KAUPIN METSÄTAITORATA

KAUPIN METSÄTAITORATA

Kaupin metsätaitorata -ohje 2 (8) Tervetuloa metsätaitoradalle Kaupin Kuntokolmoselle! Kaupin metsätaitorata on noin kolme kilometriä pitkä kiinteä rata, jolla pääset harjoittelemaan metsätaitoja. Radan ovat toteuttaneet yhteistyössä Pirkanmaan metsäkeskus, Tampereen Seudun Metsänomistajat ry sekä Tampereen kaupunki. Metsätaitokilpailuissa kehitetään metsätaloudessa ja metsän hoidossa tarvittavia taitoja, kuten puiden tilavuuksien ja määrien arviointia. Metsätaitoilun avulla oppii uusia asioita metsästä ja luonnosta sekä saa uusia näkökulmia metsiin. Metsätaitokilpailut on suunnattu niin metsänomistajille, metsäalan ammattilaisille ja opiskelijoille kuin kaikille metsästä kiinnostuneille. Metsätaitoillessa pääsee nauttimaan luonnosta ja ulkoilmasta ja samalla voi jumpata aivojaan metsätaitotehtävien parissa. Useassa tehtävässä oikean vastauksen saakin päättelyn ja ajatusketjun tuloksena. Tästä ohjeesta saat neuvoja kuinka toimia Kaupin metsätaitoradalla. Metsätaitoradalla tarvitset Kaupin metsätaitoradan kilpailukortin ja kynän relaskoopin (kilpailukortin ylälaidassa on relaskoopin hahlo, mikäli sinulla ei ole omaa) Kilpailukortteja löydät metsätaitoradan lähtöpisteessä sijaitsevasta postilaatikosta. Kilpailukortin kääntöpuolelta löytyvät myös kaikki radalla ja oikeassa kilpailussa tarvittavat taulukot. Radan lähtöpisteenä toimii UKK-instituutin parkkipaikka (Kaupinpuistonkatu 1, 33501 Tampere). Lähtöpisteestä löydät opastetaulun sekä postilaatikon, jossa ovat kilpailukortit ja ohjeet. Lähde kiertämään Kuntokolmosta opastekylttien mukaisesti. Tehtävät on merkattu reitin varrelle näkyvästi. Koealat ovat rajattu puisilla päistään valkoiseksi maalatuilla tolpilla. Seuraavaksi ohjeessa käydään läpi tehtävät suoritusjärjestyksessä ja kerrotaan, mitä tehtävällä pitää tehdä tai huomioida. Kun olet kiertänyt radan voit tarkistaa oikeat vastaukset aloituskyltin takaa tai osoitteista www.pirkanmaanmetsat.fi tai www.tasemo.fi. Metsätaitoilun iloa!

Kaupin metsätaitorata -ohje 3 (8) 7. Yksittäisen puun pituus, m Puiden pituutta voidaan mitata hypsometri-nimisellä laitteella, mutta arvioita voidaan toki esittää monenlaisten apukeinojen avulla. Puun pituuden arvioimisessa silmä harjaantuu nopeasti. Aloittelijan kannattaa muistaa, että mänty ja koivu saavuttavat Suomessa vain harvoin 30 metrin pituuden. Kuusi voi olla yli 30 metriä pitkä, mutta vain muutamat yksilöt koko maassa yltävät 40 metriin asti. Keppimenetelmä 1. Ensin etsi maasta noin metrin pituinen suora keppi. Jos sinulla on oma varrellinen relaskooppi, niin voit käyttää sitä. Sitten varmista, että maa on kohtuullisen tasainen sinun ja mitattavan puun väillä. Valitse paikka siten, että voit kulkea esteettä puulle. 2. Ota pystyssä olevan kepin arvioidusta keskikohdasta kiinni oikealla kädellä. Aseta vasemmalla kädellä kepin yläpää poskeen kiinni oikeanpuoleisen silmän alle. Pidä keppi vaakatasossa. Ota oikealla kädellä kepistä niin etäältä kiinni kuin käsivarsi suorana erityisesti kurkottamatta yletät. Pidä keppiä tästä kohdasta kiinni koko työn ajan! 3. Käännä keppi oikeassa kädessäsi pystyyn siten, että pidät käsivarsi suorana edelleen kiinni samasta kohdasta keppiä. Pidä keppi täysin pystysuorassa. Kun puuta aluksi tähdätään, kannattaa katse suunnata puun puolenvälin korkeudelle. Pidä keppi koko siirtymisen ajan pystysuorassa ja käsivarsi suorana. Siirry pään asentoa muuttamatta sellaiselle etäisyydelle puusta, että puu näyttää olevan kepin kanssa samanmittainen. Eli puun latva näyttää olevan kepin yläpään tasalla ja puun tyvi kepin alapäässä peukalosi kohdalla. Kun olet tällä kohdalla, pysähdy. 4. Mittaa tai arvioi askelmitalla etäisyys seisomakohdastasi puun tyvelle. Tämä etäisyys on puun korkeus. 1. Kasvupaikkatyyppi Suomessa metsätyypit jaetaan kuuteen eri pääryhmään: lehdot, lehtomaiset kankaat, tuoreet kankaat, kuivahkot kankaat, kuivat kankaat ja karukkokankaat. Metsätyypit tunnistaa parhaiten metsätyypille ominaisen kasvillisuuden perusteella. Lehdot ovat ravinteisuudeltaan parhaita kasvupaikkoja, kun taas karukkokankaat ovat hyvin karuja. Kullakin metsätyypillä on omat opaskasvinsa, joiden avulla tyypin tunnistaminen onnistuu helpoiten.

Kaupin metsätaitorata -ohje 4 (8) Kasvupaikkatyyppiä määrittäessäsi älä jää seisomaan paikoillesi, vaan liiku eri puolilla aluetta. Etsi erityisesti opaskasveja ja tarkkaile niiden määrää ja laatua. Myös puuston koko ja laatu antavat hyviä vinkkejä kasvupaikan rehevyyden määritykseen. 10. Puuston ikä, vuotta Männikössä voit arvioida puuston ikää laskemalla oksakiehkuroita. Arvioinnissa voi kiinnittää huomiota myös puuston pituuteen, järeyteen ja kasvuun (oksakiehkuroiden väli, kasvupaikkatyyppi). Tarkastele myös puiden keskinäisiä suhteita, ovatko kaikki puut saman ikäisen oloisia eli onko metsä tasaikäistä? Tarkemman tuloksen saamiseksi ota taas useampia, kokonaispuustoa hyvin edustavia koepuita, joista lasket oksakiehkurat. 11. Puuston kasvu, m3/ha/v Puuston kasvu-tehtävällä arvioidaan puuston vuotuinen kasvu. Kasvun määrittämisen apuna on kilpailukortin takana olevissa taulukoissa Puuston kehityssarjoja -taulukko. Määritä metsätyyppi, pääpuulaji ja puuston ikä. Arvioi taulukon avulla vuotuinen kasvu. 6. Kehitysluokka Kilpailukortin takana on lueteltu vastausvaihtoehdot. Jos koeala ei ole selkeästi aukea ala tai taimikko, arvioi puuston keskiläpimitta. Näin ratkaiset, onko kyseessä nuori tai varttunut kasvatusmetsä. Jos puusto on tarpeeksi järeää tai vanhaa, on kyseessä uudistuskypsä metsä. Jos kuvio ei ole mikään näistä, jää jäljelle siemen- tai suojuspuumetsä. Relaskooppia voi hyödyntää tässäkin läpimitan arviointiin tai puuston määrän ja sitä kautta järeyden miettimiseen. 4. Puuston pohjapinta-ala, m 2 /ha Näin käytät relaskooppia ja mittaat puuston pohjapinta-alan: Mene keskelle mitattavaa aluetta Laita relaskoopin tyvi oikean silmän alle poskeen kiinni ja pidä relaskoopin vartta vaakatasossa hahlo ylöspäin. Tähtää relaskoopilla puita 1,3 metrin korkeudelle maanpinnasta. Muista mistä puusta aloitat laskemisen ja pyörähdä paikallasi täysi ympyrä. Katso yhdestä rungosta kerrallaan, näyttääkö se hahloa ohuemmalta vai paksummalta. Puun etäisyydellä itseesi ei ole merkitystä. Laske hahloa paksumpien puiden lukumäärä. Alle 6 cm paksuja puita ei lasketa mukaan. Laskemiesi puiden lukumäärä on metsikön pohjapinta-ala (m2/ha)

Kaupin metsätaitorata -ohje 5 (8) Tarkemman tuloksen saamiseksi voit ottaa koealan reunoilta puoliympyrän kokoisen relaskooppipyörähdyksen. Kerrot tuloksen kahdella ja saat yhden kokonaisen relaskooppipyörähdyksen tuloksen. Mitä useampia otantoja otat, sen tarkemmaksi tulos tulee. Jaa ottamiesi pyörähdysten pohjapinta-alojen summa pyörähdysten määrällä, niin saat pohjapinta-alan keskiarvon. 12. Puuston keskiläpimitta 1,3 metrin korkeudelta, cm Pohjapinta-alan lisäksi puun läpimitta on yksi keskeinen metsässä puista mitattava tunnus. Läpimitta mitataan 1,3 metriä ylintä juurenniskaa korkeammalta eli 1,3 metriä sen kohdan yläpuolelta, mistä metsuri kaataisi puun. Keskiläpimittaa käytetään tilavuuksien laskennassa sekä määritettäessä kehitysluokkaa tai uudistuskypsyyttä. Metsätaitokilpailuissa ei saa olla relaskoopin lisäksi mitään muita mittavälineitä, joten puustoa pitää arvioida silmämääräisesti. Keskiläpimitalla tarkoitetaan pohjapinta-alalla painotettua keskiläpimittaa, joten suuremmat puut vaikuttavat keskiläpimittaan enemmän kuin pienemmät. Arvioinnin lisäksi voit hyödyntää relaskooppia. Mene keskiläpimittaa mielestäsi edustavasta puusta sellaiselle etäisyydelle, että puun runko on relaskoopin hahlon levyinen. Mittaa etäisyys puuhun askelilla ja kerro se kahdella. Tällöin saat tulokseksi puun läpimitan senttimetreinä. 14. Metsän monimuotoisuus Kilpailukortin kääntöpuolelta löytyy metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt. Arvioi onko kohde jokin näistä. L = Leimaus Harvennus on yksi metsän kasvatuksen osa. Leimaustehtävässä on tarkoitus arvioida harvennuksessa poistettavat ja jätettävät kasvatuskelpoiset kasvupaikalle soveltuvat puut. Koealalla on numeroitu 70 puuta ja kilpailukorttiin ruksataan poistettavat puut. Tavoitteena on saada puuston pohjapinta-ala hyvän metsänhoidon suositusten harvennusmallien määrittämälle tasolle. Toimi koealalla järjestelmällisesti ja käy puut yksitellen läpi. 2. Taimikon ensisijainen hoitotarve Tutustu koealaan ja tutki, onko taimikko heinäyksen tarpeessa. Jos koealalta ei löydy tarpeeksi taimia, niin se vaati täydennysistutusta. Taimien määrää hehtaarilla voit arvioida esimerkiksi ympyräkoealalla. Jos taimia on liian vähän tai ei ollenkaan hehtaarilla, tarvitaan täydennysistutus.

Kaupin metsätaitorata -ohje 6 (8) Ympyräkoeala: ota taimikkoa hyvin edustavasta kohdasta kiintopiste ympyrän keskipisteeksi. Kuvittele tai ota askelmitalla ympyrän säteeksi 4m. Jos otit askelmitalla, niin kierrä ympyrän keskipiste neljän metrin etäisyydellä ympäri ja laske ympyrän sisään jäävät puut. Kerro tulos kahdella sadalla ja saat tulokseksi runkojen määrän hehtaarilla. Taimien ollessa harvemmassa voit ottaa esimerkiksi koealan nurkkia hyödyntäen 10m x 10m neliön ja laskea tällä alalla olevat taimet. Taimien määrän hehtaarilla saat kertomalla tuloksen sadalla (100). Ympyrä- tai muut koealat on tärkeää sijoittaa koealaa hyvin edustavaan kohtaan metsikköä. Mitä useamman koealan otat, sitä tarkemman tuloksen saat. Jos näyttää, että puita on liian tiheässä tai muu puusto haittaa kasvatettavia taimia, tarvitaan perkausharvennus. Mitään toimenpiteitä ei tarvitse tehdä, jos taimikko näyttää siltä, että se on kunnossa. 5. Puuston kokonaistilavuus kuorineen, m3/ha Kilpailukortin takaa löytyy tilavuustaulukko relaskoopin käyttöä varten. Tarvitset puuston pohjapinta-alan (Katso ohjeet relaskoopin käyttöön tehtävästä 4.) sekä keskipituuden. Arvioi koealalta keskimääräinen puu ja mittaa tai arvioi sen pituus (Katso apua tehtävästä 7) 9. Yksittäisen puun tilavuus kuorineen, m3 Kilpailukortin takaa löytyy Pystypuiden tilavuustaulukko. Hyödynnä tätä apuna miettiessäsi puun tilavuutta. Metsätaitokilpailutilanteessa puu rajataan niin, ettei kilpailija pääse liian liki arvioimaan puun läpimittaa. Tässä voi kuitenkin rauhassa arvioida puun läpimitan ja pituuden. Hyödynnä tehtävässä 7. käyttämääsi keppimenetelmää. Arvioimasi läpimitan ja pituuden avulla saat puun tilavuuden. 13. Alueen pinta-ala, ha Oma silmä kannattaa kalibroida aina kun on hyvä tilaisuus. Ollessasi jollain selkeällä kuviolla, jonka pinta-alan tiedät varmasti, kannattaa kuvio painaa mieleen. Tällöin on hyvä verrata metsätaitokilpailussa tehtävän pinta-alaa vaikkapa omaan taimikkoon. Mikäli sinulla ei ole mielessäsi vertailukohdetta tehtävän pinta-alalle, kannattaa pinta-alaa miettiä etäisyyksien kautta. Arvioi missä kohdin aidan reunasta on esimerkiksi kymmenen metriä. Arvioi sitten kuinka monta kymmentä metriä on aidan vastakkaiselle reunalle ja kuinka monta kymmentä metriä alue on poikittain. Näin saat laskettua arviotasi oikeaan suuntaa.

Kaupin metsätaitorata -ohje 7 (8) 8. Runkoluku, kpl/ha Runkoluku voidaan arvioida silmämääräisesti tai ottamalla koealoja. Ympyräkoeala: ota puustoa hyvin edustavasta kohdasta kiintopiste ympyrän keskipisteeksi. Kuvittele tai ota askelmitalla ympyrän säteeksi 4m. Jos otit askelmitalla, niin kierrä ympyrän keskipiste neljän metrin etäisyydellä ympäri ja laske ympyrän sisään jäävät puut. Kerrot tulos kahdella sadalla ja saat tulokseksi runkojen määrän hehtaarilla. Ympyräkoeala toimii paremmin taimikoissa ja nuorissa tiheämmissä metsissä. Puiden ollessa harvemmassa voit ottaa esimerkiksi koealan nurkkia hyödyntäen 10m x 10m neliön ja laskea tällä alalla olevat puut. Runkojen määrän hehtaarilla saat kertomalla puiden määrän sadalla (100). Ympyrä- tai muut koealat on tärkeää sijoittaa koealaa hyvin edustavaan kohtaan metsikköä. Mitä useamman koealan otat, sitä tarkemman tuloksen saat. 3. Metsikön käsittely seuraavan viiden vuoden aikana Arvioi metsää kokonaisuutena ja mieti, mikä olisi paras tapa auttaa metsän kasvua seuraavan viiden vuoden aikana. Tarkastele puuston ikää, järeyttä, kasvupaikkaa ja elävän latvuksen osuutta. Mieti muun muassa seuraavia kysymyksiä. Kasvaako puusto vielä ja jos puustoa harvennettaisiin, miltä metsä sitten näyttäisi? Onko puusto järeyden tai iän puolesta uudistettavissa? Jos metsä uudistettaisiin, mikä olisi uuden metsän aikaan saamiseksi paras tapa, metsän viljely vai luontainen uudistaminen? Tarvitseeko metsälle tehdä jotain seuraavan viiden vuoden aikana vai kasvaako se tällä hetkellä ihan hyvin?

Kaupin metsätaitorata -ohje 8 (8) Kaupin metsätaitorata