Baletin kulissien takana

1/2012 Baletin kulissien takana Kiehtova Pelléas ja Mélisande Puhdistus taipuu oopperaksi 1

Oy Osk.Lindroos Ab 2 Mikonkatu 4, Helsinki p. +358 9 624188 lindroos@osk-lindroos.fi

s i s ä l t ö 6 Pelléas ja Mélisande toteutetaan huippuvoimin 10 Puhdistus Kevään odotettu oopperauutuus 12 Viihdyttävä balettikomedia Coppélia 29 14 Jorma Elo ja Tero Saarinen Suomalaista nykytanssia maailmalta 24 12 20 18 Karita Mattila on Tapaus Makropuloksen tähti 20 Balettitanssijan arki kulissien takana 24 Nuorten musiikkiteatteriryhmä Par(r)asvaloissa 29 Ohjelmistossa Bajadeeri, Lännen tyttö ja Rusalka 30 Töissä taidetehtaassa Ylivahtimestari Kaj Friberg 31 Aitiopaikka Uutisia, ihmisiä ja tapahtumia 34 Ooppera-info 3

MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ Absolutisti Tavoittelemme absoluuttista tuottoa pitkällä aikavälillä. Nopea reagointi, oikein valitut instrumentit ja aktiivinen suojautuminen mahdollistavat asiakkaillemme tasaisemman tuoton. www.mandatumlife.fi 4

P Ä Ä K I R J O I T U S Suomen Kansallisoopperan asiakaslehti 1/2012 Vastaava toimittaja Heidi Almi Toimitus Heidi Almi, Raiko Häyrinen, Jussi Iltanen Juhani Koivisto, Heli Rislakki press@opera.fi Tätä numeroa avustivat Hannele Jyrkkä, Minna Lindgren, Jarmo Papinniemi, Heikki Tuuli, Sakari Viika Ulkoasu Mainostoimisto Faros / Tuija Pirttijoki Kannessa Salla Eerola Kansikuva Sakari Viika Suomen Kansallisooppera Helsinginkatu 58 PL 176, 00251 Helsinki Keskus (09) 403 021 www.ooppera.fi Oopperasanomat ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy lokakuussa 2012. Ilmoitusmyynti Anne Rönnberg 0400-595 992, mediamyynti@skty.fi Painos 55 000 kpl Painopaikka Forssa Print Oopperasanomat voit tilata maksutta kotiosoitteeseesi. Tilaukset: liput@opera.fi tai puh. (09) 4030 2210. Koko vuosi tanssin juhlaa Viime vuonna juhlittiin Kansallisoopperan 100 vuotta. Juhlat eivät ole ohi, sillä 90 vuotta sitten Kansallisbaletti otti ensimmäiset pienet askeleensa oopperan rinnalla. Vuosien mittaan askelet ovat vahvistuneet, ja tänä päivänä Kansallisbaletti on innostunut, kansainvälinen ja kunnianhimoinen ryhmä, josta koko Suomi voi olla ylpeä. Niin menestyksen hetkinä kuin vaikeampina aikoina suomalaista balettia ovat kannattaneet intohimoiset, taiteeseensa uskovat ihmiset. Tehtävämme on tarjota yleisölle sekä klassikoita että tanssin uudempia virtauksia monipuolisesti eri näkökulmia siihen, mitä kaikkea tanssin avulla voi ilmaista. Tärkeintä on, että se mitä tehdään, on korkeatasoista ja koskettaa! Tätä linjausta noudattaa myös juhlavuoden ohjelmisto. Luvassa on kolme uutta ensi-iltaa. Léo Delibesin lumoaviin säveliin pohjautuvan Coppélian on Marc Ribaud sijoittanut 1900-luvun alkuun ja elokuvan maailmaan. Olen myös ylpeä voidessani tuoda kotinäyttämölleni tämän hetken menestyneimmät nykykoreografimme, Tero Saarisen ja Jorma Elon. Andersenin Lumikuningatar on aina kuulunut lempisatuihini se on vaikuttava rakkauden ja lasten viattomuuden ja voiman ylistys. Syksyllä minulla on ilo lahjoittaa suomalaisille perheille tähän satuun perustuva koreografiani, jonka taikamaailmaa ovat kanssani luomassa pukusuunnittelija Erika Turunen ja valaistussuunnittelija Mikki Kunttu. Juhlavuoteen kuuluu myös erityishankkeita. Svenska kulturfonden tuo 5 000 ruotsinkielistä koululaista ja lukiolaista Helsinkiin kokemaan balettia. Olen erittäin onnellinen tästä projektista, sillä monelle nuorelle tämä voi olla ensikohtaaminen baletin kanssa. Juhlavuonna haluamme myös tulla tapaamaan suomalaisia toreille ja turuille. Kevään päätteeksi koko Kansallisbaletti esiintyy Senaatintorilla suuressa ilmaistapahtumassa. Tämän jälkeen pienempi erityisjoukko hyppää kiertuebussiin ja tuo tanssitervehdyksensä seitsemälle paikkakunnalle Suomessa. Odotamme tätä tilaisuutta yhtä innolla kuin itse kesälomaa! Kenneth Greve Baletin taiteellinen johtaja 5

6

E N S I - I L T A Veden h ei jastuksia u n e n o m a i s e s s a o o p p e r a s s a Teksti Juhani Koivisto Kuvat Berliinin Deutsche Oper/Marco Arturo Marelli Osa yleisöstä hurrasi, osa vihelsi ja yritti häiritä esitystä. Pelléas ja Mélisanden kantaesitys vuonna 1902 herätti kiihkeitä tunteita puolesta ja vastaan, sillä Claude Debussy (1862 1918) vei kuulijan kaiken siihen asti kuullun tuolle puolen. Koskaan aikaisemmin ei näin hiljaisin sävyin ollut luotu näin voimakasta vaikutusta. Debussyn ainoasta oopperasta tuli lumoavan monikerroksinen kokonaisuus, johon kuulija voi uppoutua kokonaan. Itse tarina on yksinkertainen. Golaud löytää metsästä Mélisanden, vie hänet vaimonaan linnaan, jossa ovat hänen sairas isänsä, kuningas Arkel, velipuoli Pelléas ja lapsi edellisestä avioliitosta. Pelléas ja Mélisande rakastuvat, mustasukkainen Golaud surmaa veljensä, Mélisande synnyttää lapsen ja kuolee. Tapahtumia on vähän, mutta pinnan alla on sitäkin enemmän. Libreton perustana oleva Maurice Maeterlinckin symbolistinen näytelmä on jo itsessään monitasoinen. Sen sanat soivat kuin sävelaiheet, palaavat, toistuvat ja muuntuvat, ja jokainen sana tuntuu tarkoittavan myös jotain muuta. Debussy ei kuvita sanoja eikä tapahtumia vaan niiden herättämiä ajatuksia ja mielikuvia. Musiikki on kuin aaltoilevaa ja virtaavaa vettä, joka saa aina uusia muotoja. Tekstin ja musiikin liitto Richard Wagner oli 1800-luvun lopun modernien säveltäjien ihailema. Myös Debussy otti häneltä oppia, mutta halusi jäljittelyn sijasta luoda uuden oopperamuodon. Mélisande, häntä rakastavat veljekset Pelléas ja Golaud, linna synkän metsän keskellä, pohjaton lähde, meri kun näihin aineksiin yhdistyi Claude Debussyn veden tavoin väreilevä musiikki, syntyi yksi oopperan historian kiehtovimmista teoksista, unenomainen tarina salaperäisestä naisesta ja hänen kuolemastaan. Suunnittelen toisenlaista dramaattista muotoa: musiikki alkaa siitä, mitä puhe ei voi ilmaista, hän kirjoitti. Haluaisin, että musiikki tulisi kuin varjosta ja toisinaan palaisi sinne, että se olisi aina hienovaraista. Debussy pohti tarkasti, mitä halusi oopperalta. Musiikin ja tekstin liiton piti olla täydellinen. Teosta kuunnellessaan katsoja joutuu kokemaan kahdenlaisia toisilleen etäisiä tunteita, toisaalta henkilöiden, toisaalta musiikin. Olen pyrkinyt siihen, että nämä kaksi tunnetta sulautuisivat toisiinsa täydellisesti ja olisivat samanaikaisia. Teksti ja musiikki kohtasivat hienosti, mutta säveltäjä ja kirjailija riitautuivat nimiosan esittäjän valinnan vuoksi. Maeterlinck julkaisi lehtikirjoituksen, jossa toivoi oopperan epäonnistumista ja kieltäytyi katsomasta koko teosta. Vasta 20 vuoden kuluttua hän näki oopperan ja myönsi Debussyn olleen oikeassa. Musiikki oli tuonut tekstiin uuden tason. Ensimmäistä kertaa ymmärsin täysin oman näytelmäni, Maeterlinck sanoi kuultuaan oopperan. Uusi tuleminen huippuvoimin Pelléas ja Mélisanden esitys on yksi Kansallisoopperan viime vuosien merkittävimpiä tapahtumia, sillä asianharrastajien palvoma teos on jäänyt Suomessa harvinaisuudeksi. Kansallisoopperassa Pelléas on tuotettu kerran vuonna 1958 ja silloinkin se nähtiin vain viisi kertaa. Tuolloin teos esitettiin suomeksi. Nyt se kuullaan siis ensimmäistä kertaa ranskan kielellä, johon koko musiikki on tiiviisti sidoksissa. 7

8

E N S I - I L T A Merkkiteoksen uutta tulemista tukee työryhmä, josta mikä tahansa oopperatalo voisi olla ylpeä. Kapellimestarina on Mikko Franck. Teoksen ohjaa ja lavastaa Marco Arturo Marelli, joka muistetaan Kansallisoopperassa erityisesti huikeita näkymiä tarjonneesta Ruusuritarista. Heijastuksia ja syvyyttä Olen iloinen voidessani tulla ohjaamaan teoksen, jota rakastan hyvin paljon, Marco Arturo Marelli sanoo. Marelli on aiemmin ohjannut Pelléas ja Mélisanden Berliinin Deutsche Operissa. Hän pitää teosta erityisen vaativana, sillä kaikki siinä on jotain muuta, kuin salakari pinnan alla. Kukaan ei ymmärtäisi, jos esitys olisi vain symbolismia, Marelli sanoo. Hän haluaakin kertoa Pelléasin ja Mélisanden tarinan myös aivan konkreettisesti, sillä vain silloin myös alitajuista heijastava toinen taso voi toimia. Neljä sukupolvea on kietoutunut tiiviisti toisiinsa sairauden, kuoleman ja lamaantumisen kautta, hän kuvaa oopperan sisältöä. Tämä sisäinen loukussa oleminen, henkilöiden yksinäisyys ja eristyneisyys on minulle näyttämökuvan määräävä tekijä. Niin syntyi vettä lainehtiva tila, eräänlainen bunkkeri täynnä heijastavaa syvyyttä. Näyttämöllä on vettä suurissa altaissa peräti 30 000 litraa. Efektin tavoittelusta ei ole kysymys, vesi vain on koko oopperan keskeinen elementti. Marelli vertaa Debussyn musiikkiakin veteen: se virtaa välillä rauhallisesti, väreilee veden tavoin, sen pinta heijastaa ihmisiä ja tapahtumia, mutta pinnan alla on pohjaton syvyys. Vesi on minulle unenomaisten aavistusten välittäjä, ja samalla sen ahdistuksen elementti, jota miehet kokevat kohdatessaan tuntemattoman ja tutkimattoman sekä naisessa että heissä itsessään. Claude Debussy Pelléas ja Mélisande MUSIIKINJOHTO Mikko Franck OHJAUS, LAVASTUS JA VALAISTUS Marco Arturo Marelli PUVUT Dagmar Niefind ARKEL Jyrki Korhonen / Hannu Forsberg GENEVIÈVE Lilli Paasikivi PELLÉAS Topi Lehtipuu GOLAUD François Le Roux MÉLISANDE Angelika Kirchschlager Ensi-ilta 23.3.2012 Topi Lehtipuu Pelléasin roolissa Pelléas ja Mélisanden myötä Kansallisoopperan lavalle palaa tenori Topi Lehtipuu, jonka edellisestä esiintymisestä Ryöstö seraljista -oopperan Belmontena on kulunut kahdeksan vuotta. Ai onko siitä niin kauan?, Pariisissa pitkään asunut Lehtipuu hämmästyy. Ne olivat ratkaisevia kokemuksia. Sain harjoitella rooleja, Belmontea ja Così fan tutten Ferrandoa, joita olen myöhemmin tehnyt paljon muualla. Oli myös jännä tulla kotimaahan lunastamaan odotuksia, kun olin jo laulanut jonkin verran ulkomailla, Lehtipuu muistelee vuosien takaisia esiintymisiään. Pelléasia ovat tenoreiden lisäksi laulaneet myös monet baritonit, esimerkiksi François Le Roux, joka nyt Kansallisoopperassa esittää Golaud ta. Rooli on kirjoitettu korkealle baritonille. En ole kovin korkea tenori, mistä on hyötyä tässä roolissa. Musiikki on myös kirjoitettu todella hyvin. Lehtipuu sanoo, että Pelléasia esittävän tenorin haaste on saada äänensä kuulumaan. Tällä kertaa kyse ei kuitenkaan ole siitä, että laulajan pitäisi puhkaista valtaisa orkesteripauhu. Isossa salissa kyse on siitä, miten voi laulaa hiljaa, melkein kuiskaten ja saada sen kantamaan. Teksti on tässä roolissa hyvin olennainen. Siksi laulajan pitää luoda värejä. Oopperan kahden muun pääroolin solistit ovat kovinta mahdollista tasoa, François Le Roux ja Angelika Kirchschlager. On mahtava kunnia saada heidät mukaan. François on urheilutermein libero, puolustuksen lukko, joka ankkuroi meidät kulttuurisesti oikeaan suuntaan. Raiko Häyrinen 9

Jüri Reinvere Tiina Puumalainen Naisia historian kurimuksessa Teksti Jarmo Papinniemi Kuvat Toni Härkönen, Marko Heinonen Kevään odotettu oopperauutuus Puhdistus tuo näyttämölle menestysromaanista tutun tarinan. Vanha nainen joutuu vastakkain oman menneisyytensä kanssa, ja samalla nousee tarkasteltavaksi kokonaisen kansakunnan lähihistoria. 1930 -luku, Länsi-Viro. Sisarukset rakastuvat samaan mieheen, mutta mies näkee vain toisen siskoista. Tulee sota, tulevat valloittajat. Rakkautta vaille jäänyt sisar tarttuu tilaisuuteen, hän kostaa, kavaltaa, pettää läheisensä. Pettää oman maansa. Vuosikymmeniä myöhemmin Viro on jälleen vapaa. Vanhan Aliiden ovelle ilmestyy nuori nainen. Hänen mukanaan tulee myös menneisyys. Tämä on Sofi Oksasen Puhdistuksen asetelma. Siinä yksityinen yhdistyy yleiseen, pienen ihmisen kohtalo kansakunnan kohtaloon. Teos ei anna helppoja vastauksia, Aliide ei ole pelkkä petturi eikä pelkkä uhri. On helppo nähdä hänen tehneen väärin, mutta yhtä helppo on ymmärtää, miksi hän teki niin kuin teki. Vaihtoehdot olivat vähissä. Suuria tunteita ja valtavia teemoja sisältävä Puhdistus kääntyi varsin helposti oopperan kielelle, kertoo libretisti ja säveltäjä Jüri Reinvere. Keskeiset henkilöt ja tapahtumat ovat samat kuin romaanissa, mutta asioiden esittämisjärjestys ja painotukset ovat toisenlaiset. Olen tietoinen siitä, että Sofilla on ollut mielessä vahva naisen asemaan liittyvä tematiikka. Minulla taas korostuu virolaisten tilinteko menneisyyden kanssa. Väitän, että menneisyys voidaan jättää taakse vasta, kun se on kohdattu silmästä silmään, Reinvere sanoo. Jüri Reinvere on syntynyt Virossa, mutta hän muutti sieltä pois jo pari vuosikymmentä sitten. Ensin uutena kotimaana oli Suomi, sittemmin hän on asunut mm. Ruotsissa, Puolassa ja Berliinissä. 10

E N S I - I L T A Puhdistus on ollut Virossa järkytys monella tavalla, Reinvere kertoo. Siellä on totuttu puhumaan menneisyydestä tietyllä tavalla. Mutta Sofi Oksanen ei kerro niitä pieniä ja isoja valheita, joita virolaiset ovat kertoneet itselleen. Kahtia jaettu päärooli Oopperana Puhdistus on säveltäjän mukaan perinteinen. En pyrkinyt ennätyksiin modernin kokeellisuuden saralla. Teoksen dramaturgiaan liittyvät esikuvat ovat lähinnä saksalaisia ja venäläisiä. On samalla kertaa sekä outoa että oikein, Reinvere naurahtaa, että tämä teos, joka kertoo siitä, kuinka vaarallista on elää Venäjän naapurissa, seuraa venäläisen oopperan perinteitä. Kuten oopperoissa niin usein, myös Puhdistuksessa on keskushenkilönä kärsivä ja kehittyvä nainen. Päärooli on niin mittava, että se on jaettu kahtia. Nuorta ja vanhaa Aliidea esittää kaksi eri sopraanoa. Molemmilla on tehtävänään valtava roolityö, vuosikymmeniä kattava elämäntarina, sanoo teoksen ohjaaja Tiina Puumalainen. Hän pitää erittäin kiinnostavana sitä, että molemmat Aliidet ovat usein yhtä aikaa näyttämöllä. Vanha ja nuori Aliide näkevät saman tilanteen kumpikin oman ymmärryksensä kautta. He voivat nähdä toisensa, menneen ja tulevan minänsä, mutta eivät kykene muuttamaan itseään. Näin tulee konkreettiseksi historian vääjäämättömyys, se, että asiat on hyväksyttävä sellaisina kuin ne ovat tapahtuneet. Ihmisiä poikkeusolosuhteissa Puhdistuksen henkilögalleria koostuu ihmisistä poikkeusolosuhteissa. Jokaisen on tehtävä valintansa tietämättä tulevasta, ja kaikki vaihtoehdot ovat vaikeita tai vaarallisia, Puumalainen määrittelee. Libretto on armoton, se paljastaa ihmisen heikkoudet ja pienuuden. Mutta toisaalta se tekee hyvin ymmärrettäväksi sen, kuinka vaikeaa on valita oikein. Teoksen kuvaamat sodan ja sorron olosuhteet ajavat ihmiset äärimmäisiin tekoihin. Pientä onnea tavoitellaan, suuret saappaat tallaavat sen. Suurin rakkaus johtaa pahimpiin vääryyksiin. Tiina Puumalaista kiinnostaa myös nuoren Zaran ja vanhan Aliiden suhde. Molemmat ovat elämässään ajautuneet vaikeisiin, lähes mahdottomiin olosuhteisiin. Zara on joutunut nykyaikaisen kyydityksen uhriksi, Aliide kokemaan painajaismaisen järjestelmän julmimmat ajat. Heidän kohtaamisessaan elämän monisäikeisyys näkyy kirkkaasti. Tekojemme jäljet vaikuttavat moniin ihmisiin vuosikymmenien ajan, eivätkä eräät rikokset vanhene koskaan. Vyörytystä ja intiimejä hetkiä Sekä säveltäjä että ohjaaja ovat innostuneita Kansallisoopperan suuren näyttämön tarjoamista mahdollisuuksista. Oopperan näyttämötekniikka on maan paras, voimme luottaa siihen, että suunnitelmat siirtyvät näyttämölle parhaalla mahdollisella tavalla, Puumalainen suitsuttaa. Hyvin suuressa roolissa nähdään kuoro, joka muuttuu toiveikkaan nuoren Viron häävieraista neuvostosotilaiksi, metsäveljiksi, kuulustelijoiksi ja kyydittäviksi. Tiina Puumalainen kertoo, että näyttämökuvaan on haettu vaikutteita niin neuvostopropagandasta kuin tämän päivän joukkoliikkeistäkin. Rakennamme tarinaa, johon mahtuu sekä pieniä, intiimejä hetkiä että suuria, koko näyttämön täyttäviä vyörytyksiä. Tarina kulkee ajassa edestakaisin, mutta kaikki tapahtuu Aliiden ympärillä, hänen muistoissaan ja ajatuksissaan. Hänet ympäröi suurvallan vaikutus, sota ja tuho, jonka keskellä on tehtävä valintansa. Puhdistus on Jüri Reinveren ensimmäinen täysimittainen ooppera. Se on myös hänen debyyttinsä Suomen Kansallisoopperassa. Pelottiko moinen haaste? Ai pelottiko? No. Sehän on Puhdistuksen aiheita, että pelolle ei pidä antaa sijaa. Jos antaa, muuttuu itse siksi, mitä pelkää. Jüri Reinvere Puhdistus Musiikinjohto Paul Mägi Ohjaus Tiina Puumalainen Lavastus Teppo Järvinen Puvut Marjaana Mutanen Valaistus Timo Alhanen Koreografia Osku Heiskanen Nuori Aliide Vanha Aliide Zara Martin Hans Pavel Lavrent Ensi-ilta 20.4.2012 Helena Juntunen / Tove Åman Johanna Rusanen-Kartano / Heli Veskus niina Keitel / Melis Jaatinen jaakko Kortekangas / Arto Hosio Tuomas Katajala / Andres Köster juha Riihimäki / Jyrki Anttila koit Soasepp / Hannu Forsberg 11

12

E N S I - I L T A Coppélia baletti nukesta, joka heräsi henkiin Teksti Heidi Almi Kuva Tukholman Kuninkaallinen ooppera/carl Thorborg Coppélia kuuluu balettiohjelmiston ehdottomiin klassikoihin. Siinä on vähän kaikkea: rakkautta, komediaa, fantasiaa ja demonisiakin puolia, kertoo ranskalainen koreografi Marc Ribaud. Hän toteutti oman näkemyksensä baletista alun perin vuonna 2003 Nizzan oopperan baletille, jonka johtaja hän oli vuodet 1997 2006. Nizzan jälkeen Ribaud johti Tukholman Kuninkaallista balettia viime kevääseen saakka. Nyt hän on saapunut assistenttivaimonsa kanssa harjoittamaan teoksensa Suomen Kansallisbaletille. Kokoillan baletti Coppélia pohjautuu kevyesti romantiikan ajan kirjailija E. T. A. Hoffmannin kauhunovelliin Nukkumatti (Der Sandmann), mutta baletissa tarinaa on käsitelty lempeämmin kuin alkuperäisteoksessa. Teos kantaesitettiin Pariisissa vuonna 1870 ja se kuuluu klassisen balettiohjelmiston harvinaisempaan komediabalettien sarjaan. Koreografiasta vastasi Arthur Saint- Léon ja musiikin sävelsi Léo Delibes, jonka toinen merkittävä teos oli ooppera Lakmé. Delibesin musiikki on jäänyt elämään, mutta alkuperäinen koreografia on kadonnut pitkälti vuosien saatossa. Useat koreografit ovat kuitenkin tarttuneet tähän Rakkautta, komediaa, fantasiaa ja demonisia puolia. viehättävän musiikin säestämään tarinaan ja luoneet siitä toisistaan kovinkin paljon poikkeavia versioita. Kansallisbaletilla on viimeksi ollut Coppélia ohjelmistossaan 1970-luvun puolivälissä. Alkuperäisessä tarinassa tohtori Coppelius rakentaa ihmisen kokoisen nuken, nimeää sen Coppéliaksi ja haaveilee siitä, että nukke heräisi henkiin ja käyttäytyisi ihmisen tavoin. Franz rakastuu elävältä näyttävään nukkeen ystävättärensä Swanildan kauhuksi, mutta koska kyse on komediasta, saavat rakastavaiset monien sekaannusten jälkeen toisensa. Ribaud on siirtänyt tapahtumat 1900-luvun alkupuolelle ja elokuvataiteen pioneerin Georges Méliès n elokuvastudioille. Tässä tulkinnassa tohtori Coppelius on saanut Méliès n hahmon ja nuoret rakastavaiset ovat elokuvanäyttelijöitä hänen studiollaan. Méliès kuvittelee saavansa elottoman nuken henkiin siirtämällä tälle ihmisen voimat, ja Franz joutuu hänen hullujen kokeilujensa uhriksi. Méliès on jäänyt elokuvan historiaan runsaasta 500 lyhytelokuvastaan ja lukuisista keksinnöistään ja trikeistään ja muistuttaa siten hämmentävällä tavalla Hoffmannin tarinan Coppeliusta. Hänen kuuluisin elokuvansa on Matka kuuhun vuodelta 1902, jonka tunnetuimmassa kohtauksessa avaruusalus osuu kuu-ukkoa silmään. Méliès teki myös Coppélia usein elokuvissaan pilkkaa paholaisesta, ja Marc Ribaud Koreografia Marc Ribaud on halunnut koreografioida yhden hänen hulluimmista Musiikki Léo Delibes elokuvistaan nimeltään Infernal Cakewalk ja liittänyt sen Musiikinjohto Philippe Béran balettiin. Myös paholaisella itsellään on baletissa soolo ja Lavastus ja puvut Dirk Hofacker vampyyrit tanssivat czardaksen. Olen halunnut painottaa Valaistus Jacques Chatelet teoksen slapstick-komiikkaa ja tehdä yleisöä viihdyttävän baletin! Ribaud painottaa. Ensi-ilta 24.2.2012 13

Suomalaista nykytanssia maailmalta Mariage 14

E N S I - I L T A Kevään viimeisessä ensi-illassa nähdään kolme nykytanssiteosta maineikkailta kotimaisilta koreografeilta. Jorma Elon Double Evil ja Tero Saarisen Mariage nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa. Teksti Jussi Iltanen Kuvat Ville de Nancy/Ballet & Opéra National de Lorraine, San Franciscon baletti/erik Tomasson, Sakari Viika Tero Saarinen on luonut kansainvälisen uran koreografina perustettuaan oman tanssiryhmänsä Tero Saarinen Companyn 1996. Oman ryhmän ohella hänen koreografioitaan ovat esittäneet mm. Nederlands Dans Theater ja israelilainen Batsheva Dance Company. Kansallisbaletin tanssijana uransa aloittaneen Saarisen koreografioissa yhdistyvät vaikutteet butosta ja kamppailulajeista nykytanssiin ja klassiseen balettiin. Hänen teoksiaan leimaa kokonaistaideteosmaisuus, jossa koreografian lisäksi esiintyjien vahva tulkinta, huolellisesti suunniteltu visuaalisuus ja musiikki saavat suuren merkityksen. Tero Saarinen tuo Kansallisbaletin esitettäväksi koreografiansa Mariage, jonka musiikkina kuullaan Igor Stravinskyn Les Noces. Elävällä musiikilla on suuri merkitys onhan teoksessa mukana tanssijoiden lisäksi orkesteri sekä kuoro ja neljä laulusolistia, jotka Saarinen ottaa osaksi näyttämötapahtumia. Vuonna 2007 Ranskan Nancyssä kantaesitetyssä Mariagessa Saarinen nostaa esille surun ja luopumisen, jotka ovat myös Stravinskyn maalaishäitä kuvaavan sävellyksen teemoina. Tutkin vanhoissa suomalaisissakin hääperinteissä korostuvaa melankoliaa, pelkoa ja epävarmuutta, jonka vanhan jättäminen ja uuteen siirtyminen ihmisissä väistämättä aiheuttaa. Halusin kuitenkin käsitellä myös sitä valtavaa odotusten ja tavoitteiden määrää, jonka vanhemmat lapsilleen nykyaikana asettavat. Stravinskyn sävellyksen ristiriitaisuus, raakuus ja julmuus suorastaan pakottivat siihen. Mariage on Saarisen kolmas koreografia Stravinskyn musiikkiin. Petrushka ja Kevätuhri-tulkinta HUNT ovat olleet kansainvälisiä menestyksiä. Mariagen työryhmässä on trilogian aiemmista osista tutut monivuotiset luottohenkilöt, kansainvälistäkin mainetta laajalti niittäneet pukusuunnittelija Erika Turunen ja valaistussuunnittelija Mikki Kunttu. Jorma Elo on yksi kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaisia koreografeja. Hän on tehnyt koreografioita mm. American Ballet Theatrelle, Nederlands Dans Theaterille, Tanskan Kuninkaalliselle baletille sekä Bostonin baletille, jonne hänet on kiinnitetty vakituiseksi koreografiksi 2005. Elon edellinen teos Kansallisbaletissa oli mm. Hitchcockin jännityselokuvien musiikkiin luotu Suite Murder. 15

CL SSIC V kanavasi musiikkiin! Rondo Classic -lehti tarjoaa ainutlaatuisen näköalan musiikin taikamaailmaan. Kerran kuussa täysipainoinen lukupaketti kotiinkannettuna takaa, että pysyt ajan tasalla ja saat rakkaasta harrastuksestasi enemmän iloa! 2 LEHTEÄ 9, 90 HUIPPUTARJOUS! 9,90 Joka numerossa saat mielenkiintoisia haastatteluja estradeilta ja kulisseista ajankohtaisia ja viihdyttäviä kolumneja uusimmat levyarviot musiikkiohjelmien radio- ja tv-tiedot orkestereiden konserttikalenterin Rondo Classic! Pysy kanavalla pysyt mukana musiikissa! Helsinki 92.9 MHz Lue helmikuun Rondo Classicista: Kansallisbaletti 90 vuotta; historia ja tulevaisuus konserttien pukeutumisetiketti vapautuu kapellimestari Dima Slobodenioukian haastattelu Kolme tapaa tilata: puhelimitse asiakaspalvelustamme (03) 2251 948 sähköpostilla: asiakaspalvelu@rondolehti.fi sivulta www.rondoclassic.fi

E N S I - I L T A Double Evil Taivaaseen juurtunut puu Vuonna 2008 San Franciscon baletissa kantaesitetyssä teoksessa Double Evil Elo yhdistää saumattomasti klassisen baletin ja nykytanssin liikekieltä. Neljälle nais- ja neljälle miestanssijalle luodussa teoksessa kuullaan Vladimir Martynovin ja Philip Glassin musiikkia. Musiikkivalintojeni kontrasti erittäin romanttisen Martynovin ja maanisen draivin tuovan Glassin välillä vei ajatukseni film noir -elokuviin Nainen ilman omaatuntoa (Double Indemnity) ja Pahan kosketus (Touch of Evil). Tätä kautta löytyi myös teokseni nimi, Elo kertoo. Samana vuonna syntyneissä Double Evilissä ja Suite Murderissa löytyy yhteisiä piirteitä. Teokset kytkeytyvät Hollywoodin toisen maailmansodan jälkeisiin rikosdraamoihin. Molemmat ovat film noir -tutkielmia. Luodessani teoksia olin innostunut näistä elokuvista, ja sain niistä inspiraatiota. Tarkoituksenani ei kuitenkaan ole suoraan välittää katsojalle mitään tarinaa, vaan elokuvista on haettu fiilareita, Elo selventää. Kolmen teoksen illassa nähdään lisäksi Mammu Rankasen koreografia Taivaaseen juurtunut puu, joka sai ensi-iltansa Alminsalissa viime keväänä. Nyt teos nähdään ensi kerran Kansallisoopperan päänäyttämöllä. Koreografina, tanssijana ja nykytanssin lehtorina Teatterikorkeakoulussa toimiva Rankanen on tehnyt omia koreografioita vuodesta 1993 lähtien mm. Zodiakille ja Helsinki Dance Companylle. Teoksessaan Taivaaseen juurtunut puu Rankanen jatkaa tutkimusta japanilaisesta tila-aikakäsitteestä; keskeisenä teemana on luonto ja sen kiertokulku. Tämän teoksen idea sai alkunsa Jaakko Hämeen-Anttilan runosta, joka kertoo menneiden aikojen puista, Rankanen kertoo. Rankanen Elo Saarinen Musiikinjohto Mikko Franck Taivaaseen juurtunut puu Koreografia Mammu Rankanen Puvut Anna Pérez Visualisointi ja valaistus Olli-Pekka Koivunen Musiikki ja äänisuunnittelu Harri Ahponen Double Evil Koreografia Jorma Elo Musiikki Philip Glass, Vladimir Martynov Puvut Holly Hynes Valaistus James Ingalls Mariage Koreografia Tero Saarinen Musiikki Igor Stravinsky Puvut Erika Turunen Valaistus Mikki Kunttu Ensi-ilta 11.5.2012 17

18

E N S I - I L T A Karita Mattila ja Tapaus Makropulos A Teksti Juhani Koivisto Kuva Cory Weaver/San Franciscon ooppera sianajotoimistoon ilmaantuu laulajatar Emilia Marty. Mutta miksi hän tietää niin paljon juuri vireillä olevasta sata vuotta vanhasta perintökiistasta? Siksi, että hän on jo yli 300-vuotias. Tohtori Makropulos oli kehittänyt 1500-luvulla ikuisen nuoruuden lääkkeen ja kokeillut sitä tyttäreensä. Nyt Emilia saa perintöön kuuluvat paperit, ja löytää niiden joukosta kadottamansa ikuisen nuoruuden kaavan. Uudistaako hän kuolemattomuutensa taas 300 vuodeksi? Leoš Janáček näki 1922 Karel Čapekin näytelmän Tapaus Makropulos ja aihe kiinnosti häntä. Hän tiesi millaista on olla samanaikaisesti nuori ja vanha, elihän hän lähes 70-vuotiaana uutta nuoruutta tutustuttuaan vuosikymmeniä nuorempaan naiseen. Tapaus Makropulos jäi Janáčekin toiseksi viimeiseksi oopperaksi. Se on parasta Janáčekia, musiikki kohoaa tuttuun tapaan luontevasti kielestä ja sen intonaatioista ja tarjoaa koko ajan ilmaisevaa melodiaa. Päähenkilö poikkeaa kuitenkin säveltäjän aikaisemmista traagisista sankarittarista, sillä Emilia Marty osaa myös käyttää muita hyväkseen. Kansallisoopperassa nähtävä toteutus on yhteistyötä San Franciscon oopperan kanssa. Kun Olivier Tambosin ohjaama Tapaus Makropulos sai ensi-iltansa San Franciscossa 2010, arvostelijat hurmaantuivat erityisesti Karita Mattilan suorituksesta. Roolia pidettiin yhtenä hänen uransa hienoimmista ja hänen todettiin olevan täydellisesti kotonaan juuri Janáčekin tyylissä. Karita Mattila oli kuin syntynyt esittämään kaunista, salaperäistä kuolematonta naista, ja ainoa yllätys oli, että hän on odottanut näin kauan tarttuakseen rooliin, kirjoitti The Classical Review. The Oakland Tribunen arvostelija kiteytti näkemyksensä näin: Karita Mattila Tapaus Makropuloksessa on ilmiö, ja jos et mene katsomaan hänen esitystään, olet hullu. Liput tulevat myyntiin keväällä: kausikortit huhtikuussa, ja kausikorttimyynnistä jäävät yksittäiset liput alkukesästä.. Ensi-ilta 31.8.2012 19

20

Erilainen maailma - eli balettitanssijan nykyarkea määrittelemässä Teksti Hannele Jyrkkä Kuvat Sakari Viika Minkälaista on balettitanssijan arki Suomen Kansallisbaletin 90-vuotisjuhlien kynnyksellä? Esiintymisen nautintoa, joka pakenee yksioikoisia määrittelyjä. Kipua, joka saattaa olla jokapäiväinen seuralainen. Omistautumista taiteelle. Hauska työmaa, jossa aikuiset ovat samanmielisiä ja leikkisiäkin. Kansallisbaletissa työskentelee nykyään 72 tanssijaa 18 eri maasta. Tähtitanssija Minna Tervamäki on työskennellyt ryhmässä vuodesta 1986. Hänelle parasta tanssimisessa on edelleen ilo kehon liikkeestä ja ilmaisuvoimasta. Tämä on ihanaa työtä; tekemisessä on rakkaus, harjoituksissa yleensä hyvä fiilis ja ihmiset ovat sekä älykkäitä että leikkisiä. Kaikki elämässä etenee kuitenkin kehon ehdoilla. Fysiikkaa ei voi laittaa hyllylle! Tervamäen kunnosta pitää huolta kokonainen tiimi fysioterapeutista akupunkturistiin. Myös sopivaa ravintoa pohditaan tarkasti, jotta energiaa olisi riittävästi ja palautuminen sujuisi mallikkaasti. Tervamäki on loukkaantumistauoilla opiskellut itsekin ravintoterapiaa. Tähtitanssija Salla Eerola kuntoutti itseään viime syksyn ajan lenkkipoluilla ja kuntosaleilla palatakseen äitiyslomalta näyttämölle, jossa ensimmäisenä odotti Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas -baletin päärooli. Eerola kiteyttää tanssijan arjen olevan itsen kuuntelua. Kroppa muuttuu kaiken aikaa, joten työ on tasapainon hakemista koko uran ajan. Oman kehon ehdoilla treenaaminen olisi joskus ihanaa. Mutta on hienoa päästä taas lavalle! Hiomista, hikeä ja hekottelua Talon tanssijat tapaavat kuutena aamuna viikossa balettitangon äärellä. Balettitunti herättää kehon päivän ponnistuksiin. Tosin joskus aamutuntikin saattaa olla kuin esitys, kun vaikkapa ulkomainen vierailijakaksikko arvioi tanssijoiden jokaista liikerataa valitessaan esiintyjiä tulevaan teokseen. Puolentoista vuoden ajan tanssijat ovat voineet osallistua kerran viikossa järjestettävälle functional training -tunnille, jossa kaikilla näyttää olevan hikistä ja hauskaa. Hittibiisit soivat, tanssijat liikkuvat kilpaa pilates-pallojen kanssa ja nauru raikuu. Se on jokaviikkoinen työhyvinvointitapahtuma ennaltaehkäisevää tai kuntouttavaa harjoittelua, joka tuo työhön monipuolisuutta, luonnehtii fysioterapeutti Johanna Osmala ja lisää tämänkaltaisten tuntien olevan vielä harvinaisia balettiryhmissä kansainvälisestikin vertaillen. Aamutunnin jälkeen alkavat teosharjoitukset: tunti Don Quijoten Mercedes-roolissa ja toinen Pähkinänsärkijän kuorotanssijana. Proteiinipirtelön jälkeen on hetki aikaa ommella balettitossuja, vaihtaa kuulumisia työtovereiden kanssa ja venyttää kipeytynyttä nilkkaa. Päivän viimeisissä harjoituksissa joku kertaa vielä sinnikkäästi hyppysarjaa tai syventää mielikuvia roolinsa yksityiskohdista. Asento voisi aina olla täydellisempi, roolihahmon tulkintaa voisi viedä vielä pidemmälle. Ryhmäharjoituksissa vuoroaan odottava naistanssija toteaa, että jos nyt istuu, ei enää pääse ylös. Joku istuu rennosti balettitangolla juttelemassa, toinen hekottelee ja kolmas hieroo kollegan niskaa. Esityskausina palataan parin tunnin tauon jälkeen pukuhuoneisiin valmistautumaan esitysmaskeihin ja -kampauksiin. Päivän näyttävin työ on vielä edessä. 21

22

Esitys on seikkailu Kansallisbaletissa vuodesta 2007 työskennellyt belgialainen ensitanssija Wilfried Jacobs kertoo eläneensä balettiharrastuksesta johtuen 12-vuotiaasta saakka hyvin erilaista elämää kuin ikätoverinsa ja Tämä ei ole työtä, vaan elämää. sittemmin ammattilaisena eri puolilla maailmaa. Toiseus on tavallaan muovannut minut. Minulle tämä ei ole työtä aamukymmenestä viiteen, vaan elämää. Itse esitys luodaan kuitenkin aina yleisölle, joka voi tanssia katsoessaan unohtaa hetkeksi arjen. Myös solistitanssija Antti Keinänen kuvailee, ettei esiintymisessä ole mitään arkista. Esitys on joka kerta seikkailu. Sitä osin selittämätöntä kokemusta ei saa muualta. Tanssija Sara Saviola toteaa kyyneliin asti liikuttuneena rakastavansa tanssimista niin paljon, ettei voisi mitenkään olla poissa lavalta. Tärkeintä on tehdä sitä mitä rakastaa. Se vie, mihin vie. Ei menestymistä voi miettiä. Esiintymisaika lavalla on niin arvokasta, että pienenkin roolin voi tehdä täysillä. Solistitanssija Tiina Myllymäki nauttii rooleistaan niin solistina kuin balettikuorossa. Corps de ballet on tiimi, jossa hengitetään yhdessä. On hienoa olla osa koneistoa. Toisaalta solistitöissä on rauha keskittyä roolin yksilölliseen rakentamiseen. Saksalaiselle tähtitanssija Nicholas Zieglerille arjen ainesosat rakentuvat liikkeen laadun ja kauneuden hakemisesta, täydellisyydenkin etsimisestä sekä ilmaisun ilosta, josta löytyy yhtä lailla taiteellinen kuin tunteellinen taso. Näyttämön maaginen maailma näyttää siis kannattelevan monen tanssijan arkea päivästä ja teoksesta toiseen. Esiintyminen luo yhteyden niin itseen, yleisöön kuin teosten alati vaihtuviin maailmoihin. Balettitossuvaraston uumenissa häärii tossuvastaavana työskentelevä solistitanssija Asta Lindholm. Hänen on vaikea kuvitella, että millään työpaikalla voisi olla yhtä hauskaa. Katson joskus Töölönlahdella käveleviä ihmisiä ja ajattelen, että he eivät koskaan pääse näihin juttuihin. Tämä on niin erilainen maailma. Näyttämön fiilis on ihan erilainen kuin arki ikinä: ei tarvitse olla oma itsensä, mutta itseäänkin voi aina tuoda mukaan. Tanssitoimittaja seurasi balettitanssijoiden arkea syyskaudella 2011. 23

24

Kukaan ei ole tympeä Teksti Minna Lindgren Kuva Heikki Tuuli Syksyllä 2011 aloitti Kansallisoopperassa uusi nuorten musiikkiteatteriryhmä Par(r)asvaloissa. Koe-esiintymisissä valittiin yli sadasta 12 16-vuotiaasta 30 valmistamaan esitys, joka nähdään toukokuussa Alminsalissa. Yleisöyhteistyön vastaava tuottaja Tuula Jukola-Nuorteva johti 90-luvun lopulla viisi vuotta Lontoossa English National Operan nuorille tarkoitettua musiikkiteatteriryhmää. Palattuaan Suomeen hän esitti idean Kansallisoopperan johdolle, joka innostui siitä heti. SKO:n musiikkiteatteriryhmä on Pohjoismaiden oopperoiden ensimmäinen, vaikka monenlaista yleisöyhteistyötä kaikkialla tehdäänkin. Kynnys on pidetty matalana, Jukola-Nuorteva sanoo. Emme etsi tulevia taidelukiolaisia ja taiteilijoita, vaan haluamme kehittää nuorten luovia ja sosiaalisia taitoja, ilmaisua ja esiintymistaitoja ja näytämme, minkälainen prosessi on taideteoksen tekeminen ensimmäisestä ideasta valmiiksi esitykseksi. Ohjaaja Pinja Hahtola, muusikko Katja Thomson ja koreografi Jouka Valkama vastaavat harjoituksista ja esityksen valmistumisesta. Tavoitteena on, että ryhmä on pysyvä. Kerran mukaan päässyt saa jatkaa, kunnes täyttää 16 vuotta. Lukukausimaksu on 50 euroa ja harjoituksia kerran viikossa. Luulin, että pääsykoe olisi Idols-tyyppinen tilaisuus, jossa tuomarit istuvat pöydän takana ja keskeyttävät esityksen, jos se on huono, kertoo 16-vuotias Jenny Kasongo. Hänen ja monen muun helpotukseksi pääsykokeessa olikin vain ryhmätöitä. Se oli rentoa ja hauskaa. Uskalsi heittäytyä vaikka mihin, Jenny sanoo. 25

a Sanoma company Tilaa HS Teema: 26,70 e 4 nroa/jatkuva tilaus HS.fi/teema HS Teema on aikakauslehti, joka uppoutuu jokaisessa numerossa yhteen kiinnostavaan ja ajankohtaiseen aiheeseen. HS Teema tehdään Helsingin Sanomien toimittajien 26 ja kuvaajien voimin. Tilaa: HS.fi/teema

Etsimme erilaisia persoonallisuuksia, kertoo Pinja Hahtola. Kiinnitimme huomiota musikaalisuuteen, liikunnallisuuteen, läsnäoloon ja tapaan toimia ryhmässä. Teatteriilmaisuharjoitusten lisäksi kokelaat rytmittelivät, jammailivat ja lauloivat yhdessä, ja soittimenkin sai ottaa mukaan. Ensin tarvitaan henki Tammikuussa joululoman jälkeen Oopperalle kokoontuu hälisevä lauma nuoria. Kaikki halaavat toisiaan ja kyselevät lomakuulumisia. Eipä uskoisi, että nämä taideharrastajat ovat nähneet toisensa ensimmäisen kerran joitain kuukausia sitten. Aluksi oli tärkeintä, että kaikki tutustuivat toisiinsa ja syntyi hyvä ryhmähenki, sanoo ohjaaja Hahtola. Samalla kuitenkin ideoitiin tulevaa esitystä erilaisissa harjoituksissa. Nyt kevätkauden alkajaisiksi Pinja kertoo ryhmälle, mitä ohjaajat ovat hahmottaneet nuorten ideoista. Tarinassa joukko ihmisiä joutuu ekokatastrofin takia jättämään maapallon ja pakenee tuntemattomalle planeetalle. Loppu on vielä avoin, mutta tästä lähdetään liikkeelle, Pinja sanoo. Nuoria naurattavat tarina ja sen yksityiskohdat. He tunnistivat tuttuja ideoita ja innostuvat uudesta tehtävästä, jossa on keksittävä tuntemattomalle avaruuden heimolle oma kieli ja tapa liikkua. Koreografi Jouka Valkama panee nuoret liikkumaan yhdeksän hengen ryhmissä vinoneliössä ilman, että muoto muuttuu. Muusikko Katja Thomson nappaa kolme tyttöä orkesteriksi. Sellisti, pianisti ja saksofonisti lähtevät improvisoimaan sen mukaan, miten salmiakkikuvioiset ryhmät liikkuvat. Ensin haparoidaan rytmiä, mutta sitten alkaa syntyä glissandoista ja melodianpätkistä uutta musiikkia. Nuoret eivät ole tottuneet improvisoimaan soittimellaan. Siitä huolimatta heittäytyminen on ollut innostunutta, sillä ryhmän kannustava ilmapiiri tukee kaikenlaista luovaa kokeilua. Parasta täällä on se, että kukaan ei ole tympeä, sanoo Emma Kajander, 14. Kun kannustetaan, löytyy jokaisesta valtavasti luovuutta. Katja Thomson kokoaa esityksen musiikin harjoituksissa syntyvästä materiaalista. En kirjoita nuotteja, joista nuoret opettelisivat musiikin. Lähinnä mietin, minkälaisia ohjeita annan. Merkitsen hyvät ideat muistiin ja nauhoitan nuorten soittoa ja laulua, jotta muistamme, mitä kaikkea on keksitty. Koska pääsykokeissa painotettiin persoonaa ja kokonaisosaamista, ryhmän soitinkokoelma on sattumanvarainen: paljon jousisoittajia ja puhaltajia. Ja kaksi harmonikansoittajaa! iloitsee Thomson. Mutta bassopuolta täytyy sitten vahvistaa jotenkin. Tuottaja kertoikin juuri hankkineensa meille sähköbasson. Kuorosointi on jo nyt todella hieno. Muuta kuin musikaali Kun kannustetaan, löytyy jokaisesta valtavasti luovuutta. Nuoria tuntuu kiinnostavan musikaali. Monet ovat lähteneet sen innoittamina mukaan Oopperan ryhmään. Kenellekään ei ole pettymys, että tarkoitus on valmistaa perinteisestä musikaalista poikkeava esitys, jossa musiikki kulkee jatkuvasti osana ilmaisua. Tarina ei rakennu erillisiin musiikki-, dialogi- ja tanssinumeroihin. On valtavan hauskaa tehdä koko juttu alusta asti itse. Harjoituksissa ei tiedä, miten juttu etenee, voi syntyä melkein mitä vain, sanoo 16-vuotias Riikka Ilmonen. Pyrkiessään ryhmään hän oli juuri lopettanut viulunsoiton, koska ei kokenut sitä omaksi jutukseen. Viulu on kuitenkin mukana harjoituksissa. Täällä siitä on ollut uudella tavalla iloa. Improvisointi on ollut hauskaa. Parasta ovat ihmiset, sanoo 15-vuotias Nelli Jalkanen, joka on pitkään harrastanut tanssia ja käynyt näytelmäkerhossa. Täällä olen saanut laulaa ja kehittää liikuntaa monipuolisemmaksi. 14-vuotias Katariina Marttinen on tanssija, eikä hänelläkään ole aiempaa musiikkiharrastusta. Mutta ei me jouduta alakynteen, koska jokaisella on omat vahvuutensa. Parasta on keksiminen! huudahtaa Emma Kajander naama hymyssä. Ja ryhmässä oleminen, lisää 14-vuotias Kaisa Rajamäki. Innostuksesta huolimatta tytöt eivät tiedä, pystyvätkö jatkamaan syksyllä. Kaisa soittaa viulua ja orkesteriharjoitus menee teatterin kanssa päällekkäin. Sain orkesterista välivuoden, mutta en ehkä enää toista, hän sanoo. Jollakulla on huolena lukio, joka nielee kaiken vapaa-ajan. Mutta yksikin vuosi Par(r)asvaloissa on ollut unohtumaton ja kannustaa jatkamaan monipuolista taideharrastusta. Par(r)asvaloissa-ryhmän esitykset Alminsalissa 11. 12.5. 27

Pitäisikö näinä aikoina olla kiinnostunut eläkeasioista? Kyllä vain. Katso kaikki mitä haluat tietää: www.varma.fi Hyvää työtä. 28

o h j e l m i s t o s s a Bajadeeri vie eksoottiseen Intiaan E ksoottiseen Intiaan sijoittuva Bajadeeri on yksi balettimaailman klassikoista. Se kertoo temppelitanssijasta, joka rakastuu komeaan soturiin. Maallinen rakkaus on tanssijalta kielletty, joten ihastus johtaa kaaokseen ja raivostuneet jumalat puuttuvat tapahtumien kulkuun. Pietarin Mariinskin entinen tähtitanssija Natalia Makarova on luonut Kansallisbaletin loisteliaan version, joka pohjautuu alkuperäiseen Marius Petipan koreografiaan vuodelta 1877. Kuva Sakari Viika Ohjelmistossa 30.3. alkaen Kultakuumetta Kaliforniassa Kuva heikki tuuli G iacomo Puccinin dramaattinen westernooppera Lännen tyttö kertoo vahvasta naisesta, Minniestä, sheriffi Jack Rancen ja takaa-ajetun Dick Johnsonin välissä. Roistomaisen Jack Rancen roolissa kuullaan maailmanluokan vierailijaa, sillä amerikkalainen baritoni Dwayne Croft on laulanut New Yorkin Metropolitanissa yli 400 näytännössä. Miesten maailmassa elävän Minnien osassa laulaa italialainen Irene Cerboncini. Ohjelmistossa 4.2. alkaen Kuva heikki tuuli Vedenneidon traaginen valinta A ntonin Dvořákin Rusalka on tšekkiläisen oopperan tunnetuin teos, koskettava tarina vedenneidosta, joka maksaa kovan hinnan saadakseen ihmisen muodon ja rakastamansa prinssin. Rusalka tekee saman virheen kuin ihmiset, jotka haluavat jotain kiihkeästi. Hän suostuu mihin vain ja uskoo selviytyvänsä sopimuksen ehdoista, ohjaaja Richard Jones sanoo. Nimiroolissa laulaa sopraano Olga Romanko. Ohjelmistossa 3.3. alkaen 29

t ö i s s ä t a i d e t e h t a a s s a Ylivahtimestari Teksti Jussi Iltanen Kuva Heikki Tuuli K a j F r i b e r g MITÄ YLIVAHTIMESTARI TEKEE? Kaikkea mahdollista Huolehdin vahtimestareiden rekrytoinnista ja työvuorojen jakamisesta, toimin vahtimestareiden ja naulakonhoitajien esimiehenä, huolehdin, että vahtimestareilla on käsiohjelmia ja iltakohtaisia osajakolehtisiä, ohjaan asiakkaita aulassa ja ilmoitan näyttämölle, kun ovet suljetaan ja näytös voidaan aloittaa. MILLAINEN ON TYYPILLINEN TYÖPÄIVÄSI? Tavallisesti työpäiväni alkaa aamulla klo 9.30 ja jatkuu näytännön loppuun saakka illalla. Päivän aikana kuljetan illan käsiohjelmat ja osajakolehtiset paikoilleen ja hoidan muita asioita, kuten käyn kokouksissa. Illalla hoidan sitten näytäntöön liittyviä tehtäviä. MITÄ ERITYISOMINAISUUKSIA TYÖSSÄSI VAADITAAN? Tässä työssä on tultava hyvin toimeen ihmisten kanssa. Vuosien saatossa olen saanut yleisöstä paljon tuttuja, ja sosiaalinen kanssakäyminen asiakkaiden kanssa on tärkeä osa työtä. Ajoittain vaaditaan myös huomattavaa stressinsietokykyä, jos asiat eivät menekään suunnitellulla tavalla. Tällöin pitää löytyä tarvittavaa joustoa ja kyky tehdä nopeita ratkaisuja. MITEN PÄÄDYIT KANSALLISOOPPERAAN? Olin aiemmin vahtimestarina Savoy-teatterissa, ja uuden oopperatalon valmistuttua pääsin tänne iltavahtimestariksi. Vuodesta 1998 olen työskennellyt ylivahtimestarina. ERIKOISIN MUISTO TYÖURALTASI? Karita Mattila ja Plácido Domingo olivat yhtä aikaa Helsingissä ja he tapasivat toisensa ja presidentti Tarja Halosen Oopperalla. Presidentin syntymäpäivä oli juuri niihin aikoihin, joten Mattila ja Domingo lauloivat hänelle onnittelulaulun. MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI, MIKÄ HAASTAVINTA? Parasta on hyvä työympäristö ja ihmiset oopperatalossa. Haastavimpia ovat erilaiset kutsuvierasnäytännöt, joissa on paikalla huomattava joukko esimerkiksi merkittäviä valtiomiehiä. Pohjoismaiden neuvoston tilaisuudessa oli paikalla kaikki Pohjoismaiden päämiehet ja esimerkiksi eduskunnan avajaisnäytännöissä ovat olleet paikalla kansanedustajat. Kun tällaisen illan saa vietyä kunnialla läpi, voi olla tyytyväinen. 30

Koonnut Heli Rislakki a i t i o p a i k k a Lilli Paasikivestä taiteellinen johtaja Kuva heikki tuuli Oopperasanomat ilmestyy seuraavan kerran lokakuussa. Oopperalaulaja Lilli Paasikivi on nimitetty Kansallisoopperan seuraavaksi taiteelliseksi johtajaksi. Paasikivi aloittaa kolmivuotiskautensa elokuussa 2013 nykyisen taiteellisen johtajan ja ylikapellimestarin Mikko Franckin kauden päätyttyä. Myös seuraavan ylikapellimestarin valintaprosessi on jo käynnissä. 46-vuotias Lilli Paasikivi on kuulunut Kansallisoopperan solistikuntaan vuodesta 1998. Hän on samalla tehnyt myös merkittävää kansainvälistä uraa Euroopan eri oopperataloissa ja ulkomaisten orkestereiden solistina. Kuva heikki tuuli Kuule, minä sävellän! Sibelius-Akatemia, Radion sinfoniaorkesteri, Helsingin kaupunginorkesteri, Kansallisooppera ja Musiikkitalo käynnistivät syksyllä yhteistyön New Yorkin filharmonisen orkesterin kanssa. Kuule, minä sävellän! on newyorkilaisesikuvaan perustuva monivuotinen hanke, jossa tavalliset lapset ja nuoret säveltävät ammattilaisten johdolla. Suomesta mukana ovat säveltäjät Olli Kortekangas, Jukka Linkola ja Jovanka Trbojevic. Ensimmäisessä sävellyskonsertissa marraskuussa kuultiin 10 toinen toistaan kiehtovampaa kantaesitystä orkestereiden muusikoista kootun ensemblen voimin. Lisää lasten sävellyksiä kuullaan, kun hanke laajenee keväällä. Sun takana on lobotti! Kuva heikki tuuli Suositut 4 8-vuotiaille suunnatut esitykset jatkuvat oopperan lämpiössä. Helmikuussa tutustutaan Sormiradio-robottiin ystävineen tanssiseikkailussa Nimeni on Sormiradio, ja maaliskuussa on oopperasatu KadosKissan vuoro. Hilpeän vauhdikkaat esitykset saavat lapsiyleisön takuuvarmasti hihkumaan riemusta ja jännityksestä! Kuva heikki tuuli Innostava tuokio taidetta Kiva kun tehtiin yhdessä musiikkia, keksin hyvän piparkakkumelodian! iloitsi 5-vuotias osallistuja lasten musiikkituokion jälkeen. 5 6 vuotiaiden työpajat käynnistyivät talvella musiikin, teatterin ja puvustuksen parissa. Kevään ajan jatketaan Oopperan lämpiössä vaihtuvilla teemoilla: taidetuokioissa perehdytään vuoroin tanssin, maskeerauksen, musiikin ja lavastuksen maailmaan. 31

a i t i o p a i k k a Tanssien halki Suomen Juhlavuotensa kunniaksi Kansallisbaletti ilahduttaa kahdeksalla maksuttomalla esityksellä oopperatalon ulkopuolella. Kesäkuun alussa 13 tanssijaa pakkaa tutut ja tossut kiertuebussiin ja vierailee Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Tarkempi aikataulu vahvistuu kevään aikana. Lähtölaukauksena kiertueelle toimii suuri balettitapahtuma Helsingin Senaatintorilla 25. toukokuuta, jolloin kaupunkilaisille tarjotaan houkutteleva cocktail klassista balettia ja nykytanssia. Lavalla nähdään kaikki Kansallisbaletin tanssijat. Senaatintorin tapahtuma ja kesäkiertue toteutetaan Sampo Pankin taloudellisella tuella. Kymen Sanomat/ Linda Varoma Kuva Heikki Tuuli Ihan oikea sadun prinsessa! Kansallisbaletin tanssijat Terhi Räsänen ja Jani Talo kävivät joulun alla ilahduttamassa Lastenklinikan pieniä asukkaita puolen tunnin balettiesityksellä. Eräs äiti kertoo tyttärensä kokemuksesta näin: On aivan mahtavaa, kun sairaalapäivä saa tällaisia ihania poikkeuksellisia ilon hetkiä. Varsinkin, kun sairaala on kuin toinen koti. Tyttäreni oli aivan otettu ja esitteli osastollekin tullessa balettitossuaan kuin kalleinta aarretta. Hän totesi, että se tyttö oli ihan oikea sadun prinsessa. Baletin arkea ja juhlaa Kuva Heikki Tuuli 90-vuotiaan Kansallisbaletin nykypäivään ja historiaan voi eläytyä oopperatalon lämpiössä joka ilta. Juhlavuoden ajan päälämpiön seinällä nähdään mittava kuvakooste viime kausien tanssillisista kohokohdista, ja lipunmyyntiaulan portaikkoon heijastetaan nostalgisia balettikuvia 90 vuoden ajalta. Lämpiössä ja auloissa voi tutustua lähietäisyydeltä myös upeisiin balettipukuihin. Näe Baletti Senaatintorilla 25.5.! Oopperashopissa on myynnissä juhlajulkaisu, joka esittelee kuvin ja tekstein Kansallisbaletin arkea ja juhlaa, sekä muita balettiaiheisia tuotteita kuten seinäkalenteri upeine tanssikuvineen. 32

Kuva Sakari Viika Kutkuttavaa kisajännitystä Helsingin kansainvälinen balettikilpailu järjestetään jälleen kesän kynnyksellä. Reilun viikon ajan koetaan tanssin iloa, jännitystä ja huikean taidokkaita hetkiä nuorten lahjakkuuksien seurassa. Tuomariston puheenjohtajana toimii Kansallisbaletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve. Juniorisarjan 15 19-vuotiaat ja seniorisarjan 20 25-vuotiaat tanssijat saavat osoittaa kykynsä sekä klassisen baletin että nykytanssin parissa. Vuonna 2009 juniorisarjan voitti suomalainen Maria Baranova (kuvassa), joka kilpailun jälkeen sai kiinnityksen Hampurin balettiin ja marraskuusta 2011 alkaen Suomen Kansallisbalettiin. Suomen kisaedustajat valitaan helmikuun 11. päivä yleisölle avoimessa tilaisuudessa Alminsalissa. Balettioppilaitoksen kevät Kuva Heikki Tuuli Balettioppilaitoksen lukuvuoden päätteeksi esitellään kauden työn tulokset yleisölle. Maalis huhtikuun vaihteessa Aleksanterin teatterin näyttämön täyttää esiintyjäjoukko pienimmistä ballerinoista aina ammattiopiskelijoihin, ja toukokuuksi ammattija nuorisoasteen opiskelijat valmistavat Alminsaliin kolmen teoksen illan. Ohjelmassa on muun muassa Auroran häät baletista Prinsessa Ruusunen sekä Nina Hyvärisen kantaesitysteos. Kuva Stanislav Beljajevski/Tom Röllich Nuorten Tanssimatsi Tähtitanssija Minna Tervamäen nuorille katsojille luoma tanssiteos saa ensi-iltansa toukokuussa Alminsalissa. Viiden tanssijan esitys tulee jatkossa kiertämään myös yläasteilla kautta Suomen. Ammattilaisten joka-aamuisen treenitunnin kulkuun perustuva teos balettitankoineen, piruetteineen ja hyppyineen on saanut nimen Tanssimatsi. Tanssi on usein jonkinlaista matsia, pohtii koreografi. Se on kilpailua vaikeiden liikkeiden ja omien rajojen kanssa, mutta myös kilpailua koetanssissa työpaikoista ja uusista rooleista. Tämä teos sijoittuu juuri koetanssitilanteeseen mutta tässä matsissa pysyy kuitenkin pilke silmäkulmassa. Tanssimatsin liikekieli perustuu klassiseen balettiin, mutta hyödyntää aineksia myös salsasta, show dancesta ja hip hopista ja ennen kaikkea jokaisen tanssijan omasta tanssin ilosta. Kilpailusta huolimatta kaikkia tanssijoita yhdistää rakkaus tanssiin, ilmaisun ilo ja heittäytyminen näyttämön taianomaiseen maailmaan. 33

o o p p e r a - i n f o Hinnat Kesto Väliaika PÄÄNÄYTTÄMÖ Balettikilpailu, finaali 27 70 avoin 1 Balettikilpailu, gaala 27 70 avoin 1 Paula & Mikko 59/49/39 n. 1 h 20 min ALMINSALI Balettikilpailujen Suomen karsinta 12 n. 2 h 1 Balettikilpailu, alku- ja välierät 25/30 avoin 1 Balettioppilaitos esittää 15/8 avoin 1 Par[r]asvaloissa esittää 15/10/8 avoin avoin Tanssimatsi 15/10/8 n. 40 min Lämpiöt KadosKissa 9/7 55 min Lasten taidetuokiot 5 1 h 30 min Nimeni on Sormiradio 9/7 40 min MUUT esityspaikat Balettioppilaitoksen kevätjuhla 15/8 avoin 1 TEOSESITTELYT ma 6.2. Lännen tyttö ti 7.2. Don Quijote ti 21.2. Lännen tyttö ti 6.3. Rusalka ke 7.3. Coppélia to 15.3. Coppélia ke 21.3. Rusalka ma 26.3. Pelléas ja Mélisande to 12.4. Bajadeeri ti 17.4. Pelléas ja Mélisande ke 18.4. Bajadeeri ma 23.4. Bajadeeri to 26.4. Pelléas ja Mélisande Teosesittelyihin on vapaa pääsy. Muutokset mahdollisia. Tarkista alkamisaika päivän lehdestä tai osoitteesta www.ooppera.fi. Oopperaa Finnkinon valkokankailla Koe ainutlaatuiset -esitykset Finnkinon elokuvateattereissa. Deborah Voigt Richard Wagner Jumalten Tuho la LIVE la 11.2. LIVE la 25.2. Götterdämmerung Angela Meade Giuseppe Verdi Ernani ENCORE ti 28.2. la 3.3. Anna Netrebko Jules Massenet Manon La Traviata LIVE la 7.4. LIVE la 14.4. Natalie Dessay Giuseppe Verdi ENCORE ti 10.4. ENCORE la 14.4. ti 17.4. la 21.4. LIVE à 34,- 34 ENCORET à 24,- Tervetuloa oopperamatkalle www.finnkino.fi