditaan ennuste monimuotoisuuden kehittymisestä Luonnonsuojelulakia uudistetaan huomioimaan uhanalaiset luontotyypit ja antamaan parempi suoja uhanalaisille lajeille Biodiversiteettiohjelma päivitetään luontotyyppien ja lajien uhanalaisuusarviointien pohjalta METSO-ohjelman ja biodiversiteettistrategian toteuttamiseen sekä uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojeluun varataan 100 miljoona euroa vuodessa lisää Metsäpolitiikka METSO-ohjelman tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan ja valmistellaan METSO:n jatko-ohjelma 2016 Toteutetaan KuntaMETSO ja luodaan pelisäännöt kunnille maksettavista tuista Metsien hoidon sääntely uudistetaan aloittaen metsälain uudistamisesta KEMERA-laki uudistetaan ja tuet suunnataan ympäristötukiin, luonnonhoitoon ja ennallistamiseen Erityisesti suometsätalouden tukien tarkoituksenmukaisuus arvioidaan (esim. VTT)

4 / 5 Metsähallitus Valtion maa- ja vesiomaisuus säilytetään valtion omistuksessa ja niiden hallinto siirretään Metsähallituksen Luontopalveluille Metsähallituslaki uudistetaan laajapohjaisessa työryhmässä Metsähallituksen suojelualueita laajennetaan vaalikaudella vähintään 30 000 ha METSO-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi ja luonnon monimuotoisuusen turvaamiseksi Maatalouspolitiikka Luomutuotantoa lisätään Julkiset hankinnat tukemaan luomutuotantoa EU-tuet suunnataan ympäristö- ja eläinystävälliseen tuotantoon (CAP-uudistus 2013) Lihantuotannon edistämisohjelmat korvataan kasvisruoan edistämisohjelmilla Maatalouden fosforikuormitusta vähennetään 50 % ja typen 50 % vuoteen 2015 mennessä Aloitetaan siirtyminen suljettuun fosforikiertoon maanviljelyssä ja ruokataloudessa Vesiensuojelu Yhdyskuntien vesiensuojelua tehostetaan sekä jätevesipuhdistamot ja viemäriverkostot uudistetaan rankkasateet kestävälle tasolle Maatalouden fosforikuormitusta vähennetään 50 % ja typen 50 % vuoteen 2015 mennessä Vesienhoidon suunnittelu viedään kansalaisten tasolle mm. lisäämällä resursseja Vapaana virtaavat vedet säilytetään Lähteet ja virtavedet ennallistetaan suunnitelmallisesti Pohjavesivarojen suojelua vahvistetaan Kalastus Turvataan Itämeren kalakantojen kestävä käyttö Vaelluskalojen luontainen elinkierto mahdollistetaan vesistöissämme kalateiden rakentamisella, poikastuotantoalueilla ja säännöstelyn kehittämisellä Uhanalaisten vaelluskalojen pyyntiä rajoitetaan kestävälle tasolle Saimaannorpalle vaaralliset kalanpyydykset kielletään ympärivuotisesti kaikilla tiedossa olevilla saimaannorpan esiintymisalueilla Alueiden käytön suunnittelu Maakuntakaavoituksella ohjataan yhteisvaikutukset huomioiden tuulivoimapuistojen sijaintia (laatukriteerit) Maakuntakaavoihin luodaan merialueiden käytön mukainen luokittelu Maa-ainesten otto (erityisesti kiviainekset) rajataan maakuntakaavoihin varatuille alueille Sipoonkorven kansallispuisto perustetaan Selvitetään Porkkala-Kopparnäs-Störsvikin kansallispuiston perustamisedellytykset

5 / 5 Ympäristölainsäädännön kehittäminen YVA, YSL, LSL uudistetaan laajapohjaisissa työryhmissä YVA-lakia muutetaan niin, että lailla suojeltuja kohteita ei voi yvittaa YSL uudistetaan niin, että luontoarvot, ilmastopäästöt ja materiaalitehokkuus ja jätteen synnyn ehkäisy huomioidaan lupaharkinnassa Metsästyslainsäädäntöä uudistetaan turvaamaan uhanalaiset lajit Kalastuslain uudistaminen Säädetään vieraslajilaki Ympäristökasvatus Ympäristökasvatuksen valtakunnan tason yhteistyö vakiinnutettava Valtakunnallisen yhteistyön vakiinnuttamiseksi tulee perustaa pysyvä päätösvaltainen toimielin, joka saa toimivaltansa keskeisten ministeriöiden asettamana (OKM, YM, TEM, STM, MMM, LVM) Eri ministeriöiden vastuunjakoa on edelleen selkiytettävä ympäristökasvatuksen osalta ja hallintoon on saatava lisää henkilöresursseja tästä vastaamaan Jokaisella hallinnonalalla tulisi olla ympäristökasvatuksesta valtakunnallisesti vastaava henkilö tai henkilöitä Kansalaiset ja ympäristö Kansalaisille taataan: - tiedonsaanti - osallistuminen asioiden valmisteluun - osallistuminen päätöksentekoon - toimiva muutoksenhaku - kansalaisaloite Kansainvälinen ympäristöpolitiikka Suomi sitoutuu kansainvälisiin sopimuksiin ilmastorahoituksesta Vuosina 2011 2013 varataan ilmastorahoitusta vähintään 110 miljoonaa euroa lisärahaa kehitysmäärärahoihin Kansainvälisen ilmastopolitiikan tulee kannustaa metsien ja soiden hiilinielun säilyttämiseen ja varastojen kasvattamiseen Hallitus pitää ympäristöasioiden edistämisen keskiössä kaikissa kansainvälisissä neuvotteluissa Lisätietoja: luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen, 0400 153 133, ilpo.kuronen@sll.fi