Tekniikka- ja kiinteistöryhmä, lisättynä ympäristöpalvelut ( Teuva-Kauhajoki päivitetty Teuvan osalta 27.12.2011 ) Teuva, Kauhajoki, Kurikka 1. Teknisen- ja kiinteistötoimen organisointi kunnassa nyt Kiteytetty kuvaus kaikista selvityskunnista miten tekniset- ja kiinteistöpalvelut on organisoitu kunnassa nyt. Henkilöstö ja budjettilukuina käytetään v 2012 talousarviota. 1 Teknisen toimen hallinto Teuva Kauhajoki Kurikka Tekninen toimi Tekninen lautakunta Kunnaninsinööri Toimistosihteeri Piirtäjä Laskentasihteeri 75 % Menot 345 950 Tulot 1 000 Netto 344 950 Sisäiset menot 100 000 Poistot 21 000 Tekninen johtaja Osastosihteeri Toimistosihteeri Asuntosihteeri Työpäällikkö Kanslisti (mukana kaavoituksen solussa) Menot 400 000 Tulot 206 000 Netto 194 000 Sisäiset menot 12 000 Poistot 91 000 Tuloina alueiden vuokria noin 205 000 Kaavoitus Kunnallistek. suunn. ja rakentaminen/ rakennuttaminen MRL:n mukainen kaavoittaja: kunnanins. Oman työn ohella (kilpailutus ja töiden ohjaus) Varsinainen kaavoitus: konsultti Menot 10 000 Omana työnä/isot hankkeet suunnittelu ja toteutus konsultti-ja urakointityönä Ki Tekn, joht. 25 % 1 kaavoittaja 40 000 1 ostopalvelu 30 000 1 kaavasuunnittelija 1 palvelusihteeri Omana työnä. Erikoisja suuremmat työt Konsultti/urakointi. Suunnittelu: Kunnossapitopäällikkö (25% ajasta),
Mrkm Talonrkm Piirtäjä Oman työn javalvonnan työkustannukset siirretään kohteelle tapauskohtaisesti. Urakoinnin kustannukset suoraan ao. kohteelle. mittausryhmä 1+1 n. 40% ajasta. Rakentaminen: Kunnossapitopäällikkö (20% ajasta), työnjohtaja (85% ajasta), 3 asentajaa.( koneet vuositarjousten mukaan) Rakennuttaminen: Kunnossapitopäällikkö ( 10% ajasta), työnjohtaja( 5% ajasta) Budjetti: Katujen rakentaminen 365 000, 2 Katujen ja teiden kunnossapito Kadut 28,2 km Jk/pp-tiet 7,1 km Tievalaistus 44 km Yksityistiet 205 km Urakointimenettely Katujen päällystäminen 110 000, Puistojen rakentaminen 170 000, Ympäristöhankkeet 20 000, Tievalaistus 40 000, Viemärin rakentaminen 540 000. Omana työnä. ( koneet vuositarjousten perusteella) Kunnossapitopäällikkö ( 25% ajasta), 2 työntekijää (50% ajasta) Mrkm 28% Tuntipalkkain. 33% Menot 605 580 Tulot 65 000 Netto 540 580 Budjetti: toimintakulut 405 664, toimintakate 372 084 Va-pp-menot 88 075 Va-pp-tulot 65 000 Poistot 120 000 Vesihuolto, vesilaitos Verkosto 236 km Ottamot 5kpl Ylä-ja alavesisäiliöt, pumppaamot 6 kpl Verkosto 450 km Yhtiö hoitaa Henkilöstöä 5,5 800 000 (2011)
Oy Aqua Botnica Ab Liitt. kiinteistöt 1452 Myynti 2010 249797 m3 Omatyö/konetyöturakoi nti Mrkm 15% Laitoshoitaja 100% Ammattimies 33% Laskuttaja 45 % Menot 300 100. Tulot 301 108 Netto 1 008 Sisäiset tulot 29 208 Sisäiset menot 17 000 Poistot 35 000 SPK 17 000 3 Vesihuolto,viemärilaitos Verkosto 57,3 km Hulevesi 6,5 km Jätevedenpuhdistamo 1 Maasuodatinpuhd. 3 kpl Jv-pumppaamot 11 kpl Liitt. kiinteistöt 745 Myynti 2010 148554m3 Omatyö/konetyöurakoin t Mrkm 15% Laitoshoitaja 100% Ammattimies 33% Laskuttaja 20% Menot 369 850 Tulot 357 460 Netto -12 390 Sisäiset tulot 59 760 Verkosto 107 km Hulevesi 81 km Jätevedenpuhdistamo 1 Jv-pumppaamot 30
Jätehuolto Sisäiset menot 11 700 Poistot 100 000 SPK 11 700 Suljetut kaatopaikat 3 kpl Oy Botniarosk Ab Omatyö/yrityspalvelu Kaatopaikan velvoitetark. Yhteinen jäteltk. Teuva isäntäkuntana Oy Botniarosk Ab huolehtii tämän alueen jätehuollosta. 4 Mrkm Satunnainen tuntityö Energia,kaukolämpölait Menot 28 600 Tulot 0 Netto 28 600 Kpa4,0Mwh,Kpa1,0Mw h Rö 1,5 ja 2,5 Mwh Varalaitos 3,7 Mwh Verkosto 13,6 km Liitt. kiinteistöt 162 Myynti 2010 20713Mwh Omatyö/Ostopalvelutyö Hitsaus-ja konetyöpalvelut Kaukolämpö Oy, kaupunki omistaa 100 %. Verkosto 47 km. Asiakkaita 467 ja lämmitys tilavuutta 2 209 116 m³. 1 toimitusjohtaja 2 toimistovirkailijaa 6 asentajaa Mrkm 15% Laitoshoitaja 100 % Ammattimies 33% Laskuttaja 35% Tp. 2010= 3,74 milj. Menot 1 055 550 Tulot 1 231 970 Netto 176 420 Sisäiset tulot 443 500 Sisäiset menot 20 000 Poistot 200 000 SPK 20 000 Energia,sähkö Pörssisähkö alueellinen yhteishankinta Pörssisähkö yhteisesti Suupohjan alueella
Varasto Mrkm Satunnainen tuntityö Menot 29 020 Tulot Netto 29 020 5 Turvallisuuspalvelut Rakennusvalvonta - Ei sisäisiä eikä poistoja E-P:n Pelastuslaitos Teuvan kuntaosuus 516 904 Poistot 50 000 Omana toimintana Oma lautakunta Rakennustarkastaja 4/5 (Karijoki 1/5) Toimistosihteeri Menot 122 000 Tulot 45 000 Netto 77 000 Sisäiset menot 12 000 LLKY:llä ympäristöasiat E-P:n Pelastuslaitos Kauhajoen kuntaosuus Erillinen rakennuslautakunta, joka valmistelee ja ratkaisee kaavoittajan lausunnon pohjalta myös poikkeusluvat, suunnittelutarveratkaisut ja maa-ainesluvat sekä huolehtii korjausavustusasuntolaina-asioiden viranomaistehtävien hoidosta ym. 1 rakennustarkastaja lautakunnan esittelijänä ja vastuualueen esimiehenä + 1 rakennustarkastaja työmaavalvonta ja delegoidut uudisrakennusluvat + 1 rakennustarkastaja työmaavalvonta, jatkuva valvonta, delegoidut
Rakennuslupia 68 Maa-aineslupia 2 Maa-ainesluvat valvottavat 25 korjausluvat ja avustus. 1 palvelusihteeri + 1 projektityöntekijä mm. keskeneräisten hankkeiden selvittelyssä. (rakennuslupia n. 330/ v, keskeneräisiä rakennushankkeita n.1350 kpl, maaaineslupia 70 kpl) 6 Yksityisteiden hoito - Käytäntö, rahat. - Käytäntö, rahat 1.Kunta hoitaa n. 205 km yksityisiä teitä kustannuksellaan. Kriteerit: 3 pysyvää asuntoa Tien vähimmäispituus 300 jm Kustannukset vuosittain -tiet kp. 170 000 (ka 5v) -valaistus27000 (ka 5v) 2.Kunta tekee yksityisteiden parantamishankkeita -suunnittelee -hakee valtionavustusta -toteuttaa hankkeet -hakee maksatuksen -vastaa kustannusten va-ylimenevästä osuudesta Kustannukset vuosittain Menot 112390 (ka 5v) Tulot 83442 (ka 5v) Netto 29949 (ka 5v) Menot ja työt Bruttomenot n.249000, Nettomenot n.142000. Kunnossapitopäällikkö hoitaa yksityistieasioita (n.15 % ajasta) sekä toimii puheenjohtajana tiehoitokunnan toimituksissa. Muuten tielautakunnan tehtäviä hoitaa tekninen lautakunta. Kaupunki avustaa n. 190 tiekuntaa kunnossapidossa joiden yhteispituus on n. 383 km. Tiehoitokunnat hoitavat yksityisteitä itsenäisesti. Kaupunki avustaa myös yksityisteiden perusparannuksia n. 30 % todellisista kustannuksista. Kunnossapidon ja perusparantamiseen osoitetut määrärahat ovat vuosittain pienentyneet ollen v.2012: kunnossapito 113 000 perusparannus 20 000. Luokat 1-5, avustukset väillä 348-891 /km.
molemmis-ta kohdista (1-2) sisältyy kohtaan kadut, kuin myös valaistus yleisten- ja yksityisteiden varrella, mikä on kunnan hoidettavana. Kunnossapidon avustusosuus on keskimäärin n. 30 %. Ruokapalvelut Omana toimintana, valmistuskeittiötä 11 Ruokapalvelupäällikkö 1 Ravitsemuspäällikkö 1 Ruokapalveluesimies 2 Ravitsemustyönjohtaja 1 Ravitsemustyöntekijä22,5 Toimistosihteeri 0,5 Tuotetut palvelut 1500 annosta/päivä Ruokapalvelut tuottavat ateriapalveluja kahdessa keskuskeittiössä, yhteiskoulun keskuskeittiöllä n. 2600 annosta/päivä ja terveyskeskuksen keittiöllä n. 800 annosta/päivä. Valmistuskeittiötyht. 8 kpl. ISisältyy keskuskeittiöt). Jakelukeittiöt yht.9kpl 7 Menot 1 759 395 Tulot 1 759 395 Netto 0 Ateriat viedään 4 ryhmäperhepäiväkotiin Sisäiset menot 275 000 Sisäiset tulot 902 395 Henkilöstö; 1 ruokapalv.päällikkö 1 rav. työnjohtaja 1 emäntä 45 muu henkilöstö Vuokratalot Teuvan Vuokratalot Oy Sisältää eri 13 yhtiötä Asuntoja 167 Isännöinti ja hoito, kts. Kiinteistön hoito. Vuokrausaste 90% Budjetti n. 2,5 milj. Menot 2 582042 Tulot 2 568127 Netto 13 915 Sisältää poistoja 14 520 Vuokrataloyhtiö 459 as. asuntoa. Isännöinti ostopalveluna: 1 toimitusjohtaja 3 toimistotyöntekijää
Menot 698 985 Tulot 836 890 Netto 137 905 Lainat n. 3.7 milj. Kunta: Kiinteistöjä 73 Asuntoja 76 Sisältyy teknisen toimen kokonaisbudjettiin Ks. kiinteistön hoito Henkilöstö sama Vuokratuotot 2 293 000 Käyttökorvaukset 186 000 Yhteensä 2 479 000 Kaupunki: 1 asuntosihteeri (hoitaa myös korjausavustusten laina asiat.) 4 vuokrakiinteistöä 33 asuntoa kulut 85 550 (sisältyy kiinteistömenoihin 8 Kiinteistön hoito - Kunta ja Teuvan Vuokratalot Oy Talonrkm., laskentasihteeri 25 %, laitospalveluohjaaja, 5 talonmiestä, 5 kirvesmiestä, 17 laitoshuoltajaa Menot 3 732 968 Tulot 3 311 100 Netto 421 868 To Toimitilapalvelut huolehtii kaikista kiinteistöistä ja laskuttaa hallintokuntia nettoperiaatteella ja palvelusopimusten mukaan Kiinteistönhoito: 1 kiint. työnjohtaja 13 muuta henkilöstöä Budjetti n. 3,2 milj. Sisäiset menot 556 468 Sisäiset tulot 1 815 000 Poistot 705 000 Menot 3 699 494 Tulot 3 789 739 Netto 90 245 Sisältää poistot muilta kuin sivistyksen kiinteistöjen osalta (noin 1,5 milj. ) Puhtaus: 1 Siivoustyönjohtaja 1,5 Siivoustyönohjaaja 41 muuta henkilöstöä Budjetti n. 1,6 milj.
Menot 1 612 193 Tulot 1 475 526 Netto 136 667 Yleiset alueet, Liikuntapaikat, reitistöt Keskuskenttä 1 kpl Kyläkentät 6 kpl Kaukalot 6 kpl Jääradat 6+3 kpl Ladut 60 km Omatyö/koneurakointityöt Mrkm 15 % Liikuntapaik.hoitaja 100% Koululainen kesällä (1*3*3=9 vk) Menot 115 750 Tulot 0 Netto 115 750 Yleiset alueet: Oma työ, Kunnossapitopäällikkö (5 % ajasta), 2 työntekijää (10 % ajasta) Budjetti toimintakulut 50 821 9 Huom! Menot siirretään sivistystoimen sektorille vuoden lopussa (Todellinen toteutuma). Puistot ja istutukset Poistot 15 200 Hoidettavaa nurmikkoa n.13,0 ha I stutusalueita n.3 ha Leikkikentät 11 kpl Uimapaikat 1 kpl Omatyö/koneurakointi, (leikuu-ja muut konetyöt) Mrkm 12% Tuntityöntekijä n. 3 kk Kesätyöntekijä 1 0,5 v Koululaiset 2-4, (2*3*3=18 vk)
Muut alueet Menot 122 950 Tulot 0 Netto 122 950 Sisältyy: Poistot 2 000 Torit ja matonpesupaikka: Omatyö/Koneurakointi Mrkm Tuntityöntekijä Menot 6 300 Tulot 0 Netto 6 300 10 Ympäristölautakunta LLKY Oy:n sisällä LLKY Oy:n sisällä Jäsenet: Isojoki 1 (puheenjohtaja) Karijoki 1 Teuva 3 Kauhajoki 5 Ympäristöpalvelut: Ympäristötoimen hallinto -Organisointi -Hallinto -Henkilöstö -Budjetti Ympäristönsuojelu -Organisointi LLKY Oy hoitaa molempien kuntien osalla. LLKY Oy hoitaa Menot jaetaan asukasluvun suhteessa LLKY Oy hoitaa molempien kuntien osalla. Toimistosihteeri 1 Ympäristöpalvelujohtaja 0,8 Menot 103 000
-Hallinto -Henkilöstö Ympäristönsuojelusihteeri 1,2 -Budjetti Ympäristöterveydenhuolto Menot 125 500 Tulot 10 000 Netto 115 500 11 -Organisointi -Hallinto -Henkilöstö -Budjetti Eläinlääkintä -Organisointi -Hallinto -Henkilöstö -Budjetti LLKY Oy hoitaa Ympäristöterveystarkastaja 4 kpl Menot 263 200 Tulot 22 500 Netto 240 700 LLKY hoitaa. LLKY hoitaa. Eläinlääkärit 5 (vastaanottotila joka kunnassa ). -Teuva 1 -Karijoki1 -Isojoki 1 -Kauhajoki 2 Menot 479 000 Tulot Netto 479 000 Valvonta eläinlääkäri 1 Menot 92 000 Tulot 82 000 Netto 10 000
2. Kokonaisarvio kunnallisteknisestä- ja kiinteistöinfrasta ja lähivuosien investointisuunnitelma sekä arvio korjausvelasta Teuva Kauhajoki Kurikka Kuntoarvio Investointisuunnitelmat Korjausvelkaarvio Huom! Kunnan kiinteistöt - Hallintorakennukset T - Ka - Koulut T - Ka - Päiväkodit T - Ka - Terveysasemat T - Ka - Harrastetilat T - Ka Vuokratalot T - Ka - Myös käyttöaste v 2010 Teuva 90%. - Kauhajoki 91 % Verkostot - Vesi T K - Viemäri T K - Energia T K - Tietoliikenne T Seutuverkko Hyvä Tyydyttävä Tyydyttävä Hyvä 0 milj. 0,077 milj 4,105 milj. 5,6 milj. 0,920 milj. 0,05 milj. 4,570 milj. 2,56 milj. 0,080 milj. 0,0 12milj. T 19 milj. K Kaikki kiinteistöt 0,140 milj. 0,0 Ei inv. suu. 0,475 M *5,45 ; 3,1 M 1,17 M Seutuverkko (Kuitu) 0,41 M *4,74; 2,39 M 1,07 M *(Riippuen ratkaisusta. Oma puhd.tai osakkuus yhteisessä yhtiössä.) Betoni sujutukset tehty 2010-2011. 12
Maksut ja taksat v. 2011 Vesi Teuva Kauhajoki Kurikka Huom! Käyttömaksu 0,90 e/m3 Perusmaksu 1,70 e/p/v Liittyminen 55,00 e/piste Esimerkiksi: ok-talo 1100 e rivitalo 770 e/h k-talo 770 e/h Kaikki luvut laalaatikossaalv0% 0,42 /m3, alv 0 %. esimerkki: Ok talo 200 krm 2 Tonttijohto 670,00 alv 0% Vesiliittymä 840,00 alv 0% Yhteensä: 1510,00 alv 0 %. Teuvan:Taksat noussevat n. 5% 1.4.2012 lähtien. (0,95 ; 1,85; 60,00) 13 Viemäri Käyttömaksu 1,95 e/ m3 Perusmaksu 1,95 e/p/v Liittymismaksu 66,00 /pist Esimerkiksi: ok-talo 1320 e rivitalo 924 e/h k-talo 924 e/h 2,65 /m3 alv 0% alv 0 %. Liittymät: Ok ja paritalo 6 krs m 2 kerrostalo, rivitalo, muut kytketyt 5 krsm 2 Teuvan:Taksat noussevatn.20% 1.4.2012 lähtien. (2,40;2,40;76,00) (K-ta ei sisällä koko korotusta 2,10;2,10) Kaikki hinnat ovat verottomia hintoja. liike, varasto ja teollisuusrak. 4 krs m 2 varasto ja teollisuushalli / vähäinen sos. tilojen ym. osuus 3 krs m 2 esimerkki: Ok talo 200 krm 2 200 krm 2 * 6 * = 1200,00 alv0% Kulutusmaksu yht. 0,42 + 2,65
Jäte Rak.tark. Teuva kuuluu Oy Borniarosk Abn alueeseen Botniarosk hinnasto Ok-talo 120 m2 lupamaksu yht. 342,00 e alv 0% Kaavoitus liite 1 Muut Energia 48,90e/Mwh Perusmaksu: ok-talo 188,50 e Liittymismaksu: ok-talo2250,00e Hinnat ovat verottomia. = 3,07 /m 3 alv 0% Kauhajokikuuluu Oy Borniarosk Ab:n alueeseen Botniarosk hinnasto liite 1 Energia 54,57e/Mwh Perusmaksu: ok talo 223,58 e Liittymismaksu: ok talo 2220,00 e Hinnat ovat verottomia. Teuva:Taksat noussevat n. 5% 1.4.2012 lähtien(51,40). 14 3. Kuntien omistama maaomaisuus, kaavoitussuunnitelmat ja Teuvan alueen kehittäminen yhdistyneessä kunnassa 3.1. Omaisuus Teuva Kauhajoki Kurikka Rahallinen arvo (arvio) Metsäomaisuus 144,8 ha 0,2896 M T (2000 /ha) 4,2 milj. K Myytävät asuintontit 108 kpl n. 27 ha 2031 ha Yhteismetsään siirtymässä 506 ha. Myyntiin 123 ha Omakotitontteja: Keskustaalueella yhteensä 37 kpl (Aro 16, Toivakka 3,Kalkunmäki 16,Paukkula 2), Hajaasutusalueella yhteensä 18 kpl (Kainasto 4, 0,750 M T
Päntäne 4, Nummijärvi 7, Ikkeläjärvi 2, Hyyppä 1) Myytävät rantatontit Myytävät teollisuustontit Myytävät kiinteistöt 16 kpl n. 34 ha Myytäviä kiinteistöjä on, ne selvitetään erikseen Rivitalotontteja yhteensä 6 kpl (Kalkunmäki 5 ja Aro 1) Ikkeläjoen varrella oleville tonteille on valtuuston päätös tarjousten pyytämisestä Yhteensä 43 kpl (Aro 25, Panula 15 ja Päntäne 3) 6 kpl omia kiinteistöjä. 0,192 M T 15 3.2. Kiteytetty kuvaus kuntien kaavoitussuunnitelmista ja työryhmän ehdotus miten Teuvan kunnan aluetta kehitettäisiin osana yhdistynyttä kuntaa. Kehitetään omina alueinaan (Kauhajoki,Teuva) Tavoitteellinen tarkastelu alueittain. Samoin periaattein kuin tälläkin hetkellä. Tärkeimpänä näkökulmana lähipalvelut ja niiden ensisijainen huomioiminen. Tähtäin on, että maaseutu pidetään elävänä. Samat kaavoitusperiaatteet kuin Kauhajoella. 4. Vesi- ja jätevesiasioiden järjestäminen yhdistyneessä kunnassa 4.1. Organisointi ja sen mahdollisesti aiheuttamat lisäinvestoinnit
4.1.1. Mikäli yhdistyminen tapahtuisi, tulee organisointi tapahtumaan Kauhajoen vesija viemärilaitosyhtiössä. (Kauhajoki). Paineviemärin rakentaminen mahdollista Teuvalta Kauhajoelle. (Kauhajoki). Kauhajoen viemärilaitoksen kapasiteetti riittäisi myös Teuvan jätevesien käsittelyyn. Kauhajoella on myös käyttövesikapasiteettia tarvittaessa Teuvan mahdollisia lisä tarpeita varten. Mahdolliset käyttö- ja jätevesijärjestelyt Teuvalta Kauhajoelle edellyttäisivät runkojohtoverkoston rakentamista pumppaamoineen välille Teuva-Kauhajoki arviolta noin 27,5 km johtolinjapituudella. Siirtolinjaverkoston arvioidut kustannukset olisivat noin 2,45 M. Johtolinja kustannuksiin on laskettu mukaan myös varmuusvesijohdon sijoittaminen samaan kaivantoon siirtoviemärinjohdon kanssa. Siirtolinja olisi mahdollista sijoittaa siten, että verkoston piiriin voitaisiin liittää kiinteistöjä ainakin Teuvan Riipin- ja Äystönkylien alueelta sekä Kauhajoelta Kainaston alueelta. Teuvan kunta on neuvotellut jätevesiyhteistyöstä rannikon suuntaan jätevesien johtamiseksi käsiteltäväksi M-Real Oyj:n puhdistamolla Kaskisissa. Neuvotteluosapuolina hankkeessa ovat Närpiön ja Kristiinankaupungin kaupungit sekä Karijoen ja Teuvan kunnat ja M-Real Oyj. Kaskisten kaupungin jätevedet käsitellään jo nyt M-Real Oyj:n puhdistamolla. Neuvottelutulos saadaan arvion mukaan kuntapäättäjien käsiteltäväksi vuoden 2012 alussa. Tavoitteena neuvotteluissa on ollut, että jätevesien johtaminen Kaskisiin voisi alkaa v. 2015 alusta lähtien, jolloin esimerkiksi Teuvan kunnan nykyisen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa päättyy. Siirtolinja on mahdollista sijoittaa siten, että verkoston piiriin voitaisiin liittää kiinteistöjä ainakin Teuvan Teerenpaikan, Perälänkylän ja Viitin alueilta sekä Karijoen Myrkynkylä siirtolinjalla. 16 Todettakoon myös, että Teuvan kunta on osakkaana Närpes Vatten Oy:n sekä Kaskisten kaupungin kanssa yhteisessä tukkuvesiyhtiössä (Oy Aqua Botnica Ab), joka ostaa vettä Kauhajoen Vesihuolto Oy:ltä toimitettavaksi Teuvan kunnan sekä Kaskisten- ja Närpiön kaupunkien tarpeisiin. Luonnollisin lisä-/varavesi sekä jätevesiyhteys sekä jätevesien käsittelyratkaisu kuntien yhdistyessä olisi yhteistyö Kauhajoen vastaavien liikelaitosten kanssa. Toisena mahdollisena ratkaisuna jätevesien johtamisen ja käsittelyn osalta Teuvalla voisi olla yhteistyö rannikon suuntaan. 4.2.Organisoinnin vaikutus taksoihin, erityisesti Teuvalla Taksat ja maksut tulee kerätä omakustannusperiaatteella.
Arvion mukaan kummallakaan toteutuvista vaihtoehdoista ei ole merkittävää vaikutusta taksoihin Teuvan kunnan ja Kauhajoen kaupungin osalla. Riippuen, kuitenkin investointi- ja käyttötoimintojen organisoinnista. 5. Energiahuollon järjestäminen/organisointi yhdistyneessä kunnassa 5.1. Organisointi ja sen mahdollisesti aiheuttamat lisäinvestoinnit Yhteinen hankintaympäristö. Sähköenergian hankinnan osalla Teuva ja Kauhajoki toimivat tällä hetkellä samassa hankinta renkaassa Suupohjan alueella. Kaukolämpölaitoksen toimintojen osalla Kauhajoen lämpölaitos toimii omana yhtiönään. Teuvalla kaukolämpölaitos toimii liiketoiminta-alueella, jossa liiketoiminta-alueen toimintojen kirjanpito on eriytetty (vesi-, viemäri- ja kaukolämpölaitos). Kaukolämpölaitoksen organisointi voisi tapahtua esimerkiksi siten, että se yhtiöitettäisiin omaksi yhtiöksi taikka Teuvan kunnan lämpölaitos yhdistetään Kauhajoen Lämpö osakeyhtiöön. 17 5.2. Organisoinnin vaikutus taksoihin, erityisesti Teuvalla. Ei muutosta. Organisoinnilla ei ole oleellista vaikutusta Teuvan taksoihin. Yhtiöiden yhteistyö voisi tuoda esimerkiksi polttoaineen hankinnassa säästöjä. 6. Jätehuollon ja pelastuspalvelun järjestäminen/organisointi yhdistyneessä kunnassa 6.1. Organisointi ja sen mahdollisesti aiheuttamat lisäinvestoinnit Oy Botniarosk Ab vastaava molempien kuntien jätehuollosta. Molemmat kunnan kuuluvat Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueeseen. 6.2. Organisoinnin vaikutus taksoihin, erityisesti Teuvalla Ei vaikutusta kummankaan kunnan taksoihin/maksuihin. 7. Yhdistyneen kunnan omistamien vuokratalojen omistuksen ja hallinnon organisointi 7.1. Organisointi
Yhteistyö on mahdollinen laajentuneena. (Kauhajoki) Lähtökohtana olisi, että jatkettaisiin nykyisellä kahden yhtiön mallilla. Toimintojen kehittäminen ja selvitystyö yhtiöiden mahdolliseen fuusioimiseen olisi mahdollista. Perusperiaatteena on, että asuntopalvelut säilyisivät sekä Teuvalla että Kauhajoella. 7.2 Vaikutukset investointisuunnitelmiin 18 Teuvan tarpeet (mahdolliset)nostaa investointien määrää.(kauhajoki) Investointisuunnitelmiin järjestelymallilla ei olisi erityistä vaikutusta. 8. Ruokapalvelun organisointi ja yhtenäiset toimintatavat yhdistyneessä kunnassa 8.1. Valmistuskeittiöt ja jakelukeittiöt Yhteinen ruokapalvelupäällikkö voi olla, valmistuskapasiteettiin ei muutosta. (Kauhajoki). Teuvan ja Kauhajoen ruokapalvelut on hankintojen osalta yhteistyössä Suupohjan hankintarenkaassa. Kouluverkkoratkaisun toteuduttua Teuvalla toimisivat keittiöt ainakin terveyskeskuksessa, koulukeskuksessa sekä Lehtiharjun sairaalassa. 8.2. Yhteinen toimintamalli (esim. miten ateriat toimitetaan kotipalvelun asiakkaille, lämpimänä vai kylmänä jääkaappiin, etuisuudet esim. sotaveteraanien ilmaiset lounaat, lasten ip- välipalat jne.) Voidaan kehittää. (Kauhajoki). Lähtökohtana ruokahuolto paikallisesti omalla henkilöstöllä. Hankintarengas ja palvelut LLKY:n kanssa ovat jo nyt yhteismitallisia. Toimintoja kehittäminen myös pitkässä juoksussa yhteisesti on mahdollista eläkepoistuman ja kouluverkkoratkaisujen yhteydessä, ketään ei tarvitse irtisanoa.
9. Yksityisteiden hoidon periaatteet yhdistyneessä kunnassa Toimintamalli selvitettävä. (Kauhajoki). Kauhajoki avustaa tiekuntia hoitoluokitukseen perustuen (hoitoluokat 1-5:n) keskimäärin noin 30% osuudella vuosittain kaupungin vahvistamista tieluokkien kilometrikustannuksista. Tie, jolla on kaksi taloutta, pituuden suhteen ei ole rajoituksia. Teuvalla kunta hoitaa yksityisteiden kunnossapidon kunnan toimintana. Syntyneistä kustannuksista ei peritä kustannusosuutta tiekunnilta. 19 Ennen mahdollisen kuntaliitoksen toteutumista tulisi selvittää yksityiskohtaisesti yksityisteiden avustusjärjestelmä. Teuvan ensisijaisena lähtökohtana on, että kunta/kaupunki hoitaisi yksityistiet Teuvan nykyisellä kriteeristöllä. Mikäli neuvotteluissa päädyttäisiin tiekuntien avustusmenettelyyn, tiekuntien hoitaessa itsenäisesti tiensä, tulisi avustusprosentin olla tien todellisista kunnossapitokustannuksista huomattavasti suurempi, kuin mitä Kauhajoen kaupunki tällä hetkellä soveltaa. Mikäli päädyttäisiin käyttämään tiekuntien avustusmenettelyä tarvittaisiin Teuvalla tiekuntien siirtymäaikaa toiminnan uudelleen järjestämiseen mm. tiekuntien perustamisten ja yksiköintien sekä hallinnon organisoinnin ja tehtäviin koulutuksen osalta. Teuvalla yksityistiet ovat olleet kunnan hoidettavina v. 1969 lähtien. Siirtymäajan pituuden tulisi olla vähintään viisi vuotta, jonka ajan Teuvan osalla toimittaisiin Teuvalla tällä hetkellä olevan käytännön mukaisesti. Teuvalla tien kunnan hoitoon ottamisen pääkriteerinä on ollut se, että tien pituus on vähintään 300 m ja tien varrella on vähintään kolme pysyvää asuntoa. Yksityisteiden hoidon osalta työryhmässä käytiin laaja keskustelu/neuvonpito. Todettiin, että Teuvalla on käytetty keskitetysti kunnan hoidossa olevien teiden kunnossapitoon viiden edellisen vuoden keskiarvon mukaan laskettuna noin 850,00 euroa tiekilometriä kohden. Vastaavasti Kauhajoki on avustanut yksityisten teiden kunnossapitoa keskimäärin arviolta noin 300,00 eurolla tiekilometriä kohden. Työryhmä toteaa yksimielisesti, että yksityisteiden hoitamisen/avustamisen toimintatavat Teuvalla ja Kauhajoella poikkeavat oleellisesti toisistaan. Mikäli Kauhajoen osalta yksityisteiden kunnossapito hoidettaisiin vastaavalla tavalla kuin Teuvalla nousisivat Kauhajoen vuotuiset yksityisteiden kunnossapito kustannukset noin 200 000 eurolla nykyisestä noin 110 000 eurosta.. Vastaavasti Teuvalla käytettäessä Kauhajoen nykyistä yksityisteiden avustusmallia teiden kunnossapitokustannukset vähenisivät noin 110 000 eurolla. Teuvan osalta yksityisteiden kunnossapidossa jouduttaisiin siirtymään tiekuntien avustamiseen
eikä kunnalla olisi taloudellisia resursseja hoitaa yksityisiä teitä enää tämänhetkisen järjestelmän mukaisesti. Toimintamallien yhteensovittamisen osalta todettiin, että Kauhajolla voitaisiin harkita esimerkiksi vilkasliikenteisimpien läpikulkuteiden ottamista kaupungin hoidettavaksi. Menettely lähentäisi jonkin verran kuntien nykyisiä yksityisteiden hoitokäytäntöjä keskenään. Lopuksi todettiin, että mahdillisessa kuntien yhdistymistilanteessa Teuvalle annetaan viiden vuoden siirtymäaika tiekuntien toimintojen uudelleen järjestämiseen mm. tiekuntien perustamisten ja yksiköintien sekä hallinnon organisoinnin ja tehtäviin koulutuksen osalta. Siirtymäaikana tiekunnan hoidetaan Teuvalla tällä hetkellä olevan käytännön mukaisesti. 20 10. Mahdollisesti vapautuvat kiinteistöt ja ehdotus niiden käytöstä yhdistyneessä kunnassa Tarpeettomat myyntiin. Molempien kuntien osalla on järkevää ja tarkoituksen mukaista luopua ainakin muista, kuin kunnan ydintoimintoihin tarvittavista kiinteistöistä. 11. Ympäristöpalvelujen järjestäminen/organisointi yhdistyneessä kunnassa 11.1. Organisointi ja sen mahdollisesti aiheuttamat lisäinvestoinnit Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Oy (LLKY)vastaa molempien kuntien ympäristöpalveluista. Tavoitteena on alueen eläinlääkintäklinikoiden tason nostaminen sekä varustetason varmistaminen ja monipuolistaminen. Varusteiden hankinta arvio noin 30 000 euroa / klinikka. Päivityksen hinta Teuvan osalta olisi n. 30 000 150 000 euroa riippuen toiminnan laadusta ja laajuudesta. 11.2. Organisoinnin vaikutus taksoihin, erityisesti Teuvalla Ei merkittävää vaikutusta kummankaan kunnan tämänhetkisiin taksoihin/maksuihin. Taksat samat koko LLKY:n alueella perustuen asukasluvun suhteeseen. Kuntien yhdistymistilanteessa ympäristöpalvelut sekä niiden organisointi voitaisiin toteuttaa pääsääntöisesti nyt LLKY:n kautta järjestetyllä tavalla.
12. Miten Teuvan kunnan tekninen henkilöstö sijoitetaan yhdistyneessä kunnassa Teknisen toimen lähipalvelut kuten tilahallinnon, ruokapalvelujen, yleisten alueiden sekä liiketoiminnan palvelut säilyisivät paikallisina palveluina. Toimintoja varten tarvittava käyttöhenkilökunta sekä toimintojen organisointia varten tarvittava henkilöstö säilyisi myös paikallisella tasolla. 21 Otetaan huomioon lähivuosina eläkkeelle jäävien määrä. Tarvitaan henkilöstön avoin suhtautuminen mahdollisiin työpaikkasiirtoihin, mikäli Teuvan kuntarakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia. (Kauhajoki)