Rakenteellisen paloturvallisuuden kurssi SPEK 21.3.2013 Rakenteiden vaikutus palovakuutusmaksuun Sampo Martiskainen Riskipäällikkö Riskienhallintapalvelut
Palo-, murto- ja vuotovahingot 1988-2011 (kpl)
Palo-, murto- ja vuotovahinkokorvaukset 1988-2010 milj. 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Palo Murto Vuoto milj. 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 0
Palovahinkokorvaukset 1988-2011
Korvatut suurvahingot 1990-2010 euroa kpl, milj. (suurvahinko >200 000 )
Korvatut suurpalovahingot 1990-2010 (kpl, milj. euroa)
Tapiola-ryhmän vahinkoja Kaikki palovahingot Vahinkojen lkm/vahingon suuruus Vahinkomeno /vahingon suuruus
Yritysvakuutuksesta maksetut palot, euroa 30000 25000 20000 15000 10000 5000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 0 < 2000 2-5000 5-10000 10-20000 20-50000 50-200000 > 200000
Paloluokat ja riskimuuttujat Paloluokka 1 (kivinen) ~ P1 ~ Teräsbetonirakennus *Paloluokka 2 ( sekarakenteinen ) ~ P2 ~ Suojaverhottu teollisuushalli Paloluokka 3 (puurakenteinen) ~ P3 ~ Pieni puu/teräsrakenteinen rakennus Tulevaisuudessa ollaan menossa kahteen luokkaa ja sprinklauksen suosimiseen (vaikutus hintaan korostuu). Toimialan ja sen riskiluokkien vaikutus vakuutusmaksuun (lähtöriskitaso o/oo) Teknisten järjestelmien vaikutus vakuutusmaksuun Sprinkleri -60 % (Kohdesuojaus/vesivalelu -50%) Automaattinen paloilmoitin järj. -17 % VAHINKORISKI >=< Vakuutusmaksu
Riskihinta Hallinnolliset kulut, Riskin aiheuttama kustannus (vahinkokeskiarvo toimialan mukaan), Suurvahinkovaraus ll Markkinahinta Suuret kohteet Jälleenvakuutus EML (estimated maksimum loss) Siirretään kustannusvastuuta jälleenvakuuttajalle maksua vastaan Risk survey - EML arvio (sis. rakenteet ja suojaus)
Rakenteiden vaikutus palovakuutusmaksuun 1. tapaus Pieni teollisuusrakennus + tsto-osa: omaisuuden arvo (rakennus+irtaimisto) 4 M, keskeytyskate 2 M Materiaali: siporex ulkoseinärakenteet, betonipilarit, osastoivat rakenteet E1 Vaihtoehto A (rakennusluokka 3 (P3)): Vaihtoehto B (rakennusluokka 2, (P2)): - väliseinät P3 mukaan - tuotannon väliseinät Paroc-rakennetta, seinien oviaukot - yläpohjan kattoristikot suojaamatta varustettu automaattisilla palo-ovilla, (primäärirakennteet) - yläpohjan sekundäärirakenteet suojaamatta - kattoristikot palosuojatut esim. palosuojamaalatut, palosuojausajaltaan 30 min Vaihtoehto C (rakennusluokka 2+, (P2)): - tuotannon väliseinät Paroc-rakennetta, seinien oviaukot varustettu automaattisilla palo-ovilla - kattoristikot palosuojatut esim. palosuojamaalatut, palosuojausajaltaan 30 min. - yläpohjan sekundäärirakenteet myös palosuojatut vastaavasti (ei perustu määräyksiin, mutta on tarkoituksenmukainen omaisuuden suojauksen kannalta). Vakuutusmaksu vrt. A : Palovakuutus A/B: B:ssä säästö 3200 /a ja keskeytys säästö 1920 /a Palovakuutus A/C: C:ssä säästö 6000 /a ja keskeytys säästö 3600 /a A x 2,5 = C B halvempi 5120 /a C halvempi 9600 /a
Rakenteiden vaikutus palovakuutusmaksuun 2. tapaus Vaihtoehto A (autom. paloilmaisin): rakennus toteutetaan viranomaisluokitukseltaan P1. Tyypillisimmin tällainen rakennus toteutetaan betonirakentein = kantavat rakenteet. Sekundäärirakenteet ja rakennusmateriaalit palamattomia. Vaihtoehto B (autom. paloilmaisin): rakennus toteutetaan viranomaisluokitukseltaan P2. Tyypillisimmin tällainen rakennus toteutetaan kantavin liimapuurakentein. Lisäksi käytetään rakentamiseen käyrtään Paroc-elementejä ja/tai suojaverhoustuotteita (esim. lujalevy ja palamaton eriste). A vaihtoehdossa on palovakuutuksen maksukerroin rakennuksen ja irtaimiston osalta 0,9 o/oo alhaisempi kuin vaihtoehdossa B, eli kohteen arvo 6.000.000 osalta säästö on 5.400 vuodessa. A vaihtoehdossa on palokeskeytysvakuutuksen maksukerroin 1,1 o/oo alhaisempi kuin vaihtoehdossa B. Eli jos vakuutusmäärä (keskeytysvakuutuskate) on 4.000.000, on säästö vaihtoehdossa A 4.400 vuodessa. Vakuutusmaksu: palovakuutuksen (6 M ) ja palokeskeytysvakuutuksen (4 M ) A halvempi 9.800 /a
Rakenteiden vaikutus palovakuutusmaksuun 3. tapaus Teollisuusrakennus 4500 m 2, vakuutusmäärä 4.500.000, vaihto-omaisuutta ja käyttöomaisuutta yhteensä vakuutusmäärältään 3.500.000 sekä keskeytysvakuutuksen katearvo 4.500.000 (suunnittelu E1/E2:n mukaisesti) Vaihtoehto A: Rakennus toteutetaan viranomaisluokitukseltaan P1 (teräsbetoni). Vaihtoehto B: Rakennus toteutetaan viranomaisluokitukseltaan P2 (liimapuu, suojaverhous). Vaihtoehto C: Rakennus toteutetaan viranomaisluokitukseltaan P3 (suojaamaton teräs). Palovakuutuksen hinta (paloluokan ja suojaustason vertailu) Autom. paloilm. Sprinklattu Suojaustason säästö Vaihtoehto A (P1) 12.150 5.400 => 6.750 /a Vaihtoehto B (P2) 24.690 10.980 => 13.710 /a Vaihtoehto C (P3) 39.510 17.560 => 21.950 /a Hinnat ovat riskihintoja jatkuu
Automaattinen paloilmoitin A (P1) vaihtoehdon vakuutusmaksusäästö C (P3) vaihtoehtoon nähden 27.360 /a B (P2) vaihtoehdon vakuutusmaksusäästö C (P3) vaihtoehtoon nähden 14.820 /a Sprinkleri A (P1) vaihtoehdon vakuutusmaksusäästö C (P3) vaihtoehtoon nähden 5.580 /a B (P2) vaihtoehdon vakuutusmaksusäästö C (P3) vaihtoehtoon nähden 6.580 /a Edullisimman vaihtoehdon (sprinklattu P1) ja kalleimman vaihtoehdon (automaattinen paloilmoitin P3) hintavaikutus on 34.110 /a @ LähiTapiola-ryhmä Sampo Martiskainen
Rakentamismääräysten velvoittavuuden ja tason lisäksi kannattaa ottaa huomioon suunniteltavan kohteen muuntojoustavuus ja vakuutusmaksujen vaikutus kokonaisedullisuuteen pitkällä aikavälillä. Vakuutusmaksu (riski~hinta) korreloi myös kohteen turvallisuustasoa. Vakuutusyhtiöillä saattaa olla toimialakohtaisia paloturvallisuuteen ja muuhun omaisuuden suojaan liittyviä edellytyksiä, jotka tulee täyttyä vakuutuksen myönnön ehtona (esim. sprinklaus). Yleisesti: Viranomaissäädöstaso ~ vakuutusyhtiöiden vaatima turvallisuustaso vakuutusta myönnettäessä Hyvä rakenteellinen paloturvallisuustaso + hyvä turvallisuuskulttuuri => oleellinen vaikutus hintaan (markkinahinta) Kivirakennus ja sprinklaus omaisuuden suojauksen kannalta hyvä Riskialttiissa (toiminnan riskit/turvallisuustaso) kohteessa vakuutuksen saanti vaikeutuu eli hinta nousee tai sitä ei myönnetä ollenkaan (riskinvalinta)
Koska palon kehittyminen on nopeaa ei pelastuslaitos ennätä palopaikalle ennen lieskahdusta. Pelastuslaitoksen resurssit ovat rajalliset suuren kohteen suojauksessa. Yrityksen omatoiminen varautuminen välttämätöntä. Henkilökunnan kyky havaita ja alkusammuttaa palo on olennainen palovahinkojen syntymisen kannalta. Tehdaspalokunta ja sen palomiehet sekä koulutetut omat työntekijät ovat heti valmiita toimimaan työpaikallaan. Tämä on yritykselle oleellinen etu palontorjunnassa ja siten myös koko tehtaan toimintavarmuudessa.
Kruunukalusteen palon simulointi Hirviset Oy:n palon simulointi Pelastustieto 3/2007; Olavi Keski-Rahkonen, Tuomo Rinne Palotehon likimääräinen kasvu (punainen yhtenäinen viiva) ja sammutustehon kertyminen (sininen porraskäyrä) Hirviset Oy:n palopaikalle Lestijärvelle 27.6.2007. Aikaakselin origoksi on otettu paloilmoituksen hetki 0:16:37. Paloteho ullakkotilan ontelossa Olavi Keski-Rahkonen ja Tuomo Rinne
Kiitos