06. Työvoimapolitiikan toimeenpano S e l v i t y s o s a : Työvoimapoliittisten toimenpiteiden volyymiksi vuodelle 2004 ehdotetaan keskimäärin 94 700 henkilöä vuodessa. Määrärahan käytön joustavuuden lisäämiseksi ehdotetaan koulutus- ja työllistämistoimet sekä julkisen työvoimapalvelun erityistoimet koottavaksi samalle momentille. Osana rakenteellisen työttömyyden purkamistoimia käynnistetään julkisen työvoimapalvelun uudistus. Uudistuksessa eriytetään työvoiman välitys ja vaikeasti työllistyvien vaatimien tukitoimien järjestäminen. Työvoimapolitiikan toimenpiteet ja periaatteet Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan välistä tasapainoa työmarkkinoilla, turvata työvoiman saatavuutta, torjua työttömyyttä sekä järjestää työtä hakeville mahdollisuuksia tehdä työtä. Työvoimaviranomaisen järjestämiä tai hankkimia keskeisiä julkisia työvoimapalveluja ovat työnvälitys, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja muut ammatillisen kehittymisen palvelut sekä työllistämistuet ja työmarkkinatoimenpiteet. Muita ammatillisen kehittymisen palveluja ovat ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut, koulutus- ja ammattitietopalvelut sekä ammatillinen kuntoutus. Työttömien työllistymistä edistäviä tukia ovat palkkaperusteiset työllistämistuet, yhdistelmätuki, työllisyyspoliittinen projektituki, omatoimisuusavustus ja investointien työllisyysperusteinen tukeminen. Työmarkkinatukimomentilta rahoitetaan osa työttömyysturvasta ja lisäksi myös aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä kuten työkokeilua, työelämävalmennusta ja työharjoittelua työpaikalla. Julkisella työvoimapalvelulla edistetään työllistymistä ensisijaisesti avoimille työmarkkinoille joko suoraan tai koulutuksen avulla. Toissijaisesti työllistymistä tuetaan käyttämällä työllisyysmäärärahoja. Työllistymistä edistettäessä ja tuettaessa selvitetään ensin henkilöasiakkaan mahdollisuudet saada työtä työssäkäyntialueellaan. Julkista työvoimapalvelua tarjotaan asiakkaiden palvelutarpeen ja tilanteen mukaisesti. Asiakkaalle tarjotaan mahdollisuuksia omatoimiseen palvelujen käyttöön itsepalvelun ja tiedottavan palvelun avulla. Jos palvelujen käyttäminen tällä tavalla ei johda työhön, koulutukseen tai työpaikan täyttymiseen, työvoimatoimisto suunnittelee ja järjestää yhdessä asiakkaan kanssa tehostuvia palveluja. Mikäli työtön työnhakija ei työllisty tai sijoitu koulutukseen, pyritään hänelle järjestämään mahdollisuus tehdä töitä työllisyysmäärärahojen avulla. Työllisyysmäärärahojen avulla tuetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja vajaakuntoisten työllistymistä sekä ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja tasoitetaan työttömyyden alueellisia eroja. Julkisen työvoimapalvelun tehtävänä on tarjota laadukasta informaatiota työmarkkinoista, välittää työtä ja osaamista sekä parantaa työvoiman ammattitaitoa ja työmarkkina-asemaa. Tavoitteena on, että avoimet työpaikat täyttyvät laadukkaasti, työnhakijoiden työnhakujaksot lyhenevät ja todennäköisyys joutua pitkäaikaistyöttömäksi pienenee sekä työnantajien tulevat työvoiman tarpeet ja osaamisvaatimukset selvitetään ja niihin haetaan ratkaisuja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Työttömän työnhakijan kanssa laaditaan yksilöity työnhakusuunnitelma viimeistään silloin, kun hänen työttömyytensä on kestänyt viisi kuukautta. Pitkäaikaistyöttömille ja muille vaikeasti työllistyville laaditaan yksilöllisiä suunnitelmia ja palvelukokonaisuuksia, joiden avulla luodaan edellytyksiä pysyväisluonteiseen työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Työvoiman ikärakenteesta johtuen työvoiman saatavuusongelmat tulevat lähivuosina korostumaan. Tämä edellyttää työnantajapalvelujen ja toimintatapojen kehittämistä siten, että julkisen työnvälityksen täytettäväksi saadaan lisää toimeksiantoja, jotka hoidetaan laadukkaasti. Tavoitteena on, että rekrytointiongelmia esiintyy mahdollisimman vähän. Rakenteellisen työttömyyden torjunta ja syrjäytymisen ehkäisy Rakenteelliseen työttömyyteen vaikutetaan räätälöityjen työvoimapalvelujen ja koulutuksen avulla. Työmarkkinoilla heikossa asemassa ovat etenkin pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet, vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat. Näiden henkilöiden työelämään osallistumisen lisäämiseksi kehitetään eriytyneitä asiakaslähtöisiä palveluja ja toimenpidekokonaisuuksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Maahanmuuttajien työllistymistä edistetään maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa säädetyin toimenpitein. Niille henkilöille, jotka eivät ole työvoimapolitiikan keinoin autettavissa, toteutetaan muita ratkaisuja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Vuosina 2004 2006 toteutetaan julkisen työvoimapalvelun rakenteellinen uudistus, jolla luodaan nykyistä paremmat edellytykset rakenteellisen työttömyyden purkamiselle. Rakenteellisen työttömyyden purkamisessa tarvittavat julkiset työvoimapalvelut ja muut palvelut sekä niiden resurssit kootaan työvoiman palvelukeskuksiin, joihin tulevat mukaan työvoimatoimisto, kunta sekä niiden sosiaali- ja terveystoimi ja nuorisotoimi, Kansaneläkelaitos, sekä muut palvelutuottajat. Kustannukset jaetaan yhteispalvelupistekokeilussa toteutetulla tavalla. Tällä yhteistyöllä vaikeasti työllistyville tarjotaan työmarkkinavalmiuksia parantavia palvelukokonaisuuksia. Uudistus käynnistetään vuonna 2004 jatkamalla yhteispalvelupisteiden toimintaa ja muuttamalla mahdollisimman monella paikkakunnalla yhteispalvelupisteitä palvelukeskuksiksi. Toiminnan aloitusvuonna 2004 on palvelukeskusten asiakkaina arviolta 10 000 henkilöä. Työmarkkinatuen käyttöä aktiivisena tukimuotona lisätään tuen alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti. Työmarkkinatai kotoutumistuella olevien aktiiviohjelmien tasoa nostetaan merkittävästi nykyiseltä tasolta ottaen huomioon toimenpiteiden laatu ja vaikuttavuus. Aktiivitoimiin osallistumiseen kannustamiseksi ylläpitokorvausta kehitetään aktivointilisän suuntaan. Tässä tarkoituksessa ylläpitokorvausta korotetaan vuonna 2004 yhdellä eurolla nykyisestä seitsemästä eurosta. Vastaavasti korotettua ylläpitokorvausta nostetaan kahdella eurolla nykyisestä 14 eurosta. Hallitus antaa ylläpitokorvauksen korotusta koskevan talousarvioesitykseen liittyvän esityksen eduskunnalle. Työmarkkinatuen saajien aktiivisuuden lisäämiseksi käynnistetään valmistelu, joka tähtää työmarkkinatuen enimmäiskeston määrittelemiseen passiivisena tukimuotona. Työmarkkinatuen saamisehtoihin lisättäisiin erikseen määriteltävän työttömyysajan jälkeen aktiivisuusehto, jonka mukaan aktiivitoimenpiteisiin osallistuminen asetetaan työmarkkinatuen saamisen ehdoksi. Jotta työmarkkinatuella olevien työnhakijoiden mahdollisuus aktiivitoimenpiteisiin osallistumiseen voidaan varmistaa, suunnataan työvoimapoliittisista toimista riittävä osa vaikeasti työllistyvien työmarkkinaedellytysten parantamiseen. Lisäksi selvitetään erilaisia kuntien ja valtion välisiä rahoitusmalleja, joilla voidaan kannustaa kuntia tehokkaaseen työttömyyden hoitoon. Kansallisten määrärahojen lisäksi toimenpiteiden järjestämiseksi käytetään Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta. Tavoitteena on, että työvoimatoimistossa tai työvoiman palvelukeskuksessa laaditaan jokaiselle pitkäaikaistyöttömälle yksilöllinen aktivointiohjelma ja alle 25-vuotiaille työttömille järjestetään koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Vaikeimmin työllistyville tarkoitettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden parantamiseksi mahdollistetaan pitkäaikaiset kuntoutuksen, työ- ja yksilövalmennuksen, harjoittelun ja koulutuksen kokonaisuudet. Sosiaalisten yritysten aseman vakiinnuttamiselle ja toiminnan laajentamiselle luodaan puitteet. Sosiaalisten yritysten asema määritellään lainsäädännöllä. Sosiaalisen yrityksen tavoitteena on työtilaisuuksien tarjoaminen vajaakuntoisille ja muille vaikeasti työllistyville. Sosiaalinen yritys määritellään yritykseksi, jonka työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Sosiaalisten yritysten perustamista tuetaan myöntämällä projektitukea 4,2 miljoonaa euroa vuonna 2004. Hallitus antaa sosiaalisia yrityksiä koskevan lakiesityksen eduskunnalle. Työkykynsä pysyvästi menettäneet ohjataan asianomaisten tukijärjestelmien piiriin, kuten työkyvyttömyyseläkkeelle. Pitkäaikaistyöttömien kuntoutusmahdollisuuksien ja eläke-edellytysten arviointia (ns. ELMA -projektia) jatketaan ja toiminta laajennetaan koko maahan. Vuosittain tehtävien selvitysten määrää nostetaan nykyisestä 2 500 selvityksestä noin 5 000:een. Pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja työssä oppimisen edistämiseksi oppisopimuskoulutukseen myönnettävän työllistämistuen painopisteenä on syrjäytymisuhan alaisten työttömien peruskoulutus. Työvoimapalveluilla edistetään myös vammaisten ja maahanmuuttajien sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Laki työssä olevien ammatillisesta kuntoutuksesta tulee voimaan 1.1.2004. Muutoksesta arvioidaan aiheutuvan vajaakuntoispalvelujen kysynnän kasvua. Eläkkeelle siirtymistä myöhentäviä ja työssä jatkamista edistäviä toimenpiteitä jatketaan työmarkkinaosapuolten sopimuksen mukaisesti ja osana hallituksen toimia sopimuksen toimeenpanemiseksi. Siten vuonna 2000 ja sen jälkeen työttömäksi jääneet 55 59 -vuotiaat henkilöt pyritään aktiivisesti työllistämään normaaleille työmarkkinoille tarvittaessa koulutus- ja kuntoutustoimenpiteiden avulla. Jollei heidän työllistämisensä avoimille työmarkkinoille onnistu, heitä uhkaavan pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja eläkeputken varhaiseläkeluonteen muuttamiseksi työhallinto suuntaa näihin työttömiin aktiiviseen työllistämiseen tähtääviä toimenpiteitä, viime kädessä tukityöllistämistä. Rakenteellisia ja alueellisia työttömyysongelmia lievennetään myös muiden hallinnonalojen investoinneilla ja muilla työllisyyteen vaikuttavilla toimenpiteillä ajoittamalla ja kohdentamalla niitä työllisyyttä edistävällä tavalla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Työvoimapolitiikan toteutuksessa painotetaan työvoiman osaamista parantavia toimenpiteitä. Painotukset tähtäävät työvoiman saatavuuden turvaamiseen sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä ja pitkittyvän työttömyyden ehkäisyyn. Työssä oleville työntekijöille tarjotaan aiempaa enemmän työvoimaviranomaisten ja työnantajien yhteishankintoina järjestettävää pk-yrityksille suunnattua työpaikkakoulutusta, jolla ennaltaehkäistään ikääntyvien ja vähäisen pohjakoulutuksen omaavien henkilöiden työttömäksi joutumista ja tuetaan työuran jatkumista yritysten muutostilanteissa. Työssä olevien koulutuksella varaudutaan myös työvoiman saatavuusongelmiin pidemmällä aikavälillä. Maahanmuuttajakoulutuksen riittävä taso turvataan ja koulutuksen laatu varmistetaan kielitaidon tasotestauksella. Vaikeammin työllistyvien ammatillista osaamista tuetaan lisäämällä oppisopimuskoulutusta ja sisällyttämällä tukityöllistämiseen koulutusta. Aktivoivilla toimenpiteillä, valmentavalla koulutuksella ja riittävällä henkilökohtaisella ohjauksella tuetaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumista ja siitä selviytymistä. Työvoimakoulutuksena järjestetään työttömille aiempaa enemmän pitkäkestoista ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta aloilla, joilla on puutetta työvoimasta. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta parannetaan ottaen huomioon yksilöiden ja yritysten tarpeet. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinnassa otetaan hinnan ohella huomioon myös laatu ja koulutuksen järjestäjien valmiudet. Ammatillisen työvoimakoulutuksen vaikuttavuuden tehostamiseksi opiskelijaryhmien keskikokoa on tarpeen pienentää ja muodostaa nykyistä räätälöidympiä koulutusratkaisuja. Lisääntyvä työssä oppiminen vaatii opetus- ja ohjausresursseja työpaikoille. Koulutuksen vaikuttavuuden parantamiseksi tarvitaan lisätoimenpiteitä valmistuvien henkilöiden työhön sijoittumisen tukemiseksi. Toimenpiteet koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi edellyttävät työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen keskihinnan nostamista nykyiseltä tasolta. Resurssien käytön painopisteet, toimenpiteiden volyymit ja yksikkökustannukset Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrärahojen tarkoituksenmukaisen ja joustavan käytön lisäämiseksi valtaosa talousarvion luvun 34.06 (Työvoimapolitiikan toimeenpano) määrärahoista kootaan yhdelle momentille 34.06.29 (Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet). Momentilla on julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa määriteltyjen palvelujen sekä tukien, avustusten ja etuuksien määrärahat, lukuun ottamatta investointimäärärahoja ja määrärahoja työvoimakoulutuksen aikaisiin etuuksiin. Keskeisimmät määrärahat momentilla ovat palkkaperusteisen työllistämisen ja työvoimakoulutuksen hankinnan määrärahat. Momentille on koottu täten lopetettavien momenttien (34.06.02, 34.06.27, 34.06.30, 34.06.63 ja 34.06.65) määrärahat sekä osa seuraavien momenttien määrärahoista ja asioista (34.06.22, 34.06.25 ja 34.06.50). Lisäksi työllisyysperusteisten investointimäärärahojen käytön joustavoittamiseksi investointimäärärahat kootaan samalle momentille 34.06.64 (Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin), jolloin momentti 34.06.77 lopetetaan. Työvoimapolitiikan toimeenpanon ja Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelman määrärahojen jaossa otetaan aiempaa painokkaammin huomioon eri alueiden työmarkkinoiden erityispiirteet. Investointimäärärahojen jakoperusteena käytetään pysyväisluonteisten työpaikkojen luomista ottaen huomioon samalla myös alueelliset työllisyysnäkökohdat. Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 6 :n 1 momentti edellyttää huolehdittavan siitä, ettei minkään työmarkkina-alueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä työttömyyden tasoa. Työministeriön määritelmän mukaisesti tämä tarkoittaa vuositasolla työmarkkina-alueen työttömyyden ylittymistä 80 prosentilla maan keskimääräistä tasosta. Määrärahojen käyttö voidaan kuitenkin aloittaa työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi, kun työmarkkina-alueen työttömyys ylittää vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason. Työttömiä 1) työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä keskimäärin vuoden aikana (arvio) Toimenpiteet Valtio Kunnat Yksityinen sektori Yhteensä Palkkaperusteiset yhteensä (34.06.29) 2 000 6 250 14 050 22 300 josta aluevelvoite 400 500 500 1 400 Yhdistelmätuki (34.06.29 ja 52) 15 500 Yhdistelmätuen laajentamiskokeilu (34.06.52) 3 000 Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (34.06.29) 27 300 1) Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuu jonkin verran myös muita kuin työttömiä työnhakijoita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Työharjoittelu ja työelämävalmennus työmarkkinatuella (34.06.52) 11 000 Vuorotteluvapaa 6 000 Työttömiin kohdistuvat ESR-hankkeet (34.05.61 ja 62) 8 000 Työllisyysperusteiset investoinnit (34.06.64) 1 200 EAKR:n työllisyysperusteiset investoinnit 400 Henkilöitä yhteensä keskimäärin 94 700 Pääasiassa muihin kuin työttömiin kohdistuvat toimenpiteet Työllisyyspoliittiset ESR -hankkeet 6 000 Kaikki yhteensä 100 700 Työttömille työnhakijoille suunnattujen työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä on keskimäärin 94 700 henkilöä, noin 3,6 prosenttia työvoimasta. Mikäli työvoimapoliittisten toimenpiteiden lisäksi myös työssä oleviin kohdistuvat ESR -hankkeet voidaan täysimääräisesti hyödyntää, on työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä vuoden 2004 aikana keskimäärin noin 100 700 henkilöä. Pääosaa toimenpiteiden vaikutuksista voidaan seurata tilastotietoihin perustuen, mutta osa seurannasta on arvionvaraista. Palkkaperusteisilla määrärahoilla työllistettäessä keskimääräinen tukijakso on kuusi kuukautta. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden yksikkökustannusten valtion osuuden työministeriö arvioi vuonna 2004 muodostuvan seuraavan taulukon mukaisesti. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden yksikkökustannukset, valtion rahoitus Välitön yksikkökustannus /vuosi Kysyntävaikutus Palkkaperusteiset tuet 7 700 valtio 20 350 kunnat 7 400 yksityiset 6 130 Yhdistelmätuki, 11 100 josta työllistämistuki 5 130 Yhdistelmätuen laajentamiskokeilu 5 970 Valtionapuinvestoinnit 21 020 Työllisyystyöohjelma 84 100 Tarjontavaikutus (aktiiviset) Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, työvoimakoulutuksen hankinta 7 580 opiskelijoiden koulutusaikaiset etuudet 7 880 Tarjontavaikutus (passiiviset) Työttömyysturva Ansioturva, 11 070 josta valtionosuus 4 420 Työmarkkinatuki 5 970 Työvoimapolitiikan toimeenpano työvoimatoimistoissa Työvoimapolitiikan käytännön toimeenpano tapahtuu valtaosin työvoimatoimistoissa. Työmarkkinoiden toimivuuden ja laajentuneiden todellisten työssäkäyntialueiden kannalta itsenäisten työvoimatoimistojen toimistoverkko on ollut liian hajanainen ja epäyhtenäinen. Vuonna 2001 itsenäisten työvoimatoimistojen lukumäärä oli 176. Työvoimatoimistoverkkoa kehitetään siten, että itsenäisten työvoimatoimistojen määrä vähenee 100 115 toimistoon vuoteen 2005 mennessä. Kehittämissuunnitelma on laadittu TE -keskusten kanssa ja sitä ryhdyttiin toteuttamaan vuonna 2002. Työvoimatoimistojen toimintarakenteita muutetaan siten, että vaikeasti työllistettävien palvelut eriytetään työvoiman palvelukeskuksiin. Tämän ohella työvoimatoimistojen toimintamallin kehittämisessä otetaan erityisesti huomioon verkkopalvelut, jotka mahdollistavat uusia tapoja kohdentaa työpanosta ja määritellä virkailijan ja asiakkaiden keskinäisiä vastuita ja työnjakoa palveluprosesseissa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Niillä alueilla, joille perustetaan työvoiman palvelukeskuksia, työvoimatoimistojen toiminnassa painotetaan työnvälitys- ja työnhakupalvelujen tarjoamista sekä pyritään varmistamaan osaavan työvoiman saatavuus. Näistä työvoimatoimistoista kehitetään työnhakukeskuksia, jotka toimivat työnhakijoiden ja työnantajien kohtauspaikkoina, työelämän asiantuntijoina ja strategisina partnereina seutukunnallisessa kehittämistyössä. Työvoimatoimistojen toimintoja kehitetään siten, että työnhakukeskukset voivat aiempaa selkeämmin keskittyä niiden asiakasryhmien palveluun, joilla on edellytyksiä sijoittua avoimille työmarkkinoille. Työvoimatoimiston ydintehtävien uudelleen organisointi tarjoaa myös paremmat mahdollisuudet työnantajien palvelujen tehostamiselle ja työvoiman saatavuuden varmistamiselle. Työvoimatoimistojen työnantajapalveluja kehitetään siten, että työnhakukeskus pystyy vastaamaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten palvelutarpeisiin nykyistä paremmin. Työnhakukeskusten toiminnassa korostuu työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi sekä yhteistyö alueen elinkeinoelämän muiden toimijoiden kanssa. Työnhakukeskusten tiedottavat palvelut tuotetaan enenevässä määrin verkkopalveluina, jotka tarjoavat tietoa työ- ja koulutusmahdollisuuksista, työelämästä ja työmarkkinoista. Työvoimatoimiston työnhakukeskus tarjoaa myös henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa sekä henkilöasiakkaille että työnantajille. Uuden toimintastrategian perustana on työvoimatoimiston tekemä asiantunteva palvelutarvearvio. Työnhakijoiden ammattitaito, osaaminen ja ensisijaiset palvelutarpeet arvioidaan työllistymisedellytysten selvittämiseksi ja uhkaavan pitkäaikaistyöttömyyden estämiseksi. Mikäli välitön sijoittuminen avoimille työmarkkinoille ei ole mahdollista, työnhakukeskus voi tukea asiakasta työnvälityksen lisäksi työvoimakoulutuksen ja muiden aktiiviohjelmien palveluilla. Palvelutarvearvion pohjalta osa työnhakija-asiakkaista ohjataan työnhaun käynnistyttyä työvoiman palvelukeskusten asiakkaiksi. Tavoitteena on työvoimatoimiston henkilöstövoimavarojen ja työvoimapoliittisten määrärahojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen ja se, että asiakkaat saavat mahdollisimman yksilöllistä, oikeaan osunutta ja laadukasta palvelua oikeaan aikaan. Työvoiman alueellisessa liikkuvuudessa pyritään ensisijaisesti tukemaan lähiliikkuvuutta. Verkkopalvelut ja työvoimatoimistojen työnhakukeskukset tarjoavat aktiivisesti tietoa myös työnhakijoiden työssäkäyntialueen ulkopuolisista työmahdollisuuksista. Työnantajille tarjotaan tietoa osaavan työvoiman saatavuudesta ja mahdollisuutta tiedottaa avoimista työpaikoista valtakunnallisesti. Yrittäjyyttä edistetään TE -keskuksissa ja työvoimatoimistoissa monipuolisilla yrityspalveluilla, neuvonnalla, koulutuksella ja yrittäjärahalla. Alkavan yrittäjyyden lisäämisessä kiinnitetään huomiota yrittäjyyden eri muotoihin, kasvukeskusten ulkopuoliseen yrittäjyyteen sekä nais- ja maahanmuuttajayrittäjyyteen. Työvoimatoimisto pyytää liikeidean toimivuudesta asiantuntijalausunnon ennen yrittäjärahapäätöksen tekemistä. Yrityspalvelupisteiden kehittämistä ja eri toimijoiden yhteistyötä yrittäjyyden edistämisessä jatketaan. Yrittäjärahan volyymia varaudutaan nostamaan vaatimukset täyttävien hakijoiden ja hankkeiden kasvun edellyttämällä tavalla. Työttömyysturvan ja työmarkkinatuen työvoimapoliittisessa toimeenpanossa työvoimatoimistoissa korostetaan etuuksien saamisedellytysten huolellista tutkimista sekä työttömien työnhakijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien toteutusta. Työvoimatoimiston kanssa laaditun työnhakusuunnitelman noudattaminen on työttömyysetuuden edellytyksenä niillä henkilöillä, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä. Työvoimapolitiikan volyymitietoja 2001 2002 2003 2004 toteutuma toteutuma arvio arvio Organisaatio ja henkilöstöresurssit Työvoimatoimistoja 176 166 148 147 Palvelupisteitä ja sivutoimistoja 115 138 142 144 Yhteispalvelupisteiden ja palvelukeskusten määrä - 25 25 25 Työvoimatoimistojen henkilöstö 3 069 3 200 3 200 3 200 näistä asiakaspalvelutehtävissä 2 503 2 608 2 612 2 612 Asiakkaat/toimeksiannot Työnvälityksen työnhakija-asiakkaat 816 500 810 400 800 000 800 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Koulutus- ja ammattitietopalvelun neuvontatapahtumiin osallistujat 439 000 410 400 410 000 410 000 Kansallisella rahoituksella järjestettyyn työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen hakeneet 139 000 164 700 156 000 164 000 Työnvälityksen vajaakuntoiset työnhakijat 84 600 85 600 85 000 86 000 Ammatinvalinnanohjauksen asiakkaat 45 000 38 100 38 700 38 700 Yhdenjaksoiset pitkäaikaistyöttömät, keskimäärin kuukaudessa enintään 82 700 77 700 73 000 68 000 Uudet yli 12 kk. kestäneet työttömyydet 64 700 64 000 60 000 60 000 Avoimille työmarkkinoille sijoittumiseen päättyneet työnhaut 622 500 631 200 620 000 620 000 Työnvälitykseen ilmoitetut avoimet työpaikat 318 900 327 600 340 000 340 000 Suoritetut toimenpiteet Avoimeksi ilmoitettujen työpaikkojen täyttöjen määrä 296 800 303 700 330 000 310 000 Annetut työvoimapoliittiset lausunnot 1 702 000 1 720 000 1 720 000 1 720 000 Työnantajakäyntien lukumäärä 15 000 24 000 20 000 23 000 Starttirahapäätökset 3 460 3 728 3 800 3 900 Laadittujen työnhakusuunnitelmien määrä 353 948 281 785 130 000 130 000 Toimenpiteissä aloittaneet Kansallisella rahoituksella järjestetyn työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen aloittaneet 58 500 64 400 68 500 74 000 Kansallisella palkkaperusteisella työllistämistuella aloittaneet 44 200 45 400 48 000 46 000 Yhdistelmätuella aloittaneet 20 750 24 600 27 500 27 500 Työmarkkinatuella työharjoittelun aloittaneet 32 100 33 200 40 000 40 000 Työnhakukoulutuksen ja -valmennuksen aloittaneet 70 000 61 100 70 000 70 000 Kotoutumistuella aktiivitoimiin osallistuneiden osuus ko. tuilla keskimäärin olevista, % 75 79 85 90 Toimenpiteissä aloittaneiden yli 50 v. henkilöiden määrä (sis. vuorotteluvapaan) 27 916 29 643 32 000 34 000 21. (34.06.21 ja 22, osa) Työvoima-asiain paikallishallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 137 595 000 euroa. Yhteispalvelupisteiden ja palvelukeskusten toimintaan tarkoitetun määrärahan käyttö edellyttää, että kunnat osoittavat vastaavan suuruisen rahoituksen yhteisten palvelujen järjestämisestä aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Yhteispalvelupistekokeilu päättyy vuoden 2003 lopussa ja yhteistoimintamalli vakinaistetaan siten, että kokeilussa mukana olevat yhteispalvelupisteet jatkavat ja niiden pohjalta aloitetaan työvoiman palvelukeskusten kehittäminen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 14 600 000 euroa työvoiman palvelukeskusten ja yhteispalvelupisteiden sekä poikkihallinnollisen työllisyysohjelman menoihin. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 30 000 euroa yhden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta 31.24.21. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Työvoima-asiain paikallishallinnon toimintamenot 122 743 600 Työvoimapalvelujen kokeilu- ja kehittämishankkeet 151 400 Lähialueyhteistyö 100 000 Yhteispalvelupisteiden ja palvelukeskusten toimintamenot 14 600 000 Yhteensä 137 595 000 Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot 146 325 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 7 238 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Muut toimintamenot 139 087 000 Bruttotulot 8 730 000 Maksullisen toiminnan tulot 8 230 000 julkisoikeudelliset suoritteet 246 000 muut suoritteet 7 984 000 Muut tulot 500 000 Nettomenot 137 595 000 2004 talousarvio 137 595 000 2003 lisätalousarvio 2 845 000 2003 talousarvio 125 375 000 2002 tilinpäätös 124 432 000 29. (34.06.02, 25 osa, 27, 29, 30, 50 osa, 63 ja 65) Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (arviomääräraha) Momentille myönnetään 518 878 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenoihin. Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaisista julkisista työvoimapalveluista ja niitä täydentävistä palveluista aiheutuviin kustannuksiin, ei kuitenkaan lain 4 luvun 6 :n kustannuksiin, 6 luvun 14 :n työelämävalmennusta ja työharjoittelua koskevan vakuutusturvan kustannuksiin, 7 luvun 13 :n 1 momentin 1 ja 2 kohtien, 9 luvun eikä 10 luvun 3 5 :ien ja 6 :n 1 momentin 2 kohdan kustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) mukaisiin kustannuksiin, ei kuitenkaan 1 ja 2 luvun kustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (1344/2002) mukaisiin kustannuksiin, ei kuitenkaan 4 luvun kustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1346/2002) mukaisiin kustannuksiin, ei kuitenkaan 8 :n kustannuksiin. Julkisten työvoimapalvelujen ja niitä täydentävien palvelujen hankinnasta saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2004 jälkeen enintään 90 840 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää työvoimakoulutuksesta tiedottamiseen, tarjouspyyntö- ja hankintailmoitteluun sekä työvoimakoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen, koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Määrärahaa saa käyttää koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä. Valtion virastoille ja laitoksille voidaan osoittaa julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 4 :n mukaiseen työttömien työllistämiseen määrärahoja enintään 3 900 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen enintään A17 palkkausluokan mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin. Määrärahasta saa käyttää enintään 300 000 euroa sosiaalisten yritysten perustamisen edistämisen kertaluonteisiin viestintä- ja koulutustoimenpiteisiin sekä tietoteknisten muutosten aiheuttamiin menoihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää enintään 437 000 euroa Venäjän lähialueiden ja Baltian maiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työministeriön tarkemmin päättämällä tavalla. Vuonna 2004 saa tehdä hankintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2004 jälkeen enintään 117 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa, työllisyysohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Momentille on koottu julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaisten julkisten työvoimapalvelujen ja niitä täydentävien palvelujen määrärahat sekä mainitussa laissa säädettyjen tukien, avustusten ja etuuksien määrärahat, ei kuitenkaan työllisyysmäärärahoja investointeihin (mom. 34.06.64), määrärahoja työvoimakoulutuksen aikaiseen koulutustukeen ja ylläpitokorvaukseen (mom. 34.06.50), määrärahoja työharjoittelussa ja työelämävalmennuksessa olevien vakuutusturvaan ja ylläpitokorvaukseen (mom. 34.06.52) eikä työnantaja-asiakkaan maksullisten erityispalvelujen määrärahoja. Määrärahan mitoituksessa on otettu hallitusohjelmaan perustuen aktiiviseen työvoimapolitiikkaan lisäyksenä huomioon 47 988 000 euroa, josta 590 000 euroa ylläpitokorvausten tasokorotuksina. Lisäksi momentin määrärahaan sisältyy 334 723 000 euroa, josta on aiemmin momentille 34.06.(02) budjetoitu 34 100 000 euron, momentille 34.06.(27) budjetoitu 57 300 000 euron, momentille 34.06.(30) budjetoitu 78 050 000 euron, momentille 34.06.(63) budjetoitu 162 750 000 euron, momentille 34.06.(65) budjetoitu 2 523 000 euron määrärahat. Edelleen momentin määrärahaan sisältyy aiemmin momentille 34.06.(25) budjetoidut 12 367 000 euron määrärahat, joista 8 230 000 euroa on tarkoitettu työhönsijoitukseen ja ammatinvalinnanohjaukseen, 2 018 000 euroa työnhakuvalmennukseen osallistuvien ylläpitokorvauksiin, 1 682 000 euroa pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämiseen ja 437 000 euroa Venäjän lähialueiden ja Baltian maiden työvoiman koulutukseen. Momentin määrärahaan sisältyy myös aiemmin momentille 34.06.50 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
budjetoidut opiskelijavalinnan ja koulutukseen hakeutumisen 420 000 euron määrärahat. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta siten, että ylläpitokorvauksen määrää korotettaisiin yhdellä eurolla ja korotettua ylläpitokorvausta kahdella eurolla. Koulutettavien ja työllistettävien lukumäärät sekä koulutuksen ja työllistämisen keskihinnat on esitetty luvun 34.06 perustelujen selvitysosassa. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon koulutuksen hankintahinnan korotus koulutuksen vaikuttavuuden ja laatutason nostamiseksi. Työvoimakoulutusta arvioidaan vuonna 2004 hankittavan 6 840 000 opiskelijatyöpäivää, josta yhteishankintaan työnantajien kanssa arvioidaan käytettävän 700 000 opiskelijatyöpäivää. Ammatillisen koulutuksen osuudeksi arvioidaan 4 940 000 opiskelijatyöpäivää ja valmentavan koulutuksen 1 900 000 opiskelijatyöpäivää. Koulutuksen pääasiallisena kohderyhmänä ovat työttömät. Ammatillisen koulutuksen järjestämisen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoa sekä torjua työttömyyttä ja poistaa työvoimapulaa. Valmentavan koulutuksen järjestämisen tarkoituksena on antaa valmiuksia työhön ja koulutukseen hakeutumiseen sekä ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun. Valmentavana koulutuksena hankitaan myös maahanmuuttajakoulutusta osana kotoutumissuunnitelmaa. Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä arvioidaan hankittavan lisäksi noin 70 vuotuista koulutuspaikkaa. Vuoden 2004 myöntämisvaltuuden johdosta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 72 000 000 euroa vuonna 2005, 17 000 000 euroa vuonna 2006 ja 1 000 000 euroa vuonna 2007. Aiemmin myönnettyjen valtuuksien käytön johdosta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 3 000 000 euroa vuonna 2005. Työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille sekä työllistäminen valtionhallinnolle ja yksityiselle sektorille Työllistämistuella ja yhdistelmätuella järjestettävän työn tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan työmarkkina-asemaa edistämällä työhön sijoittumista, parantamalla ammattitaitoa ja osaamista, edistämällä pitkään työttömänä olleiden pääsemistä tai palaamista avoimille työmarkkinoille, parantamalla työllistymismahdollisuuksia ja sopeutumista työelämän rakenteellisiin muutoksiin sekä ehkäisemällä syrjäytymistä työmarkkinoilla. Työllistettäessä valtionhallintoon maksetaan työllistetyn palkkauskustannukset kokonaisuudessaan. Muualle työllistettäessä työllistämistukea maksetaan päivää ja henkilöä kohti vähintään normaali työllistämistuki ja enintään normaali työllistämistuki 80 prosentilla korotettuna. Tuen määrä vaihtelee välillä 19,85 35,73 euroa. Työllistämistuki ja palkkauskustannukset maksetaan täysimääräisenä, kun työaika on vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta. Kunnalle maksetaan portaittain nousevaa lisätukea julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 :n mukaisesti sen perusteella, kuinka suuren osuuden alueensa työvoimasta se on työllistänyt työllisyysmäärärahoilla. Yhdistelmätukea voidaan maksaa muulle kuin valtiotyönantajalle. Yhdistelmätukena maksetaan päivää ja henkilöä kohti työmarkkinatuki, mikä vastaa työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n 1 momentin mukaista peruspäivärahaa sekä enintään normaali työllistämistuki. Yhdistelmätukeen arvioidaan käytettävän työllistämistukea 79 000 000 euroa ja tuen piirissä arvioidaan olevan keskimäärin 15 500 henkilöä, josta kunnilla ja kuntayhtymillä 5 000 henkilöä ja yksityisellä sektorilla 10 500 henkilöä. Työllisyyspoliittista projektitukea käytetään erityisesti ns. kolmannella sektorilla toteutettavien työllistämishankkeiden käynnistämiseen. Projektitukea maksetaan toiminnan hallinnointiin ja organisoimiseen muun muassa maksamalla projekteissa toimivien vetäjien ja muiden vastuuhenkilöiden palkkauskustannukset ja muita hallintomenoja. Projektituki myönnetään julkisen haun perusteella. Projektitukimäärärahasta tuetaan myös sosiaalisten yritysten perustamista. Julkisen työvoimapalvelun erityistoimet Julkisen työvoimapalvelun erityistoimien kustannukset koostuvat toisaalta asiantuntija- ja muiden palvelujen hankinnasta ja toisaalta asiakkaille maksettavista erilaisten kustannusten korvauksista. Työhönsijoittumisen ja ammatinvalinta- ja urasuunnittelun tukitoimenpiteitä arvioidaan vuonna 2004 järjestettävän noin 20 000, joista arviolta 10 000 on työpaikalla tapahtuvia työkokeiluja. Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaisina palveluina ja 3 luvun 1 :n mukaisina täydentävinä palveluina hankitaan pääasiassa ryhmäpalveluja työnhakijoille, erityisesti työnhakuvalmennusta, sekä muita asiantuntijapalveluja, kuten työnetsijä-, ohjaaja- ja tukihenkilöpalveluja ja osaamis- ja ammattitaitokartoituksia työnhakijoille. Näiden palvelujen vuoden 2004 myöntämisvaltuuden johdosta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 840 000 euroa vuonna 2005. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämiseksi arvioidaan järjestettävän 5 000 työkunnon tutkimusta. Vuonna 2004 arvioidaan maksettavan yhteensä 25 000 liikkuvuusavustusta työttömille tai työttömyysuhan alaisille työnhakijoille, jotka hakeutuvat työhön työssäkäyntialueensa ulkopuolelle. Venäjän lähialueiden ja Baltian maiden työvoiman ammatillinen kehittäminen on pääasiassa koulutusta. Vuoden 2004 myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan aiheutuvan valtiolle vuonna 2005 menoja 117 000 euroa. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Ammatillisen työvoimakoulutuksen hankinta 158 160 000 Valmentavan työvoimakoulutuksen hankinta 47 520 000 Opiskelijavalinta sekä kehittämis-, tiedotus- ja ilmoitustoiminta 2 200 000 Etuudet ennen työvoimakoulutuksen alkua 440 000 Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus 1 280 000 Työvoimakoulutus yhteensä 209 600 000 Työllistäminen valtionhallintoon 40 700 000 Työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille yhteensä 71 250 000 yhdistelmätuen työllistämistuen osuus 25 000 000 Työllistäminen yksityiselle sektorille yhteensä 164 350 000 yhdistelmätuen työllistämistuen osuus 54 000 000 työllisyyspoliittinen projektituki 20 000 000 omatoimisuusavustus 3 400 000 starttiselvitykset 800 000 muu työllistämistuki 86 150 000 Työllistäminen yhteensä 276 300 000 Työhönsijoittumisen ja ammatinvalinnanohjauksen erityismenot 8 730 000 Ryhmä- ja muiden palvelujen hankinta sekä työnhakuvalmennukseen osallistuvien ylläpitokorvaukset 17 988 000 Pitkäaikaistyöttömien eläkeedellytysten selvittäminen 3 300 000 Liikkuvuusavustus 2 523 000 Venäjän lähialueiden ja Baltian maiden työvoiman ammatillinen kehittäminen (enintään) 437 000 Erityistoimet yhteensä 32 978 000 Yhteensä 518 878 000 2004 talousarvio 518 878 000 2003 lisätalousarvio 19 156 000 2003 talousarvio 470 890 000 2002 tilinpäätös 430 317 273 31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) Momentille myönnetään 6 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisten valtion korvausten maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Toiminnan piirissä ovat pitkään työttömänä olleet työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavat henkilöt, joille kunta järjestää työllistymisen edistämiseksi kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan keskimäärin 2 500 henkilöä, joista 900 alle 25-vuotiaita. Valtion korvauksena maksetaan kunnalle 10,09 euroa jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa. 2004 talousarvio 6 500 000 2003 talousarvio 4 375 000 2002 tilinpäätös 1 545 283 50. (34.06.50, osa) Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha) Momentille myönnetään 135 040 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaisten koulutustukien ja ylläpitokorvausten maksamiseen työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa opiskeleville sekä työttömyyskassojen hallintokulujen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 7 240 000 euroa ylläpitokorvausten tasokorotuksena. Määräraha on mitoitettu vastaamaan 6 840 000 opiskelijatyöpäivän hankintoja. Määrärahalla arvioidaan maksettavan opintososiaalisia etuuksia 3 280 000 päivältä koulutustukea saaville ja 3 420 000 päivältä työmarkkinatukea saaville. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen julkisesta työvoimapalvelusta annetun Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
lain muuttamisesta siten, että ylläpitokorvaus korotetaan 7 eurosta 8 euroon päivältä ja korotettu ylläpitokorvaus 14 eurosta 16 euroon päivältä. Koulutusaikaiset opintososiaaliset etuudet koostuvat koulutustuesta, ylläpitokorvauksesta ja korotetusta ylläpitokorvauksesta. Koulutustuki maksetaan joko perustukena tai ansiotukena. Koulutuksen aikana työmarkkinatukea saava on oikeutettu ylläpitokorvaukseen tai korotettuun ylläpitokorvaukseen. Valtio rahoittaa perustuen ja ylläpitokorvaukset kokonaan sekä ansiotuesta perusosan. Perustuki ja perusosa ovat työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n 1 momentissa tarkoitetun peruspäivärahan suuruisia. Sen suuruudeksi vuonna 2004 arvioidaan 23,36 euroa. Ylläpitokorvausta arvioidaan maksettavan 6 160 000 päivältä ja korotettua ylläpitokorvausta 540 000 päivältä. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Koulutustuki 76 630 000 Ylläpitokorvaus 49 280 000 Korotettu ylläpitokorvaus 8 640 000 Työttömyyskassojen hallintokulut 490 000 Yhteensä 135 040 000 2004 talousarvio 135 040 000 2003 lisätalousarvio 3 570 000 2003 talousarvio 119 040 000 2002 tilinpäätös 93 954 510 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 080 060 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain (1290/2002) sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999) perusteella maksettavan työmarkkinatuen ja ylläpitokorvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 3 :n mukaisesti työelämävalmennuksessa ja työharjoittelussa olevien ylläpitokorvausten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 14 :n työelämävalmennusta ja työharjoittelua koskevan vakuutusturvan kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 800 000 euroa ylläpitokorvausten tasokorotuksena sekä 20 000 000 euroa työmarkkinatuen tarveharkinnan lieventämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyen esityksen julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain sekä työttömyysturvalain muuttamiseksi siten, että työmarkkinatuen ylläpitokorvauksen määrää korotettaisiin yhdellä eurolla ja korotettua ylläpitokorvausta kahdella eurolla. Työmarkkinatuen tarveharkintaa ehdotetaan lievennettäväksi siten, että tarveharkinnassa huomioon otettavaa puolison tulorajaa korotetaan 236 eurosta 536 euroon. Samoin ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että kuntouttavan työtoiminnan ylläpitokorvaus nousisi yhdellä eurolla. Korotuksen jälkeen ylläpitokorvaus olisi 8 euroa päivältä ja korotettu ylläpitokorvaus 16 euroa päivältä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan ylläpitokorvaus olisi korotuksen jälkeen 8 euroa päivältä. Työmarkkinatuen saajia arvioidaan vuonna 2004 olevan keskimäärin 169 000 henkilöä. Täysimääräinen työmarkkinatuki on työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n 1 momentin mukaisen peruspäivärahan suuruinen. Vuonna 2004 sen arvioidaan olevan 23,36 euroa päivässä. Työmarkkinatukea arvioidaan käytettävän aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin yhteensä 282 500 000 euroa, joka on 27 prosenttia momentin loppusummasta. Henkilömäärän osalta tavoitteena on, että työmarkkinatuella aktiivitoimiin osallistuvien osuus ko. tuella keskimäärin olevista on vähintään 25 prosenttia. Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden jakautuminen Työharjoittelu ja työelämävalmennus työmarkkinatuella 67 300 000 Työvoimakoulutuksen aikana maksettava työmarkkinatuki 79 900 000 Kuntouttavan työtoiminnan aikana maksettava työmarkkinatuki 10 680 000 Ylläpitokorvaukset 13 750 000 Yhdistelmätuen työmarkkinatuen osuus 91 740 000 Yhdistelmätuen laajentamiskokeilu 17 780 000 Matka-avustuksena maksettava työmarkkinatuki 1 350 000 Yhteensä 282 500 000 2004 talousarvio 1 080 060 000 2003 talousarvio 1 034 000 000 2002 tilinpäätös 1 009 658 838 64. (34.06.64 ja 77) Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 39 547 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 luvun mukaisiin investointiavustuksiin sekä 2 luvun mukaiseen työllisyystyöohjelmaan. Määrärahaa saa käyttää myös investoinneiksi katsottavien valtion hankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuonna 2004 saa tehdä enintään 36 053 000 euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin. Vuoden 2004 valtuuden käyttämättä jäävästä osasta saa tehdä sitoumuksia vuonna 2005. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon, että rahoitettaviin valtion investointihankkeisiin liittyvä arvonlisävero-osuus maksetaan momentilta 34.01.19. Määrärahaa on tarkoitus osoittaa osarahoituksena kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työllisyysperusteisiin investointeihin, joilla edistetään uusien työpaikkojen syntymistä ottamalla samalla huomioon myös alueelliset työllisyysnäkökohdat (investointiavustus) ja valtion rakennuttaville virastoille (työllisyystyöohjelma). Määrärahaa pyritään käyttämään virastojen ja laitosten investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä pyritään aientamaan työllisyyden hoidon kannalta merkittäviä hankkeita. Hankkeiden valinnassa käytetään perusteena kunkin hankkeen työllisyysvaikutusarviointia (TVA -malli). Tällöin huomiota kiinnitetään hankkeen investointivaiheen lisäksi erityisesti sen pysyväisluontoisiin toimintavaiheen ja kasvusysäysvaiheen työllisyysvaikutuksiin. Hankkeiden valinnassa painotetaan niitä hankkeita, jotka edistävät pysyvien työpaikkojen sekä työllisyyden sysäysvaikutusten syntymistä ja luovat edellytyksiä elinkeinoelämän kehitykselle ottaen huomioon alueelliset kehittämisohjelmat ja investointipaikkakunnan työllisyystilanne. Momentilta rahoitettavien investointien rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset ovat arviolta 1 200 henkilötyövuotta. Työllistämisen keskihinta on esitetty luvun 34.06 perustelujen selvitysosassa. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Investointiavustus 22 747 000 Työllisyystyöohjelma 16 800 000 Yhteensä 39 547 000 Vuoden 2004 valtuuden käytön johdosta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 18 316 000 euroa vuonna 2004, 13 835 000 euroa vuonna 2005 ja 3 902 000 euroa vuonna 2006. Aikaisemmin myönnettyjen valtuuksien käytön johdosta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 21 231 000 euroa vuonna 2004 ja 2 900 000 euroa vuonna 2005. 2004 talousarvio 39 547 000 2003 lisätalousarvio 500 000 2003 talousarvio 28 410 000 2002 tilinpäätös 13 632 597 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11