Opetuksen arvioinnin tukiaineisto

Opetuksen arvioinnin tukiaineisto (liikunnanohjauksen perustutkinto) Tässä materiaalissa esitetään tarkennettuja sisältöjä liikunnanohjauksen perustutkinnon opetuksen arvioinnin kysymyslistan käytön tueksi. Aineiston tarkoituksena on toimia apuvälineenä arviointiryhmän täyttäessä itsearvioinnin kysymyslistaa. Esimerkkien kautta aukaistaan kysymyslistassa esitettyjen arviointinäkökulmien sisältöä kriteerien 15-21 osalta. Samalla materiaalia voi hyödyntää tutkinnon osien opetuksen toteutussuunnitelmien laadinnassa. HUOM! Esimerkkilista ei ole kaikenkattava. Arvioitaessa opetuksen toteutuksen kriteerien täyttymistä lähtökohtana on, että esimerkkilistan aiheita käsitellään tutkinnossa ja tutkinnon osissa niiden sisältöihin soveltuvalla tavalla. Ennen kriteerikohtaisiin esimerkkeihin siirtymistä kannattaa tutustua seuraavasta yhteenvedosta liikunnanohjauksen perustutkintojen tärkeimpiin kestävän kehityksen näkökohtiin. YHTEENVETO ALAN TUTKINTOJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKOHDISTA Liikunnanohjauksen perustutkintojen tärkeimpiä kestävän kehityksen näkökohtia (Lähde: Kestävää ammatillista koulutusta, OPH 2010): Tutkinto Tutkintokohtaiset näkökohdat Liikunnanohjaus Terveys-, ravitsemus- ja liikuntakasvatuksen suunnittelu ja kytkeminen eri-ikäisten ja erilaisten asiakkaiden ja ryhmien ohjaustyöhön Ympäristökasvatuksen kytkeminen esimerkiksi luonto- ja liikuntatapahtumien toteutukseen, valmennukseen tai seuratoimintaan Tasa-arvo sekä syrjinnän ja syrjäytymisen ehkäisy ohjaustyössä Asiakkaan opastaminen kestäviin valintoihin (esim. hyötyliikunta, ympäristöystävälliset ja eettiset liikuntavälineet, energian ja veden säästö ja kierrätys liikuntapaikoilla, vähäpäästöisten kulkutapojen valinta liikuntapaikoille) Ympäristö- ja turvallisuusasioiden huomioon ottaminen liikuntatapahtuman järjestämisessä Luontoliikunnan ja luontotapahtumien ympäristönäkökohdat ja jokamiehenoikeudet Liikuntapaikkarakentamisen ympäristövaikutukset ja ekologinen rakentaminen Ympäristön huomioiminen liikuntapaikkojen hoidossa Liikuntavälineiden ekologinen kestävyys ja tuotannon vastuullisuus Alan koneiden ja laitteiden energiatehokkuus ja niiden energiaa säästävä käyttö Lämmityksen, valaistuksen ja ilmastoinnin energiansäästömahdollisuuksien käyttö Jätteen synnyn ehkäisy liikunta-alan työtehtävissä ja työympäristöissä Välineiden ja varusteiden huolto ja kierrätys Jätteiden lajittelun ja kierrätyksen toteutus alan työympäristöissä Ongelmajätteiden käsittely, varastointi ja toimittaminen käsittelyyn Työympäristön siisteys, puhtaus, viihtyisyys ja esteettisyys Kemikaalien turvallinen käyttö, sähköturvallisuus Asiakkaiden ja ryhmien turvallisuudesta huolehtiminen Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen

Esimerkkejä opetuksen kriteerikohtaisista sisällöistä liikunnanohjauksen perustutkinnossa KRITEERI 15: Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan järjestelmien ja prosessien toiminnan ja niiden kestävän kehityksen näkökohtien ymmärtämiseen sekä oman työn suunnitteluun kokonaisuutena kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (työprosessin hallinta): Opiskelija hahmottaa oman ammattialansa toimintaympäristöä ja järjestelmiä sekä tuotteiden ja palveluiden elinkaaren ja siihen liittyviä ympäristö-, turvallisuus-, terveys- ja eettisiä näkökohtia. Hän osaa tunnistaa omassa työympäristössään ja työprosessissaan kestävän kehityksen näkökohtia, joihin tulee kiinnittää huomiota jo työn suunnitteluvaiheessa. Opiskelija osaa suunnitella ja kehittää työympäristöään ja työprosessin toteutusta kokonaisuutena kestävän kehityksen mukaiseksi. Opiskelija hahmottaa oman työprosessinsa materiaalivirtojen, energiankulutuksen ja turvallisuusasioiden kokonaisuuden ja osaa hallita niitä omassa työssään. Hän tuntee ympäristö-, laatu- ja työterveys- ja turvallisuusjärjestelmien vaatimukset työprosessin ohjaajina ja osaa toimia niiden mukaan työtehtävissään. Ammattialan toimintaympäristö, järjestelmät ja prosessit Tuotteiden ja palveluiden elinkaaren ympäristö-, turvallisuus-, terveys- ja eettiset näkökohdat ja niiden huomioon ottaminen työn suunnittelussa Ihmisen elämänkaari ja eri elämänvaiheisiin liittyvät henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tekijät, liikunta-alan työn vaikutusmahdollisuudet hyvinvoinnin edistämiseen elinkaaren eri vaiheissa n palvelujärjestelmät ja toimijat sekä niiden tehtävät hyvinvoinnin edistämisessä Liikuntapaikkarakentamisen maankäyttö Liikuntapalveluiden ja tapahtumien aikaansaama liikenne Yhteiskunnan jätehuolto- ja kierrätysjärjestelmien toiminta Alan palveluiden elinkaaren vastuullisuus- ja ympäristö- sekä energia- ja materiaalitehokkuusnäkökohdat - alalla käytössä olevien aineiden, materiaalien, varusteiden ja laitteiden raakaaineet, niiden terveellisyys ja alkuperä sekä tuotannon ympäristö- ja eettinen vastuullisuus - raaka-aineiden ja tuotteiden jalostusketju, varastointi ja kuljetukset - tuotteiden pakkaaminen - liikuntapaikkarakentamisen vaikutukset (mm. lajien elinympäristöjen tuhoutuminen ja maankäyttö, luonnonvarojen kulutus) - materiaalien ja aineiden käyttö ja jätteen synty liikuntapalvelujen tuottamisessa - veden ja energian kulutus liikunta-alan työprosessissa (koneet ja laitteet) ja kiinteistöissä - liikuntapaikoille ja tapahtumiin liikkumisen aikaansaama kulutus ja päästöt - haitallisten kemikaalien käyttö (terveys- ja ympäristövaikutukset) - materiaalien kierrätys ja jätehuollon järjestäminen Kestävän kehityksen näkökohtien tunnistaminen omassa työprosessissa ja työympäristössä sekä kestävän kehityksen mukaisen palvelutoiminnan suunnittelu kokonaisuutena (esim. liikunnanohjaus, liikuntapaikkarakentaminen, liikunta- ja luontotapahtumien järjestäminen) Keinoja: - työympäristön ja työn ympäristö-, turvallisuus- työterveys- ja turvallisuus-, hyvinvointi ja kulttuuristen näkökohtien kartoittaminen - kestävän kehityksen näkökohtien huomioon ottaminen työn suunnittelussa - kestävän kehityksen ohjelman tai vast. suunnitelman laatiminen työpaikalle (ympäristöasiat, sosiaaliset, terveydelliset sekä kulttuuriset ja esteettiset näkökohdat) - epäkohtiin puuttuminen, korjaavat toimenpiteet ja työprosessin/työympäristön kestävän kehityksen asioiden kehittäminen Työn ja työympäristön keke-näkökohtia (Lähde: Kestää ammatillista koulutusta, OPH 2009) - eettiset ja ympäristövastuulliset hankinnat - materiaalien kulutus - jätteiden lajittelu - sähkön, lämmön ja veden kulutus

Työprosessin materiaalivirtojen hallinta ja huomioon ottaminen työn suunnittelussa (jätteen synnyn ehkäisy, lajittelu, kierrätys) - kemikaalien käyttö (terveysriskit) - liikkuminen suorituspaikoille ja tapahtumiin - ympäristön huomioiminen liikuntapaikkojen hoidossa - ruuan/elintarvikkeiden ympäristövaikutukset - turvallisuus ja työsuojelu - tilojen siisteys ja puhtaus - elintarvikehygienia - kulttuuriset, uskonnolliset ym. näkökohdat palveluiden tuottamisessa Liikunta- tai luontotapahtuman järjestäminen kestävän kehityksen näkökohdat huomioon ottaen - mm. jokamiehenoikeudet, herkkien luontokohteiden huomioon ottaminen, häiriön minimointi luonnolle ja paikallisille asukkaille, jätteen synnyn ennaltaehkäisy ja jätehuolto, energia- ja vesihuolto, käymälät, elintarvikkeiden säilytys ja jakelu, kuljetukset ja liikkuminen, henkilö- ja paloturvallisuus sekä turvallisuussuunnitelman laatiminen, majoitus, yhteistyö paikallisten sidosryhmien kanssa, tarvittavat luvat ja sopimukset, tapahtuman ympäristö/kestävän kehityksen ohjelma, ympäristöohjeet sekä osallistujien tiedottaminen ennakkoon tapahtuman ympäristöasioista, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden sekä taustaltaan erilaisten osallistujien huomioon ottaminen tapahtuman järjestelyissä Urheiluseuran tai joukkueen ympäristö/kestävän kehityksen ohjelma - ympäristönäkökulma ja ympäristökasvatus, eettiset pelisäännöt, sosiaalinen näkökulma, terveyskasvatus: esim. Liikunnan ekomerkki ja Reilun pelin säännöt (Suomen Liikunta ja Urheilu) Jätteen synnyn ehkäisy liikunta-alan työympäristöissä, vaikutusmahdollisuudet työprosessin suunnittelussa Hankinnat ja tilaukset: - ympäristömerkittyjen tuotteiden hankinta - kertakäyttöisten materiaalien ja tuotteiden käytön minimointi - vastuu pakkauksista tarjouspyynnöissä tavarantoimittajalle - pakkausjätteen vähentäminen, esim. vähäjätteiset/palautettavat pakkaukset, oikeat pakkauskoot - kangasrullien hankinta käsipyyhkeiksi - kestävät ja pitkäikäiset laitehankinnat (esim. liikuntavälineet ja -laitteet, ATKlaitteiden kapasiteetti, yhteensopivuus ja laajennettavuus, leasing tai vuokraus) - koneiden, laitteiden ja välineiden huollon järjestäminen - tavaroiden yhteiskäyttö, lainaus, vuokraus tai liisaus ostamisen sijaan Toimistotyön suunnittelu: - mahdollisuus esim. sähköisiin muistioihin, arkistointiin ja laskutukseen - turhan tulostuksen ja kopioinnin minimointi - kaksipuoleisen tulostuksen ja kopioinnin mahdollistavat laitteet, käyttäjien perehdytys, paperinkulutuksen seuranta - jaettavan materiaalin korvaaminen kokouksissa dataprojektorilla - kestoastioiden ja kahvimukien käyttöönotto Kierrätysjärjestelmä: - tehokas ja toimiva jätteiden lajittelu, kalusteiden, laitteiden ja tarvikkeiden kierrätyksen toteutus sekä kierrätystuotteiden käyttö työpaikan omassa toiminnassa Lisätietoa jätteen synnyn ehkäisystä: Fiksu tuottaa vähemmän jätettä (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) www.hsy.fi/fiksu/sivut/default.aspx Kemikaalien ym. aineiden käytön vähentäminen työprosessin suunnittelussa (esim. ympäristöystävälliset pesuaineet ja annostelijat käytössä WC- ja pesutiloissa) n työorganisaation kierrätysjärjestelmän tunteminen ja jätteiden lajittelun toteutus - jätteen lajittelu: kertakäyttötuotteet (teipit, käsipyyhkeet, mukit, aterimet, ym.), lehdet ja mainokset, konttoripaperi, lasi, muovit, metallit, pakkausjäte, biojäte, nestekartonki, pakkauspaperi, pahvi, kartonki - energiajätteen keräys ja siihen sopivat jätejakeet

- sähkö- ja elektroniikkajätteen keräys ja kierrätysjärjestelmä - kierrätyspullojen, koneiden, laitteiden, värikasettien, kalusteiden ym. kierrätyksen toteutus - lajittelun organisointi eri keräyspisteissä ja jätehuoneessa Työpaikalla syntyvät erityis- ja ongelmajätteet sekä niiden oikean käsittelyn ja varastoinnin järjestäminen - paristot, akut, elohopeaa sisältävät loisteputket, puhdistusaineet, vanhat kylmälaitteet, sähkö- ja elektroniikkaromu - varastotilojen vaatimukset, jätteiden merkinnät, kirjanpito ja ongelmajätteiden toimittaminen käsiteltäväksi Työprosessin energiatehokkuuden hallinta ja huomioon ottaminen työn suunnittelussa (koneet, laitteet, järjestelmät, kuljetukset) n työorganisaatioiden LVI-järjestelmän toiminta ja energiansäästömahdollisuudet - hukkalämmön hyödyntäminen ja lämpöpumput - tilojen lämmityksen ja ilmastoinnin säädöt - sisävalaistuksen ja ilmastoinnin tarve- tai aikaohjaus - energiansäästölamppujen käyttö - energiaa säästävät kylmälaitteet - vettä säästävät wc-istuimet, hanat ja suihkut - laitteiden säännöllinen huolto ja puhdistus sekä toimintakunnon seuranta (esim. ilmastointi, lämpöpumput, kylmälaitteet, vesikalusteet) Alan työorganisaation koneiden ja laitteiden energiankulutus ja energiansäästömahdollisuudet työtehtävissä - energiatehokkuus laitahankintojen kriteerinä - tietokoneiden, kopiokoneiden, tulostinten ym. laitteiden energiansäästöasetusten käyttö, laitteiden sammuttaminen yöksi Työorganisaation ekologiset energiaratkaisut ja niiden hyödyntäminen - uusiutuvista energianlähteistä tuleva sähkö ja lämpö: hake- tai pellettilämmitys, maalämpö, aurinkoenergian hyödyntäminen, biopolttoaineet koneissa ja ajoneuvoissa, ekosähkön kriteerit ja hankintamahdollisuudet - biojätteen hyödyntäminen biokaasun tuotantoon Alan palveluihin liittyvien kuljetusten ja liikkumisen järjestäminen ympäristöä säästävällä tavalla (tapahtumat, liikuntapalvelut) Työprosessin turvallisuus- ja hyvinvointiasioiden hallinta ja huomioon ottaminen työn suunnittelussa n työorganisaatioiden turvallisuusasioiden hallinnan kokonaisuus - henkilöturvallisuus (henkilöstö, asiakkaat) - tietoturvallisuus: asiakastiedot - elintarvikkeiden käsittelyyn ja jakeluun liittyvän omavalvonnan toteutus (esim. liikuntatapahtumat tai elintarvikkeiden jakelu liikuntatiloissa) Turvahälytysjärjestelmät, valvontajärjestelmät ja vaaratilanteen havaitsemisvälineet sekä niiden kytkeytyminen työprosessiin Työorganisaatioiden turvallisuus- ja pelastussuunnitelmien sisällön tunteminen Työterveyshuollon toteutus työpaikalla Omaan työprosessiin ja työympäristöön liittyvät turvallisuus- ja terveys- ja hyvinvointinäkökohdat sekä oman työn suunnittelu kokonaisuutena näkökohdat huomioon ottaen - työpisteiden ja työtehtävien ergonomia - sisäilman laatu - kemiallisten terveysvaarojen ehkäisy (kemikaalien käsittely ja altistuminen) - fysikaalisten vaarojen ja haittojen ehkäisy (esim. tärinä, melu, lämpöolot, valaistus) - elintarvikkeiden käsittely sekä elintarvikkeiden turvallisuus- ja terveysvaarat - henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen - tilojen paloturvallisuus, palohälyttimet huoneissa ja muissa tiloissa - pelastussuunnitelma ja toiminta hätätilanteissa - poistumistiet ja niiden merkinnät - kynnysten, portaiden ym. vaarapaikkojen turvallisuus ja merkinnät

- työturvallisuus koneiden ja laitteiden käytössä - oman työn fyysisen kuormituksen arviointi ja työn sovittaminen kuormitukseen - työn henkiset kuormitustekijät ja niiden huomioon ottaminen - oman henkilöturvallisuuden varmistaminen erilaissa toiminnoissa - eri liikuntalajien, paikkojen ja välineiden turvallisuusvaatimukset - tietoturva-asioiden hallinta Ohjaustilanteisiin ja -palveluihin liittyvien turvallisuusriskien kokonaisuus, riskien tunnistaminen ja turvallisuusasioiden hallinta, ohjattavan ryhmän turvallisuudesta huolehtiminen erilaisissa ympäristöissä - esim. tulipalo, sähköiskut, vaaratilanteet laitteiden käytössä, kaatuminen, liukastuminen, putoaminen, paloturvallisuus, sisäilma, omaisuuden suojelu, melu - ulkoliikunnassa esim. liikenne, sääolosuhteet, eksyminen ym. - asiakkaiden perehdytys eri liikuntalajien, paikkojen ja välineiden turvallisuusvaatimuksiin - ensiaputaidot Turvallisuusriskeistä, vaaratilanteista ja onnettomuuksista raportointi ja toimenpiteisiin ryhtyminen Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmien vaatimusten huomioon ottaminen työn suunnittelussa ja toteutuksessa Alakohtaiset kestävän kehityksen näkökulmat työprosessin suunnittelussa: - Kestävän kehityksen huomioon ottaminen asiakkaan ohjauksessa - Kestävä kehitys liiketoiminnassa Työpaikan kestävän kehityksen ohjelman tai ympäristö-, laatu- ja työterveys ja turvallisuusjärjestelmän vaatimukset Järjestelmien ohjausvaikutus työprosessiin Asiakkaan opastaminen kestäviin valintoihin - hyötyliikunnan merkitys kestävän kehityksen edistämisessä - ekologisesti kestävät ja eettiset, terveelliset ja turvalliset liikuntavälineet - energian ja veden säästö sekä jätteiden lajittelu ja kierrätys liikuntapaikoilla - vähäpäästöisten ja taloudellisten kulkutapojen valinta liikuntapaikoille, ym. Terveys-, ravitsemus- ja liikuntakasvatuksen suunnittelu ja kytkeminen eri-ikäisten ja erilaisten asiakkaiden ja ryhmien ohjaustyöhön Ympäristökasvatuksen kytkeminen esimerkiksi luonto- ja liikuntatapahtumien toteutukseen, valmennukseen tai seuratoimintaan Tasa-arvo sekä syrjinnän ja syrjäytymisen ehkäisy ohjaustyössä Asiakkaan hyvinvoinnin tukeminen kokonaisuutena - perustarpeista huolehtiminen ja yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen - iän ja kulttuuritaustan huomioon ottaminen - ohjaaminen fyysisen, psyykkinen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen - ennaltaehkäisevä terveystyö - asiakkaan rohkaiseminen omaehtoiseen liikunnan edistämiseen Ohjattavan yksilön ja ryhmän tukeminen vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä Monikulttuurisuuden huomioon ottaminen ohjaustyössä ja toiminnan suunnittelu monikulttuurisessa työympäristössä Kestävän kehityksen hyödyntäminen liikunta-alalla toimivan yrityksen liiketoiminnassa Ympäristö- ja kestävän kehityksen argumenttien käyttö markkinoinnissa

KRITEERI 16: Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan työmenetelmien, välineiden ja materiaalien arviointiin ja valintaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta): Opiskelija tuntee ja osaa selvittää omalla ammattialalla käytössä olevien materiaalien, aineiden, välineiden ja palveluiden ympäristö-, terveys-, turvallisuus- ja vastuullisuusnäkökohtia. Hän tietää, millaisia mahdollisuuksia on vaikuttaa näkökohtiin hankintojen kautta ja tekee kestävän kehityksen mukaisia hankintoja. Opiskelija osaa vertailla erilaisia alalla käytettäviä työmateriaaleja, välineitä ja aineita kestävän kehityksen näkökulmasta ja valita ympäristö-, turvallisuus- ja terveysvaikutuksiltaan haitattomia vaihtoehtoja erilaisissa työtilanteissa. Hän osaa vertailla erilaisia työtapoja kestävän kehityksen näkökulmasta ja valita kestäviä työtapoja (mm. materiaalien säästävä käyttö, koneiden ja laitteiden energiaa säästävä käyttö sekä turvalliset ja terveelliset työtavat). Työvälineiden ja materiaalien arviointi ja valinta kestävän kehityksen näkökulmasta (ympäristö, terveys, turvallisuus, eettisyys) Työmenetelmien arviointi ja valinta kestävän kehityksen näkökulmasta (mm. veden, energian ja materiaalin säästö, kemikaalien käyttö, turvallisuus ja terveellisyys, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) n välineiden ja materiaalien ympäristö-, turvallisuus-, terveys- ja eettisiin ym. vaikutuksiin liittyvän tiedon etsiminen, arviointi ja tulkinta Alalla käytössä olevat ympäristöystävälliset ja ympäristömerkityt tai sosiaalisen vastuun tunnuksen omaavat tuotteet, laitteet ja palvelut - kopiopaperi, painotuotteet, wc-paperit, talouspaperit ja paperipyyhkeet, saippuat, shampoo, käsipyyherullat, pesu-, puhdistus- ja hoitoaineet, toimistokoneet ja - tarvikkeet, AV-laitteet, vuodevaatteet ja pyyhkeet, pesulapalvelut, hotellit ja retkeilymajat, reilun kaupan tuotteet (elintarvikkeet, kosmetiikka, puuvilla), ym. Lähteitä: www.reilukauppa.fi, www.ymparistomerkki.fi Koneiden ja laitteiden energiatehokkuus, energialuokat ja -merkinnät - Energiamerkki (EU): kodinkoneet, lamput, ilmastointilaitteet, ajoneuvot - Energy Star: toimistolaitteiden energiankulutus - TCO-merkki: näyttöjen ja tietokoneiden ergonomia, energiansäästö, elektromagneettinen säteily ja ympäristöystävällisyys Alan koneiden ja laitteiden energiatehokkuus ja energialuokat Erilaisista materiaaleista valmistettujen alan tarvikkeiden ympäristökuormituksen vertailu ja kuormitukseltaan haitattomamman vaihtoehdon valinta eri työtilanteissa Kertakäyttöisten tuotteiden käytön minimointi Tuotteiden pakkaaminen, pakkausmateriaalien valinta ja materiaalien kierrätys Tuotteiden yhteiskäyttö, vuokraus, lainaus ja palvelun osto tuotteen hankinnan vaihtoehtona lla käytössä olevat kemikaalit, niiden ominaisuudet, ympäristö- ja terveysvaikutukset ja haitattomampien vaihtoehtojen valinta eri työtilanteissa - pesu- ja puhdistuskemikaalit, desinfiointiaineet, kaasut, jäähdytys- ja kylmäaineet, polttoaineet, voiteluöljyt, maalit, lakat, ym. Tarveharkinta ajoneuvon käytössä ja liikkumistavan/välineen valinta Erilaisten omaan työhön liittyvien työmenetelmien merkitys ympäristön ja turvallisuuden kannalta, vaihtoehtoisten toimintamallien pohdinta ja arviointi Materiaalien ja veden säästö sekä koneiden ja laitteiden energiaa säästävä käyttö työtehtävissä, erilaisten työtapojen vertailu ja valinta - konttoripaperin kulutuksen ja turhan kopioinnin välttäminen - turhan pakkaamisen välttäminen - kestokäyttöiset tapahtumien rakenteet sekä opastus- ja viitoitusmateriaalit - tietokoneiden energiansäästötilan käyttö ja sulkeminen yöksi - valojen sammuttaminen, kun niitä ei tarvita - tarpeettoman vedenkulutuksen vähentäminen (esim. pesu, siivous) - kylmälaitteiden, sopivan valaistuksen, ilmastoinnin ja lämmityksen säädöt Koneiden ja laitteiden huollon merkitys niiden käyttöiälle, energiankulutukselle, turvallisuudelle ja päästöille Kemikaalien käyttöä vähentävät työmenetelmät Elintarvikkeiden käsittely ja säilytys, omavalvontakäytännöt (esim. elintarvikkeiden ulkomyynti liikuntatapahtumissa)

Turvallisten ja terveellisten työmenetelmien valinta eri työtehtävissä - ergonomisten työtapojen ja -asentojen käyttö - eri liikuntalajien, -paikkojen ja välineiden turvallisuusvaatimusten huomioon ottaminen työtilanteissa - oman työn kuormituksen arviointi ja työn sovittaminen kuormitukseen - turvallinen koneiden, laitteiden ja välineiden käyttö (käyttöohjeiden noudattaminen, suojavarusteet) - työympäristön tapaturmavaarallisten paikkojen huomioon ottaminen työtavoissa Toimintatavat kulttuuritaustaltaan ja katsomukseltaan erilaisten ihmisten kohtaamisessa ja kulttuuritaustan huomioon ottamisessa ohjaustyössä Eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden kohtaaminen ja huolenpitotyö Työssäoppimispaikan työmenetelmien arviointi kestävän kehityksen näkökulmasta KRITEERI 17: Opetus lisää tietoa vastuullisesta yritystoiminnasta, oman ammattialan kestävän kehityksen säädöksistä, määräyksistä ja sopimuksista sekä teknologista ratkaisuista, työmenetelmistä ja hallintajärjestelmistä. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (työn perustana olevan tiedon hallinta): Opiskelija hahmottaa oman alan yritysten/organisaatioiden toimintaympäristöä kestävän kehityksen näkökulmasta ja osaa hankkia ja hyödyntää tietoa omassa työssään. Vastuullinen toiminta alan organisaatioissa (ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen vastuu) Elinkeinoelämän keskusliiton määritelmä vastuullisesta yritystoiminnasta (www.ek.fi): Taloudelliseen vastuullisuuteen kuuluvat kannattavuudesta ja kilpailukyvystä huolehtiminen sekä omistajien tuotto-odotuksiin vastaaminen. Samalla yritys tuottaa yhteiskunnalle taloudellista hyvinvointia tuottamalla tavaroita ja palveluita sekä maksamalla veroja. Hyvä taloudellinen suorituskyky luo perustan vastuullisuuden muille ulottuvuuksille. Jos yrityksen talous ei ole kunnossa eikä yritys ole kilpailukykyinen, sillä ei ole edellytyksiä huolehtia sosiaalisesta ja ympäristövastuustaan. Ympäristövastuullisuus tarkoittaa luonnonvarojen kestävää käyttöä, jätteiden määrän vähentämistä ja ympäristöhaittojen pitämistä mahdollisimman pieninä. Siihen kuuluvia tavoitteita ovat vesien, ilman ja maaperän suojelu, ilmastonmuutoksen hallinta ja luonnonvarojen säästeliäs käyttö. Ihmisiin kohdistuva sosiaalinen vastuullisuus käsittää henkilöstön hyvinvoinnin, koulutuksen ja motivoinnin, tuoteturvallisuuden ja kuluttajansuojan sekä yhteistyön yritysverkoissa. Siihen kuuluvat myös avoin vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa sekä hyvien toimintatapojen ja yhteistyön edistäminen. Tasa-arvo, syrjinnän ehkäisy ja monikulttuurisuus työyhteisössä Suomen Liikunnan ja Urheilun Reilun pelin periaatteet Alan organisaatioiden sidosryhmät kestävän kehityksen asioissa - jätehuoltopalveluiden tuottajat ja neuvontaorganisaatiot - energiayhtiö - tarvikkeiden, laitteiden, materiaalien ja palveluiden toimittajat - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset - Motiva - järjestöt - tutkimuslaitokset ja oppilaitokset, ym. Ammattialan kestävän kehityksen säädökset, määräykset, ohjelmat ja sopimukset n kestävään kehitykseen liittyvät ohjelmat - Suomen Liikunnan ja Urheilun Reilun pelin periaatteet - Liikunnan ja urheilun ympäristötyö ja ekomerkki (SLU) - Olympialiikkeen Agenda 21-ohjelma (Kansainvälisen Olympiakomitea)

Ammattialan kestävän kehityksen mukaiset teknologiset ratkaisut, työmenetelmät ja hallintajärjestelmät n kestävään kehitykseen liittyvä lainsäädäntö ja -määräykset - ympäristönsuojelu - kuluttajansuojelu - terveydensuojelu - työturvallisuus - tasa-arvo ja yhdenvertaisuus - jätelainsäädäntö - elintarvikelainsäädäntö - kemikaalilainsäädäntö n kestävää kehitystä edistävät käytännöt ja teknologia - hyvinvointiteknologia - logistiikka - materiaali- ja energiatehokkuus - jätehuolto - energiantuotantoratkaisut (biopolttoaineet, maalämpö, aurinkoenergia) - energiaa säästävä teknologia - tietotekniset ratkaisut - kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavat ratkaisut Työsuojelu ja työhyvinvointi liikunta-alalla Tuotteiden ympäristövaikutusten ja alkuperän tuntemus, ympäristö-, energia-, päästöluokka- ja vastuullisen tuotannon merkinnät Ympäristö-, työterveys- ja turvallisuus- ja laatujärjestelmien käyttö liikunta-alalla (mm. Green Office, Liikunnan ekomerkki, ISO 9001, OHSAS 18001) KRITEERI 18: Opetus auttaa ymmärtämään ympäristömuutosten, yhteiskunnallisten muutosten ja teknologian kehityksen vaikutuksia omalla ammattialalla. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (työn perustana olevan tiedon hallinta): Opiskelija hahmottaa oman ammattialansa muutosta historiallisena jatkumona. Hän osaa hankkia tietoa toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista ja arvioida niiden vaikutuksia alan kestävän kehityksen asioihin (esim. ympäristöongelmat ja -muutokset, yhteiskunnalliset muutokset, ympäristöä säästävä teknologia ja työmenetelmät). Hän omaa valmiuksia tulevaisuusajatteluun sekä oman työnsä ja ammattialansa kehittämiseen. Ammattialan kulttuuriperinne, historia ja muutokset Ympäristöongelmien ja ympäristömuutosten vaikutukset ammattialalla Yhteiskunnallisten muutosten vaikutukset ammattialalla Kestävää kehitystä edistävän teknologian ja työmenetelmien kehittymisen vaikutus ammattialaan n historia ja kehitys Perinteiset alan työmenetelmät ja välineet ja niiden kehitys Ilmastonmuutoksen vaikutus liikunta-alaan - vaikutukset eri lajien harrastusmahdollisuuksiin - luonnonkatastrofit (tulvat, myrskyt, ym.) - lämpöaallot - sairauksien leviäminen uusille alueille ilmaston muuttuessa Muiden ympäristöongelmien vaikutukset liikunta-alaan ja liikunnan harrastamiseen - esim. ilmansaasteet, veden saastuminen, ympäristömyrkkyjen kertyminen, luonnonympäristöjen häviäminen, virkistysalueiden kaventuminen, otsonikato, ym. Yhteiskunnallisen ohjauksen muutosten vaikutukset liikunta-alalla - kestävään kehitykseen liittyvän lainsäädännön kehittyminen Ympäristön, yhteiskunnallisten tekijöiden ja elinolojen vaikutukset ihmisen hyvinvointiin Globalisaation vaikutus (esim. sairauksien leviäminen) Kansanterveydelliset ongelmat ja elintapasairaudet Hyvinvointiteknologian kehitys tulevaisuudessa Painotus ennaltaehkäisevään terveystyöhön Rakennusten energiatehokkuuden kehityksen vaikutukset Tietotekniikan hyödyntäminen liikunta-alan tuotteissa ja palveluissa

KRITEERI 19: Opetus lisää tietoa kestävän kehityksen merkityksestä ihmisen tulevaisuudelle sekä vaikuttamisen mahdollisuuksista omassa elämässä ja työyhteisön jäsenenä. Opetus tukee opiskelijoiden ammattietiikan kehittymistä ja omien arvojen muodostumista. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (elinikäisen oppimisen avaintaidot): Opiskelija ymmärtää kestävän kehityksen tärkeyden ihmiskunnan tulevaisuudelle. Hän tuntee oman ammattialansa ja työelämän organisaatioiden roolia ratkaisujen löytämisessä. Opiskelija tuntee kansalaisten ja kuluttajien roolin ratkaisujen löytämisessä ja osaa arvioida omia elämäntapavalintojaan sekä tunnistaa vaikutusmahdollisuuksiaan kestävän kehityksen edistämiseen työssä ja muussa elämässä. Hän omaa valmiuksia henkilökohtaisten kestävän kehityksen arvojen, merkitysten ja ammattietiikan rakentamiseen. Kestävän kehityksen merkitys ihmisen tulevaisuudelle Vaikuttamisen mahdollisuudet kestävän kehityksen asioihin omassa elämässä ja työyhteisön jäsenenä Kestävän kehityksen arvovalinnat ja ammattietiikka Ympäristö- ja kestävän kehityksen kysymykset - ilmastonmuutos, ympäristön saastuminen, monimuotoisuuden kaventuminen, rehevöityminen, luonnonvarojen riittävyys, eroosio, aavikoituminen, ravinnon ja veden riittävyys, ihmisoikeudet, lapsityövoiman käyttö, kehitysmaiden tuotantoolosuhteet ja tuottajien oikeudet, ym. Tieto kestävän kehityksen merkityksestä ihmisen tulevaisuudelle Kestävän kehityksen näkökulmien yhteyksien ymmärtäminen, esimerkiksi ympäristö, talous ja hyvinvointi Talouskasvun sekä ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden välisen ristiriidan käsittely ja ratkaisujen pohtiminen Ihmisen toiminnan vaikutus ilmastonmuutokseen, yritysten, yhteiskunnan ja kuluttajien vastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta Yksilön vaikutusmahdollisuudet - kestävän kuluttamisen periaatteet ja valinnat, luonnonvarojen säästäminen, energian ja veden säästäminen, kierrätys ja lajittelu, liikkumistapojen valinta, järjestötoiminta, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, ym. Omat kulutus- ja elämäntapavalinnat ja niiden ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset, valintojen perustelu, keskeisten vaikutusmittareiden tunteminen (ekologinen selkäreppu, CO 2-päästöt, ym.) n toimijan vaikutusmahdollisuudet - materiaalien, energian ja veden kulutuksen vähentäminen työtehtävissä - kierrätys ja jätehuolto - asiakkaiden ohjaus kestäviin toimintatapoihin (aikuiset, nuoret, joukkueet, seurat: ympäristö, terveys, henkinen hyvinvointi) - kokemusten ja elämysten tarjoaminen aineellisen kulutuksen vastapainoksi - asiakkaiden hyvinvoinnin kokonaisvaltainen tukeminen - työturvallisuuden ja -terveyden, hyvinvoinnin ja viihtyisyyden edistäminen omassa työyhteisössä, ym. Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet ja vaikutusmahdollisuudet työpaikan asioista päättämiseen ja oman työn kehittämiseen Työyhteisön sosiaalisen kestävyyden merkitys ja työntekijän vaikutusmahdollisuudet siihen Fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpito ja sen vaikutukset työssäjaksamiseen ja elämänlaatuun Oman ja muiden toiminnan arvioiminen esim. oppilaitoksessa, ammatillisten taitojen harjoittelussa ja työssäoppimisessa sekä puuttuminen epäkohtiin n eettiset periaatteet ja kestävän kehityksen kysymysten eettinen tarkastelu - Suomen Liikunnan ja Urheilun Reilun pelin periaatteet Globaali ja ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus Omien kulutus- ja elämäntapavalintojen pohtiminen Luonnon kunnioittaminen

Markkinoinnin etiikka Ympäristön kulttuurihistoriallisten ja esteettisten arvojen merkitys Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen työssä Hyvän elämän ja onnellisuuden perusteiden pohtiminen Opiskelijoiden näkemysten ja arvojen selkeyttäminen keskustelun ja reflektoinnin kautta, toisten arvojen ja näkemysten ymmärtäminen ja niiden kunnioittaminen KRITEERI 20: Oppilaitoksessa ja sen ulkopuolisissa oppimisympäristöissä tarjotaan opiskelijoille kokemuksia ympäristön ja kulttuurien monimuotoisuudesta, sekä mahdollisuuksia turvallisten, terveellisten ja ympäristövastuullisten toimintatapojen sekä sosiaalisten ja kulttuuristen taitojen harjoitteluun. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (elinikäisen oppimisen avaintaidot): Opiskelija muodostaa omakohtaisia merkityksiä kestävän kehityksen asioille erilaisissa ympäristöissä (luonto, yhteiskunta, kulttuuriympäristöt) tapahtuvien toiminnallisten ja elämyksellisten kokemusten kautta. Hän omaksuu turvallisia, terveellisiä ja ympäristövastuullisia toimintatapoja sekä sosiaalisia ja kulttuurisia taitoja toimimalla oppilaitoksessa ja sen ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Kokemukset rakennetusta ympäristöstä tai luonnonympäristöstä Kokemukset sosiaalista ja taloudellisista ympäristöistä Kokemukset kulttuuriympäristöistä Turvallisten, terveellisten ja ympäristövastuullisten toimintatapojen harjoittelu Sosiaalisten taitojen harjoittelu Omakohtaisten luontokokemusten ja -elämysten tarjoaminen opiskelijoille - esim. retket, luontopolut, toiminta- tai liikuntapäivät, ryhmäytymispäivät, opetus luonnonympäristöissä Ympäristön muutoksen ja ihmisen toiminnan vaikutusten tarkastelu ja arviointi luonnossa tai rakennetussa ympäristössä Tutustuminen käytännössä paikallisen ja alueellisen ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön erityispiirteisiin ja kestävän kehityksen kysymyksiin Kokemukset toimimisesta erilaisissa paikallisissa sosiaalisissa ympäristöissä, vuorovaikutustilanteet muiden ihmisten kanssa, erilaisten kulttuurien kohtaaminen Kokemukset taloudellisessa ympäristössä toimimisesta - esim. mainosten viestien analysointi, kaupan tuotteiden alkuperän selvittäminen sekä vierailut yrityksiin tai tuotantolaitoksiin, ym. Järjestelmien ja prosessien, kuten esimerkiksi materiaalivirtojen tai energiajärjestelmien toiminnan hahmottaminen käytännössä - esim. oppilaitoksen omat tekniset järjestelmät, vierailut jätteenkäsittelylaitokseen, vedenpuhdistamolle tai tuotantolaitokseen, ym. Kokemukset kulttuurista ja taiteesta aidoissa ympäristöissä, ympäristön esteettisten ominaisuuksien arviointi ja arvottaminen Kulttuurien ja kokemusten jakaminen myös muilla paikkakunnilla tai vieraissa maissa asuvien ihmisten kanssa Erilaisissa ympäristöissä toimimisesta saatujen kokemusten tulkinta, rikastuttaminen ja jakaminen esimerkiksi valokuvauksen, kuvataiteen, musiikin, draaman tai kirjoittamisen keinoin Kestävän kehityksen työkäytäntöjen harjoittelu tai kestävää kehitystä edistävän teknologian käytön harjoittelu oppilaitoksen omissa ammatillisissa oppimisympäristöissä tai työssäoppimisen yhteydessä Ensiaputaitojen harjoittelu Elintarvikehygienian vaatimusten mukaisen toiminnan harjoittelu Ympäristövastuullisten toimintatapojen harjoittelu osana opetusta ja oppilaitoksen arkea - esim. materiaalien säästäminen, jätteiden lajittelu ja kierrätys, energian ja veden säästäminen, ym. Sosiaalisten taitojen harjoittelu oppilaitoksen arjessa - esim. vuorovaikutus ja -yhteistyötaidot, tavat ja kohteliaisuus, toisten huomioon ottaminen, suvaitsevaisuus, kiusaamisen ehkäisy, vastuun ottaminen yhteisistä asioista, ym.

KRITEERI 21: Oppilaitos tarjoaa opiskelijoille aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia sekä mahdollisuuksia osallistua työelämän kestävän kehityksen käytäntöjen suunnitteluun tai lähiympäristössä tai paikallisyhteisössä tapahtuviin osallisuushankkeisiin. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (elinikäisen oppimisen avaintaidot): Opiskelija omaa valmiuksia ja motivoituu osallistumaan ja vaikuttamaan kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen edistämiseen omassa oppilaitoksessa, työelämässä ja ympäröivässä yhteiskunnassa. Opiskelijoiden osallistuminen ja vaikuttaminen omassa oppilaitoksessa Opiskelijoiden osallistuminen työelämän kestävän kehityksen käytäntöjen suunnitteluun tai hankkeisiin Osallistuminen oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnitteluun Osallistuminen tai työympäristön viihtyisyyden, terveellisyyden tai turvallisuuden parantamiseen Osallistuminen kestävän kehityksen asioiden ohjeistuksen suunnitteluun, tiedottamiseen tai tapahtumien järjestämiseen Osallistuminen muiden opiskelijoiden tai opettajien perehdyttämiseen kestävän kehityksen asioissa Osallistuminen opetuksen suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen Opiskelijoiden mukanaolo yhteisistä asioista päättävissä ryhmissä (esim. kestävän kehityksen työryhmä, suunnitteluryhmät, projektiryhmät) Opiskelijoiden osallistuminen oman ammattialan kestävän kehityksen käytäntöjen kehittämiseen esimerkiksi työssäoppimisen yhteydessä tai kehittämishankkeissa Opiskelijoiden osallistuminen lähiympäristössä tai paikallisyhteisössä toteutettaviin hankkeisiin, joilla vaikutetaan esimerkiksi luonnonympäristön tai kulttuuriympäristön säilymiseen, rakennetun ympäristön parantamiseen, viihtyisyyteen, terveellisyyteen tai turvallisuuteen Opiskelijoiden osallistuminen alueellisiin, kansallisiin tai kansainvälisiin kestävän kehityksen hankkeisiin tai avustusprojekteihin