Maakuntahallitus I 122 08.10.2012 Kostamuksen biovoimalahanke, BIOKOS MH 122 EU:n ENPI Karelia-ohjelma Kainuun maakunta -kuntayhtymän hanke-ehdotus Kostamuksen biovoi ma lai tos (BIOKOS) on läpäissyt Karelia ENPI CBC -ohjelman ensim mäi sen ja toisen vaiheen valintaprosessit. Kaikki mukana ole vat venäläiset ja suomalaiset yhteistyöpartnerit ovat sitoutuneet hankkeen toteuttamiseen ja rahoitukseen. Hanke käynnistyy sen jäl keen, kun Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallitus on hyväksynyt hankkeen omalta osaltaan. Hankkeen ydinsisältö Kostamuksen kaupungin omistukseen toimitetaan kaasutukseen perus tu va biopolttolaitos, joka tuottaa lämpöä ja sähköä Kostamuksen kau pun gin jäteveden käsittelylaitoksen yhteydessä. Alueella ovat valmii na kaukolämpöverkko ja sähkön siirtoverkko. Rakennettava laitos käyttää polttoaineena kuivattua lietettä, jota saadaan suoraan jäteveden käsittelylaitokselta ja joka kuivataan pro sessis sa. Jätevesipuhdistamon nykyinen lietteen kui vaus jär jes tel mä toimii laitoksen esikuivaimena, josta esikuivattu liete siirretään ter miseen kuivaukseen, missä se savukaasujen avulla kuivataan kaa sutus kel poi sek si (kosteusprosentti alle 27 %). Lisäksi laitos voi sa manai kai ses ti käyttää puuhaketta ja mm. yhdyskuntajätettä. Kaa su tus laitok ses sa voidaan käyttää myös kaatopaikoille menevää pa la vaa jätettä, mikä on merkittävä parannus jätteiden kä sit te ly on gel miin Kostamuksessa. Laitoksessa palava materiaali kaasutetaan ja prosessin lop pu tuottee na syntyy synteesikaasua. Kaasu käytetään polttomoottorin poltto ai nee na ja moottoriin kytketyn generaattorin avulla tuotetaan sähköä. Polttomoottoreista savukaasut johdetaan rumpukuivaimeen, jos sa ne kuivattavat lietteen. Kaasutus on eksoterminen prosessi, johon ei tarvita ulkopuolista energiaa. Prosessissa syntyvä ylimääräinen lämpöenergia hyödynnetään lämmön talteenottolaitteiston avulla jätevesipuhdistamon läm mi tys tar peisiin. Syntyvä sähköenergia hyödynnetään jätevesipuhdistamon sähkön käyt tö tar pei siin. Prosessissa syntyvä tuhka käytetään maan paran nus ai nee na. Biovoimalaitos tuottaa 0,97 MW lämpöä ja 0,37 MWe sähköä.
Bioenergian käytön koulutusta Kostamuksessa ja Kainuussa Investoinnin lisäksi projektissa järjestetään koulutusta alan hen ki lökun nal le rajan molemmilla puolin. Kun kyseessä on uusi innovaatio, han ket ta markkinoidaan ja toimintaperiaatteita esitellään kaupunkien ja piirien energialaitosten henkilökunnalle sekä energiahuollosta päät tä vil le tahoille Kainuussa ja Karjalan tasavallassa. Kaksi laaja-alaista bioenergia forumia Kajaanissa ja Kos ta mukses sa Hankkeessa järjestetään kaksi forumtapahtumaa, joissa esitellään asian tun ti joi den ja bioenergia-alan yritysten toimesta uusimpia bioener gian hyödyntämistä edistäviä teknologisia sovellutuksia ja käytän tö jä Euroopassa ja Venäjällä. Kajaanin forumissa (2013) esitellään ja markkinoidaan suomalaisia ja eurooppalaisia bioenergiaratkaisumalleja ja alan yritykset esit te levät uusinta alan teknologiaa. Kostamuksen forumissa (2014) esitellään Kostamuksen uuden biolai tok sen toimintaperiaatteita sekä esitellään muita Venäjällä käy tössä olevia bioenergiatekniikoita. Laitteiston toimintaperiaatteet Esidesinfioitu ja suodatettu liete syötetään pumppaamalla kuivuriin, jos sa sitä käsitellään lietteestä haihtuvasta vedestä valmistetulla tulis te tul la höyryllä. Tulistukseen käytetään kaasumoottorin pa ko kaasua. Kuivuri toimitetaan valmiina kokonaisuutena sisältäen pää laitteet, sähköistyksen ja automaation. Kuivattu liete johdetaan rumpuperiaatteella toimivaan termiseen kaasut ti meen, jossa kiintoaine monivaiheisesti kaasuuntuu. Lietteen lisäk si kaasutuksessa voidaan hyödyntää erilaisia puuperäisiä polt toai ne ja kei ta. Kaasutin toimitetaan valmiina kokonaisuutena. Kaa sutuk ses sa syntyvä tuhka poistetaan kaasutinrummun loppupäässä ole van tuhkakartion ja sulkuruuvin kautta. Kaasu suodatetaan noin 400 C lämpötilassa keraamisella kynttiläsuodattimella. Kaasua jäähdy te tään ilmaesilämmittimellä ennen sen johtamista moottoriin. Kaasumoottori toimitetaan valmiina kokonaisuutena. Kaasumoottori hyö dyn tää termisesti tuotetun kaasun korkealla hyötysuhteella. Moot to riin kytketty generaattori tuottaa sähköä 400 V jännitteellä, net to säh kön tuot to on noin 300 kw. Uutta innovaatiota
Rakennettava biopolttolaitos edustaa uusinta kainuulaista in no vaatio ta. Sen toimintaa on kehitelty Suomessa jo useita vuosia. Pro sessis sa käytettävä kaasutin on todettu Patentti- ja rekisterihallituksen toi mes ta uudeksi keksinnöksi, lietteen puhdistusmenetelmälle on myön net ty patentti ja lietteen hyödyntämisestä energiantuotantoon edel lä kuvatulla tavalla on patenttihakemus vireillä. Testattu tek niik ka mahdollistaa usean polttoaineen samanaikaisen käytön (jäte, lie te, puu, ym. palava aine) sekä tarvittavien komponenttien op ti maa li sen, nopean ja täysin automaattisen ohjauksen. Laitoksella on kor kea hyötysuhde (95%), alhaiset päästöt, automaattinen tehon sää det tävyys, alhaiset käyttökustannukset ja vähäinen ylläpidon tarve. Ympäristöinvestointi Hanke edistää ympäristönsuojelua, koska maastoon läjittämisen sijas ta liete voidaan hyödyntää energiatuotannon polttoaineena. Pa lavan aineen kaasutuksen avulla päästöt vähenevät neljänneksen suoraan polttoon verrattuna. Jätevesilietteen kaasutuksella ja syn ty vän kaasun poltolla alennetaan maaperään, ilmaan ja vesistöön jou tu via päästöjä. Puun ja mm. vedenpuhdistamon lietteen ha joa mis pro sessis sa vapautuu metaani- ja typpioksidipäästöjä, jotka lisäävät kas vihuo ne kaa su ja. Uuden teknologian avulla nämä kaasut otetaan talteen ja hyödynnetään lämmön ja sähkön tuotannossa. Laitos palvelee Kostamuksen ja alueen ympäristön parantamista. Kaa to paik ko jen tarve pienenee, kun rakennetaan biopolttoaineisiin no jau tu vaa teknologiaa ja lämpölaitoksia. Laitoksen avulla vä hen netään mm. kaatopaikkakaasuja ja haitta-aineiden sitoutumista maahan ja pohjaveteen. Kostamuksen biolaitos korvaa raskaan polt to öljyn käyttöä ja siten vähentää siitä aiheutuvia rikkipäästöjä alueella. Kaasutuksen yhteydessä syntyvää tuhkaa on mahdollisuus käyttää maan parannusaineena pelloilla ja metsissä. Kostamuksen kaupungin jätteiden käsittely saadaan EU:n ym pä ris tödi rek tii vit täyttävälle tasolle. Hankkeen avulla saadaan kokemuksia uu des ta teknologiasta ja voidaan jakaa konkreettista tietoa uusista bio voi ma lois ta, joita voidaan hyödyntää monenlaisissa ra ken nus kohteis sa ja soveltaa hyvin erilaisissa ja erikokoisissa julkisten ra kennus ten energiaratkaisuissa Tehokkaan, paikallisen energiatuotannon kehittäminen sekä ym päris tön suo je luun liittyvien näkökohtien huomioon ottaminen edel lyt tävät monipuolista uusiutuvien polttoaineiden hyödyntämistä läm mi tykses sä ja myös sähköntuotannossa. Kostamuksen biovoimalaitos toimii pilottina ja esimerkkinä tämän tavoitteen edistämisessä. Hankkeen hyödyt Kainuuseen
1. Hankkeeseen osallistuu kainuulainen yritys, joka yhteistyössä alan toimijoiden kanssa on osallistunut teknologian kehitystyöhön. Laitteis toon kuuluva kaasutin on kainuulainen keksintö. Laitteiston valmis tus ja toimitukset kilpailutetaan. Kilpailuun kutsutaan myös kainuu lai sia yrityksiä. 2. Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, Ekokymppi on mukana yh teistyös sä, siten, että Kajaanin Majasaaren jätteenkäsittelylaitoksella on käyn nis tet ty vastaavanlaiseen kaasutukseen perustuvan laitoksen koe käyt tö, jossa pyritään hyödyntämään Kainuun kuntien jätteitä. Han ke on saanut Kainuun ELY -keskukselta rahoituksen. Laitoksen koe käyt tö palvelee BIOKOS -hankkeen toteuttamista ja siihen osallis tu vat BIOKOS -hankkeessa mukana olevat kai nuu lai set/suo ma laiset yritykset ja toimijat. 3. Ekokymppi osallistuu BIOKOS -hankkeen koulutus- ja fo rum tapah tu miin sekä seuraa hankkeen toteutumista. Mikäli hankkeesta saa daan myönteisiä kokemuksia, on Kainuun jätehuollon kun ta yh tymä kiinnostunut myös suuremman mittakaavan yhteistyöstä esi merkik si lämpö- ja sähköenergiaa tuottavan lämpölaitoksen muodossa (Lii te 1, Ekokympin lausunto). 4. Paltamossa toimintaansa aloittava Aquaminerals Finland Oy on tilan nut vedenpuhdistusprosessiinsa kainuulaisen yrityksen keksimän vas taa van lai sen kaasuttimen, joka tuottaa prosessiin tarvittavan lämmön puunjalostuksessa syntyvää palavaa jätettä hyödyntämällä. Lait teis to jen toteuttaminen eri käyttökohteisiin sekä niistä saatavat käyt tö ko ke muk set edistävät toimijoiden yhteistyötä ja tukevat alan tuo te ke hi tys tä. 5. Hankkeen avulla vahvistetaan kainuulaista bioenergiaan ja jätteen hyö ty käyt töön liittyvää osaamista. Tietämys bioenergian hyö dyn tä misen uusimmasta teknologisesta kehityksestä saadaan maa kun nan käyttöön. Kainuuseen saadaan hankkeen avulla myönteistä ima goa Suomessa ja Venäjällä. Hanke edistää kainuulaisten yri tys ten mahdollisuuksia muodostua merkittäväksi osaajaksi bio voi ma la hankkei den suunnittelussa, tuotekehittelyssä ja viennissä. 6. Hanke on päänavaus Venäjälle vietävästä biovoimalaratkaisusta. On nis tues saan se avaa kainuulaisille yrityksille uusia vien ti mark kinoi ta kasvavilla Venäjän ympäristöinvestointimarkkinoilla. 7. Vartiuksen kautta tapahtuvat laitteiston vientitoimitukset ja niistä saa ta vat kokemukset edistävät rajaliikenteen kehittämistä sekä li säävät Kainuun Venäjä-vientiin liittyvää osaamista. 8. Hankkeeseen kahdeksi vuodeksi palkattava päätoiminen pro jek-
tiosaa ja vahvistaa maakunnan tarvitsemia resursseja bio energia-alal la ja raja-alueyhteistyössä. 9. Kainuun maakunta -kuntayhtymän riskit minimoidaan kirjallisella so pi muk sel la siten, että vastuu hankkeen onnistumisesta kuuluu laite toi mit ta jil le ja Kostamuksen kaupungille. Hankkeen perustiedot Hankkeen hallinnoija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hankkeen kesto: 24 kk sopimuksen allekirjoituksesta Hankkeen kokonaiskustannukset: 1 099 660 Hankkeen ohjelmarahoitus (90 %): 989 000 Omarahoituksen tarve kahdelle vuodelle: 110 660 Budjetti, 24 kk euroa 2013 2014 EU+ Venäjä 989 000 716 000 273 000 Kostamuksen kaupunkipiiri 76 000 38 000 38 000 MYP Teploseti, Kostamus 9 660 4 830 4 830 OOO Aplsov, Kostamus 5 000 2 500 2 500 Kainuun maakunta -kuntayhtymä 5 000 2 500 2 500 RecyclingEnergy Int. Oy, Kajaani 5 000 2 500 2 500 PlaNoma Tmi, Espoo 10 000 5 000 5 000 Kokonaiskustannnukset 1 099 660 771 330 328 330 Hankkeen rahoitus koostuu Venäjän valtion ja EU:n sekä mukana ole vien partnereiden rahoituksesta. Kainuun maakunta -kun ta yh tymän rahoitusosuus on 2500 /vuosi (kokonaisrahoitus on 5000, jo ka on 0,5 % hankkeen kokonaisbudjetista). Hankkeessa mukana ole vat yritykset ovat sitoutuneet rahoitukseen edellä olevan budjetin mu kaises ti. Kustannuserittely Palkat, asiantuntijat 113 000 Matkat 39 360 Laite- ja infrainvestoinnit 811 600 Markkinointimateriaali 10 000 Koulutus 10 000 Foorumit (2 kpl) 40 000 Muut palvelut 75 700 Yhteensä 1 099 660 Päätökset Hanke on hyväksytty ENPI Karelian valintakomiteassa (JSC)
Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: 29.-31.5.2012 ja seurantakomiteassa (JMC) 13.6.2012. Yh teis työpart ne rit Venäjällä ja Suomessa ovat sitoutuneet hankkeen ra hoi tukseen ja toteutukseen. Ensimmäinen rahoitusneuvottelu ENPI Ka relian hallintoviranomaisen (Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulu) kanssa on pidetty 6.9.2012 Oulussa. Aikataulu: Maakuntajohtajan muutettu ehdotus: 1. Maakuntahallituksen päätös 8.10.2012 2. Yksityiskohtaiset rahoitusneuvottelut hallintoviranomaisen (ENPI Karelia, Oulu) kanssa 30.10.2012 3. Rahoitussopimuksen allekirjoitus 30.11.2012 4. Projektihenkilöstön rekrytointi 1.12.2012 5. Projektin käynnistyminen 3.12.2012 6. Projektin päättyminen 2.12.2014 Lisätietoja asiasta antaa suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen, puh. 044 710 0864 tai projektijohtaja Paavo Keränen, puh. 044 710 0853 tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Liite nro: 1 Ekokympin lausunto Maakuntahallitus hyväksyy BIOKOS -hankkeen omalta osaltaan ja sitoutuu hankkeen rahoitukseen (5000 euroa). Maakuntahallitus hyväksyi BIOKOS -hankkeen omalta osaltaan ja sitoutuu hankkeen rahoitukseen 5000 euroa. Ehtona on hankkeeseen sitoutumiselle, että sopimuksella varmistetaan ulkoisen rahoituksen saaminen. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan muutetun ehdotuksen.