TERVEIDEN TALOJEN ERIKOISJOUKOT ALAN KOULUTUKSEN JA PÄTEVÖITYMISEN JATKOHANKE 2013-2015

TERVEIDEN TALOJEN ERIKOISJOUKOT ALAN KOULUTUKSEN JA PÄTEVÖITYMISEN JATKOHANKE 2013-2015 Rakennusterveys- ja kosteusvaurioasiantuntijoiden koulutuksen synkronointi ja valtakunnallinen ohjaus

Suositukset alan koulutuksen ja pätevöitymisen poluksi keväällä 2013 Perustana valtakunnallinen hanke osana Kosteus- ja hometalkoita vuosina 2010-2012 Viisi työryhmää, yli 120 asiantuntijaa, joille SUURI KIITOS! Loppuraportti julkaistiin 12.4.2013 Luettavissa talkoiden verkkosivuilla 1. Yhtenäiset nimikkeet: kosteusvaurion kuntotutkija, kosteusvaurion korjaussuunnittelija ja kosteusvaurion korjaustyönjohtaja 2. Yhteisesti sovitut portaittaiset pätevyysvaatimukset em. toimijoille 3. Yhteisesti sovitut portaittaiset osaamisvaatimukset 4. FISE:n tai VTT:n mahdollisuus olla pätevöintijärjestelmänä rakennusten korjausalalla toimiville 5. Yhteisesti sovittu, yhteinen koulutusmatriisi (moduulit) 45 op Kohdat 1-3 esitettiin yhteisesti myös uusiutuviin säädösmuutoksiin. ->Tehdään tarvittavat investointipäätökset, Viestintä

Rakennusterveyden koulutuksen ja pätevöintien kehittämistoimet 2013-2015 1. Tarkastusvaliokunnan mietintö 2.5.2013 TrVM 1/2013 vp, 14 pontta 2. Eduskunnan täysistunto 22.5.2013, Eduskunnan kirjelmä 5/2013 vp. Rakennusten kosteus- ja homeongelmat. EK 5/2013 vp - M 5/2013 vp, hyväksyi TrV:n 14 pontta. Koulutuksiin ja pätevyyksiin liittyen ponnet 2 ja 3. Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee vuoden 2013 loppuun mennessä valtakunnallisen rakennusterveyden koulutuksen kehittämissuunnitelman. 2014 alkaen 2 kehittämishanketta: OKM ja YM+STM (Hometalkoot) Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa jo nyt käynnissä olevissa maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakentamismääräyskokoelman muutosten valmistelussa rakennusten terveellisyyden paremmin huomioon. Valmisteluun tulee sisältyä myös selkeät rakennusalan pätevyysvaatimukset, joiden avulla parannetaan alan osaamista ja lisätään pätevien asiantuntijoiden määrää. Pätevyysvaatimusten tulee olla myös yhdenmukaisia terveydensuojelua ja työsuojelua koskevien säädösten kanssa Ympäristövaliokunnan mietintö 11.12.2013 koskien MRL:n HE 147/2013, 3.10.2013, mm. kosteus- ja homevaurioiden korjaus erityisalaksi suunnitteluun ja työnjohtoon Uudistettu maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) astui voimaan 1.9.2014 ja lakiuudistukseen liittyvät asetukset sekä ohjeet mm. suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyksistä, suunnitelmista ja selvityksistä 12.3.2015 YM:stä ja astuvat voimaan 1.6.2015 http://www.ym.fi/fi-fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2015/asetuksilla_yhtenaisyytta_rakentamisen_o(32965) Terveydensuojelulain (TSL) muutos astuu voimaan 1.3.2015 ja asumisterveysasetus voimaan 15.5.2015, Koskee mm. terveydensuojeluviranomaisen käyttämien ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyyksiä (tutkijat)

Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. 21-23, Rakennusfysikaalisten suunnittelutehtävien ja kosteusvaurion korjaustyön suunnittelutehtävien vaativuus :ien 3 momentti koskee kosteusvaurion korjaustyön suunnittelutehtävien vaativuutta Perustelumuistio, kohta 2. Keskeiset tavoitteet ja ehdotukset: Asetukseen lisätään uutena erityisalan suunnittelutehtävänä kosteusvaurion korjaussuunnittelutehtävä. Tehtävässä korostuu mm. kosteus- ja homevaurioiden korjauksessa rakentamisen terveellisyysseikkojen huomioon ottaminen. Kosteusvauriokorjausten suunnittelussa tarvittavaa erityisosaamista on perusteltua painottaa, jotta korjausten suunnittelun laatua voidaan parantaa ja sitä kautta varmistaa rakennustyön laatua. YM2/601/2015 ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta Tutkintoon tai sitä täydentäviin opintoihin on sisältynyt rakennusfysiikkaan, kyseessä olevien rakenteiden suunnitteluun ja toimintaan sekä korjausrakentamiseen liittyviä opintoja vähintään 20 op/30 op/35 op, joihin kuuluu seuraavien (tai vastaavien) alojen opintosuorituksia: rakennusfysiikka rakennetekniikka ja rakennesuunnittelu materiaali- ja valmistustekniikka talotekniset järjestelmät sisäympäristöolosuhteet kuntotutkimusmenetelmät Sekä on hankkinut 3/6/6 vuoden kokemuksen avustamisesta korjaussuunnittelutehtävissä; edellä mainitusta kokemuksesta on vähintään 1/2/3 vuosi kosteusvaurion korjaussuunnittelutehtävistä. Vaaditusta kokemuksesta on pääosa hankittu tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Perustelumuistio kohta 2.3 Korjaus- ja muutostyön huomioon ottaminen tehtäväpykälissä 48 ja 73 : Korjaus ja muutostyön erityispiirteistä on sisällytetty nimenomainen säännös omana momenttinaan sekä pääsuunnittelijan että vastaavan työjohtajan tehtäväpykälään. Korjaus ja muutostöiden määrän kasvun vuoksi ja asian laajakantoisuuden sekä tärkeyden vuoksi asiasta on perusteltua säätää asetuksessa. Korjaus ja muutostyöt voivat liittyä muun muassa kosteus ja homevaurioiden korjauksiin ja muihin korjauksiin. 73 Vastaavan työnjohtajan tehtävät Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava hankkeen laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla, että; 5) rakennustyön aikana ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin havaittujen puutteiden tai virheiden johdosta; 6) rakennustyössä on rakennustyön vaativuuden edellyttämä erityisalan työnjohtaja, joka hoitaa hänelle säädetyt tehtävänsä. Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, vastaavan työnjohtajan on korjaus- ja muutostyön laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla rakennustyön aikana huolehdittava rakenteita avattaessa ja purettaessa ilmi tulleiden seikkojen huomioon ottamisesta rakennustyössä Mitä 1 momentin 1 5 kohdassa ja 2 momentissa säädetään vastaavasta työnjohtajasta, sovelletaan myös erityisalan työnjohtajaan. Perustelumuistio: 1 Momentti kohta 3. Selvitystarve voi johtua myös siitä, että rakennusta käytetään korjaus- ja muutostyön aikana ja tästä voi aiheutua terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia. Selvitystarpeen perusteena voi lisäksi olla myös kohteen käyttötarkoitus ja kosteus- ja homekorjauksen laajuus, joka kohdistuu keskeisiin rakennusosiin kuten kantaviin rakenteisiin. 1 Momentti kohta 5.Tämä tehtävä on erityisesti sidoksissa turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvään rakennustyön laatuun. Rakennustyön aikaisia puutteita ja virheitä sekä niihin rinnastettavia seikkoja ovat esimerkiksi rakenteiden tai rakennusosien kastuminen ja jatkotoimenpiteitä vaativat työvirheet esimerkiksi kantavissa rakenteissa. Näitä ovat myös esimerkiksi rakenteiden suunnitelmanmukaisuudesta poikkeaminen. 3 Momentti. Erityisalan työnjohtajan tehtävät muodostavat kyseisen erityisalan osalta oman työnjohtotehtävien kokonaisuutensa, jossa huomioidaan hankkeen laadun ja laajuuden ohella myös kyseisen työnjohtotehtävän erityisala.

Jatkohankkeen kaksi työmaata 2014-2015 (2016) Ohjausryhmä, yhteistyöverkosto, auditointi, Opintojaksot vrt. pätevyysvaatimukset ja osaamistavoitteet YM ja STM, talkoot: Rakennusterveys- ja kosteusvaurioasiantuntijoiden koulutuksen synkronointi ja valtakunnallinen ohjaus OKM: Rakennusterveyttä tukevan koulutuksen ja rakennusarkkitehtikoulutuksen kehittämishanke RATEKO ja Sisäilmakeskus: Lisä- ja täydennyskoulutukset, auditointi ja kehittäminen TAMK ja Savonia AMK: Tutkintokoulutukset, auditointi ja kehittäminen 6

Terveiden talojen erikoisjoukot -jatkohankkeen tehtävät ja tavoitteet Määritellään osaamis- ja pätevyysvaatimukset Kosteus- ja homevaurioita ja muita sisäilmaongelmia tutkivat henkilöt Kosteus- ja homevauriokorjausten suunnittelijat, työnjohtajat ja valvojat Opettajien pätevyysvaatimukset. Suunnitellaan tarvittavien koulutuskokonaisuuksien sisällöt ja organisoidaan ja sovitetaan yhteen eri toimijatahojen tuottama koulutus. Päällekkäisyydet karsitaan. Kunkin toimijan erikoisosaaminen huomioidaan ja koulutuksessa tehdään työnjakoa ja yhteistyötä. Tavoitteena on, että opiskelijat voivat suorittaa ainakin osia koulutuksista omilla lähiseuduillaan. Järjestetään alalla jo toimivia ammattilaisia varten koulutusten yhteyteen myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistusmenettely AHOT Vanhoja relevantteja opintoja ja työkokemuksella saavutetut osaamiset hyväksytään sovittavilla kriteereillä uusien tutkintojen osiksi. 7

Mitä on jo tehty? 8

Rakennusterveys- ja kosteusvaurioasiantuntijoiden koulutuksen synkronointi ja valtakunnallinen ohjaus 1. Opetuksen työkalut Osaamistavoitteet ja sisällöt laadittu eri nimikkeille -> päivitys menossa Portaittainen ja synkronoitu osaamiskokonaisuuksien matriisi luotu eri nimikkeille -> päivitys menossa Opintojaksokuvaukset laadittu kosteusvaurion korjaustyönjohtajalle/valvojalle -> muille tulossa ja päivitys 2. Pilottikoulutuksia on ollut ja lisää käynnistymässä Aiempien koulutusten sisältöjen ja työkokemusten AHOT-menettely 3. Hankeyhteistyö opetusmateriaalihankkeet Asiantuntijalausunnot uusiin säädösluonnoksiin (MRL ja TSL uudistukset) Rakennusterveyttä tukevan koulutuksen ja rakennusarkkitehtikoulutuksen kehittämishanke 1. Opetuksen työkalut YAMK-tasoinen rakennusterveyttä käsittelevä opintojakso (5 op), joka toteutettiin verkko-oppimisympäristössä eri AMK:jen yhteistyönä 2. Koulutusten sisällön kartoitus Rakennusalan koulutusta tarjoavien ammatti- ja tiedekorkeakoulujen auditointi 3. Pilottikoulutukset Rakennusarkkitehti (RA) koulutus on suunnittelu ja pilotit aloitettu Metropoliassa, OAMK:ssa, Savoniassa ja TAMK:ssa Koulutuksiin sisältyy myös rakennusterveyteen liittyviä opintoja. 4. Hankeyhteistyö Hanketta esitelty ammattikorkeakoulujen olemassa olevissa eri työryhmissä, kuten kosteusvaurio-, rakennusarkkitehti-, rakennusmestari- ja YAMK työryhmät RATEKO opettajien pätevöittämiskoulutus 2014 2015 (rahoitus OPH) Asiantuntijalausunnot uusiin säädösluonnoksiin (MRL uudistus) 9

MITÄ RAKENNUSTERVEYDEN OSAAMISTA ERI PÄTEVYYKSIIN VAADITAAN? Kosteusvaurion Kuntotutkija Kosteusvaurion korjaussuunnittelija Kosteusvaurion korjaustyönjohtaja/valvoja

Osaamisvaatimukset eri osa-alueittain eri nimikkeille kosteusvaurioiden korjaushankkeissa (Terveiden talojen erikoisjoukot hankkeen esitys ja Asumisterveysasetus) Asumisterveysasetus liite 3, op,t vähintään PV = poikkeuksellisen vaativa V = vaativa T = tavanomainen Moduuli Sisäilmaasiantuntija, Rakennusterveysasiantuntija Kuntotutkija, RTA, opintopiste op opintopiste op opintopiste op Rakennusfysiikka ja 3+2 5 5 7 6 5 5 fysikaaliset olosuhteet Kuntotutkimusmenetelmät 1,5+1 4 2 5 Rakennetekniikka 2,5 2-8 6 4 4 Rakennustuotanto 1 1 1 1 Juridiikka 2 2 1 2 Ilmanvaihto ja ilmastointi 3 3 3 3 2 3 1 Korjausrakentaminen yht. 13+2+1=16 17 12 18 14 20 10 PV V V T 11

Osaamisvaatimukset eri osa-alueittain eri nimikkeille kosteusvaurioiden korjaushankkeissa (Terveiden talojen erikoisjoukot hankkeen esitys ja Asumisterveysasetus) Moduuli Asumisterveysasetus liite 3, op,t vähintään Rakennusterveysasiantuntija RTA, opintopiste op Sisäilmaasiantuntija, opintopiste op PV = poikkeuksellisen vaativa V = vaativa T = tavanomainen Kuntotutkija, opintopiste op Sisäilman epäpuhtaudet 3 3 3 3 a. Kemiallinen b. Biologinen ja 5 5 5 2 mikrobiologinen Tutkimusmenetelmät 1 1 1 0,5 12 10 a. Kemiallinen 8 b. Biologinen ja 2 2 2 0,5 mikrobiologinen Terveysvaikutukset 3 2 2 1 Sisäympäristö yht. 14 13 13 7 Korjausrakentaminen yht. 13+2+1=16 17 12 18 14 20 10 YHTEENSÄ 30 30 25 30 24 27 18 Opinnäytetyö 15 15 - PV V V T 12

Osaamisvaatimukset eri osa-alueittain eri nimikkeille kosteusvaurioiden korjaushankkeissa (Terveiden talojen erikoisjoukot hankkeen esitys, Asumisterveysasetus, VnA, YMA ja YM ohjeet + FISE) PV = poikkeuksellisen Asumisterveysasetus liite 3, op,t vähintään FISE-vaatimukset, op,t vähintään vaativa V = vaativa T = tavanomainen Kuntotutkija Korjaussuunnittelija Työnjohtaja Moduuli PV V V T PV PV V V T T PV PV V V T T Rakennusfysiikka 5 10 5 4 7 6 5 7 7 5 5 3 1 Kuntotutkimusmenetelmät 5 2 2 - Rakennetekniikka ja rakennesuunnittelu 4 14/4 14/4 10/3 Materiaali- ja 8 6 4 8 6 4 6 4 2 1 2 2 1 tuotantotekniikka Juridiikka 2 - - - Ilmanvaihto ja ilmastointi 3 2 3 1 3 2 2 2 1 1 2 1 1 Korjausrakentaminen yht. 18 14 20 10 18 30/20 15 25/15 10 16/9 13 8 4 YM 2/601/2015 ohje rakennuksen suunnittelijoiden kelpoisuudesta: luetellun sisällön yhteisopintopistemäärä vaativuusluokittain 35 op, 30 op ja 20 op YM 4/601/2015 ohje työnjohtajien kelpoisuudesta, erityisalan työnjohtaja: tutkintoon tai sitä täydentäviin opintoihin on sisältynyt riittävät kyseistä työnjohtotehtävää käsittelevät opintosuoritukset 50 op (T), 60 op (V) ja 70 op (PV) Kun kyseessä on korjaus- ja muutostyö tai kosteusvauriokorjaus, tarvitaan erityisesti näihin työnjohtotehtäviin soveltuvaa kokemusta. 13

Osaamisvaatimukset eri osa-alueittain eri nimikkeille kosteusvaurioiden korjaushankkeissa (Terveiden talojen erikoisjoukot hankkeen esitys, Asumisterveysasetus, VnA, YMA ja YM ohjeet + FISE) Asumisterveysasetus liite 3, op,t vähintään Moduuli Kuntotutkija Korjaussuunnittelija Työnjohtaja PV V V T PV PV V V T T PV PV V V T T Korjausrakentaminen 18 14 20 10 18 30/20 15 25/15 10 16/9 13 8 4 yht. Sisäympäristö 12 10 7 8 2 2 1 Sisäilman epäpuhtaudet a. Kemiallinen b. Biologinen ja mikrobiologinen Tutkimusmenetelmät a. Kemiallinen b. Biologinen ja mikrobiologinen 12 10 Terveysvaikutukset 1 YHTEENSÄ 30 24 27 18 26 32/22 YM 35 3 2 0,5 0,5 FISE-vaatimukset, op,t vähintään 8 8 2 4 2 2 1 2 2 1 19 27/17 YM 30 12 17/10 YM 20 15 PV = poikkeuksellisen vaativa V = vaativa T = tavanomainen YM 70 10 YM 60 5 YM 50 YM 2/601/2015 ohje rakennuksen suunnittelijoiden kelpoisuudesta: luetellun sisällön yhteisopintopistemäärä vaativuusluokittain 35 op, 30 op ja 20 op YM 4/601/2015 ohje työnjohtajien kelpoisuudesta, erityisalan työnjohtaja: tutkintoon tai sitä täydentäviin opintoihin on sisältynyt riittävät kyseistä työnjohtotehtävää käsittelevät opintosuoritukset 50 op (T), 60 op (V) ja 70 op (PV) Kun kyseessä on korjaus- ja muutostyö tai kosteusvauriokorjaus, tarvitaan erityisesti näihin työnjohtotehtäviin soveltuvaa kokemusta. 14

RAKENNUSTERVEYTEEN LIITTYVIEN KOULUTUKSIEN KEHITYSSUUNNAT 1. RAKENNUSALAN KOULUTUKSIEN OPINTOJAKSOIHIN INTEGROINTI Ongelmien korjaus ja ennaltaehkäisy (ongelman ratkaisukeskeisyys) Riittävä käytännön läheisyys opetuksessa (asiantuntijan työnkuva, työelämälähtöisyys) Lähiopetuksen määrän säilyminen (osaamisen taso ja vuorovaikutustaidot) Opintopiste (op) Opiskelijan opintojen suorittamiseen vaadittava 26,7 tunnin työpanos vastaa 1 op:ttä Ammattikorkeakoulujen tutkinto-opetuksessa kasvokkain lähiopetusta 10-14 tuntia per 1 op RTA-koulutuksessa VTT:n kriteeri vähintään 30% lähiopetusta/ 27 tuntia eli 9 tuntia per 1 op Opetusmenetelmien kehitys kentän tarpeen ja osaamistavoitteiden mukaan Yhteistyöverkostot oppilaitosten välillä (esim. YAMK-verkosto, erikoistumiskoulutukset -konsortio) Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen, AHOT-menettely yhteneväksi (täydennyskoulutukset ja työkokemukset tutkintoon verraten ahotoitavia) Opintojaksot ja osaamistavoitteet linjaan rakennusalan pätevyysvaatimuksien kanssa 2. YHTEISTYÖ YRITYSTEN, TUTKIMUSLAITOSTEN JA TIEDEKORKEAKOULUJEN KANSSA Opetussisällön ja toteutuksen suunnittelu (osat: pysyvä laajin, lisäksi ajan tuulten esille nostamat) Opettajia Omien opettajien lisäkoulutus Opetusmateriaalin muokkaus ja uuden luonti 3. INVESTOINTI?

Kiitos ja Tervetuloa! Rakennusterveys- ja kosteusvaurioasiantuntijoiden koulutuksen synkronointi ja valtakunnallinen ohjaus Juha Krankka, puh. 050 367326, juha.krankka@rateko.fi Helmi Kokotti, puh. 0400 298 706, helmi.kokotti@sisailmakeskus.fi Rakennusterveyttä tukevan koulutuksen ja rakennusarkkitehtikoulutuksen kehittämishanke Jouko Lähteenmäki, puh. 040 520 0731, jouko.lahteenmaki@tamk.fi Markku Oikarinen, puh. 044 785 6360, markku.oikarinen@savonia.fi