OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA

Jani Kankare Vesa Viljanen Olli Laivoranta Kimmo Kokki OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA 1

Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta. JULKAISIJA Teknologiateollisuus ry ISBN 978-952-238-013-5 ISBN ekirja 978-952-238-014-2 Teknologiateollisuus ry Ulkoasu ja taitto: Arja Nyholm Painopaikka: Julkaisumonistamo Eteläranta Oy, Helsinki, 2009 2 OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA

SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...4 2 Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta...5 3 Koskeeko käsitärinä yritystämme?...6 4 Yksittäisen käsitärinäselvityksen laadinta...8 4.1 Esikäynti yrityksessä...10 4.2 Altistusselvityksen laadinta...10 4.2.1 Mittaukset...10 4.2.2 Altistusaikojen määritys...11 4.2.3 Kysely työntekijöille heidän kokemuksistaan käsitärinästä...12 4.3 Tulosten raportointi ja esittely...12 4.4 Tärinäntorjuntaohjelman laadinta...13 5 Tärinäaltistuksen hallinta...15 5.1 Koulutus ja tiedotus...15 5.2 Työmenetelmät...16 5.3 Tuotteiden ja työselostusten suunnittelu...17 5.4 Laitteiden huolto...17 5.5 Laitehankinnat...18 5.6 Altistuksen säännöllinen seuranta...19 Liite 1 Tärinäaltistuksen laskenta...21 Liite 2 Tärinän aiheuttamia terveyshaittoja...22 Liite 3 Tärinäaltistumisen arviointikaavio...23 Liite 4 Esimerkkejä käsityökoneiden tärinäarvoista...24 Liite 5 Mittauspöytäkirja...25 Liite 6 Esimerkkipohja altistusaikojen kirjaamiseen...26 Liite 7 Hitsausmenetelmien kehitys tärinäaltistuksen torjuntatoimenpiteenä...27 OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA 3

1 JOHDANTO Tärinätauti miellettiin aikaisemmin vain metsurien ammattitaudiksi ja moottorisaha onkin perinteinen esimerkki käsitärinää aiheuttavasta työkoneesta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana käsitärinä on tullut esille myös metalliteollisuudessa. Aiemmin arvioitiin, että metalliteollisuuden työntekijät eivät laajasti altistu haitalliselle käsitärinälle. Viime vuosina tehtyjen selvitysten perusteella käsitärinä kuitenkin koskettaa käytännössä kaikkia metalliteollisuuden yrityksiä ja asiaan tulee työpaikoilla suhtautua riittävällä vakavuudella. Käsiin kohdistuva tärinä saattaa aiheuttaa haittaa verenkierrolle, hermostolle tai tuki- ja liikuntaelimistölle ja se kuuluu erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavien altisteiden luetteloon [1]. Oirekuva metalliteollisuuden työntekijällä on keskimäärin lievempi kuin aikaisempina vuosikymmeninä metsureiden tärinätaudissa, mutta silti oireet voivat aiheuttaa merkittävää haittaa työssä ja vapaaaikana. On arvioitu jopa 130 000 työntekijän altistuvan käsitärinälle Suomessa [1]. Tehdyn tutkimuksen [2] mukaan voidaan arvioida valtioneuvoston asetuksen 48/2005 toiminta-arvon ylittyvän puolella metallityöntekijöistä. Tutkimuksen mukaan tärinätauti on tällä hetkellä alidiagnosoitu ja terveystarkastuskohteena monissa työterveyshuolloissa vielä varsin vieras. Lisäksi voidaan arvioida, että asetus ja yleistieto tärinästä ja sen vaikutuksista on myös työpaikoilla puutteellisesti tunnettu ja aliarvioitu työterveydellinen tekijä. Työpaikoilla käytännön tuntemus ja arviointikyky usein puuttuvat, mikä osaltaan johtaa aliarviointeihin ja siihen, että käsitärinään ei kiinnitetä sen vaatimaa huomiota. Työnantajat eivät pysty toimimaan asetuksen edellyttämällä tavalla, mikäli heillä ei ole kykyä arvioida oman kalustonsa ominaisuuksia. Vuoden 2009 keväällä valmistui Promethor Oy:n tekemä tutkimushanke Käsitärinän hallinta, havainnollistaminen ja torjunta metalliteollisuuden työpaikoilla [3]. Hankkeessa mitattiin työntekijöiden tärinäaltistumisia, selvitettiin työntekijöiden kykyä arvioida käsitärinää sekä laadittiin hankkeessa mukana olleiden metalliteollisuuden yhteistyöyritysten kanssa tärinänhallintaohjelmaa. Tämä opaskirjanen on laadittu tutkimushankkeen aikana saatujen tietojen ja tulosten pohjalta. Hankkeen pääasiallinen rahoittaja oli Työsuojelurahasto. Muita yhteistyötahoja olivat Teknologiateollisuus ry, Rautaruukki Oyj, STX Finland Cruise Oy, Komas Oy, Halikko Works Oy, Loglift Oy ja Kemppi Oy. Tämä opaskirjanen sisältää yleistietoa käsitärinästä sekä antaa eväitä valtioneuvoston asetuksen mukaiseen käsitärinän huomioimiseen. Opaskirjasen tarkoituksena ei ole pätevöittää lukijaa tekemään tärinäselvitystä, vaan luoda pohja selvityksien teettämiseen, tulosten ymmärtämiseen sekä käsitärinän hallintaan. Opaskirjanen on pyritty kirjoittamaan mahdollisimman yleistajuiseen sävyyn. Havainnollisuuden parantamiseksi tekstin joukkoon on kerätty tutkimushankkeen yhteistyöyritysten työntekijöiltä tulleita kysymyksiä. Lisäksi opaskirjasen liitteenä on teoreettisempaa tietoa käsitärinästä. Opaskirjasesta voi jokainen työtehtävästä riippumatta löytää tarvitsemansa vinkit käsitärinän hallintaan. 4 OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA

2 VALTIONEUVOSTON ASETUS TYÖNTEKIJÖIDEN SUOJELEMISESTA TÄRINÄSTÄ AIHEUTUVILTA VAAROILTA Suomessa noudatetaan vuonna 2005 voimaan tullutta valtioneuvoston asetusta 48/2005 työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta [4]. Asetuksessa velvoitetaan työnantaja arvioimaan ja tarvittaessa mittaamaan työntekijöiden käsitärinäaltistuminen. Arviointi on pidettävä ajan tasalla ja tarkistettava, kun työmenetelmissä tai työolosuhteissa tapahtuu sen kannalta merkittäviä muutoksia. Asetuksen mukaan käsitärinällä tarkoitetaan tärinää, joka työntekijän käsiin tai käsivarsiin välittyessään aiheuttaa haittaa tai vaaraa hänen terveydelleen tai turvallisuudelleen, erityisesti verenkierrolle, tuki- ja liikuntaelimille tai hermostolle. Asetuksessa annetaan toiminta- ja raja-arvot työntekijän käsitärinäaltistukselle: käsitärinäaltistuksen toiminta-arvo on kahdeksan tunnin vertailuaikaan suhteutettuna 2,5 m/s 2 käsitärinäaltistuksen raja-arvo on kahdeksan tunnin vertailuaikaan suhteutettuna 5,0 m/s 2. Liitteessä 1 on esitetty esimerkki tärinäaltistuksen laskennallisesta määrittämisestä. Asetuksen mukaan työntekijän käsitärinäaltistuksen ylittäessä toiminta-arvon työnantajan on riskin arvioinnin perusteella laadittava ja toimeenpantava tärinäntorjuntaohjelma, jonka tavoitteena on vähentää tärinäaltistus ja siihen liittyvät terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvat vaarat ja haitat mahdollisimman alhaiselle tasolle. Vastaavasti asetuksen mukaan työntekijän käsitärinäaltistuksen ylittäessä raja-arvon, on työnantajan viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin altistuksen vähentämiseksi alle raja-arvon. Samalla työnantajan on selvitettävä raja-arvon ylittymisen syyt ja tehtävä tarpeelliset muutokset suojaus- ja ennaltaehkäisytoimenpiteisiin, jotta ylitys ei toistu. Asetuksen mukainen poikkeustilanne raja-arvon soveltamisessa on, kun työntekijän altistuminen käsitärinälle ei yleensä ylitä toiminta-arvoa, mutta vaihtelee huomattavasti työvaiheesta toiseen ja saattaa satunnaisesti ylittää altistuksen raja-arvon. Tällöin raja-arvon ylityksen edellyttämiin toimenpiteisiin ei tarvitse ryhtyä, mikäli keskimääräinen tärinäaltistus ei 40 tunnin jaksona ylitä altistuksen raja-arvoa ja mikäli käsitärinä ei hetkellisesti ylitä arvoa 35 m/s 2. Asetuksen mukaan työnantajan tulee järjestää työssään tärinälle altistuville työntekijöille opetusta ja ohjausta tärinän haitta- ja vaaratekijöiden arvioinnista. OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA 5

3 KOSKEEKO KÄSITÄRINÄ YRITYSTÄMME? Käsitärinän hallinta on metalliyrityksessä työsuoritukseen ja työntekijöiden terveyteen liittyvä oleellinen tekijä. Vaikka käsitärinästä annettu asetus edellyttääkin tärinäselvityksen tehtäväksi, niin yrityksen tulisi omatoimisesti ottaa käsitärinän hallinta työympäristöohjelmaansa ilman viranomaisvalvontaa (kuten vastaavasti melu ja muut työympäristön toimivuuteen vaikuttavat tekijät). Asioiden omatoiminen hallinta ja kehittäminen johtaa lähes aina parempaa lopputulokseen kuin ulkopuolisen tahon edellyttämä pakkotilanne. Käsitärinästä aiheutuvat terveyshaitat kuten valkosormisuus, puutuneisuus ja rannekanavaoireyhtymä kehittyvät useiden vuosien aikana ja alkavat asteittain vaikeuttaa työsuoritusta. Työntekijän työkyvyn ylläpitäminen ja palauttaminen saattavat vaatia sairauslomaa edellyttäviä toimia. Pitkäaikainen altistus saattaa lopuksi aiheuttaa ammattitaudin. Työntekijöiden poissaolo työpaikalta tarkoittaa yrityksille aina ylimääräisiä kustannuksia. Liitteessä 2 on esitetty lyhyt yhteenveto yleisimpien tärinästä aiheutuvien ammattitautien oireista. Työterveyshuollon ennakoivan toiminnan kannalta on oleellista, että työterveyshuolto tietää myös käsitärinään liittyvät altistukset ja riskitekijät. Näin työterveyshuolto pystyy omalta osaltaan riittävän varhaisessa vaiheessa suojaamaan työntekijöitä käsitärinästä mahdollisesti aiheutuvista haittatekijöistä ja sairauksista. Edellä esitetyn perusteella voidaan sanoa käsitärinän koskettavan kaikkia metalliteollisuuden yrityksiä ja käsitärinän tulisi olla yrityksien omassa hallinnassa. Käsitärinän merkitsevyys työntekijöiden terveyteen vaikuttavana tekijänä vaihtelee suuresti eri yrityksien välillä ja samankin yrityksen sisällä eri työntekijöiden välillä. Kuitenkin mahdollisten haittojen ennakoiminen ja torjunta tuovat yritykselle ajan mittaan suuremman hyödyn kuin syntyneiden vaurioiden korjaaminen. Taulukossa 1 on esitetty iskevien ja pyörivien käsityökoneiden aiheuttaman tärinäaltistuksen riskiarviot päivittäisen aktiivisen käyttöajan mukaan. Taulukkoa voidaan käyttää yrityksessä työntekijöiden tärinäaltistusriskin arvioinnin alkuvaiheessa. Korkean riskin (punainen) ryhmässä työntekijät todennäköisesti altistuvat raja-arvon ylittävälle tärinälle. Keskinkertaisen riskin (oranssi) ryhmässä työntekijät todennäköisesti altistuvat toiminta-arvon ylittävälle mutta raja-arvon alittavalle tärinälle. Alhaisen riskin (vihreä) ryhmän työntekijät eivät todennäköisesti altistu toiminta-arvoa ylittävälle tärinälle. Taulukon arvot ovat Taulukko 1. Käsitärinäaltistuksen riskiarvio erilaisten työkoneiden käyttöajan mukaan (vrt. liite 3) [5, mukaillen]. Iskevät työkoneet (taltat, hakkurit, jne.) 1min 15 min 15min 1h 1h 2h 2h 8h Pyörivät tai muut tärisevät työkoneet (hiomakoneet jne.) Korkea riski (raja-arvon ylittävä altistuminen, > 5,0 m/s 2 ) Keskinkertainen riski (toiminta-arvon ylittävä altistuminen, > 2,5 m/s 2 ) Alhainen riski (toiminta-arvon alittava altistuminen, < 2,5 m/s 2 ) 6 OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA

suuntaa antavia ja on huomioitava riskin kasvavan mm. käsityökoneen tärinän lisääntyessä. Esimerkiksi kulmahiomakoneen kohdalla tärinä voi kasvaa hiontalaikan epätasapainosta tai hiomakoneen akselin epäkeskisyydestä johtuen. Lähes aina onkin tarpeen laatia yksityiskohtaisempi tärinäaltistusselvitys. Osaako työntekijä arvioida liiallisen käsitärinän? Vastaus: Työpaikoilla tutkittiin työntekijöiden kykyä arvioida käsitärinää. Valitut työntekijät pitivät käsissään kahdeksaa eritasoisesti tärisevää testilaitetta (neljä kulmahiomakonetta ja neljä puukkosahaa). Testilaitteiden tärinä vaihteli pienestä erittäin suureen. Koehenkilöt arvioivat laitteiden päivittäistä turvallista käyttöaikaa. Vastaukset erityisesti eniten tärisevien laitteiden kohdalla olivat selvästi suurempia, kuin tärinäasetuksen perusteella määritetyt sallitut käyttöajat. Tuloksen perusteella työntekijöiden arviointikyky on puutteellinen. Onko kaikki käsitärinä yhtä haitallista? Vastaus: Lähtökohtaisesti kaikkeen käsitärinään tulee suhtautua yhtä vakavasti. Minkälaisia oireita käsitärinä aiheuttaa? Vastaus: Useimmiten esille tulevat käsien puutuminen ja kihelmöinti, rannekanavaoireyhtymä ja valkosormisuus. Miten altistusaika (vuosia) vaikuttaa tärinähaittaan? Vastaus: Riski kasvaa altistusajan mukaan. Esimerkiksi noin 8 vuoden päivittäinen altistuminen raja-arvoa vastaavalle tärinätasolle merkitsee 10 % todennäköisyyttä valkosormisuuden ilmaantuvuuteen. Altistumisajan ollessa 15 vuotta vastaava todennäköisyys on 30 % ja 22 vuoden altistumisella riski on jo 70 % [6]. Voiko käsitärinästä saada ammattitaudin? Vastaus: Kyllä voi. Suomessa rekisteröidään vuosittain noin 10 15 tärinätautia ammattitauteina. Suomen ammattitautiasetus määrittelee tärinän aiheuttamiksi ammattitaudeiksi valkosormisuusoireyhtymän ja yläraajan monihermovaurion [7]. Vuodesta 2003 lähtien myös rannekanavaoireyhtymä on mielletty käsitärinän edesauttamaksi ammattitaudiksi. Vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen [2] mukaan tärinätauti on metalliteollisuudessa alidiagnosoitu ja todennäköisesti suuri osa tärinätaudeista jää tunnistamatta. Onko henkilöiden välillä yksilöllisiä eroja tärinäoireiden suhteen? Vastaus: Eri henkilöiden välillä on suuria eroja oireiden syntymisen suhteen. Samansuuruisesta altistumisesta toinen henkilö voi saada merkittäviä oireita, kun toinen ei reagoi mitenkään. Tilanne on vastaava kuin muissakin altistumiseen perustuvissa oireissa (esim. meluvammat). Valvovatko työsuojeluviranomaiset käsitärinää? Vastaus: Työsuojeluviranomaiset ottavat työpaikoilla käsitärinän esille muun tarkastuksen yhteydessä käsitärinälle annettuun asetukseen pohjautuen. Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole toistaiseksi asettanut käsitärinää työsuojeluviranomaisten tarkastusten painopistealueeksi ja osittain tästä johtuen valvonnan taso vaihtelee. Viimeaikoina tehdyt tutkimukset ja selvitykset ovat vahvistaneet käsitärinän olevan selkeä sairastumisriski [2]. Työpaikan edun mukaista on saada käsitärinä hallintaan sekä työntekijöiden terveyden että tuottavuuden kannalta. OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA 7

4 YKSITTÄISEN KÄSITÄRINÄSELVITYKSEN LAADINTA Kuvassa 1 on esitetty käsitärinäselvityksen laadinnan päätyövaiheet. Kuvassa 2 kunkin työvaiheen sisältö on jaettu pienempiin osiin. Kuva 1. Käsitärinäselvityksen laadinnan päätyövaiheet. ESIKÄYNTI KOHTEESSA SELVITYS TULOSTEN RAPORTOINTI KRIITTISET LAITTEET KRIITTISET HENKILÖRYHMÄT KRIITTISET TYÖVAIHEET TÄRINÄNTORJUNTAOHJELMA 8 OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA

Kuva 2. Käsitärinäselvityksen laadinnan päätyövaiheiden sisältö. ESIKÄYNTI KOHTEESSA Selvityksen sisällön sopiminen ennen työn suorittamista Työntekijäryhmien määritys työtehtävien perusteella (työntekijäryhmän henkilöiden altistus on likimain yhtä suurta) Käytettävien käsityökoneiden kartoitus Selvityksen työsuunnitelman esitteleminen tilaajalle SELVITYS Mittaukset, haastattelut ja altistusaikojen selvitykset Tärinämittausten suorittaminen eri käsityökonetyypeille Työntekijöiden haastattelut mittausten yhteydessä Altistusajan seurantaan osallistuvien työntekijöiden valinta Altistusaikojen kyselylomakkeiden jako eri henkilöryhmille Täytettyjen altistusaikalomakkeiden kerääminen Käsitärinäaltistusten määritys Työntekijän tai henkilöryhmien altistuksen määrittäminen mittaustulosten ja altistusaikatietojen perusteella altistus määritetään ottamalla huomioon kaikkien käytettävien koneiden aiheuttama yhteisvaikutus Mitatuista tärinäarvoista voidaan määrittää myös eri koneiden sallitut käyttöajat, jotta asetuksen toiminta-arvo ja raja-arvo eivät ylity TULOSTEN RAPORTOINTI Raportointi sisältää sekä kirjallisen että suullisen raportoinnin Mittaustulokset työkoneittain Tärinäaltistus työntekijäryhmittäin tai työntekijöittäin (yrityksen henkilömäärän perusteella) Työntekijöiden altistumista verrataan asetuksen toiminta-arvoon ja raja-arvoon Eri työkoneiden sallitut käyttöajat Tuloksista tehtävät johtopäätökset eniten altistuvat työntekijäryhmät (kriittiset henkilöryhmät) suurimman altistuksen aiheuttavat työvaiheet (kriittiset työvaiheet) suurimman altistuksen aiheuttavat laitteet (kriittiset laitteet) Tärinäaltistuksen torjuntatarpeiden arviointi Kohderyhmänä mm. työsuojeluhenkilöt, työterveyshuolto, työn TÄRINÄNTORJUNTAOHJELMAN LAADINTA Laaditaan tarvittaessa asetuksen mukaisesti Työmenetelmien muutokset Käsityökoneiden käyttötarpeiden uudelleenarviointi Käsityökoneiden vaihto vähemmän täriseviin Työtehtävien kierrätys OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA 9

4.1 Esikäynti yrityksessä Esikäynnin tarkoituksena on varmistaa, että tehtävä selvitys täyttää tilaajan asettamat tavoitteet ja vaatimukset. Toisaalta tilaaja voi olla hieman epävarma tilattavasta työstä ja asiantuntija voi tällöin varmistaa yksityiskohtaisella esittelyllä ja sen jälkeisellä sisällön sopimisella laadukkaan selvityksen laadinnan. Työntekijöiden ryhmittely Työntekijöiden tai työtehtävien ryhmittelyllä pyritään luomaan helpommin hallittava ja ymmärrettävä kokonaisuus yrityksen käsitärinäselvityksen pohjaksi. Ryhmittely on erityisen tärkeää suurissa työpaikoissa, joissa työntekijöitä ja erilaisia työtehtäviä on paljon. Tällöin jokaisen yksittäisen työntekijän käsitärinäaltistuksen määrittäminen on mahdotonta, joten selvityksellä määritetään kunkin työntekijäryhmän altistus. Ryhmittely on hyvä tehdä yhteistyössä tärinäselvityksen laatijan kanssa. Työntekijäryhmiä voivat esimerkiksi olla kokoonpano, viimeistely, maalaamo jne. Ryhmien sisällä työntekijöitä yhdistävinä tekijöinä ovat keskimäärin samansuuruiset altistusajat ja samanlaiset työvälineet. Ryhmittelyä käyttäen voidaan selvityksen tulosten perusteella määrittää kriittiset työntekijäryhmät ja työvälineet, joihin tulee kiinnittää erityistä huomiota käsitärinän hallinnassa ja torjunnassa. 4.2 Altistusselvityksen laadinta 4.2.1 Mittaukset Tärinämittaukset ovat olennainen osa käsitärinäselvitystä. Mittauksilla määritetään yrityksessä käytössä olevien laitteiden todelliset tärinätasot. Uusien koneiden osalta laitevalmistajilta on saatavilla laitteiden tärinäarvoja, mutta näitä lukuja voidaan pitää vain suuntaa-antavina, sillä todelliset mitatut arvot ovat yleensä noin kaksin- tai kolminkertaisia ilmoitettuihin verrattuna. Mittauksia ei tarvitse suorittaa kaikille yrityksen käsityökoneille eikä se yleensä ole edes mahdollista vaan mitattavaksi valitaan kaikista yrityksen käytössä olevista konetyypeistä muutama edustava yksilö. Suurestakaan yrityksestä löytyy harvoin yli kymmentä erilaista konetyyppiä, jolloin jo noin 20 30 mittauksella saadaan riittävän kattava kuva koneiden tärinätasoista. Liitteessä 4 on esitetty esimerkkejä erilaisten käsityökoneiden tärinäarvoista. Kuinka suuri työ yrityksemme käsityökoneiden tärinämittaus on? Vastaus: Mittauksia ei tarvitse suorittaa kaikille yrityksen käsityökoneille eikä se yleensä ole edes mahdollista vaan mitattavaksi valitaan kaikista yrityksen käytössä olevista konetyypeistä muutama kappale, jolloin mittausten lukumäärä on varsin kohtuullinen. Mittaukset pystytään yleensä suorittamaan yhden työpäivän aikana. Käsityökoneen tärinämittauksessa laitteen kiinnipitokahvoihin kiinnitetään pieni tärinäanturi, joka on kytketty varsinaiseen mittalaitteeseen. Anturin kiinnitystavan ja mittaustavan määräävät standardit, joissa on myös ohjeita muun muassa sopivan mittausanturin valintaan [8]. Mittauksen aikana käsityökonetta käytetään kappaleen työstämiseen koneen tyypillistä käyttöä vastaavasti. Mittausjakson pituus vaihtelee yhdestä minuutista muutamaan minuuttiin. Liitteessä 5 on esitetty esimerkki mittauspöytäkirjasta. 10 OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA

4.2.2 Altistusaikojen määritys Tärisevien työkoneiden käyttöajalla on merkittävä vaikutus tärinäaltistuksen suuruuteen. Tästä johtuen arvioitaessa työntekijöiden käsitärinäaltistusta mittaustulosten perusteella tulee arviossa käytettävien altistusaikojen (liipaisuaikojen) olla mahdollisimman tarkkoja ja todellisia. Lisäksi altistusaikojen tulee olla tiedossa työkoneittain tai ainakin työkoneryhmittäin. Käyttökelpoinen menetelmä työntekijöiden altistusaikojen määrittämiseen on käyttöaikojen seuranta viiden työpäivän ajan. Työntekijä kirjaa työpäivän aikana muistiin eri työkoneiden käyttöajat esimerkiksi taukojen yhteydessä ja työpäivän päätyttyä. Kirjausta tulee tehdä ainakin kolme henkilöä kustakin työntekijäryhmästä. Kuvassa 3 on esitetty työntekijöiden jakaminen työntekijäryhmiin. Työkoneiden käyttöaikojen seurantalomake on liitteenä 6. Työntekijöiden ilmoittamista altistusajoista voidaan laskea henkilöryhmille keskimääräiset altistusajat työkoneittain. Keskimääräisten altistusaikojen perusteella voidaan määrittää työntekijäryhmien (työpisteiden) keskimääräiset käsitärinäaltistukset. Lisäksi altistusajoista voidaan määrittää eri työntekijäryhmien suurimmat käsitärinäaltistukset käyttämällä sellaisen päivän altistusaikoja, jotka antavat suurimman altistuksen. Kuva 3. Yrityksen erilaisten työntekijäryhmien käsitärinäaltistusaikojen määritys. YRITYKSEN TYÖNTEKIJÄT jaetaan työtehtävien mukaan ryhmiin, ryhmien lukumäärä on normaalisti 5 8 RYHMÄ 1 (esim. kokoonpano). Ryhmän sisältä valitaan kolme tai useampi henkilö seuraamaan altistusaikoja RYHMÄ 2 (esim. viimeistely) RYHMÄ 3 (esim. maalaamo) Henkilö 1 Henkilö 2 Henkilö 3 TYÖNTEKIJÄRYHMÄN KESKIMÄÄRÄINEN KÄSITÄRINÄALTISTUS SUURIN KÄSITÄRINÄALTISTUS OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA 11

4.2.3 Kysely työntekijöille heidän kokemuksistaan käsitärinästä Altistusselvityksen yhteydessä selvitetään myös työntekijöiden kokemuksia käsitärinästä kyselyn avulla. Kysely tulee tehdä henkilöhaastatteluna. Tärinäselvityksen laatija esittää kysymykset työntekijälle ja kirjaa vastaukset muistiin. Haastattelun tekijä ei saa sanavalinnoillaan vaikuttaa vastausten sisältöön, mutta kokemuksensa perusteella voi kuitenkin oikealla tavalla pohjustaa asioita ja esittää lisäkysymyksiä. Henkilökohtaisella haastattelulla saadaan normaalisti selville enemmän kuin pelkällä kirjallisella kyselyllä. Kyselyn tarkoituksena on varmistaa altistusarvojen todenperäisyys, antaa työsuojeluorganisaatiolle tietoa työntekijöiden kokemuksista ja tuoda esille kehitystoimia vaativia työpisteitä. Työntekijöillä on usein myös erittäin hyviä ajatuksia työskentelytapojen kehittämisestä. 4.3 Tulosten raportointi ja esittely Selvityksen tulokset raportoidaan sekä kirjallisesti että suullisesti. Kirjallinen raportointi luonnollisesti tarvitaan, jotta selvityksen laadintamenetelmä, tulokset ja johtopäätökset tulevat dokumentoitua. Raporttiin sisältyy ainakin tärinäaltistuksen suuruus työntekijäryhmittäin tai työntekijöittäin, jos työntekijöitä on vain muutama tärinäaltistusten vertaaminen asetuksen toiminta- ja raja-arvoihin tärinäntorjuntaohjelman laadintatarpeen arviointi. Lisäksi raportissa on hyvä esittää mittaustulokset työkoneittain eri työkoneiden sallitut käyttöajat tärinäaltistusten laskennassa käytetyt tärinäarvot ja altistusajat merkittävintä tärinää aiheuttavat työvaiheet ja työkoneet. Kirjallisen raportoinnin lisäksi selvityksen tulosten ja tehtyjen johtopäätösten suullinen esittäminen on erittäin tärkeää. Tällöin tulokset ja niistä tehtävät johtopäätökset ja tarpeelliset muutostoimenpiteet saadaan nopeasti ja varmasti kaikille tietoa tarvitseville henkilöille. Lisäksi esittelytilaisuus on hyvä mahdollisuus kehittävälle keskustelulle ja mielipiteiden esittämiselle. Esittelytilaisuudessa varmistuu myös selvityksen tulosten ja johtopäätösten olevan yhteneviä yrityksen omien käsityksien kanssa. Tulosten esittelytilaisuuteen tulee osallistua mm. työsuojeluhenkilöiden, työterveyshuollon edustajan, työn suunnitteluun ja ohjaukseen osallistuvien henkilöiden, työntekijöiden edustajien ja laitehankinnoista vastaavien henkilöiden. Lisäksi tulokset on aina tärkeää esittää kaikille työntekijöille tiivistetyssä muodossa esimerkiksi työsuojeluvartin yhteydessä. 12 OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA

4.4 Tärinäntorjuntaohjelman laadinta Jos laaditun tärinäselvityksen mukaan työntekijä tärinäaltistus ylittää asetuksen 48/2005 toimintaarvon, on riskin arvioinnin perusteella laadittava ja toimeenpantava tärinäntorjuntaohjelma. Rajaarvon ylittyessä on välittömästi tehtävä toimenpiteitä altistuksen saamiseksi alle raja-arvon. Tärinäntorjuntaohjelman tavoitteena on vähentää tärinäaltistus ja siihen liittyvät terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvat vaarat ja haitat mahdollisimman alhaiselle tasolle [4, 12]. Minkälaisilla menetelmillä käsitärinäaltistusta voidaan pienentää? Vastaus: Esimerkiksi vaihtoehtoisten työmenetelmien käyttöönotolla, vähemmän tärisevien koneiden hankinnalla ja koneiden säännöllisellä huollolla voidaan vaikuttaa käsitärinäaltistuksen suuruuteen. Käsitärinäntorjunta on siinä mielessä poikkeuksellista, että toimivia henkilökohtaisia suojaimia ei käytännössä ole. Esimerkiksi melulta voidaan suojautua kuulosuojaimilla ja ilman epäpuhtauksilta hengityssuojaimilla, mutta käsitärinään ei varteenotettavia suojaimia ole olemassa. Näin ollen tärinäntorjunta on usein haasteellista, mutta ei kuitenkaan mahdotonta. Tärinäntorjuntaohjelman sisältö ja ulkoasu on vapaamuotoinen, mutta sen tulee sisältää ainakin seuraavat asiat altistusselvityksen oleelliset tiedot ja tulokset, joiden perusteella tärinäntorjuntaohjelma on laadittu riskin arvioinnin tulokset (arviointi haitta- ja vaaratekijöiden merkityksestä työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle) työntekijäryhmät, joiden tärinäaltistus ylittää toiminta-arvo syyt toiminta-arvon ylittymiseen torjuntaohjelman tavoitteet menetelmät ja toimenpiteet tärinäaltistuksen ja siitä aiheutuvien haittojen pienentämiseksi toimenpiteiden vastuuhenkilöt torjuntaohjelman toteutusaikataulu suunnitelma tehtävien toimenpiteiden vaikutusten seurannasta. Tärinäaltistusten pienentämiseksi tulee tärinäntorjuntaohjelmassa kiinnittää huomioita mm. seuraaviin asioihin (konkreettiset esimerkit on kursivoitu) työmenetelmien muutos esimerkki: teräslevyjen viisteytykseen käytettävä nakertaja aiheuttaa suurta tärinää ja on painava. Vaihtoehtoisena menetelmänä tulee tutkia laserleikkauksen tai vastaavan käyttöä viisteen tekemiseksi. OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA 13

käsityökoneiden käyttötarpeiden arviointi tuotteen tilaajan kanssa on tarpeellista käydä läpi työmenetelmät ja tarpeelliset työvaiheet tehokkuuden saavuttamiseksi ja turhan tärinäaltistuksen välttämiseksi. Tilaajan vaatimukset on saatettava myös yrityksen oman suunnittelun tiedoksi. esimerkki: hitsisaumaa on hiottu, vaikka sauma jää lopullisessa tuotteessa piiloon eikä tilaaja edellytä sauman hiontaa käsityökoneiden vaihto vähemmän täriseviin tärinä tulee nostaa yhdeksi ostopäätökseen vaikuttavaksi tekijäksi uusien koneiden hankinnassa esimerkki: tavallisen pulttipyssyn ja ns. sitkeästi vääntävä pulttipyssyn tärinän suuruudessa on hyvin merkittävä ero käsityökoneiden säännöllinen huolto huonokuntoinen laite tärisee todennäköisesti enemmän kuin hyväkuntoinen säännöllisellä huollolla laite säilyy pidempään hyväkuntoisena työtehtävien kierrätys tärinäaltistusta voidaan jakaa useammalle henkilölle työtehtäviä kierrättämällä työntekijöiden koulutus oikeista työtavoista ja laitteista työterveyshuollon ja yrityksen työsuojeluhenkilöiden tulee säännöllisesti ylläpitää työntekijöiden tietoisuutta erilaisten työtapojen ja laitteiden vaikutuksesta tärinäaltistuksen suuruuteen. Lisäksi työvaiheiden tauottamisella voidaan vaikuttaa työn rasittavuuteen, vaikka se ei välttämättä pienennä altistusta (käyttöajan jaksottaminen työpäivän aikana ei vaikuta altistuksen suuruuteen). Taukojen aikana on hyvä tehdä ns. elvyttävää liikuntaa työterveyshuollon antamien ohjeiden mukaisesti. 14 OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA

5 TÄRINÄALTISTUKSEN HALLINTA Yksittäisen käsitärinäaltistusselvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä oleellisempaa on koko käsitärinän hallinta. Tämä vaatii yritykseltä pitkän ajan sitoutumista, joka toimiessaan parantaa työn tuottavuutta ja pienentää työntekijöiden riskiä saada tärinästä aiheutuvia terveydellisiä haittoja. Käsitärinän hallinta edellyttää työsuojeluhenkilöiden kiinnostusta asiaan sekä työsuojeluhenkilöiden ja työterveyshuollon yhteistyötä. Hallinta ei kuitenkaan edellytä yrityksen henkilöstön osaavan esimerkiksi määrittää työntekijöiden tärinäaltistuksia, sillä tätä varten voidaan käyttää selvityksen laadintaan erikoistuneita tahoja. Kokonaisuuden hallinnasta yrityksen ulkopuolinen taho ei kuitenkaan voi kantaa vastuuta, vaan tämä jää yritykselle. Käsitärinään liittyviä selvityksiä metalliteollisuuden työpaikoilla ei juurikaan ole laadittu. Näin ollen kulttuuria asioiden hoitamiselle ei yrityksissä ole muodostunut. Asian uutuudesta johtuen myös menetelmät tärinäaltistusten pienentämiseksi ovat kokonaisuudessaan osittain vasta muotoutumassa. Ajan kuluessa saadaan varmasti lisää tietoa toimivista menetelmistä ja toteutustavoista. Tärinäaltistusten vähentämiseksi tehtävät toimenpiteet saattavat usein olla haasteellisia toteuttaa. Näin ollen tavoitteita ei voida odottaa saavutettavan välittömästi vaan työ on pitkäjänteistä. Oleellista onkin löytää yrityksen sisällä hyvä yhteishenki asioiden parantamiseksi, menetelmien kehittämiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi. Seuraavissa luvuissa on esitetty asioita, jotka helpottavat yrityksen toimintaa käsitärinän hallinnassa. Lisäksi osaa esitettävistä asioista voidaan käyttää hyödyksi tärinäntorjuntaohjelmaa laadittaessa. 5.1 Koulutus ja tiedotus Koulutuksella ja tiedotuksella on keskeinen rooli käsitärinän hallinnassa. Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi koulutuksen ja tiedotuksen tulee koskea koko yrityksen henkilöstöä. Samalla varmistetaan henkilöstön sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin. Oleellisimmat asiat, kuten tehtyjen altistusselvitysten tulokset, tulee esittää koko henkilöstölle mahdollisuuksien mukaan samanaikaisesti. Tällä varmistetaan tiedon kulkeutuminen kaikille. Asiasta tulee lisäksi säännöllisesti jakaa yleistietoa ja mm. muistutuksia oikeista työmenetelmistä esimerkiksi työsuojeluvarttien tai vastaavien yhteydessä. Koska asia on pääosin työntekijöille uutta, on kertaaminen varmasti hyödyllistä. Tapauskohtaisen harkinnan perusteella esimerkiksi laitetyyppikohtaiset suositellut käyttöajat voidaan esittää laiteluettelokansiossa ja työsuojeluilmoituksiin tarkoitetulla ilmoitustaululla tai vastaavalla. Työntekijöitä on myös koulutettava työkoneiden oikeaan ja tehokkaaseen käyttöön. Tutkimushankkeen [3] tulosten perusteella työntekijöiden kyky arvioida käsitärinäaltistuksen suuruutta on puutteellinen. Erityisesti eniten tärisevien testilaitteiden kohdalla työntekijät olivat keskimäärin valmiita tekemään huomattavasti pidemmän ajan työtä kuin tärinäasetuksen perusteella määritetty sallittu käyttöaika oli. Tulosten perusteella työntekijöiden näppituntumaa tärinästä ja tietyn tärinätason laitteen sallitusta käyttöajasta tulee lisätä. Työntekijöiden riittävää valveutuneisuutta oman käsitärinän hallitsemiseksi ei saavuteta pelkästään ohjeiden avulla, vaan tarvitaan myös esimerkiksi testilaitteita. Testilaitteina voi olla esimerkiksi kulmahiomakoneita ja pulttipyssyjä. Laitteet asetetaan tärisemään halutun verran, minkä perusteella laitteelle voidaan määrittää sallitut käyttöajat. Työntekijä voi halutessaan käydä tarkistamassa muistikuvansa esimerkiksi hy- OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA 15

vässä kunnossa olevan kulmahiomakoneen tärinästä. Lisäksi testilaitteita voidaan käyttää uusien työntekijöiden työturvallisuuskoulutuksessa. 5.2 Työmenetelmät Käsitärinän torjuntaan ei käytännössä ole toimivia henkilökohtaisia suojaimia. Tärinäaltistusta voidaan usein pienentää ainoastaan lyhentämällä altistusaikaa ja/tai käyttämällä vähemmän tärinää aiheuttavia työmenetelmiä ja laitteita. Työmenetelmien muutoksella saavutetaan usein sekä vähemmän tärinää että lyhyempiä altistusaikoja. On kuitenkin muistettava, että toimivien vaihtoehtoisten työmenetelmien käyttöönotto ei välttämättä ole yksinkertaista ja helppoa. Näin ollen asiaan tuleekin suhtautua jatkuvan kehittämisen periaatteella. Vaihtoehtoisia menetelmiä tulee tarkastella ja arvioida säännöllisin väliajoin. Liitteessä 7 on esitetty esimerkki hitsausmenetelmien kehityksestä tärinäaltistuksen torjuntatoimenpiteenä. Yrityksemme käytössä on nakertaja, joka tärisee todella paljon. Onko vaihtoehtoisia menetelmiä korvaamaan tämä työvaihe? Vastaus: Nakertajan poistaminen käytöstä on tullut esille useassa yrityksessä. Vaihtoehtoisina menetelminä on tullut esille esimerkiksi höyläys, plasma- ja laserleikkaus. Voidaanko hionnan tarvetta vähentää vaihtoehtoisilla menetelmillä? Vastaus: Tapauskohtaisesti kyllä ja vaihtoehtoisia menetelmiä tulee aina pohtia. Esimerkiksi pohjapalon hionta voidaan jopa kokonaan jättää pois uudella hitsausmenetelmällä. Vastaavasti silloituksen osalta perinteistä kuonan poistalttausta ei tarvita uutta tekniikkaa käytettäessä. (Vrt. liite 7). Hiommeko turhaan? Vastaus: Yhteistyöllä tilaajan, tuottajan ja suunnittelijan välillä voidaan välttää turhaa hiomista. Esimerkiksi piiloon jäävän sauman hiominen on tarpeetonta, mikäli lujuus yms. mekaaniset tai turvallisuusvaatimukset eivät sitä edellytä. Eräänlaisena työmenetelmien muutoksena voidaan myös käyttää työtehtävien kierrätystä. Tällöin tärinäaltistusta jaetaan useammalle henkilölle, jolloin suurinta terveysriskiä saadaan pienennettyä. Työtehtävien kierrätyksen yhteydessä tulee kuitenkin varmistua, että kenenkään työntekijän käsitärinäaltistus ei ylitä toiminta-arvoa kierrätyksen seurauksena. Jos tämä on vaarana, tulee ensin poistaa suurimman tärinäaltistuksen aiheuttava työvaihe työmenetelmä- ja työkonemuutoksilla. Kierrätyksellä lisätään usein työn mielekkyyttä, mikä näkyy tuottavuuden kasvuna. Työvaiheiden tauottamisella voidaan vaikuttaa työn rasittavuuteen. Taukojen aikana on hyvä tehdä palauttavaa liikuntaa työterveyshuollon antamien ohjeiden mukaisesti. Taukojen pitäminen ei pienennä altistuksen suuruutta, jos työpäivän aikana kuitenkin tehdään sama aika aktiivista työtä (käyttöajan jaksottaminen ei vaikuta altistuksen suuruuteen). Taukojen avulla kuitenkin pienennetään rasittavuutta ja annetaan mahdollisuus palauttavan liikunnan suorittamiseen. Onko työ- ja laite-ergonomialla vaikutusta tärinäperäisten oireiden syntyyn? Vastaus: Erilaisten oireiden syntyyn ei ole yksittäistä syytä, vaan ne usein aiheutuvat monien tekijöiden yhteisvaikutuksena. Yhtenä merkittävänä tekijänä tärinäaltistuksen ohella pidetään yleisesti työ- ja laite-ergonomiaa, joten hyviin työasentoihin ja helposti käsiteltäviin koneisiin on ehdottomasti kiinnitettävä huomiota. 16 OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA

Onko tärinänvaimennushanskoista hyötyä? Vastaus: Markkinoilla on joitakin työkäsineitä, joita markkinoidaan tärinää vaimentavina. Kokemuksen mukaan näyttöä tärinää vaimentavasta vaikutuksesta ei kuitenkaan ole. Yleisesti ottaen hyvät käsineet, jotka pitävät kädet lämpiminä ja suojaavat käsiä mekaanisesti, kuitenkin lisäävät työturvallisuutta ja -mukavuutta. 5.3 Tuotteiden ja työselostusten suunnittelu Työn tuottavuuden ja erilaisten altistusten kannalta on oleellista, että työt tehdään kerralla oikein ja turhaa tekemistä vältetään. Tähän voidaan vaikuttaa tuotteiden ja työselostusten hyvällä suunnittelulla. Lisäksi tuotteiden valmistamisen suunnittelulla voidaan usein vaikuttaa työergonomiaan. Voivatko suunnittelijat vaikuttaa käsitärinän vähentämiseen? Vastaus: Käsitärinäaltistusten hallinta ja vähentäminen on yhteisprojekti, johon tarvitaan kaikkien osapuolien panos. Usein on keskusteluissa tullut esille, että suunnittelija ei juuri tuo esille työselostuksissa yksityiskohtaisesti esimerkiksi hiontaan liittyviä toimia. Tarkoilla ohjeilla poistetaan kuitenkin turha työ. Lisäksi suunnittelijat voivat tapauskohtaisesti välillisesti vaikuttaa mm. työergonomiaan. Suunnittelijoiden ja työntekijöiden välinen keskustelu on tärkeää. Onko tilaajan ja toimittajan yhteistyöllä merkitystä? Vastaus: Tuotteen tilaajan tulee määrittää vaatimukset yksityiskohtaisesti. Esimerkiksi hionnan tarpeet tulee tarkkaan sopia tilaajan ja toimittajan välillä. Sovitut asiat tulee olla myös suunnittelijoiden, työnjohdon ja työn tarkastajien tiedossa. 5.4 Laitteiden huolto Laitteiden huono kunto lisää usein tärinää. Näin ollen laitteiden säännöllinen huolto ja ohjeiden mukainen käyttö on tärkeää. Säännöllisellä huoltamisella laite pysyy myös pidempään hyväkuntoisena ja käyttökelpoisena. Huollon jälkeen kunnossapitohenkilön on hyvä tarkistaa tärinätason olevan hyväkuntoisen laitteen mukainen. Työntekijöille muodostuu normaalin työkokemuksen kautta näppituntuma laitteen tärinöistä ja huollon tarpeesta. Laitteen tärinä on saattanut kuitenkin ennen työntekijän reagointia kasvaa työntekijän sitä huomaamatta. Tästä johtuen työpaikoilla on hyvä kouluttaa työntekijöitä arvioimaan koneensa tärinätasoa, jotta he pystyvät reagoimaan riittävän ajoissa tärinävoimakkuuden kasvuun ja osaavat viedä laitteet välittömästi huoltoon. Lisäksi työntekijöille on korostettava, että tylsät tai vaurioituneet terät ja laikat vaihdetaan välittömästi, jotta työ pysyy tehokkaana ja altistusaika lyhyenä. Laitteen tärinän kasvu liittyykin usein esimerkiksi laakereiden kulumiseen, laikkojen tai hiomakivien epätasapainoon, tärinävaimennusjousien väsymiseen tai rikkoontumiseen. Voiko enemmän tärisevä laite vaikuttaa työn tehokkuuteen ja tuottavuuteen? Vastaus: Huonokuntoinen tai epämiellyttävältä tuntuva laite hidastaa työntekoa ja usein samalla työn laatu kärsii. Huonosti toimivien laitteiden käyttö lisää myös sairauspoissaolojen todennäköisyyttä. Miten laitteiden kunnossapito ja säilytys tulisi hoitaa? Vastaus: Laitteet tulee huoltaa valmistajan ohjeiden mukaisesti. Laitteilla tulee olla OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA 17

hyvä säilytyspaikka työpisteessä, jotta laitteita ei turhaan kolhita. Esimerkiksi paineilmatyökalut pitäisi olla telineissä, joissa letku on alaspäin. Näin likaa ei pääse liitosletkuun. Esimerkiksi kulmahiomakoneen huolimaton käyttö saattaa aiheuttaa laikan vaurioitumisen, jolloin käytön yhteydessä se voi hajota aiheuttaen tapaturmavaaran. Mitä teen, jos työkoneeni tuntuu tärisevän liikaa? Vastaus: Jos työkone tuntuu tärisevän aikaisempaa enemmän tai yleisesti liikaa, toimita se välittömästi huoltoon. Kerro kunnossapitohenkilölle omat havaintosi ja käsityksesi laitteen tärinän kasvun syistä. Huollon jälkeen testaa laitteen toimivuus ja tarvittaessa palauta uudelleen huoltoon. Mitä teen, jos työkaveriltani lainaamani työkone tuntuu tärisevän liikaa? Vastaus: Kerro havainnostasi työkaverillesi, jolta laitteen lainasit, ja vie laite huoltoon. 5.5 Laitehankinnat Käytettävien laitteiden aiheuttamalla tärinällä on merkittävä vaikutus työntekijöiden tärinäaltistuksen suuruuteen. Näin ollen laitehankinnat ovat tärkeä vaikutuskeino tärinäaltistuksen hallinnassa ja minimoimisessa. Tärinä tuleekin nostaa yhdeksi ostopäätökseen vaikuttavaksi tekijäksi uusien koneiden hankinnassa. Laitehankinnoista vastaavan henkilön tuleekin kiinnittää huomioita erilaisia laitteita vertaillessaan mm. laitteiden ilmoitettuun tärinätasoon ergonomiaan huollettavuuteen kestävyyteen suunniteltuun työhön soveltuvuuteen. Työkoneiden valinnassa on myös hyvä kuunnella työntekijöiden mielipiteitä. Työntekijät voivat koekäyttää eri valmistajien laitteita ja antaa omat käsityksensä niiden toimivuudesta. Tulisiko valita paineilma- vai sähkökäyttöiset kulmahiomakoneet? Vastaus: Useiden työntekijöiden mielestä paineilmakoneet ovat mukavampia käyttää kuin sähkökoneet mm. keveyden ja ergonomian takia. Pääsääntöisesti valinta paine- ja sähkölaitteiden välillä liittyy yrityksessä aikaisemmin valittuun käytäntöön. Osassa yrityksissä ei ole työkaluille sopivaa paineverkostoa. Vanhat sähkötyökoneet ovat usein suuria ja painavia, mutta merkittävää kehitystä sähkötyökoneidenkin kohdalla on tapahtunut. Onko eri laitevalmistajien samaan työhön tarkoitettujen laitteiden tärinätasoissa eroja? Vastaus: Kyllä on. Lisäksi eri valmistajien laitteiden tärinätason erot tulevat usein esille vasta käytön yhteydessä. Joidenkin laitteiden tärinän on havaittu kasvavan merkittävästi jo lyhyen käytön jälkeen. Näin ollen laitevalmistajien antamiin tärinätason lukuihin ei tule pelkästään luottaa. Yleensä hyvin suunniteltu ja huollettavissa oleva laite kestää myös käytössä tärinätason pysyessä matalana. 18 OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA

5.6 Altistuksen säännöllinen seuranta Yrityksen käsitärinän hallinnan pohjana toimii työntekijöiden käsitärinäaltistusten suuruus. Näin ollen altistustasoa tulee seurata sopivin aikavälein, esimerkiksi 5 vuoden välein. Altistusselvitysten välisellä ajalla tehdään tärinäntorjuntaan ja altistusaikojen pienentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Altistusselvityksen päivityksellä tarkistetaan tehtyjen toimenpiteiden toimivuus. Samalla asetetaan uudet tavoitteet tärinäaltistuksen pienentämiseksi. Tärinän hallinta vaatii yritykseltä pitkän ajan sitoutumista, mutta toimiessaan se parantaa työn tuottavuutta ja pienentää työntekijöiden riskiä saada tärinästä aiheutuvia terveydellisiä haittoja. Altistustasojen säännöllinen määritys on yksi esimerkki pitkän ajan sitoutumisesta. Työterveyshuollolla on myös merkittävä rooli altistusten seurannassa ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Työterveyshuollon käyttöön on kehitetty menetelmiä tärinästä johtuvien oireiden, kuten puristusvoiman alenemisen, valkosormisuuden ja rannekanavaoireyhtymien toteamiseen. Työterveyshuollossakin tärinähaitan altistumisen arvioinnissa keskeisen pohjan luovat laaditut tärinäselvitykset. OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA 19

KIRJALLISUUS [1] Terveystarkastukset työterveyshuollossa, Työterveyslaitos, Helsinki 2006. [2] Sauni R., Pääkkönen R., Sillanpää J., Virtema P. & Uitti J. Käsiin kohdistuvan tärinän terveysvaikutusten esiintyvyys Pirkanmaan alueen metallityöntekijöillä. Loppuraportti, Työterveyslaitos, Tampere 2006. [3] Käsitärinän hallinta, havainnollistaminen ja torjunta metalliteollisuuden työpaikoilla, Promethor Oy, Työsuojelurahaston loppuraportti nro 108113, 2009. [4] Valtioneuvoston asetus 48/2005 työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta, Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005. [5] Sauni R. & Pääkkönen R., Käsiin kohdistuvan tärinän riskit hallintaan ohjeita työpaikoille ja työterveyshuolloille. Työterveyslaitos. [6] http://www.ttl.fi/nr/rdonlyres/56997302-1739-4875-bf06-1a896468bfd1/0/paakkonenrauno200309.pdf (31.5.2009) [7] Ammattitautiasetus 1347/88. [8] SFS-EN ISO 5349-2:2001, Mechanical vibration Measurements evaluation of human exposure to hand-transmitted vibration Part 2: Practical guidance for measurements at the workplace. [9] Hand-Arm vibration guide to good practice v7.7, European Commission, DG EMPL, The VIBGUIDE project, 25.5.2006. [10] Tärinätauti, Työterveyslaitoksen ammattitautiluettelo, 27.6.2008. (http://www.ttl.fi/) 20 OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA

LIITE 1. TÄRINÄALTISTUKSEN LASKENTA Tärinäaltistumisen arviointi perustuu kahdeksan tunnin vertailuaikaan suhteutettuun arvoon A(8) (m/s 2 ). Tärinäaltistus lasketaan kaavalla A( 8) a T T missä =, (1) hv 0 a hv (m/s 2 ) on työkoneen tärinän kiihtyvyysarvo (tärinäarvo) T on tärinäaltistuksen kesto (liipaisuaika) T 0 on referenssiarvo 8 h. Jos työntekijä käyttää päivän aikana useampaa työkonetta lasketaan altistus kaavalla A 8) = 1 T 0 n i= 1 2 a hvi T i (, (2) missä a hvi (m/s 2 ) on tärinätapahtuman i kiihtyvyysarvo (tärinäarvo) n on erillisten tärinätapahtumien lukumäärä T i on tärinäaltistuksen i kesto (liipaisuaika). Esimerkki Hitsaaja käyttää päivän aikana kulmahiomakonetta 45 minuuttia ja nakertajaa 16 minuuttia. Mikä on hitsaajan päivän tärinäaltistuminen A(8), jos kulmahiomakoneen tärinäarvo on 6,5 m/s 2 ja nakertajan tärinäarvo on 13 m/s 2. Ratkaisu Lasketaan tärinäaltistus kaavan (2) perusteella, A(8) = 2 2 2 ( 6,5m/s ) 45min+ ( 13m/s ) 480 min 2 16 min 2 A( 8) = 3,1m/s Hitsaajan päivittäinen tärinäaltistus on 3,1 m/s 2, joka ylittää valtioneuvoston asetuksen 48/2005 toiminta-arvon 2,5 m/s 2, mutta ei ylitä raja-arvoa 5,0 m/s 2. Tuloksen perusteella tulee laatia tärinäntorjuntaohjelma. OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA 21

LIITE 2. TÄRINÄN AIHEUTTAMIA TERVEYSHAITTOJA Suomen ammattitautiasetus [7] määrittelee tärinän aiheuttamiksi ammattitaudeiksi valkosormisuus-oireyhtymän ja yläraajan monihermovaurion (eli polyneuropatia). Ammattitautitapauksia tärinästä rekisteröidään 10-15 vuodessa, vaikka oikeasti lukumäärän uskotaan olevan sitä suurempi [2]. Pitkän ajan liialliselle käsitärinälle altistuvat työntekijät voivat kokea verenkierto-häiriöitä sormissa ja hermovaurioita kämmenissä ja käsivarsissa. Tärinän aiheuttamat tärinätaudit yleensä kehittyvät vasta vuosien tai vuosikymmenten liiallisen tärinälle altistumisen jälkeen. Eri henkilöiden välillä on suuria eroja oireiden syntymisen suhteen. Samansuuruisesta altistumisesta toinen henkilö voi saada merkittäviä oireita, kun toinen ei reagoi mitenkään. Tilanne on vastaava kuin muissakin altistumiseen perustuvissa oireissa (esim. meluvammat) [9, 10]. Valkosormisuus Pitkäaikainen tärinäaltistus voi aiheuttaa valkosormisuutta. Tämä oire johtuu väliaikaisesta verenkierron sulkeutumisesta sormissa. Valkosormisuuden oireet esiintyvät yleensä kylmissä oloissa, mutta pidemmälle edennyt valkosormisuus esiintyy yhä lämpimämmissä olosuhteissa. Valkosormisuuden syntymiseen vaikuttavat tärinän lisäksi myös lämpötila, kosteus, melu ja yksilölliset eroavaisuudet, kuten tupakointi, ergonomia, puristusvoima ja verenkiertoon vaikuttavat taudit sekä lääkkeet [9, 10]. Valkosormisuus voi aiheuttaa työntekijälle sorminäppäryyden katoamista, sormien tunnon häviämistä sekä lihasten hallinta heikkenee [9]. Neuropatia Neuropatia on hermosto-oire ja se ilmenee yleensä valkosormisuuden kanssa samanaikaisesti. Työntekijät voivat kokea sormien pistelyä ja puutumista sormissa ja käsissä. Työntekijöiden tuntoaisti saattaa häiriintyä ja sorminäppäryys heikentyä. Jos käsitärinäaltistus jatkuu, oireet voivat pahentua [9, 10]. Rannekanavaoireyhtymä Rannekanavaoireyhtymä on hermon pinnetila, jossa käden keskihermo on puristuksessa rannekanavassa. Vuodesta 2003 lähtien rannekanavaoireyhtymää on korvattu ammattitautina, jonka riskitekijöitä ovat mm. käden voimankäyttö, työliikkeiden toistuvuus sekä käteen kohdistuva tärinä [10]. Oireita ovat peukalon, etusormen ja keskisormen puutuminen, kipu käden alueella ja käden kömpelyys ja heikkous[10]. 22 OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA

LIITE 3. TÄRINÄALTISTUMISEN ARVIOINTIKAAVIO Kaaviosta nähdään laitteen aiheuttaman tärinän ja sallitun tärinäaltistusajan suhde. Esimerkki. Hitsaaja käyttää hiomakonetta, jonka tärinäarvo on 5 m/s 2. Kuvassa näkyvillä sinisillä katkoviivoilla saadaan määritettyä hiomakoneelle käyttöaika, joka alittaa toiminta-arvon. Työntekijä voi käyttää hiomakonetta noin 2 h päivässä. OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA 23

LIITE 4. ESIMERKKEJÄ KÄSITYÖKONEIDEN TÄRINÄARVOISTA Laite Tärinäarvo a hv (m/s 2 ) Sallittujen käyttöaikojen laskennassa käytetty tärinäarvo a hv (m/s 2 ) Sallittu käyttöaika päivässä, jotta altistuksen toimintaarvo ei ylity Sallittu käyttöaika päivässä, jotta altistuksen rajaarvo ei ylity Kulmahiomakone 2 8 5 2 h 8 h Neulahakkuri 4 15 10 30 min 2 h Mutteriväännin 4 18 11 25 min 1 h 40 min Pistosaha 4 20 12 20 min 1 h 20 min Nakertaja 9 16 13 17 min 1 h 10 min Iskuporakone 7 20 14 15 min 1 h Iskutaltta 8 30 17 10 min 40 min 24 OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA

Yritys 31.5.2009 Raportti nro LIITE 5. MITTAUSPÖYTÄKIRJA Käsityökoneen tärinän mittaustulos Osasto: lohkonkoonti Laite 1: kuppihiomakone Merkki: mallikone Käyttövoima: paineilma Kierrosluku: 7200 rpm Mittaustulokset etukahva: Suure Arvo Yksikkö Sallittu altistusaika päivässä 21 min, jotta toiminta-arvo 2,5 m/s 2 ei ylity. Sallittu altistusaika päivässä 1 h 24 min, jotta raja-arvo 5,0 m/s 2 ei ylity. Akselisuunnat: ahwx 3 m/s 2 ahwy 2 m/s 2 ahwz 10 m/s 2 ahv 11 m/s 2 Mittausaika 1 min ahv = kokonaistärinä Mittaustulokset takakahva: Suure Arvo Yksikkö ahwx 5 m/s 2 ahwy 4 m/s 2 ahwz 10 m/s 2 ahv 12 m/s 2 Mittausaika 1 min ahv = kokonaistärinä OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA 25

LIITE 6. ESIMERKKIPOHJA ALTISTUSAIKOJEN KIRJAAMISEEN. HENKILÖTIEDOT Nimi Pvm..2009 Yritys Ammattinimike Osasto KÄYTTÖAJAT Hiomakone 125 mm Kahvitauko Ruokailu Kahvitauko Kotiin min min min min Yhteensä: min Kuonataltta Kahvitauko Ruokailu Kahvitauko Kotiin min min min min Yhteensä: min Pulttipyssy 12 mm Kahvitauko Ruokailu Kahvitauko Kotiin min min min min Yhteensä: min Joku muu: Kahvitauko Ruokailu Kahvitauko Kotiin min min min min Yhteensä: min OHJEET 1. Täytä henkilötiedot. 2. Kirjaa tauoilla kuinka monta minuuttia käytit tärinää aiheuttavia käsityökoneita edellisen työjakson aikana (esim. aamun kahvitauosta lounaaseen käytin 12 min talttaa) - täytä arvio jokaisen tauon aikana ja tarkista työpäivän päätteeksi. Täytä jokaisena seunrantapäivänä uusi lomake. Altistusaika on laitteen todellinen tärinää aiheuttanut käyttöaika. Kirjaa kaikkien käyttämiesi työkoneiden käyttöajat. Tarvittaessa kirjoita lomakkeen takasivulle lisää kohtia Joku muu:. 26 OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA

LIITE 7. HITSAUSMENETELMIEN KEHITYS TÄRINÄALTISTUKSEN TORJUNTA- TOIMENPITEENÄ Yksi merkittävä käsitärinää aiheuttava työvaihe on hitsaussaumojen jälkikäsittely hiomalla ja talttamalla. Tutkimushankkeen aikana tarkasteltiin kahta eri hitsaustilannetta, jossa kehittyneellä hitsausteknologialla voidaan ehkäistä käsitärinäaltistusta. Tarkastelun kohteena olivat Kemppi Oy:n kehittämät WiseRoot-prosessi sekä FitWeld 300 MIG/MAG -hitsauslaite. 1. Juuripalon hitsaus Juuripalko tehdään normaalisti MAG-lyhytkaarihitsauksella. Lyhytkaarihitsauksella hitsiaine ja perusaine muodostavat yleensä liian terävän kulman, jolloin juuripalko jää kuperaksi (kuva 1). Tällöin on vaarana, että seuraavaa palkoa hitsattaessa terävä kulma ei sula kunnolla ja muodostuu liitosvirhe. Tämän vuoksi palko joudutaan yleensä hiomaan tasaiseksi, jolloin työntekijä altistuu käsitärinälle. Kuva 1. MAG-lyhytkaarella hitsattu juuripalko ennen hiontaa ja hionnan jälkeen. Juuripalon uutena hitsausmenetelmänä tutkittiin Kempin kehittämää WiseRoot-prosessia. WiseRoot on ohjelmallinen MIG/MAG-lyhytkaariprosessi, joka on kehitetty seostamattoman ja ruostumattoman teräksen juuripalon hitsaukseen. WiseRoot-prosessissa juuripalkoa hitsattaessa hitsiaine asettuu tasaisemmin eikä aiheuta jyrkkää kulmaa perusaineen kanssa. Tällöin tärinälle altistavaa hiomista ei tarvita. Taulukko 1. Prosessi MAG (lyhytkaari) Juuripalon hitsauksiin ja hiontaan kuluneet ajat Hitsauksen pituus (mm) Hitsausaika (s) Hioma-aika (s) Yhteensä (s) 260 mm 190 s 70 s 260 s WiseRoot 260 mm 140 s 0 s 140 s OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA 27