Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta neuvoston asetuksen vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta; ehdotuksesta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen muuttamisesta sekä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta annetun päätöksen (EU) 2015/435 muuttamisesta Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle komission 14 päivänä syyskuuta 2016 hyväksymä (1) ehdotus neuvoston asetuksen vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta, (2) ehdotus talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen muuttamisesta, (3) ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta annetun päätöksen (EU) 2015/435 muuttamisesta, ja ehdotuksista laadittu muistio. Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2016 Valtiovarainministeri Petteri Orpo Erityisasiantuntija Vesa Kulmala
VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO 10.11.2016 EU/2016/1462 EU/2016/1469 EU/2016/1479 EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSET: 1. NEUVOSTON ASETUKSEN VUOSIA 2014 2020 KOSKEVAN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN VAHVISTAMI- SESTA ANNETUN ASETUKSEN (EU, EURATOM) N:O 1311/2013 MUUTTAMISESTA; 2. TALOUSARVIOTA KOSKEVASTA KURINALAISUUDESTA, TALOUSARVIOYH- TEISTYÖSTÄ JA MOITTEETTOMASTA VARAINHOIDOSTA TEHDYN EUROOPAN PARLAMENTIN, NEUVOSTON JA KOMISSION VÄLISEN TOIMIELINTEN SOPI- MUKSEN MUUTTAMISESTA SEKÄ 3. EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖKSEN ENNAKOIMATTOMIIN MENOIHIN VARATUN LIIKKUMAVARAN KÄYTTÖÖNOTOSTA ANNETUN PÄÄTÖKSEN (EU) 2015/435 MUUTTAMISESTA 1 Ehdotusten tausta Vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) n:o 1311/2013 (jäljempänä MFF-asetus) artiklan 2 mukaan Euroopan komissio (jäljempänä komissio) esittää vuoden 2016 loppuun mennessä arvioinnin monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta ottaen huomioon EU-alueen taloudellinen kehitys sekä viimeisimmät makrotalousennusteet. Pakollisen väliarvioinnin yhteydessä tehdään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus MFF-asetuksen tarkistamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrättyjen menettelyjen mukaisesti. Ennalta jaettuja jäsenvaltiokohtaisia määrärahoja ei tällaisen tarkistuksen yhteydessä vähennetä. Komissio antoi 14 päivänä syyskuuta 2016 edellä mainitun tiedonannon ja sen yhteydessä ehdotuksensa MFF-asetuksen (COM(2016) 604 final) ja toimielinten välisen sopimuksen muuttamisesta (COM (2016) 606 final) sekä ehdotuksen ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta annetun päätöksen muuttamisesta (COM (2016) 607 final). Edellä esitetyt komission hyväksymät rahoituskehyksen väliarviointiin liittyvät ehdotukset ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Ehdotukset täydentävät toisiaan ja ne esitetään kyseisten ehdotusten keskinäisen johdonmukaisuuden vahvistamiseksi yhdessä. Tämän vuoksi kaikki edellä mainitut asiakirjat käsitellään tässä samassa valtioneuvoston U-kirjelmässä. Tiedonantoon liittyy lisäksi joukko muita lainsäädäntöehdotuksia: ehdotus varainhoitoasetuksen ja asiaa koskevien perussäädösten mukaisten varainhoitosääntöjen yksinkertaistamiseksi (COM (2016) 605 final), ehdotus Euroopan strategisen investointirahasto -asetuksen N:o 2015/1017 muuttamisesta ESIR:n jatkamiseksi (COM (2016) 597 final), ulkoiseen investointisuunnitelmaan liittyviä lainsäädäntöehdotuksia (COM (2016) 586 final, COM (2016) 582 final, COM (2016), 583 final) sekä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) No 1316/2013 ja (EU) No 283/2014 muuttamisesta paikallisyhteisöjä koskevien internetyhteyksien parantamisen osalta (ns. televiestintäpaketti-esitys (COM (2016) 589 final)). Näiden muiden lainsäädäntöehdotusten osalta tulee laadittavaksi erilliset U-kirjelmät, joista kukin hallinnonala vastaa oman toimialansa osalta. 2
2 Ehdotusten pääasiallinen sisältö ja tavoite Rahoituskehyksessä on jo nyt sovittu erityisistä joustovälineistä, joilla voidaan vastata poikkeuksellisiin ja ennakoimattomiin tilanteisiin, ulkoisiin tai sisäisiin, ja jotka tyypillisesti otetaan käyttöön tarvittaessa. Näitä olemassa olevia joustokeinoja on myös viime vuosina otettu käyttöön erityisesti muuttoliikkeen aiheuttamien määrärahatarpeiden kattamiseen. Ottaen huomioon väliarviokokonaisuudessa esitetyt vahvennetut rahoitustoimet komissio katsoo, että ilman muutoksia nykyisiin asetuksiin rajoitettaisiin talousarvion valmiutta reagoida ennakoimattomiin tilanteisiin rahoituskehyksen loppuvuosina ja siksi komissio esittää väliarvioinnin yhteydessä muutoksia ja lisäyksiä näihin joustokeinoihin. Komission tällä perusteella ehdottamat keskeisimmät muutokset MFF-asetukseen ovat erityisesti joustovälineen ja hätäapuvarauksen koon kaksinkertaistaminen, maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran ja maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran rajoitusten poistaminen sekä uuden erityisvälineen, Euroopan unionin kriisivaraus, luominen. Tämän uuden erityisvälineen osalta komissio esittää myös tarvittavia muutoksia toimielinten väliseen sopimukseen sen käyttöönottomenettelystä. Lisäksi komissio esittää myös hyväksyntää tulkinnalle siitä, että erityisrahoitusvälineisiin liittyvät maksut ylittävät monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät. Asian ratkaisuna komissio esittää ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta annetun päätöksen muuttamista siten, että muutoksella vahvistettaisiin tulkinta siitä, että rahoituskehyksen ulkopuolisten välineiden maksumäärärahat eivät kuulu maksukaton sisälle. Komissio ei tältä osin esitä muutoksia MFF-asetukseen. 2.1 Komission ehdotus neuvoston asetuksen vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta Komissio on arvioinut tiedonannossaan erityisvälineiden toimintaa ja käyttöä rahoituskehyksen ensimmäisten kahden kolmen täytäntöönpanovuoden aikana. Kaikkia käytettävissä olevia keinoja on käytetty laajasti, jotta ajankohtaisten haasteiden ratkaisemiseen saataisiin lisävaroja. Kun otetaan huomioon, miten erityisrahoitusvälineitä on käytetty rahoituskehyksen alusta, sekä unionin kohtaamat haasteet, komissio ehdottaa, että monivuotista rahoituskehystä koskevaa asetusta muutetaan talousarvion joustavuuden ja mukautumiskyvyn lisäämiseksi varojen käyttöönotossa ja maksamisessa. Komission esittämien muutosten yksityiskohdat esitellään alla. Hätäapuvarauksen ja joustovälineen koon kaksinkertaistaminen (MFF-asetus artikla 9; MFF-asetus artikla 11) Komissio esittää, että MFF-asetusta tulisi muuttaa siten, että joustovälineen enimmäismäärä vuoden 2011 hinnoin nousisi 1000 miljoonaan euroon alkuperäisestä 471 miljoonasta eurosta ja hätäapuvarauksen enimmäismäärä vuoden 2011 hinnoin nousisi 500 miljoonaan euroon alkuperäisestä 280 miljoonasta eurosta. Komission mukaan hätäapuvarauksen ja joustovälineen kapasiteettia on lisättävä, jotta unioni voi pitää yllä riittävää valmiutta reagoida ennakoimattomiin tilanteisiin. 3
Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran ja maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran rajoitusten poistaminen (MFF-asetus artikla 14; MFF-asetus artikla 5, kohta 2) Komissio esittää, että MFF-asetuksessa asetetut rajoitukset maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran käyttötarkoituksesta (nykyasetuksen mukaisesti kohdennettu kasvuun ja työllisyyteen, erityisesti nuorten työllisyyteen liittyviin politiikkatavoitteisiin) ja kestosta (nykyasetuksen mukaan rajattu vuosiin 2014 2017) poistetaan. Edelleen komissio esittää, että MFF-asetuksessa maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran enimmäismäärien mukautuksille asetetut rajoitteet vuosina 2018 2020 poistetaan (nykyasetuksen mukaiset rajat vuoden 2011 hinnoin ovat v. 2018:7 miljardia euroa; v. 2019:9 miljardia euroa ja v. 2020:10 miljardia euroa). Käytännössä kyse on siitä, paljonko käyttämättömiä maksumäärärahoja voisi enimmillään siirtää ko. vuodelle. Komission mukaan maksusitoumus- ja maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaroja koskevat rajoitteet on poistettava, jotta unioni voi pitää yllä riittävää valmiutta reagoida ennakoimattomiin olosuhteisiin. Uusi erityisväline Euroopan unionin kriisivaraus (MFF-asetus, uusi artikla 13a) Komission mukaan olisi säädettävä uudesta erityisrahoitusvälineestä, jolla perustetaan vapautetuista määrärahoista rahoitettava Euroopan unionin kriisivaraus. Euroopan unionin kriisivarauksen tarkoituksena on varmistaa, että unioni pystyy reagoimaan nopeasti esimerkiksi meneillään olevan muuttoliikekriisin kaltaisiin kriiseihin sekä tapahtumiin, joilla on vakavia humanitaarisia tai turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia. Komission esityksessä varaus luotaisiin siten, että vuoden n 2 aikana vapautetut määrärahat asetettaisiin Euroopan unionin kriisivarauksen käyttöön vuoden n talousarviomenettelyn yhteydessä. Kriisivaraus otettaisiin unionin yleiseen talousarvioon varauksena. Vuotuista käytettävissä olevaa määrää voitaisiin käyttää vuoteen n + 1 saakka varainhoitoasetuksen mukaisesti. Se osa vuoden n vuotuisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuu. Komissio on arvioinut vapautettujen määrärahojen olevan tällä hetkellä noin 3 4 miljardia euroa vuodessa, jotka ohjattaisiin kriisivaraukseen. Uuden erityisvälineen toteuttaminen edellyttäisi myös uusia säännöksiä EU:n yleiseen talousarvioon sovellettavaan varainhoitoasetukseen määrärahojen vapauttamisesta. Komissio on tehnyt tätä koskevia säännösehdotuksia varainhoitoasetusta koskevassa ehdotuksessaan. 4
2.2 Komission ehdotus talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen muuttamisesta Komissio ehdottaa samaan aikaan MFF-asetuksen muutosehdotuksen kanssa talousarvioyhteistyötä ja moitteetonta varainhoitoa koskevan toimielinten sopimuksen muuttamista uuden kriisivarauksen käyttöönottomenettelyn vuoksi. Komissio esittää toimielinten sopimusta muutettavan siten, että I osan B jaksoon lisätään 14 a kohta, jossa Euroopan unionin kriisivarauksen käyttöönottomenettelystä säädetään. Esitetyn mukaan komissio, kun se katsoo tarpeelliseksi käyttää kriisivarausta, esittää budjettivallan käyttäjille ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kriisivarauksesta asianomaisiin budjettikohtiin. Ennen kuin komissio ehdottaa määrärahasiirtoa kriisivarauksen käyttämiseksi, on selvitettävä mahdollisuudet määrärahojen uudelleen kohdentamiseen. Erimielisyystapauksissa käynnistetään kolmikantamenettely. Kriisivarauksesta tehtävät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti. 2.3 Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta annetun päätöksen (EU) 2015/435 muuttamisesta Komissio ehdottaa ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta annetun päätöksen muuttamista siten, että päätöksellä vuonna 2014 käyttöön otettua määrää noin 3,2 miljardia euroa korvataan noin 2,8 miljardia euroa maksumäärärahojen enimmäismääriin nähden käytettävissä olevalla liikkumavaralla vuonna 2017 alkuperäisessä päätöksessä olleen aikataulun (vuosina 2018 2020) sijaan. Lisäksi komissio esittää, että erityisrahoitusvälineiden käyttöön liittyviä maksumäärärahoja käytetään yli monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen enimmäismäärien ja näin ollen ennakoimattomiin menoihin vuoden 2014 päätöksellä varatusta liikkumavarasta ei tarvitsisi korvata eikä ottaa talousarvioon jäljelle jäävää 350 miljoonan euron lisämäärää. Komissio siis esittää ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta annetun päätöksen muuttamista siten, että muutoksella vahvistettaisiin tulkinta siitä, että rahoituskehyksen ulkopuolisten välineiden maksumäärärahat eivät kuulu maksukaton sisälle vaan maksut ylittävät monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät. Rahoituskehyksissä on sovittu eräistä kehyksen ulkopuolisista erityisrahoitusvälineistä, joiden sitoumusmäärärahat on sovittu rahoituskehyksen ulkopuolelle. Maksumäärärahojen osalta on ollut eriäviä näkemyksiä siitä, olisiko myös erityisrahoitusvälineiden maksumäärärahat laskettava enimmäismäärät ylittäviksi määrärahoiksi. Toisin sanoen tulisiko erityisvälineiden maksujen kuulua rahoituskehyksissä sovitun maksukaton ulko- vai sisäpuolelle. Komissio ei tältä osin esitä muutoksia MFF-asetukseen. 3 Ehdotusten oikeusperusta MFF-asetusmuutosta koskevan ehdotuksen perustana on monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen 2 artikla. MFF-asetus perustuu SEUT 312 artiklaan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen (Euratom-sopimus) 106a artiklaan. Neuvosto päättää MFF-asetusmuutoksia koskevista ehdotuksista yksimielisyyspäätöksellä ja niitä käsitellään erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä. 5
Toimielinten välisen sopimuksen muuttaminen on tässä riippuvainen muutoksista MFFasetukseen. Toimielinten sopimus budjettiyhteistyöstä perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 295 artiklaan, jonka mukaan Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio neuvottelevat keskenään ja sopivat yhteisellä sopimuksella yhteistyössään sovellettavista menettelytavoista. Tätä varten ne voivat perussopimuksia noudattaen tehdä toimielinten välisiä sopimuksia, jotka voivat olla velvoittavia. SEUT 295 artikla ei yksiselitteisesti määrittele neuvoston päätösmenettelystä, jolloin sovelletaan SEU artiklaa 16, minkä mukaan neuvosto päättää muutoksista sopimukseen määräenemmistöllä. Neuvoston oikeuspalvelu on kuitenkin ottanut asiaan kantaan ja toteaa, että tässä nimenomaisessa tapauksessa määräenemmistö, joka vaaditaan, on niin sanottu vahvistettu määräenemmistö, johon viitataan SEUT artiklassa 238 (2) 1. Toimielinten välisen sopimuksen 14 kohdan mukaan komissio ehdottaa ennakoimattomia menoja varatun liikkumavaran tai sen osa käyttöönottoa analysoituaan kaikki muut rahoitusmahdollisuudet. Päätös ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta tulee tehdä samanaikaisesti kun hyväksytään lisätalousarvioesitys tai unionin yleinen talousarvio, joiden hyväksymistä liikkumavaran käyttöönotto helpottaa. Euroopan parlamentti ja neuvosto noudattavat unionin yleisen talousarvion hyväksynnästä SEUT 314 artiklassa määrättyjä äänestyssääntöjä: neuvosto päättää määräenemmistöpäätöksellä ja sitä käsitellään erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä. Neuvoston oikeuspalvelu on ottanut kantaa siihen, voidaanko toimielinten välisen sopimuksen nojalla päättää yleisesti siitä, että erityisvälineiden maksut olisivat rahoituskehysten kattojen ylläpuolella. Sen lausunnon mukaan tämä ei ole oikea oikeusperusta, vaan asiasta yleisellä tasolla päättäminen liittyy MFF-asetukseen ja voidaan tehdä vain yksimielisesti neuvostossa. Valtioneuvosto pitää muutoin ehdotettuja oikeusperustoja asianmukaisina, mutta katsoo, että toimielinten välisen sopimuksen nojalla tehtävän ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta tehdyn päätöksen muutoksella ei voida päättää eritysvälineiden maksujen käsittelystä rahoituskehyksen kattojen osalta. 4 Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate Toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta aloilla, joilla unionilla on yksinomainen toimivalta. Niitä ovat erityisesti SEUT 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut politiikanalat. Lisäksi vain unioni voi antaa säädöksiä perussopimusten toimielinjärjestelmää ja varainhoitoa koskevien määräysten nojalla, joihin myös MFF-asetus kuuluu. 5 Ehdotusten lainsäädännölliset ja taloudelliset vaikutukset Asetukset ovat suoraan velvoittavaa oikeutta eivätkä ne edellytä muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Komission lainsäädäntöehdotuksilla ei ole välittömiä talousarviovaikutuksia. Erityisrahoitusvälineet otetaan käyttöön ja määrärahat osoitetaan vuotuiseen talousarvioon monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa, asianomaisissa perussäädöksissä ja talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyssä toimielinten sopimuksessa säädettyjen menettelyjen mukaisesti. 1 Vahvistetulla määräenemmistöllä tarkoitetaan vähintään 72 % neuvoston jäsenistä, joiden väkiluku on vähintään 65 % unionin väestöstä. 6
Komission tiedonannon toimeenpanoon liittyvät lainsäädännön muutosesitykset joustavuuden lisäämiseksi nykyisestä, aiheuttaisivat kuitenkin toteutuessaan taloudellisia vaikutuksia EUbudjettiin. Mahdolliset vaikutukset Suomen EU-maksuun riippuvat sovittavan kokonaisuuden laajuudesta ja rahoituksesta. Maksuvaikutukset voivat kohdistua nykyisen rahoituskehyksen lisäksi myös tulevalle rahoituskehyskaudelle. Alla esitetään kokonaisarvioita vaikutuksista. Vuosittaista jakautumaa ei pystytä tässä vaiheessa arvioimaan. Komission tiedonannossa esiintuomista lainsäädännön muutoksista joustavuuden ja mukautumiskyvyn lisäämiseksi varojen käyttöönotossa ja maksamisessa voidaan arvioida aiheutuvan myös taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Mikäli komission joustavuutta koskevat muutokset tulisivat sellaisinaan voimaan, tarkoittaisi se hyvin karkeasti arvioiden Suomen mahdollisen laskennallisen rahoitusosuuden EU-budjettiin kasvamista enimmillään noin 400 500 miljoonaa euroa tarkentuneiden selvitysten perusteella. Nämä vastuut konkretisoituisivat siinä vaiheessa, kun tehtäisiin päätös joustokeinojen käyttöönotosta ja ne konkretisoituisivat maksumäärärahoiksi. Päätökset joustoinstrumenttien ja muiden erityisvälineiden käyttöönotosta ja määristä tehtäisiin kuitenkin edelleen aina tapauskohtaisesti erikseen. Todellisuudessa osa maksuista konkretisoituisi vuoden 2020 jälkeen. Kaikkien joustavuutta koskevien ehdotusten taloudellisia vaikutuksia ei pystytä tässä vaiheessa arvioimaan. Kansallisessa talousarviossa Suomen maksut EU:lle budjetoidaan momentille 28.92.96. Momentti on menokehyksen sisällä kansallisissa kehyksissä. Komission ehdotus MFF-asetuksen mukaisten erityisvälineiden maksuista monivuotisen rahoituskehyksen maksukaton ulkopuolella merkitsisi kansallisen talousarvion valmistelulle merkittäviä haasteita Suomen EUmaksun ennakoitavuuden näkökulmasta. 6 Ahvenanmaan asema Ehdotuksilla ei olisi välitöntä vaikutusta Ahvenanmaan asemaan. 7 Muiden jäsenvaltioiden kannat Jäsenvaltioiden kannanmuodostus on vielä kesken. 8 Ehdotusten kansallinen käsittely ja käsittely EU:ssa Valtioneuvoston kirjelmä muistioineen on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Muistio on käsitelty EU34-budjetti- ja hallintojaoston kirjallisessa menettelyssä 1. 2.11.2016. Suomen kannat hyväksyttiin EU-ministerivaliokunnassa 4.11.2016. Komission tiedonannon kokonaisuudesta on aiemmin laadittu erillinen E-kirje (E 91/2016 vp), joka on toimitettu eduskunnalle 7.10.2016. Tämän lisäksi kokonaisuudessa avoinna olleita kysymyksiä sekä Suomen kantaa tarkennetaan E-jatkokirjeessä, joka on toimitettu eduskunnalle 4.11.2016. Tämä U-kirje on osa tuota väliarvioesityksen kokonaisuutta, ja se tarkastelee nimenomaisesti esitykseen liittyviä lainsäädäntöesityksiä rahoituskehyksen tarkistamiseksi. Komission tiedonanto monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinniksi ja siihen liittyvät lainsäädäntöehdotukset annettiin 14.9.2016. Komissio esitteli ehdotuksiaan yleisten asioidenneuvostossa 20.9.2016 ja käsittelyä jatkettiin 18.10. Seuraavan kerran asia tulee esille yleisten asioiden neuvostossa 15.11.2016. Lisäksi ehdotuksia käsitellään neuvostossa syksyn 2016 ai- 7
kana väliaikaisessa Puheenjohtajan ystävät työryhmässä, joka kokoontuu lähes viikoittain, sekä Coreper II-tasolla. Euroopan parlamentissa asiaa valmistellaan parlamentin budjettivaliokunnassa. Yleisesittelijöinä toimivat Jan Olbrycht (EPP, PL) sekä Isabelle Thomas (S&D, FR). Parlamentti on hyväksynyt päätöslauselman 26. lokakuuta 2016 monivuotisen rahoituskehyksen 2014 2020 välitarkistuksesta (P8_TA-PROV(2016) 0412). Komission tavoitteena on, että asetusmuutosesitykset astuvat voimaan vuoden 2017 alusta. 9 Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto on ottanut kantaa komission rahoituskehyksen väliarvioinnin tiedonannossa esittämään kokonaisuuteen valtioneuvoston selvityksessä (E 91/2016vp) sekä tarkentanut kantaansa tämän kokonaisuuden osalta valtioneuvoston E-jatkoselvityksessä. Valtioneuvosto toistaa E-jatkoselvityksessään esitetyt seikat tässä muistiossa selostettujen säädösehdotusten osalta seuraavasti. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan on selvää, että rahoituskehyksen sisällä on oltava mahdollisuus vastata joustavasti ja tehokkaasti ennakoimattomiin haasteisiin ja menoihin. Ensisijaisena periaatteena tulee tämän osalta olla, että otsakkeisiin sisältyy riittävä marginaali, jolla turvataan budjetin kyky vastata ennakoimattomiin menoihin rahoituskehyksissä sovittujen kattojen puitteissa. Tarvittaessa ja harkinnan mukaan voidaan ottaa käyttöön myös muita voimassaolevia nykyisen rahoituskehyksen mukaisia joustoelementtejä. Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti on huolehdittava, että Suomen nettomaksuosuus on kohtuullinen ja oikeudenmukainen. Tämän vuoksi valtioneuvosto pitää keskeisenä, että joustavuuden lisääminen nyt esitetyillä uusilla toimilla ei saa merkitä huomattavia lisärahoitusvaatimuksia jäsenmaille. Valtioneuvosto ei siksi tue komission esitystä uuden kehyksen ulkopuolisen erityisvälineen, Euroopan unionin kriisivaraus, luomiseksi erityisesti sen rahoituskapasiteetin osalta. Valtioneuvosto pitää myös ongelmallisena komission ehdotuksessa kehyksen ulkopuolisten hätäapuvarauksen ja joustovälineen koon kasvattamista. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan joka tapauksessa edellä mainittujen kehyksen ulkopuolisten erityisvälineiden maksut tulee sisällyttää maksukattoon. Lisäksi valtioneuvosto täsmentää kantaansa seuraavien seikkojen osalta. Valtioneuvosto katsoo, että kysymys erityisvälineiden maksujen käsittelystä joko kehyksen ulkopuolella tai sisäpuolella liittyy rahoituskehysasetukseen ja edellyttää yksimielistä päätöstä neuvostossa. Valtioneuvosto voi hyväksyä komission ehdotuksen aikaistaa vuonna 2014 tehdyn ennakoimattomien menojen liikkumavaran käyttöönoton hyvitys vuodelle 2017 aiemman sovitun 2018 2020 sijaan tämän kuitenkaan muuttamatta edellä esitettyä kantaa erityisvälineiden maksujen käsittelystä. Valtioneuvosto tarkastelee komission esityksiä osana rahoituskehyksen väliarvion kokonaisuutta. Suomen lopulliset kannat muodostetaan lopullisen kokonaisuuden perusteella Suomen kokonaisetu huomioiden. 8