Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto



Samankaltaiset tiedostot
Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Puula-forum Kalevi Puukko

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Karhijärven kalaston nykytila

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Mikkeli

Drno --/---/2002

Puulaveden villi järvitaimen

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Novaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen SKYI / Pasi Korvonen

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Puulan kalastustiedustelu 2015

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

FORTUM POWER AND HEAT OY

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Hyödynnetään järvikalaa monipuolisesti Kehittämispäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Inarin kalatalousvelvoitteen viljely ja istutukset ja kalataloustarkkailu

Itämeren kala elintarvikkeena

ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

Hoitokalastusta Vesijärvellä

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Kupari mg/kg tp. Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen

16WWE Fortum Power and Heat Oy

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

Päijänteen kalastuskysely 2011

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Järvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA?

Inarijärven kalataloustarkkailujen

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

Särkikalaseminaari Klaus Berglund

Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys

Kestävän kalatalouden mallialueet

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

Luonnonkalakantojen ja niiden elinympäristöjen tila Suomessa

Selkämeren kalasto ja kalastus

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere

Transkriptio:

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula 4500 160 BP Pysyvä asutus n. 500 BP Puula 160 PB? JY:n tutkimukset 30 PB Ennuste = arvaus +30 vuotta Aaro Hellaakoski 1928: Puulan järviryhmän kehityshistoria. Matti Tikkanen 1995: History of the Puula Lake Complex, Central Finland, and shifts in its outlet. Fennia 173:1 Arhinmäki tempaisi graffitin seinään http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art 1288442848966.html

Veden laadun viimeaikaiset muutokset 60 70 luvulta nykypäivään Arvaus vuodelle 2044 http://cdn.singularityhub.com/wp content/uploads/2010/08/futurology.jpg

Veden laadun viimeaikaiset muutokset Kokonaisfosfori > rehevyys 10 KOKONAISFOSFORIPITOISUUS, g/l 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 VUOSI POHJAN LÄHELLÄ (n. 48 m) VÄLIVEDESSÄ 25 m KOKONAISFOSFORIPITOISUUS ( g/l) LOPPUTALVELLA 1965- Aineisto: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu

Veden laadun viimeaikaiset muutokset Happipitoisuus HAPPIPITOISUUS, % kyllästysarvosta 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 VUOSI HAPPIPITOISUUS (%) LOPPUTALVELLA 1965- Aineisto: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu POHJAN LÄHELLÄ (n. 48 m) VÄLIVEDESSÄ (25 m)

Veden laadun viimeaikaiset muutokset Väriluku 50 VÄRILUKU, mg Pt/l 40 30 20 10 0 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 VUOSI VÄRILUKU (mg Pt/l) LOPPUTALVELLA 1965- Aineisto: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu POHJAN LÄHELLÄ (n. 48 m) VÄLIVEDESSÄ (25 m)

Veden laadun viimeaikaiset muutokset Kemiallinen hapenkulutus KEMIALLINEN HAPENKULUTUS, mg/l 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 VUOSI VÄRILUKU (mg Pt/l) LOPPUTALVELLA 1965- Aineisto: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu POHJAN LÄHELLÄ (n. 48 m) VÄLIVEDESSÄ (25 m)

Veden laadun muutokset Ennuste: Pielinen

Veden laadun viimeaikaiset muutokset Jäänlähtö Simpiänselkä 22.5. 15.5. PÄIVÄ 8.5. 1.5. 24.4. 17.4. 10.4. 1970 1980 1990 VUOSI 2000 JÄÄNLÄHTÖ PUULAN SIMPIÄNSELÄLTÄ 1970-2014 Havainnoinut mm. Pauli Vääränen, Kangasniemi. Violetti=arvioitu Päijänteen Tehinselän havainnon perusteella 2010

Veden laadun viimeaikaiset muutokset Jäänlähtö Simpiänselkä + kk 29.5. 22.5. 15.5. 8.5. PÄIVÄ 1.5. 24.4. 17.4. 10.4. SIMPIÄ HAVAITTU SIMPIÄ ARVIO Lin. (SIMPIÄ HAVAITTU) Polyn. (SIMPIÄ HAVAITTU) Polyn. (SIMPIÄ HAVAITTU) 3.4. 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 VUOSI

Veden laadun viimeaikaiset muutokset Keskilämpötila Helsingissä 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 -12-14 Kesä Syksy Kevät Talvi 1829 1839 1849 1859 1869 1879 1889 1899 1909 1919 1929 1939 1949 1959 1969 1979 1989 1999 2009 2019 2029 2039 LÄMPÖTILA, C VUOSI

Kalakantojen viimeaikaiset muutokset

Kalakantojen viimeaikaiset muutokset Muikku 10000 Vuosiluokan tiheys 30 Kutubiomassa 1000 25 100 10 1 20 15 10 5 0,1 0 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Tiheys (kpl/ha) Biomassa (kg/ha) VUOSI

Kalakantojen viimeaikaiset muutokset Taimen, lohi, (nieriä) lisääntyneet (istutus) 1980 90 luvulta alkaen Kuha lisääntyy (istutus + luontainen?) oli runsas 1950 luvulla Hauki? Ahven? Särki? Lahna?

Veden laadun muutoksen vaikutukset kalakantoihin: ennuste 2044 Vaikuttajat: T=Tummeneminen L=Lämpeneminen R=Ravinto P=Pedot T L R P Yhteensä Hauki +/0 + + 0 + Järvilohi 0 0 0 0 0 Taimen v 0/ 0 0 Muikku 0 +/0/ 0 Siika 0 0 0 0/ Nieriä 0 0 0 0 0 Kuore +/0 +/0 0 +/0/ Särki + + + + Lahna 0 + 0 0 + Made 0 0 0 0 0 Ahven +/0 + + 0/ + Kuha + + +/0 0 + Täplärapu 0 + + 0 +

Kalastuskulttuurin muutokset Trendejä Paikallisväestö kasvoi 60 70 luvulle, nyt vähenee, ikääntyy, muuttaa taajamiin Esim. Kangasniemi + Hirvensalmi 1980 2010: 22 % Mökittyminen nopeaa 60 70 luvuilla, nyt käyttö vähenee, ympärivuotisuus lisääntyy(?) Pyyntitekninen kehitys mm. Moottoriveneet Nailon verkot Taajamaväestö vieraantuu metsästäjä keräilijä kulttuurista MUTTA 2012 Kolme neljäsosaa vapaa ajankalastajien saaliista ihmisravinnoksi (RKTL) hakee luonnosta elämyksiä Säädösmuutokset Uudet alamitat (lohi + taimen 60 cm) Sakkolihan hallussapitokielto Pyydys ja aikarajoitukset paikallisesti Kalan myyntikielto? Eläkeläiskalastuksen maksullisuus?

Kalastuskulttuurin muutokset kotitarve ja virkistyskalastus Viimeaikaiset muutokset Vapapyynti lisääntynyt Verkkopyynti vähentynyt Ennuste Kalastus vähenee Kotitarvekalastus Verkkopyynti Erikoistuminen, harrastus, elämys Esim. pyydä ja päästä

Kalastuskulttuurin muutokset Ammattikalastus http://cartina.photo/fi/search/muikun+troolaus.html T. H. Järvi T. H. Järvi T. H. Järvi http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/elintarvikkeet/laatujat urvallisuus/nimisuojajarjestelma/hakemuskoskienkitkanviisa s muikunalkuperaisnimitysta.html

Kalastuskulttuurin muutokset Ammattikalastus Viimeaikaiset muutokset: muikkusaalis, hinta ja kysyntä 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 VUOSI YKSIKKÖHINTA /kg SAALIS, Mkg RAAKAÖLJY ( /l) OIKAISTU REAALITULO

Kalastuskulttuurin muutokset Ammattikalastus Viimeaikaiset muutokset: http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tilastot/rktl_tilastoja_6_2013.pdf

Kalastuskulttuurin muutokset Ammattikalastus Viimeaikaiset muutokset: http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tilastot/rktl_tilastoja_6_2013.pdf

Kalastuskulttuurin muutokset Ammattikalastus Viimeaikaiset muutokset: vesiviljely http://www.rktl.fi/tilastot/aihealueet/vesiviljely/

Kalastuskulttuurin muutokset Ammattikalastus Viimeaikaiset muutokset: kulutus ja alkuperä http://www.rktl.fi/tilastot/aihealueet/kalan_kulutus/

Kalastuskulttuurin muutokset Ammattikalastus Viimeaikaiset muutokset: kalastajien määrä > 50 << 10 http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tilastot/rktl_tilastoja_6_2013.pdf

Kalastuskulttuurin muutokset Ammattikalastus: Tulevaisuus Muikun vahvuudet Terveysvaikutteinen, mm: omega 3, viljellyssä kalassa kasvussa omega 6 D vitamiini Luonnon & lähituote pieni hiili ja vesijalanjälki(?) Puhdas: ei elohopeaa tai PCB:tä Ekologisesti kestävästi kalastettu yleensä

Kalastuskulttuurin muutokset Ammattikalastus: Tulevaisuus Ammattikalastuksen jatkumisen edellytykset Suuri yksikkösaalis per pyyntitunti, päivä, kustannus Ei voi olla kovin pienimuotoista Pääsy hyville kalavesille = riittävästi sopivankokoista kalaa Yksikköhinnan nosto jalostuksella Perkuu, irtopakastus, savustus, purkitus, mäti Kysynnän kasvu Helppokäyttöisyys : esim. perattu Suurkeittiöt: irtopakastus Vienti? Muut lajit: kuha?

Kalastuksen muutoksen vaikutukset kalakantoihin: ennuste/arvaus Vedenlaatu Kalastus Yhteensä Kommentti Hauki + + + Järvilohi 0 + + Istukkaiden laatu? Taimen v + +/0/ Muikku 0/ 0/ 0/ Petojen lisääntyminen vähentää, mutta kasvu paranee Siika 0 0/ Nieriä 0 + + Kuore +/0/ Kuhan lisääntyminen vähentää Särki + +/0/ Lahna + + + Made 0 + + Ahven + 0 + Kuha + + + Täplärapu + 0/ +

24 vuotta sitten TÄNÄÄN 5,90 Vain 29 000