Teksti ja kuvat: Heli Järvinen Yrittäjänaiset selvittivät matkallaan Onko Italia pitsaa, sirkusta vai tiukkaa bisnestä? Mielikuvamme Italiasta on selkeä: pitsaa, pastaa ja Berlusconi, holtitonta taloudenpitoa, velkaa, historiaa ja jalkapalloa. Yrittäjänaisille selvisi jäsenmatkalla Milanoon ja Gardajärvelle, että ennakkovaikutelma on turhan yksipuolinen. Toinen puoli totuutta on se, että pelkästään Milanon ympärille levittyvän Lombardian bruttokansantuote on suurempi kuin koko Espanjan. Vaikka koko maa on velkaantunut reilusti Suomea enemmän, velka on otettu pääasiassa kotimarkkinoilta, eli tavalliset italialaiset ovat sijoittaneet valtion arvopapereihin, kun taas Italian ulkomainen velka on vähäistä. Myös kotitaloudet ovat selkeästi suomalaisia perheitä varakkaampia. Kun Suomessa kotitaloudella on velkaa keskimäärin 29 000 euroa, on Italiassa vastaava luku vain 15 000. Finpron Milanon toimiston päällikkö Marjaana Karjalainen pitää vähintään yhtä tärkeänä asiana sitä, että Italiassa vilpittömästi arvostetaan yrittäjyyttä. SYN tutustui matkallaan niin hotelli-, tekstiili- kuin urheiluliikeosaamiseen, ja hurmaantui myös ympäristöön. Yrittäjänaisten jäsenmatkalaisia hellivät niin monipuolinen ohjelma, maittava ruoka kuin aurinkoinen sääkin.
Finpron Marjaana Karjalainen ravistelee suomalaisten käsityksiä Italiasta. Italiassa yrittäjyys on positiivinen arvo Suomalaisten ja italialaisten käsitys yrittäjyydestä on hyvin erilainen. -Suomessa tuntuu joskus, että yrittäjäksi ryhdytään vasta, kun muita töitä ei saa. Täällä jokainen itseään kunnioittava ihminen ryhtyy yrittäjäksi. Lombardiassa on jo nyt 3,8 miljoonaa yritystä, ja uusia syntyy päivässä enemmän kuin lapsia, kertoo Marjaana Karjalainen Finprosta. Karjalainen korjaa virhekäsityksiä myös laajemmin. -Harva tietää, että Italia on maailman toiseksi suurin valmistajamaa esimerkiksi robotiikan ja työstökoneiden osalta. Myös avaruusteknologiaosaaminen on vahvaa. Finpron tehtävänä on hakea suomalaisia tuotteita Italian markkinoille sekä auttaa suomalaisia yrityksiä löytämään luotettavia kauppakumppaneita. -Italialaiset arvostavat laatuamme, mutta joskus täkäläisessä ajattelussa esimerkiksi suomalainen design katsotaan paremmin sopivaksi tunturimajaan kuin milanolaiseen kotiin, hän vertaa. Finpron Milanon toimiston päällikkö Marjaana Karjalainen haluaa oikoa suomalaisten Italia-käsityksiä. -Moni tuntee pitsan, jalkapallon ja Berlusconin, mutta harva tietää, että Italia on maailman toiseksi suurin valmistajamaa esimerkiksi robotiikan ja työstökoneiden osalta. Myös avaruusteknologiaosaaminen on vahvaa, hän muistuttaa.
Yrittäjänaisilta löytyy Italiassa vahvaa tahtoa Suomalaiset yrittäjänaiset olivat vaikuttuneita kollegoidensa toiminnasta Italiassa. Vaikka heillä ei siellä vastaavaa omaa organisaatiota olekaan, löytyy naisista tiukkaa bisnesajattelua ja tinkimätöntä työhalua. Jaana Nakari on luonut oman uransa hotellinpitäjänä. Aiemmin matkailualalla toiminut nainen sai elämänsä tilaisuuden yrittäjänä, kun hänen miehensä ihastui vanhaan taloon, joka oli ollut 60 vuotta tyhjillään. Kahdeksan vuoden uskomattoman ahkeroinnin seurauksena paikka on kuin paratiisi, joka on myös monelle suomalaiselle tuttu. -Yrittäjyys on ollut hyvin erilaista, mitä alussa kuvittelin. Ensin olin työntekijöille pehmeä johtaja, enemmän kuten kaveri, mutta siitä ei tullut mitään. Vähitellen opin, että italialaiset vaativat johtajalta napakkuutta ja auktoriteettia. Nykyään pidän paljon enemmän kuria, ja silti työntekijät viihtyvät, hän kertoo kokemuksistaan. Hotellitoiminta on Italiassa täyden arvonlisäveron alaista. Vuoden vaihteessa vero on nousemassa 21:stä 22 prosenttiin. Vain majoitustoimintaan pätee 10 prosentin vero. Nakari on lähtenyt omassa toiminnassaan mahdollisimman suuresta omavaraisuudesta. Arcadion tilalla kasvavat tomaatit, salaatit, yrtit ja hedelmät. Yrittäjänaisten jäsenmatkalaiset hurmaantuivat paikkaan ikihyvikseen. Viinirypäleitä sai syödä suoraan ruokapation katossa olevasta köynnöksestä ja viikunoita poimia puusta. Nakari pitääkin kiinni siitä, että kunkin vuodenajan tuotteita käytetään mahdollisimman tuoreena eikä turhaan säilötä niiden vitamiineja odottamaan. Tällä kertaa periaate toteutui muun muassa alkuruokana tarjotussa suussa sulavassa kurpitsakakkusessa, jota ympäröi taivaallinen juustokeitto. Villa Argadion lounas oli koostettu tuoreista tilan vihanneksista. Lounaan kruunasi upeat näköalat Garda-järvelle.
Matolla pitkä lento maailmalle Kristiina Lassuksen mattostudio tarjosi kansainvälisen tuulahduksen, sillä hänen tuotteensa ovat levinneet moneen maahan. Mattoja esitellyt Nina Lindfors kertoi yhden maton kutomisen vievän aikaa kuukausia. Alusta loppuun täysin käsin kudottavat matot edistyvät kutojansa käsissä päivässä vain noin 8 senttiä. Materiaaleina ovat pellava, silkki ja villa, ja tyylinä pelkistetty skandinaavisuus, jota italialaiset Lindforsin mukaan arvostavat. Kristiina Lassuksen luonnonmateriaaleista kudotut matot ihastuttivat yrittäjänaisia, jotka olivat vaikuttuneita etenkin yrityksen kansainvälisyydestä. Urheiluliikkeen vahvuutena on erikoistuminen Marja Suonto lähti nuorena naisena Italiaan matkaoppaaksi, mutta vuoden työnteon jälkeen kävi kuten niin monelle ja hän rakastui italialaiseen mieheen. Koska kyseessä oli olympiatason purjehtija, alkoi ajan myötä oman vesiurheiluun keskittyvän urheilukaupan perustaminen olla luonnollinen valinta. Suonto myöntää kuitenkin käyneensä asiaankuuluvat keskustelut miehensä suvun kanssa. -Aikani appivanhempien ja bisneksen välissä pyörittyäni tein miehelleni selväksi, että hänen on valittava, kehittääkö ja jatkaako liikettä hänen vaimonsa vai äitinsä. Niin erilaiset näkemyksemme olivat. Ja niin sitten kävi, että mies valitsi minut, vaikka anoppi asiasta aikansa vihoittelikin. Myös Suonto vahvistaa tiukan johtajuuden vaatimuksen. -Välillä tuntuu, että moraalin taso on täällä huono. En olisi uskonut, että joudun sanomaan työntekijälle, että jos vessapaperi loppuu, ota vanha rulla pois ja pistä roskiin ja ota kaapista uusi tilalle ja asenna se paikalleen, mutta niinkin olen tehnyt. Välillä olen myös joutunut sanomaan, että menepä viikoksi kotiin miettimään, haluatko tulla tänne takaisin tekemään töitä.
Oman erikoisosaamisensa takia liike on kuitenkin menestynyt hyvin ja laajentanut myyntiään myös nettiin. Urheilukauppaa vetävä Marja Suonto on tottunut johtamaan yritystään italialaisella topakkuudella. -Välillä olen joutunut sanomaan, että menepä viikoksi kotiin miettimään, haluatko tulla tänne takaisin tekemään töitä. Kävelemisestä tuli ammatti Liikunnallisella Tiina Arrankoskella on ehkä kaikkein poikkeuksellisin ura. Hän on onnistunut tekemään sauvakävelystä itselleen ammatin ja menestyvän bisneksen. Hänen yhdessä miehensä kanssa omistama yritys on kouluttanut Italiaan tuhatkunta sauvakävelyn ohjaajaa. Nykyään Arrankoski kouluttaa jo ohjaajien ohjaajia, mutta vetää samalla myös omia ryhmiä. -Silti kaikkien kohdalla lähdetään liikkeelle ihan perusteista. Vaikka moni sanoo harrastavansa sauvakävelyä, turhan monella on kyse pelkästä sauvojen ulkoilutuksesta. Oikealla tekniikalla harrastukseen saa paljon lisää tehoja ja sekä koko kehon hyvinvointia. Yksi Yrittäjänaisten seurueesta lähti tutustumistilaisuuden jälkeen Arrankosken matkaan vuorille ja sai kokea unohtumattoman elämyksen Gardan upeissa maisemissa täydessä auringonpaahteessa. Uutta matkaa suunnitellessa 20-henkinen seurue oli tyytyväinen matkaan antiin. Ohjelma oli monipuolinen, ruokatarjoilu ennakko-odotukset ylittävä, ja maisemat huimaavat. Aikataulun pitävyydestä huolehti viehättävä paikallisoppaamme Leena Volpe. Vaikka ohjelmaa oli paljon, ehti moni hankkia matkalaukun täytteeksi myös kenkiä, laukkuja, vaatteita, viiniä, pastaa ja juustoja.
-Lisää tätä, sanoivat monet, ja ensi vuoden matkakohteeksi ehdoteltiin jo Sloveniaa ja Dubaita. Otamme vinkkejä vastaan toiveista, sillä syksyllä 2014 starttaamme uudelle jäsenmatkalle johonkin päin maailmaa tutustumaan yrittäjänaisten toisenlaiseen arkeen. Ohjeita neuvotteluun Italiassa: -osallistu sinnikkäästi: kun suomalainen on tottunut sanomaan lauseen ja odottamaan vastausta, italialainen ajattelee ääneen eri näkökulmista ja puhuu päälle. -kysy syistä, älä määristä: suomalainen on tottunut kysymään ensimmäisenä eri lukuja: mitä maksaa ja kuinka paljon pystytään tuottamaan, kun italialainen haluaa tietää, miten kuljetus onnistuu ja mitä hyötyä yhteistyöstä voisi olla. Siis numerokysymysten sijaan muista kysyä miten ja miksi!