1 Maaseutu, innovaatiotoiminta ja kehittämistyö: Mihin suuntaan, millä eväin? Tampere, 8.11.2012 Tutkimuspäällikkö 33014 Tampereen yliopisto S posti: jari.kolehmainen@uta.fi Puh. 050 5749704
2 Osa I: Iso kuva
3 Aluerakenteen menneitä kehityslinjoja Areaalisen valtion kausi Itsenäistymisen ajasta aina 1950 luvulle saakka Maanomistus ja maahan sidotut toiminnat, esim. torpparikysymys ja asutuspolitiikka Suppea Etelä ja Lounais Suomeen keskittynyt poliittiskulttuurinen ydinalue, muu maa laajaa valtioperiferiaa. Hajautettu hyvinvointivaltio II MS:n jälkeinen aika aina 1990 luvulle saakka Nopea elinkeinorakenteen muutos alkutuotantovaltaisesta valtiosta teollistuneeksi valtioksi. Suuri muutto Ytimessä koko valtakunnan alueen sosiaalinen eheys ja taloudellinen koheesio. Hajautettu kilpailuvaltio 1990 luvun alun laman jälkeinen aika Aluerakenteen kehittämisen lähtökohtana taloudellinen kilpailukyky huomio kaupunkeihin ja kaupunkiverkkoon Lähde: muokattu Moisio & Vasanen 2008; Moisio 2012
4 Tulevaisuuden aluerakenne? Kolme mahdollista kehityssuuntaa Metropolivaltio? Muutama kaupunki ja resurssiperiferia Hajakeskittynyt kilpailuvaltio 2.0? Uudenlainen aluerakenne ja syvenevä erikoistuminen Hajautunut bio ja lähitalousvaltio? Maaseudun suhteellisen aseman vahvistuminen Hajakeskittyneen aluerakenteen aluetyyppejä: yksi näkemys Kehitysvyöhykkeet Vyöhykekaupungit Kaupunkien välimaasto Saarekekaupungit Erityisroolien maaseutumaiset / perifeeriset alueet Tyylikkään taantuman alueet Lähde: vrt. Moisio 2012, Sotarauta 2009
5 Muuttuvan väestön preferenssit Tietoisuus mahdollisuuksista Moninaisempi väestö Kuluttajuuden muutos Tietämys, elämys ja biotalouden logiikka Maaseutu =? Vaihtoehtojen kaipuu Vaativammat asiakkaat Muuttuva kansalaisuus & kuntalaisuuus Natisevan hyvinvointijärjestelmän tarpeet & uudet rakenteet Onko klustereita? Kansainvälisesti hajautuvat arvoverkot? Niukkenevat luonnonvarat Osaavan työvoiman saatavuus Julkisrahoitteisten palveluiden uudelleenrakenteistuminen Muut toiminnan edellytykset Yritysten sijaintipreferenssit Lähde: muokattu ja täydennetty Sotarauta 2009
6 Osa II: Innovaatiotoiminta maaseudulla
Innovaatiotoiminnan ekspansio 7 1960 luku 1970 luku 1980 luku 1990 luku Lähde: Valovirta ym. 2009
Alueellisen innovaatiotoiminnan nykytila Absoluuttinen Suhteutettu arvonlisäykseen 8 Lähde: Valovirta ym. 2009
9 T&K menot maakunnittain (2010) Uusimaa Pirkanmaa Pohjois Pohjanmaa Varsinais Suomi Keski Suomi Pohjanmaa Pohjois Savo Satakunta Etelä Karjala Kanta Häme Pohjois Karjala Lappi Päijät Häme Etelä Savo Etelä Pohjanmaa Kymenlaakso Kainuu Keski Pohjanmaa Ahvenanmaa 203,7 175,1 160,1 90,3 89,2 87,9 82,2 62,2 58,5 33,4 33,3 29 21,1 16,4 1,8 690,8 970 1 119,2 3 047,3 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 Yrityssektori, julkinen sektori ja korkeakoulusektori yhteensä, miljoonaa euroa Lähde: Tilastokeskus
10 Tyyliteltyjä huomioita tutkimuksesta Innovaatiotoiminta (teknologiaperusteisin innovaatioin mitattuna) on viimeisten vuosikymmenien aikana levittäytynyt koko maahan nykyään tuotekehitystä ja innovaatioiden kaupallistamista tehdään kaiken tyyppisillä alueilla [Valovirta ym. 2009] Menestyviä yrityksiä on kaikentyyppisillä alueilla, mutta tietyntyyppisille yrityksille menestyminen ja onnistunut innovaatiotoiminta on maaseutumaisilla alueilla on haastavampaa (esim. elektroniikkateollisuus) [Alarinta 1998, Hautamäki 2000, Storhammar & Virkkala 2003] Erityyppisillä alueilla on erikoistuneita rooleja innovaatioiden maantieteessä (esim. kompleksiset innovaatiot yliopistokaupungeissa) [Valovirta ym. 2009] Menestyviä maaseutumaisia (, mutta teollistuneita) seutuja on, mutta niiden kehitys ei ole ollut tasaista tai suoraviivaista, vaan polkuriippuvaista, kuten suurempien kaupunkienkin kehitys [Hautamäki 2003, Valovirta ym. 2009] Pienten seutujen innovaatiotoiminnan paikallinen kehittämistyö tarvitsee avukseen ulkoisia resursseja sekä kytköksiä alueen ulkopuolisiin toimijoihin. [Viljamaa ym. 2008]
Maaseudun innovaatiotoiminnan erityisyys? 11 Luonnonvarat (biotalous) jalostus (teollinen rakenne) elämykset (matkailu, kulttuuri)? Kaupallinen yhteiskunnallinen? Teknologinen sosiaalinen systeeminen? Kompleksinen low end Bottom of pyramid? Radikaali vähittäinen? Suljettu verkottunut avoin? Paikallinen glokaali globaali? Erityisiin olosuhteisiin erityisiä ratkaisuja & skaalaaminen isoksi
12 Osa III: Aluekehittämisen tulevaisuudesta
13 Aluekehittämisen vaiheita: Äärikarkeaa jaottelua Vanhan liiton aluepolitiikka Pieni aluepolitiikka = kehitysaluepolitiiikka (1960 luvun puoliväli ) Suuri aluepolitiikka teollisuuspolitiikka, korkeakoulupolitiikka, sosiaali ja terveyspolitiikka jne. Siiloutunutta ja jäykkää mutta tuotti kuitenkin kestäviä rakenteita! Ohjelmallisen kehittämisen kultakausi EU jäsenyys yhtenä pontimena Pisteittäisistä ja siiloutuneista näkökulmista laajempaan alueellisen tahdon muodostukseen Jopa naivin vahva usko alueiden omaan kykyyn suunnata kehitystä Nykytila Uusi hämmennys & Imperiumin vastaisku Koordinaation hinta ; strategia ja ohjelmaväsymys Byrokratia ja kontrolli; pilalle mennyt raha Reaali ja kehittämistodellisuuden erkaantuminen Konkretian kaipuu pilotoinnit yms. Keskushallinnon vahvistunut ote ja ideologiset tendenssit
14 Mitä tilkkeeksi aluekehittämisen mustaan aukkoon? (1/2) Alueen toivottu tulevaisuus Musta aukko Alueen nykytila (esim. resurssit, osaamiset, yritykset)
15 Mitä tilkkeeksi aluekehittämisen mustaan aukkoon? (2/2) Alueen toivottu tulevaisuus Eri toimijoiden omat visiot ja strategiat Ohjelmallisen kehittämisen renessanssi Alueen toimijat kehittäjäverkosto Perusta kuntoon ja hyötykäyttöön! Eri toimijoiden omat toimet (alueen kehittämiseksi) Puhumisesta tekemiseen Alueen nykytila (esim. resurssit, osaamiset, yritykset)
16 Aluekehittämisen tulevaisuus: Miten eteenpäin? 1. Perusta kuntoon ja hyötykäyttöön! Hyödynnetään olemassa olevia rakenteita ja potentiaaleja. Mietitään asioita uudella tavalla (esim. koulutustoiminta) Luodaan tulevaisuuden perusrakenteita (pienetkin panostukset riittävät) Laajennetaan toimijakenttää Paikallinen osallisuus Yhteistyön prosessit kuntoon 2. Ohjelmallisen kehittämisen renessanssi Pyritään eroon strategioista rauhoittavina rituaaleina. Palautetaan strategioiden ja ohjelmien arvo. Tuodaan ohjelmalliseen politiikkaan dynaamisia elementtejä. 3. Puhumisesta tekemiseen Konkreettisuus, tavoitehakuisuus, kokeileminen Pilotoinnit; asioiden vieminen oikeaan toteutukseen Kokeilukulttuuri, suunnitelu tekemisen kautta
17 Yhteenvetäviä huomioita
18 Kolme pointtia Harmaantuva maaseutu on vedenjakajalla Ihmisten ja yritysten preferenssit ja ulkoiset toimintaympäristön muutokset ratkaisevat maaseudun aseman. On poliittinen kysymys, millä tasolla maaseudun kehittymisen ja kehittämisen kapasiteettia pidetään. Innovaatiotoimintaa on nyky yhteiskunnassa kaikkialla, vaikka siihen liittyy ilmiönä kasautumisetuja. Yksinkertaisimmillaan innovaatio on asioiden tekemistä uudella, lisäarvoa tuottavalla tavalla. Maaseudullakin voi tehdä asioita uudella, lisäarvoa tuottavalla tavalla. Maaseudun erityispiirteisiin liittyy myös uusia mahdollisuuksia innovaatiotoiminnan näkökulmasta. Maaseudun innovaatioiden markkinat voivat olla. Suomalaisessa aluekehittämisessä tarvitaan monitasoinen ryhtiliike. Uusi liitto paikallisen, alueellisen ja kansallisen työn välille Ei rynnätä laidasta toiseen, vaan siilataan parhaat palat aluekehittämisen eri vaiheista ja käytännöistä. Avoimuus myös täysin uusille, epäortodoksisille mahdollisuuksille.
19 Kiitos! Tutkimuspäällikkö 33014 Tampereen yliopisto S posti: jari.kolehmainen@uta.fi Puh. 050 5749704