TEM Tilastotiedote 2011:3. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2010

Transkriptio

1 TEM Tilastotiedote 2011:3 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2010

2 1 TYÖVOIMAPOLIITTISEN AIKUISKOULUTUKSEN VUOSITILASTOT VUONNA 2010 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen (työvoimakoulutus) tarkoituksena on työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen, työttömyyden torjuminen ja työvoimatarpeen tyydyttäminen. Työja elinkeinohallinto hankki työvoimakoulutusta tätä varten myönnetyin määrärahoin ensisijaisesti työttömille ja työttömyysuhan alaisille aikuisille tarkoitettuna ammatillisena koulutuksena. Työvoimakoulutusta hankittiin aikuiskoulutuskeskuksilta, muilta oppilaitoksilta, korkeakouluilta ja muilta koulutuspalvelujen tuottajilta. Työvoimakoulutuksen opiskelijoille maksettiin koulutusajalta koulutustukea, työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa. Kukin näistä jakaantuu perustukeen, ylläpitokorvauksiin ja erilaisiin korotusosiin. Taulukko 1. Työvoimakoulutuksen tapahtumamäärät vuosina Työvoimakoulutuksen Muutos tapahtumat 2009/2010 % Hakemuksia ,4 Hakijoita ,3 Aloittaneita ,7 Suorittaneita ,4 Koulutuksessa olevia keskimäärin ,8 Työvoimakoulutuksessa oli vuonna 2010 keskimäärin opiskelijaa, mikä on (18 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden aikana koulutuksen aloittaneita oli , mikä on (7 %) enemmän kuin vuonna Hakemuksia työvoimakoulutukseen tehtiin vuonna , mikä on 5 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2010 hakemuksista 40 % johti koulutuksen alkamiseen. Osuus oli sama vuonna Vuonna 2010 jätettiin hakijaa kohden keskimäärin 1,7 hakemusta. Vuoden 2010 aikana kaikista hakemuksista 68 % tehtiin internetin välityksellä, vuonna %.

3 2 KUVIO 1. TYÖVOIMAKOULUTUKSESSA OLLEET KESKIMÄÄRIN KUUKAUDESSA VUOSINA Tuhatta henkeä KUVIO 2. TYÖVOIMAKOULUTUKSEN KOULUTUSTAPAHTUMAT VUOSINA HAKEMUKSIA ALOITTANEITA SUORITTANEITA KESKEYTTÄNEITÄ Tuhatta henkeä

4 3 Vuonna 2010 koulutuksen suorittaneita oli , mikä on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koulutuksen aloittaneista keskeytti vuonna 2010 työvoimakoulutuksen 16 %, mikä on 3 %-yksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamissa ohjelmissa toteutetaan toimenpidekokonaisuuksia, jotka sisältävät myös työvoimakoulutusta. ESR-koulutukseen osallistuneet sisältyvät muihin paitsi tauluihin ja 17. Vuonna 2010 ESR-ohjelmissa aloitti työvoimakoulutuksen henkilöä. Koulutuksen suorittaneita oli Koulutuksessa oli keskimäärin oppilasta. ESR-toiminnasta julkaistaan erilliset kertomukset. Työvoimakoulutuksen suorittaneista oli vuonna 2010 ruotsinkielisiä noin 1 200, mikä on 200 enemmän kuin vuonna Taulukko 2. Työvoimakoulutuksen aloittaneiden työllisyys ennen koulutusta vuosina Työllisyys ennen koulutusta Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Työttömiä , , ,8 Lomautettuja 864 1, , ,1 Työttömyysuhan alaisia , , ,3 Työvoiman ulkopuolella , , ,7 Työssä olevia , , ,2 Ei tietoa , , ,9 Aloittaneiden määrä , , ,0 Työttömien osuus koulutuksen aloittaneista oli vuonna 2010 noin 72 %, mikä on 4 %-yksikköä suurempi kuin edellisenä vuonna. Lomautettujen osuus oli 5 %, mikä on 3 %-yksikköä pienempi kuin vuonna Taulukko 3. Työvoimakoulutuksen aloittaneet työttömyyden keston mukaan vuosina Työttömyyden kesto, viikkoa Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % , , , , , , , , , , , ,6 Työttömänä yhteensä , , ,7 Ei työttömänä yhteensä , , ,3 Aloittaneiden määrä , , ,0

5 4 Vuonna 2010 koulutuksen aloittaneiden pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä olleiden määrä kasvoi 2 600:lla. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista koulutuksen aloittaneista työttömistä oli 7 %, mikä on 3 %-yksikköä enemmän kuin vuonna Työvoimakoulutuksen aloittaneista oli vajaakuntoisia vuonna % (6 300), vuonna % (5 700). Vuonna 2010 koulutuksen aloittaneista oli ulkomaalaisia (23 %), vuonna 2009 heitä oli (23 %). Koulutuksen aloittaneet ulkomaalaiset edustivat noin 160 eri kansalaisuutta. Lähtömaan mukaan tarkastellen suurin ryhmä oli venäläiset, joita oli (23 % ulkomaalaisista). Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat irakilaiset (8 %), virolaiset (7 %) ja somalialaiset (7 %). Taulukko 4. Työvoimakoulutuksen aloittaneet ikäryhmittäin vuosina Ikäryhmä Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Alle , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 Yhteensä , , ,0 Työvoimakoulutuksen aloittaneista oli vuonna 2010 yli 30-vuotiaita , mikä on 67 % kaikista aloittaneista. Osuus on 2 %-yksikköä pienempi kuin vuonna Yli 50-vuotiaiden osuus kaikista aloittaneista oli 18 %, kuten myös vuonna Työvoimakoulutuksen aloittaneista oli miehiä (56 %) ja naisia (44 %). Työvoimakoulutuksen aloittaneiden miesten määrä kasvoi ja naisten henkilöllä. Miesten osuus koulutuksen aloittaneista kasvoi ja naisten osuus väheni yhdellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2009.

6 5 KUVIO 3. TYÖVOIMAKOULUTUKSEN ALOITTANEET TYÖLLISYYDEN MUKAAN VUOSINA TYÖTÖN LOMAUTETTU TYÖTT. UHAN AL. TYÖVOIMAN ULKOP. TYÖSSÄ EI TIETOA Tuhatta henkeä KUVIO 4. TYÖVOIMAKOULUTUKSEN ALOITTANEET IKÄRYHMITTÄIN VUOSINA Tuhatta henkeä

7 Taulukko 5. Työvoimakoulutuksen aloittaneet aiemman ammatillisen koulutuksen mukaan vuosina Koulutus % % % Ei ammatillista koulutusta , , ,4 Keskiaste , , ,6 Korkea-aste , , ,8 Koulutusaste puuttuu , , ,2 Aloittaneiden määrä , , ,0 Vuonna 2010 työvoimakoulutuksen aloittaneista 37 %:lla ei ollut aikaisempaa ammatillista koulutusta, 39 %:lla oli keskiasteen ja 20 %:lla korkea-asteen koulutus. Taulukko 6. Työvoimakoulutuksen suorittaneet tavoiteammatin mukaan vuosina 2009 ja 2010 Tavoiteammatti Muutos 2009/2010 Henkilöä % Henkilöä % % Tieteellinen, tekninen, ym. työ , ,8 70,7 Terveydenhuolto ja sosiaaliala , ,5 14,9 Hallinto- ja toimistotyö , ,1 6,1 Kaupallinen työ , ,3 26,0 Maa- ja metsätaloustyö, kalastusala 490 0, ,6-12,9 Kuljetus ja liikenne , ,5-12,6 Rakennus- ja kaivosala , ,9 12,5 Teollinen työ , ,6 2,2 Palvelutyö , ,4 17,1 Muualla luokittelematon työ , ,3 7,9 Yhteensä , ,0 9,4

8 7 KUVIO 5. TYÖVOIMAKOULUTUKSEN SUORITTANEET TAVOITEAMMATTIRYHMITTÄIN VUOSINA TIETEELL., TEKN., YM. TYÖ TERV.HUOLTO, SOS.ALA HALLINTO-, TOIMISTOTYÖ KAUPALLINEN TYÖ MAA- JA METSÄTALOUSTYÖ KULJETUS- JA LIIKENNETYÖ RAKENNUS- JA KAIVOSALA TEOLLINEN TYÖ PALVELUTYÖ MUUALLA LUOKITTEL. TYÖ Tuhatta henkeä KUVIO 6. TYÖVOIMAKOULUTUKSEN ALOITTANEET KOULUTUS- ELY-KESKUKSITTAIN VUOSINA UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI SATAKUNTA HÄME PIRKANMAA KAAKKOIS-SUOMI ETELÄ-SAVO POHJOIS-SAVO POHJOIS-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-POHJANMAA POHJANMAA POHJOIS-POHJANMAA KAINUU LAPPI AHVENANMAA Tuhatta henkeä

9 8 Suurimmat työvoimakoulutuksen tavoiteammattiryhmät suorittaneiden mukaan laskien olivat vuonna 2010 muualla luokittelematon työ (47 %), teollinen työ (16 %) sekä hallinto- ja toimistotyö (8 %). Ryhmään muualla luokittelematon työ sisältyy työelämään ja koulutukseen valmentava koulutus, kielikoulutus sekä maahanmuutto- ja valmentava koulutus. Vuoteen 2009 verrattuna suorittaneiden määrä kasvoi kaikissa muissa ryhmissä paitsi kuljetus- ja liikennealan (-13 %) sekä maa- ja metsätalousalan työn (-13 %) ammattiryhmissä. Eniten suorittaneiden määrä kasvoi tieteellisen ja teknisen työn ammattiryhmässä (71 %). Yrittäjäkoulutuksen suorittaneita oli 3 100, mikä on 100 enemmän kuin vuonna Taulukko 7. Työvoimakoulutuksen suorittaneet sukupuolen ja tavoiteammatin mukaan vuonna 2010 Tavoiteammatti Yhteensä Miehet Naiset Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Tieteellinen, tekninen, ym. työ , , ,4 Terveydenhuolto ja sosiaaliala , , ,0 Hallinto- ja toimistotyö , , ,0 Kaupallinen työ , , ,3 Maa- ja metsätaloustyö, kalastusala 427 0, ,9 80 0,3 Kuljetus ja liikenne , , ,6 Rakennus- ja kaivosala , , ,1 Teollinen työ , , ,7 Palvelutyö , , ,8 Muualla luokittelematon työ , , ,8 Yhteensä , , ,0 Vuonna 2010 työvoimakoulutuksen suorittaneiden miesten suurin koulutuksen tavoiteammattiryhmä oli muualla luokittelematon työ (42 %) ja toiseksi suurin teollinen työ (24 %). Naisilla suurin koulutuksen tavoiteammattiryhmä oli muualla luokittelematon työ (54 %) ja toiseksi suurin terveydenhuolto- ja sosiaalialan työ (13 %).

10 Taulukko 8. Työvoimakoulutuksen aloittaneet vuosina ja suorittaneet vuosina koulutus-ely-keskuksen mukaan 9 Koulutus- Koulutuksen aloittaneet Koulutuksen suorittaneet ELY-keskus Muutos Muutos 2009/ /2010 % % Uusimaa , ,1 Varsinais-Suomi , ,5 Satakunta , ,5 Häme , ,8 Pirkanmaa , ,6 Kaakkois-Suomi , ,5 Etelä-Savo , ,0 Pohjois-Savo , ,0 Pohjois-Karjala , ,2 Keski-Suomi , ,2 Etelä-Pohjanmaa , ,8 Pohjanmaa , ,7 Pohjois-Pohjanmaa , ,4 Kainuu , ,7 Lappi , ,7 Ahvenanmaa , ,2 Muu* , ,1 Yhteensä , ,4 *Pohjoiskalotin koulutussäätiö Koulutuksen aloittaneita oli vuonna 2010 eniten Uudenmaan, Hämeen ja Varsinais-Suomen ELYkeskusten alueella. Vuoteen 2009 verrattuna aloittaneiden määrä kasvoi eniten Uudenmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Hämeen ELY-keskusten alueella ja väheni eniten Pohjanmaan ELYkeskuksen alueella. Aloittaneiden määrä lisääntyi suhteellisesti eniten Pohjois-Pohjanmaan (23 %) ja Etelä-Savon (19 %) ELY-keskusten alueella. Koulutuksen suorittaneiden kokonaismäärä kasvoi 9 prosentilla vuonna Kasvua oli suhteellisesti eniten Pohjois-Karjalan (32 %) ELY-keskuksen alueella. Suorittaneiden määrä väheni suhteellisesti eniten Uudenmaan ELY-keskuksen alueella (-6 %).

11 Taulukko 9. Työvoimakoulutuksen suorittaneet koulutuslajin mukaan vuosina Koulutuslaji* Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Peruskoulutus , , ,3 Uudelleenkoulutus , , ,5 Jatko- ja täydennyskoul , , ,2 Muu koulutus , , ,4 Koulutuslaji tuntematon , , ,6 Suorittaneiden määrä , , ,0 * Koulutuslaji määritellään koulutettavan aiemman ammatillisen koulutuksen tai työkokemuksen mukaan. Vuonna 2010 työvoimakoulutuksesta oli 28 % jatko- ja täydennyskoulutusta, mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Peruskoulutuksen ja uudelleenkoulutuksen osuudet säilyivät ennallaan vuoteen 2009 verrattuna. Muuhun koulutukseen sisältyy ohjaava koulutus, kielikoulutus yms. yleisiä valmiuksia antava koulutus. Taulukko 10. Työvoimakoulutuksen suorittaneet koulutuksen pituuden mukaan vuosina , prosenttia Koulutuksen kesto, kuukautta Alle 1 23,1 26,1 28,2 27, ,0 35,2 34,5 33, ,4 17,9 17,1 17, ,1 10,7 9,7 9, ,3 4,0 4,7 5, ,0 2,3 2,3 2,9 Yli 15 3,1 3,9 3,5 4,1 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Keskimäärin, kk 4,5 4,6 4,5 4,8 Työvoimakoulutuksen keskimääräinen pituus vuonna 2010 oli 4,8 kuukautta. Ammatillisen koulutuksen keskimääräinen kesto oli 6,6 kuukautta ja ohjaavan koulutuksen 2,0 kuukautta. Vuonna 2009 vastaavat lukemat olivat 6,1 ja 1,9 kuukautta.

12 Taulukko 11. Vuosille hankitut työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivät (ilman ESR-koulutusta) 11 Opiskelijatyöpäiviä (tuhatta opiskelijatyöpäivää) Rahoitustapa otp % otp % otp % otp % Työ- ja elinkeinohallinnon kokonaan rahoittama , , , ,3 Työ- ja elinkeinohallinnon ja työnantajan rahoittamat yhteishankinnat 394 6, , , ,7 Yhteensä , , , ,0 Vuodeksi 2010 työvoimakoulutusta hankittiin yhteensä noin 7,5 miljoonaa opiskelijatyöpäivää, mikä on 18 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Taulukko 12. Vuosille hankitut työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivät koulutuksen järjestäjän mukaan (ilman ESR-koulutusta) Koulutuksen Opiskelijatyöpäivät (tuhatta opiskelijatyöpäivää) järjestäjä Muutos 2009/2010 otp % otp % otp % otp % Aikuiskoulutuskeskus , , , ,0 Muu oppilaitos , , , ,7 Korkeakoulu 331 5, , ,6 18 5,6 Muu kouluttaja , , , ,8 Yhteensä , , , ,8 Vuoden 2010 koulutuksesta 45 % hankittiin ammatillisilta aikuiskoulutuskeskuksilta, 24 % muilta oppilaitoksilta, 5 % korkeakouluilta ja 27 % yksityisiltä koulutuksen järjestäjiltä. Yksityisten järjestäjien osuus on kasvanut 3 %-yksikköä vuodesta 2009.

13 Taulukko 13. Työvoimakoulutuksen suorittaneiden* sijoittuminen 2 kuukautta koulutuksen jälkeen vuosina , prosenttia 12 Koulutuksen Ryhmäilmoitukset mukaan lukien** Ryhmäilmoitukset pois lukien jälkeen Koulutusalan työ 50,0 43,0 45,7 46,3 36,3 40,6 Muu työ 7,3 6,7 7,7 7,7 7,3 8,3 Työvoiman ulkopuolella 11,0 11,8 10,9 11,8 13,1 11,7 Työtön 31,7 38,6 35,8 34,2 43,2 39,4 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Työvoimakoulutuksen vuonna 2010 suorittaneista 53 % oli työssä kaksi kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen, mikä on 4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Jos ryhmäilmoituksia (alaviite **) ei oteta mukaan, suorittaneista oli työssä 49 %, mikä on 5 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Taulukko 14. Työvoimakoulutuksen suorittaneiden* sijoittuminen 2 kuukautta koulutuksen jälkeen koulutusta edeltäneen työllisyyden mukaan vuonna 2010, prosenttia Työllisyys ennen Sijoittumistyyppi koulutusta Koulutus- Muuhun Työvoiman Työtön Suorittaneita alan työhön työhön ulkopuolelle yhteensä Työttömät 36,4 8,0 11,9 43,7 100,0 Lomautetut 46,1 8,8 10,5 34,6 100,0 Työttömyysuhan alaiset 52,4 11,1 10,7 25,7 100,0 Työssä olevat 65,5 10,5 8,5 15,6 100,0 Työvoiman ulkopuolella 36,0 7,0 16,5 40,4 100,0 Yhteensä ryhmäilmoitukset pl. 40,6 8,3 11,7 39,4 100,0 Ryhmäilmoitukset 94,2 2,0 2,5 1,4 100,0 Yhteensä ryhmäilmoitukset ml. 45,7 7,7 10,9 35,8 100,0 * Osuudet lasketaan työvoimakoulutuksen suorittaneista, joista on poistettu ne, joiden tavoiteammattina on muualla luokittelematon työ eli työelämään ja koulutukseen valmentava koulutus, kielikoulutus sekä maahanmuutto- ja valmentava koulutus. ** Ryhmäilmoituksella rekisteröidään yritysten sisäiseen koulutukseen osallistuvat, jotka koulutuksen jälkeen lähes aina jatkavat työpaikassaan.

14 13 Koulutusta edeltävän työllisyyden mukaan tarkastellen ovat ennen koulutusta työssä olleet, lomautetut ja työttömyysuhan alaiset sijoittuneet työhön selvästi paremmin kuin henkilöt, jotka ovat olleet työttömänä ennen koulutuksen alkamista. Työttömistä 44 % sijoittui työhön kaksi kuukautta koulutuksen jälkeen. Osuus on 8 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna Tähän sisältyvät myös tukitoimin työllistetyt. Taulukko 15. Työssä olevien osuus työvoimakoulutuksen suorittaneista* 2 kuukautta koulutuksen jälkeen ELY-keskuksittain vuosina , prosenttia Koulutus- Ryhmäilmoitukset ml. Ryhmäilmoitukset pl. ELY-keskus Uusimaa 47,9 54,9 43,9 51,7 Varsinais-Suomi 52,5 45,9 47,6 43,8 Satakunta 56,2 56,7 47,9 46,1 Häme 57,4 59,3 45,1 46,3 Pirkanmaa 36,7 47,1 35,8 44,4 Kaakkois-Suomi 50,5 48,8 34,7 44,1 Etelä-Savo 55,7 65,8 49,0 61,0 Pohjois-Savo 52,6 61,3 51,6 59,8 Pohjois-Karjala 40,7 49,8 39,6 49,8 Keski-Suomi 47,7 48,4 47,1 47,2 Etelä-Pohjanmaa 42,1 55,8 40,6 53,3 Pohjanmaa 62,4 61,8 46,7 52,2 Pohjois-Pohjanmaa 34,1 40,4 33,3 38,7 Kainuu 60,2 67,5 58,0 66,3 Lappi 44,6 46,4 44,6 46,2 Ahvenanmaa 100, ,0.. Yhteensä 49,7 53,4 43,7 48,9 Työhönsijoittuneiden osuus työvoimakoulutuksen suorittaneista on kasvanut vuoteen 2009 verrattuna muualla paitsi Varsinais-Suomen, Kaakkois-Suomen ja Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Eniten osuus on kasvanut Etelä-Pohjanmaan (14 %-yksikköä) ELY-keskuksen alueella. Vuonna 2010 käytettiin määrärahoja työvoimakoulutuksen hankintaan ja opiskelijoille maksettaviin opintososiaalisiin etuuksiin 691 miljoonaa euroa, mikä on 112 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Opintososiaalisiin etuuksiin sisältyvät Kelan ja työttömyyskassojen työvoimakoulutuksen ajalta maksamat etuudet, joita ovat koulutustuki ja työttömyysetuudet: työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja ansiopäiväraha. *Katso sivun 12 ensimmäinen alaviite.

15 Taulukko 16. Työvoimakoulutuksen hankintaan ja opintososiaaliseen tukeen käytetyt määrärahat (sisältää rinnasteisen koulutuksen) vuosina Määrärahan Määrärahat (miljoonaa euroa) käyttö Muutos 2009/2010 % % % % Koulutuksen hankinta , , , ,6 Opintososiaaliset etuudet , , , ,5 - Kela , , , ,3 - työttömyyskassat , , , ,4 Yhteensä , , , ,3 Taulukko 17. Vuosille hankitun työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivän hinta (ilman ESR-rahoitusta) Rahoitustapa Opiskelijatyöpäivän keskihinta (euroa) euroa euroa euroa euroa Työ- ja elinkeinohallinnon kokonaan rahoittama 32,7 36,0 38,1 39,3 Yhteishankinta 42,7 45,8 52,6 57,2 -työ- ja elinkeinohallinnon osuus 24,1 24,7 33,3 39,4 Työ- ja elinkeinohallinnon hankintahinta keskimäärin 32,2 35,1 37,7 39,3 Opiskelijatyöpäivän keskihinta vuonna 2010 oli 39,3 euroa. Tämä on 1,6 euroa korkeampi kuin vuonna 2009.

16 Taulukko 18. Työvoimakoulutuksen perusteella koulutustukea tai työttömyysetuutta saaneet* vuosina Muutos 2009/2010 % Koulutustukea saaneet ,8 Työmarkkinatukea saaneet ,6 Peruspäivärahaa saaneet Ansiopäivärahaa saaneet Yhteensä ,0 * kotoutumistukea saaneet mukaan lukien Vuonna 2010 maksettiin koulutustukea opiskelijalle. Työvoimakoulutuksen perusteella maksettiin lisäksi työttömyysetuuksia opiskelijalle. Taulukkojen lähteet: Taulut 1-10 Taulut Taulut Taulu 16 Taulu 17 Taulu 18 Työ- ja elinkeinoministeriö, työvoimakoulutuksen vuositilasto URA-tietojärjestelmä Työ- ja elinkeinoministeriö, työvoimakoulutuksen vuositilasto Valtion hallinnollinen kirjanpito URA-tietojärjestelmä Kela, Finanssivalvonta

17 Työ- ja elinkeinoministeriö PL VALTIONEUVOSTO TEM Tilastotiedote 2011:3 Tiedustelut: Työ- ja elinkeinoministeriö Toiminnan seuranta Ella Laakso Petri Syvänen sähköposti: Julkaisu löytyy Internetistä osoitteesta: ISSN verkkojulkaisu