Suomen Sisäilmakeskus Oy 2. Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKO

Transkriptio

1 TERVEIDEN TALOJEN ERIKOISJOUKOT VALMIINA TYÖHÖN RAKENNUSTERVEYS- JA KOSTEUSVAURIOASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUKSEN SYNKRONOINTI JA VALTAKUNNALLINEN OHJAUS Helmi Kokotti 1,4 ja Juha Krankka 2 1 Suomen Sisäilmakeskus Oy 2 Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKO RAKENNUSTERVEYTTÄ TUKEVAN KOULUTUKSEN JA RAKENNUSARKKITEHTIKOULUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE Jouko Lähteenmäki 3, Markku Oikarinen 4, Pasi Haataja 4, Hannu Kääriäinen 5, Pekka Väisälä 3, Markku Rusi 4 ja Jani Hietakangas 3 3 Tampereen ammattikorkeakoulu Oy, TAMK 4 Savonia-ammattikorkeakoulu Oy 5 Oulun ammattikorkeakoulu Oy, OAMK

2 Suositukset alan koulutuksen ja pätevöitymisen poluksi keväällä 2013 Perustana valtakunnallinen hanke osana Kosteus- ja hometalkoita vuosina Viisi työryhmää, yli 120 asiantuntijaa, joille SUURI KIITOS! Loppuraportti julkaistiin Luettavissa talkoiden verkkosivuilla 1. Yhtenäiset nimikkeet: kosteusvaurion kuntotutkija, kosteusvaurion korjaustyön suunnittelija ja kosteusvaurion korjaustyönjohtaja 2. Yhteisesti sovitut portaittaiset pätevyysvaatimukset em. toimijoille 3. Yhteisesti sovitut portaittaiset osaamisvaatimukset 4. FISE:n tai VTT:n mahdollisuus olla pätevöintijärjestelmänä rakennusten korjausalalla toimiville 5. Yhteisesti sovittu, yhteinen koulutusmatriisi (moduulit) 45 op Kohdat 1-3 esitettiin yhteisesti myös uusiutuviin säädösmuutoksiin. ->Tehdään tarvittavat investointipäätökset, Viestintä

3 Jatkohankkeen kaksi työmaata (2016) YM ja STM, talkoot: Rakennusterveys- ja kosteusvaurioasiantuntijoiden koulutuksen synkronointi ja valtakunnallinen ohjaus RATEKO ja Sisäilmakeskus: Lisä- ja täydennyskoulutukset, auditointi ja kehittäminen Yhteinen ohjausryhmä, yhteistyöverkosto, auditointi, Opintojaksot vrt. pätevyysvaatimukset ja osaamistavoitteet OKM: Rakennusterveyttä tukevan koulutuksen ja rakennusarkkitehtikoulutuksen kehittämishanke TAMK ja Savonia AMK: Tutkintokoulutukset, auditointi ja kehittäminen 3

4 Rakennusterveyden koulutuksen ja pätevöintien kehittämistoimet Tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 1/2013 vp, 14 pontta. Eduskunnan täysistunto , Eduskunnan kirjelmä 5/2013 vp. Rakennusten kosteus- ja homeongelmat. EK 5/2013 vp - M 5/2013 vp, hyväksyi TrV:n 14 pontta. Koulutuksiin ja pätevyyksiin liittyen ponnet 2 ja 3. Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee vuoden 2013 loppuun mennessä valtakunnallisen rakennusterveyden koulutuksen kehittämissuunnitelman alkaen 2 kehittämishanketta: OKM ja YM+STM (Hometalkoot) ü TrVM 2015 vp esittää ponnen 2 poistamista Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa jo nyt käynnissä olevissa maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakentamismääräyskokoelman muutosten valmistelussa rakennusten terveellisyyden paremmin huomioon. Valmisteluun tulee sisältyä myös selkeät rakennusalan pätevyysvaatimukset, joiden avulla parannetaan alan osaamista ja lisätään pätevien asiantuntijoiden määrää. Pätevyysvaatimusten tulee olla myös yhdenmukaisia terveydensuojelua ja työsuojelua koskevien säädösten kanssa Uudistettu maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) astui voimaan ja lakiuudistukseen liittyvät asetukset sekä ohjeet mm. suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyksistä, suunnitelmista ja selvityksistä YM:stä ja astuivat voimaan > kosteus- ja homevaurioiden korjaus erityisalaksi suunnitteluun ja työnjohtoon, rakennuksen kunnon selvitys rakennuslupahakemusten liitteeksi Terveydensuojelulain (TSL) muutos astui voimaan ja asumisterveysasetus voimaan , Koskee mm. terveydensuojeluviranomaisen käyttämien ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyyksiä (tutkijat) asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa. Valviran ohje tulossa. Työturvallisuuslain muutos?

5 KORJAUSHANKKEEN TOIMINTAMALLI Seurannan tulosten esittely Työmaan esittely käyttäjille Seuranta Seurantatoimenpiteet Korjaussuunnitelmien esittely Korjaustyö Erityistöiden valvonta Dokumentointi Tutkimustulosten ja korjausperiaatteiden esittely Suunnittelu Korjaussuunnitelmien laadinta Laadunvalvonta- ja seurantatoimenpiteiden määrittely Tutkimusten aloituksesta tiedottaminen Selvitystarve Lähtötiedot = tutkiminen Syiden ja riskien selvittäminen KORJAUSVAIHTOEHTOJEN TARKASTELU (tekninen, taloudellinen ja terveydellinen riskinarviointi) Havaintojen ja tutkimustulosten analysointi 4. Kenttätutkimukset ja 5. Laboratoriotutkimukset 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 1. Asiakirjojen tarkastelu ja 2. Kohdekäynti Näkyvät vauriot (vuotojäljet, pinnoitteiden irtoaminen) Käyttäjien oireilu (sisäilmastokysely, työterveyshuollon suositus) Rakennuksen ja sen teknisten järjestelmien vanheneminen Vaatimus rakennuksen kunnon selvittämisestä

6 Missä mennään nyt? Terveiden talojen erikoisjoukkojen erityispätevyys- ja osaamisvaatimukset sekä sertifiointijärjestelmät ovat jo säädöksissä ja ohjeissa Kosteusvaurion kuntotutkija Sisäilma-asiantuntija ja RTA Kosteusvaurion korjaustyön suunnittelija Kosteusvaurion korjaustyön työnjohtaja/valvoja

7 VnA MRAmuutoksesta.. 48 Pääsuunnittelijan tehtävät Pääsuunnittelijan on huolehdittava yhteistyössä rakennushankkeeseen ryhtyvän kanssa hankkeen laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla: 1).2) suunnittelun lähtötietojen kattavuudesta ja ajantasaisuudesta sekä lähtötietojen toimittamisesta muille suunnittelijoille; 3) suunnitelmien riittävyydestä; 4) lupa-asiakirjojen ja erityissuunnitelmien ja selvitysten laatimisesta ja toimittamisesta rakennusvalvontaviranomaiselle; 5). Suunnittelijan vastuulla on, että lähtötiedot ovat riittävät, jotta terveyshaittaa aiheuttavat tekijät poistuvat kohteesta Tehtävänä on yhteistyössä rakennushankkeeseen ryhtyvän kanssa korjaus- ja muutostyön laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla 1) selvittää ennen suunnittelun aloittamista rakennuksen rakennushistoria, rakennuksen ominaispiirteet ja kunto, aiemmin tehdyt korjaukset ja muutokset ja 2) rakennustyön aikana rakenteita avattaessa tai purettaessa ilmi tulevien seikkojen vaikutukset suunnitteluun. VnA MRAmuutoksesta. 73 Vastaavan työnjohtajan tehtävät Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava hankkeen laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla, että; 5) rakennustyön aikana ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin havaittujen puutteiden tai virheiden johdosta; PM: esimerkiksi rakenteiden tai rakennusosien kastuminen ja jatkotoimenpiteitä vaativat työvirheet 6) rakennustyössä on rakennustyön vaativuuden edellyttämä erityisalan työnjohtaja, joka hoitaa hänelle säädetyt tehtävänsä. Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, vastaavan työnjohtajan on korjaus- ja muutostyön laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla rakennustyön aikana huolehdittava rakenteita avattaessa ja purettaessa ilmi tulleiden seikkojen huomioon ottamisesta rakennustyössä Mitä 1 momentin 1 5 kohdassa ja 2 momentissa säädetään vastaavasta työnjohtajasta, sovelletaan myös erityisalan työnjohtajaan.

8 Rakennuksen kunnon selvitys - minkä nojalla? Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 41/ Rakennuslupahakemus Rakennusvalvontaviranomainen voi hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen tarvittaessa edellyttää, että rakennuslupahakemukseen liitetään myös: 5) pätevän henkilön laatima selvitys rakennuksen kunnosta; YM:n asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä 10 Rakennuksen kunnosta laadittujen selvitysten sisältö Korjaus- tai muutostyön lähtötietona käytettäviin rakennuksen kunnosta laadittuihin selvityksiin on rakennushankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävässä laajuudessa sisällyttävä tiedot seuraavista seikoista ja niihin mahdollisesti liittyvistä vaurioista: 1) rakenteiden kantavuus ja rakennuksen vakaus; 2) rakennusosien kosteustasapaino ja muu rakennusfysikaalinen toimivuus; 3) rakennuksen sisäilmaston terveellisyys; 4) muut rakennuksen turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät seikat; 5) käytetyt selvitysmenetelmät ja selvityksen laatijan tiedot; 6) selostus rakennuksen ominaispiirteistä ja rakennushistoriallisesti merkittävistä seikoista; 7) tiedot aiemmin tehdyistä korjaus- ja muutostöistä. YM:n ohje rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä YM3/601/2015 Rakennuksen kunto selvitetään aiotun korjauksen laatuun ja laajuuteen nähden riittävällä ja luotettavalla tavalla. Käytännössä selvityksen laativalla henkilöllä tulee olla erityisesti rakennuksen tai sen osan tai rakenteiden kunnon selvittämisen edellyttävä koulutus ja kokemus. Rakennuksen kunnosta laaditusta selvityksestä käytetään esimerkiksi nimitystä kuntoarvio, kuntotarkastus tai kuntotutkimus ja niiden yksityiskohtaisesta sisällöstä on laadittu erilaisia ohjeita ja oppaita. Sisäilmaongelmien selvittämiseksi joudutaan yleensä tekemään muun muassa perusteellisia rakennus- ja laiteteknisiä kuntotutkimuksia, rakenteiden kosteuteen ja sisäilman laatuun liittyviä mittauksia ja käyttäjille suunnattuja oire- ja olosuhdekyselyjä. Eri osatutkimuksia ja selvityksiä tekevät yleensä useat eri asiantuntijat. Museovirasto on julkaissut ohjeen rakennushistoriallisen selvityksen laatimisesta.

9 Rakennuksen kunnon selvitys - minkä nojalla? Laki terveydensuojelulain muuttamisesta 1237/ Asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyvä terveyshaitta Jos terveyshaitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi. määräysten antamisen tulee perustua terveydensuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen sekä riittäviin ja luotettaviin mittauksiin, näytteisiin, tutkimuksiin, selvityksiin tai havaintoihin. Terveyshaitan selvittämiseksi voidaan lisäksi antaa määräys rakenteen kuntotutkimuksen suorittamisesta. 49 Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttäminen terveydensuojeluvalvonnassa Asunnon ja muun oleskelutilan tutkimuksia ja selvityksiä tämän lain mukaista viranomaisvalvontaa varten tekevällä ulkopuolisella asiantuntijalla tulee olla tarvittava pätevyys terveyshaittaa aiheuttavien kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden selvittämiseksi. Asumisterveysasetus 2015 määrittelee liitteessä 3 pätevyysvaatimukset ulkopuolisille asiantuntijoille Valviran tarkentavat ohjeet tulossa Työturvallisuuslaki tuntee terveyshaitta termin jopa ennaltaehkäisevänä vielä ei ole määritelty ketkä ovat päteviä työpaikkarakennusten kunnon selvitykseen Käytännössä asumisterveysasetuksen määritellyn pätevyyden kaltaiset henkilöt ovat jo toimineet myös työpaikkojen rakennuksen kunnon selvittäjinä

10 Tutkijoiden ja selvittäjien kelpoisuudet, asumisterveysasetus 1 opintopiste (op) vastaa 27 tuntia opiskelijan työpanosta Rakennusterveysasiantuntija (RTA) Sisäilma-asiantuntija Kosteusvaurion kuntotutkija Voi toimia yksin ulkopuolisena asiantuntijana PERUSKOULUTUS 1. Rakentamisen (talonrakennustai LVI-ala) alalla suoritettu korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto taikka aiempi teknikon tai sitä vastaava tutkinto 2. Luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja ympäristöterveyden alalla suoritettu ylempi tai alempi korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto taikka aiempi teknikon tai sitä vastaava tutkinto Rakennuksen sisäilmaongelman selvitysprosessiin liittyvät tutkimukset tulee tehdä sisäilma-asiantuntijan ja kosteusvaurion kuntotutkijan yhteistyönä. Sisäilma-asiantuntija + Kosteusvaurion kuntotutkija = RTA 1. Luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja ympäristöterveyden alalla suoritettu ylempi tai alempi korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto taikka aiempi teknikon tai sitä vastaava tutkinto 1. Rakentamisen (talonrakennus) alalla suoritettu korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkeaasteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto taikka aiempi teknikon tai sitä vastaava tutkinto TYÖKOKEMUS Vähintään 3 vuotta rakennusten kuntoon ja terveyshaittoihin liittyviä tutkimustehtäviä. Kouluttajatahon tehtävänä on henkilön peruskoulutuksen soveltuvuuden arviointi ns. AHOT-menettelyn kautta (= aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen).

11 Osaamisvaatimukset eri osa-alueittain eri nimikkeille kosteusvaurioiden korjaushankkeissa (Asumisterveysasetus) Moduuli Asumisterveysasetus liite 3, op,t vähintään VTT/ Rakennusterveysasiantuntija RTA, opintopiste op VTT/ Sisäilma-asiantuntija, opintopiste op FISE/ Kuntotutkija, opintopiste op Rakennusfysiikka ja fysikaaliset olosuhteet Kuntotutkimusmenetelmät Rakennetekniikka 2-4 Rakennustuotanto Juridiikka Ilmanvaihto ja ilmastointi Korjausrakentaminen yht

12 Osaamisvaatimukset eri osa-alueittain eri nimikkeille kosteusvaurioiden korjaushankkeissa (Asumisterveysasetus) Asumisterveysasetus liite 3, op,t vähintään Moduuli VTT/ Rakennusterveysasiantuntija RTA, opintopiste op VTT/ Sisäilma-asiantuntija, opintopiste op FISE/ Kuntotutkija, opintopiste op Sisäilman epäpuhtaudet a. Kemiallinen b. Biologinen ja mikrobiologinen Tutkimusmenetelmät 1 1 0,5 a. Kemiallinen b. Biologinen ja 2 2 0,5 mikrobiologinen Terveysvaikutukset SISÄYMPÄRISTÖ yht KORJAUSRAKENTAMINEN yht YHTEENSÄ Opinnäytetyö Kokonaan yhteisiä opintojaksoja yht. 12 op, lisäksi jotkin opintojaksot osittain yhteisiä 12

13 Osaamisvaatimukset eri osa-alueittain eri nimikkeille kosteusvaurioiden korjaushankkeissa (Asumisterveysasetus, VNa YMa ja YM ohjeet + FISE) Asumisterveysasetus liite 3, op,t vähintään Moduuli Rakennusfysiikka PV = poikkeuksellisen vaativa FISE-vaatimukset, op,t vähintään V = vaativa T = tavanomainen Kuntotutkija Korjaussuunnittelija Työnjohtaja PV V T PV V T Kuntotutkimusmenetelmät Rakennetekniikka ja rakennesuunnittelu 4 4/14 4/14 3/ Materiaali- ja tuotantotekniikka Juridiikka Ilmanvaihto ja ilmastointi Korjausrakentaminen yht /30 15/25 9/ Opintoja rakentamisen työmaa- ja tuotantotekniikassa, projektinhallinnassa ja -johtamisessa, aikataulusuunnittelussa sekä hanketaloudessa. Lisäksi PV tehtävässä vaaditaan opintoja: rakenteiden mekaniikkaa, betoni-, puu-, teräs- ja pohjarakentamista /35 /30 /25 YM 2/601/2015 ohje rakennuksen suunnittelijoiden kelpoisuudesta: luetellun sisällön yhteisopintopistemäärä vaativuusluokittain 35 op, 30 op ja 20 op YM 4/601/2015 ohje työnjohtajien kelpoisuudesta, erityisalan työnjohtaja: tutkintoon tai sitä täydentäviin opintoihin on sisältynyt riittävät kyseistä työnjohtotehtävää käsittelevät opintosuoritukset 50 op (T), 60 op (V) ja 70 op (PV) Kun kyseessä on korjaus- ja muutostyö tai kosteusvauriokorjaus, tarvitaan erityisesti näihin työnjohtotehtäviin soveltuvaa kokemusta. 13

14 Osaamisvaatimukset eri osa-alueittain eri nimikkeille kosteusvaurioiden korjaushankkeissa (Asumisterveysasetus, VNa, YMa ja YM ohjeet + FISE) Asumisterveysasetus liite 3, op,t vähintään Moduuli Kuntotutkija Korjaussuunnittelija Työnjohtaja PV V T PV V T Korjausrakentaminen yht /30 15/25 9/ Sisäympäristö Sisäilman epäpuhtaudet a. Kemiallinen b. Biologinen ja mikrobiologinen Tutkimusmenetelmät a. Kemiallinen b. Biologinen ja mikrobiologinen Terveysvaikutukset 1 YHTEENSÄ 27 22/32 YM ,5 0,5 FISE-vaatimukset, op,t vähintään /27 YM 30 10/17 YM 20 PV = poikkeuksellisen vaativa V = vaativa T = tavanomainen /YM /YM /YM 50 YM 2/601/2015 ohje rakennuksen suunnittelijoiden kelpoisuudesta: luetellun sisällön yhteisopintopistemäärä vaativuusluokittain 35 op, 30 op ja 20 op YM 4/601/2015 ohje työnjohtajien kelpoisuudesta, erityisalan työnjohtaja: tutkintoon tai sitä täydentäviin opintoihin on sisältynyt riittävät kyseistä työnjohtotehtävää käsittelevät opintosuoritukset 50 op (T), 60 op (V) ja 70 op (PV) Kun kyseessä on korjaus- ja muutostyö tai kosteusvauriokorjaus, tarvitaan erityisesti näihin työnjohtotehtäviin soveltuvaa kokemusta. 14

15 Missä mennään nyt? 1. Koulutuksien tilanne Enemmän RTA ja Sisäilma-asiantuntija - koulutuksia ja koulutustahoja koko Suomen alueella Sertifointi VTT Expert Services Kosteusvaurion kuntotutkijan koulutukset alkoivat Sertifiointi FISE Oy Korjaussuunnittelijan ja korjaustyön työnjohtajan koulutukset alkaneet niin tutkinto- kuin täydennyskoulutuksissa 2. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen AHOT Koulutukset ja työkokemus sekä julkaisut 3. Terveiden talojen erikoisjoukkoja on jo töissä Konkarit, kokeneet ja vastavalmistuneet

16 Mitä vielä tehdään? Loppuraportointi tehdään keväällä 2016 yhdessä OKM:n kehittämishankkeen kanssa. Loppuraportti sisältää Tutkinto- ja lisäkoulutusten auditointien tulokset nykyisestä rakennusterveyden koulutuksen tilanteesta Rakennusterveyden ohjeelliset opintosuunnitelmat kosteusvaurion korjausasiantuntijoiden pätevyyksiin valmentaviin koulutuksiin Yhteistyökoulutusmalleja AHOT-menettelyn toimintaohjeen jotta olisi samat periaatteet kaikille Arvion tutkintokoulutustahojen nykyisten resurssien valmiudesta tuottaa uusiin pätevyyksiin valmennettuja henkilöitä lisäkoulutettavien henkilöiden tarpeesta sekä työssä että tutkintokoulutuksissa oleville opettajien lisäkoulutustarpeesta rahoitustarpeesta

17 KIITOS!