LVI- urakan projektisuunnitelmien tekeminen

Joose Hyvärinen LVI- urakan projektisuunnitelmien tekeminen Opinnäytetyö Talotekniikan koulutusohjelma LVI- tekniikan suuntautumisvaihtoehto Toukokuu 2008

KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 1.5.2008 Tekijä(t) Hyvärinen Joose Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Talotekniikan koulutusohjelma LVI- tekniikan suuntautumisvaihtoehto LVI-urakan projektisuunnitelmien tekeminen Tiivistelmä Tämän insinöörityön tarkoituksena oli selvittää, kuinka LVI- urakan toteutus suunnitellaan. Työ on vahvasti liitetty käytännön esimerkkeihin. Työn lähtökohtana oli se, ettei aikaisemmin ole tehty selkeitä ohjeita esimerkkeineen siitä, kuinka toteutus suunnitellaan.( Näin ollen on ollut vaikeaa tutustua kyseiseen aiheeseen.) Ongelma on ilmeinen etenkin aloittelevien LVI-projektipäälliköiden kohdalla. Työn tarkoituksena olikin valmentaa asiasta kiinnostuneita tulevia työhaasteita varten, jolloin osaan työtehtävistä päästäisiin nopeammin sisälle. Työssä käsitellään niitä seikkoja, joiden takia hyvät suunnitelmat on syytä tehdä. Noita syitä on mm. kiire, aikataulussa pysyminen, työmaiden sujuminen ongelmitta, sekä tavoite päästä haluttuun taloudelliseen tulokseen mahdollisimman hyvin. Tämän jälkeen työssä selvitetään kaikki ne osa-alueet jotka täytyy käydä suunnitelmissa läpi. LVI-urakassa siihen kuuluvat: aikataulusuunnitelma, hankintasuunnitelma, resurssisuunnitelma, taloussuunnitelma, laatusuunnitelma sekä ympäristö- ja työturvallisuussuunnitelma. Näistä osa- alueista muodostuu yksi selkeä kokonaisuus, jota kutsutaan projektisuunnitelmaksi Monilla urakointiyrityksillä on olemassa omissa tietojärjestelmissään valmiita ohjeistoja, mutta ne eivät ole käytännön esimerkkeihin sidottuja ja lisäksi niissä ei käsitellä aiheita riittävän syvällisellä tasolla. Tuosta syystä ohjeita siitä, kuinka kyseiset suunnitelmat tulisi tehdä, on olemassa selkeä tarve. Työ on toteutettu käyttämällä päätiedonlähteenä Jorma Kovalaisen (kokenut entinen LVI- projektipäällikkö) haastattelun tuomaa tietoutta suunnitelmien tekemisestä, omakohtaisia kokemuksia urakoinnista sekä kirjallisuutta projektinhallinnasta. Ohjeet ja esimerkit ovat suurimmalta osaltaan yleispäteviä, eikä niitä ole sidottu mihinkään yksittäiseen LVI- urakkaan. Työ onnistui mielestäni hyvin ja onnistuin luomaan selkeän käsityksen siitä, mitä eri asioita täytyy ottaa huomioon tehtäessä projektisuunnitelmaa LVI-urakkaan. Uskon että työstä hyötyy moni aloitteleva LVIprojektipäällikkö tulevassa työssään. Asiasanat (avainsanat) Urakointi, sivu- urakointi, projektinhallinta, hankesuunnittelu, projektit, rakentaminen Sivumäärä Kieli URN 28 suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn2008 27334 Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Myllyrinne Kalervo

DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 1.5.2008 Author(s) Hyvärinen Joose Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree Programme in Building Services Project planning in HVAC Abstract The goal of this thesis is to find out how to successfully plan a HVAC-project and avoid risks. Most instructions made on this subject are not based on real life examples, which make it hard for young projectmanagers to understand the requirements of their position and to reach the financial results acquired. As a start this thesis offers reasons as to why good planning is essential in projectmanagement and later represents all the areas that have to be included in the planning and why. The most important information resource for this thesis is an interview with Jorma Kovalainen, who is an experienced former projectmanager. Literature and internet has also been used in creating useful and easy information to anyone interested in the basics of HVAC-project planning. Subject headings, (keywords) Project management, project, building, Pages Language URN 28 Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn2008 27334 Remarks, notes on appendices Tutor Bachelor s thesis assigned by Myllyrinne Kalervo

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMINEN SUOMESSA... 2 3 PROJEKTITOIMINTA RAKENTAMISESSA... 3 3.1 Projektin määritelmä... 3 3.2 Projektipäällikön vastuu... 3 3.3 Projektisuunnitelma yleisesti... 4 3.4 LVI-urakoinnin projektisuunnitelman erityispiirteet... 5 3.5 LVI-projektin lähtökohdat... 6 3.6 Projektisuunnitelman laajuus... 7 4 SUUNNITTELUKOKONAISUUDET LVI-URAKASSA... 8 4.1 Aikataulusuunnittelu... 8 4.1.1 Aikataulusuunnittelun tärkeys... 8 4.1.2 Aikataulusuunnittelun lähtökohdat... 9 4.1.3 Tehtäväluettelon laatiminen aikataulusuunnitelmaan... 10 4.1.4 Työmäärien arviointi... 11 4.1.5 Työjärjestyksen laatiminen... 12 4.1.6 Työvaiheaikataulun laatiminen... 13 4.1.7 Epäonnistuneen aikataulusuunnittelun yleisimmät riskit... 13 4.2 Hankintasuunnitelma... 14 4.2.1 Hankintasuunnitelman lähtökohdat... 14 4.2.2 Hankintojen massoittelu... 15 4.2.3 Hankintojen suunnittelu... 16 4.2.4 Yhteistyö muiden urakoitsijoiden kanssa... 17 4.2.5 Ostohankinnat... 17 4.2.6 Tilaushankinnat... 18 4.2.7 Hankintojen aikataulutus... 18 4.2.8 Tilauserien koko... 19 4.2.9 Hankintasuunnitelman teko... 20 4.3 Resurssisuunnitelma... 20 4.3.1 Resurssisuunnitelman lähtökohdat... 20 4.3.2 Resurssisuunnitelman tekeminen... 21

4.4 Taloussuunnitelma... 22 4.4.1 Taloussuunnittelun lähtökohdat... 22 4.4.2 Maksuerätaulukko... 22 4.5 Laatusuunnitelma... 23 4.6 Ympäristö- ja työsuojelusuunnitelma... 24 4.7 Riskienhallintasuunnitelma... 24 4.7.1 Riskienhallintasuunnitelman tarpeellisuus... 24 4.7.2 Riskilajit LVI-urakoinnissa... 25 4.7.3 Yhteenveto riskien huomioonottamisesta... 26 5 POHDINTA... 27 LÄHTEET... 29

1 JOHDANTO 1 Tämän opinnäytetyön tarkoitus on korostaa, kuinka tärkeää suunnitelmallisuus on LVIurakoiden läpiviemisessä ja kuinka projektisuunnitelma käytännössä tehdään. Työssä on paneuduttu toteutuksen suunnitteluun eli työmaan kannalta olennaisiin kokonaisuuksiin. Tavoitteena on osoittaa, kuinka hyvän suunnitelman tekeminen linkittyy rakentamisen laatuun ja kuinka voidaan hallita suuriakin kokonaisuuksia ja vieläpä minimoida urakkaan käytetty työmäärä. Työssä selvitetään suunnittelun eri osa-alueet siten, että ne sidotaan käytännön tilanteisiin mahdollisimman havainnollisesti. Selkeä opastus suunnitelmien tekemiseen on tarpeen, sillä siten saadaan kuva kaikesta huomioon otettavasta. Tavoitteena on myös kuvata, kuinka voitaisiin yhtenäistää suunnitteluprosessia koko talotekniikka-alalla niin, että suunnitelmia olisi helpompi seurata ja valvoa. Tässä työssä tarkastellaan suunnitelmien tekemistä sivu-urakoitsijan näkökannalta, sillä yleensä LVI-urakoitsija toimii rakentamisessa sivu, tai aliurakoitsijana. Sivu-urakoitsija on Rakennusurakoiden yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) mukaan rakennuttajaan sopimussuhteessa oleva pääurakkaan kuulumatonta työtä suorittava urakoitsija. Ali-urakoitsija on urakoitsijan tilauksesta työtä suorittava toinen urakoitsija (YSE 1998). Tällöin on vähemmän asioita hoidettavana liittyen työmaan yleisiin asioihin. Lisäksi suunnitelmien kohteena on pieni tai keskisuuri urakka, jolloin suunnitelmat ovat tavanomaisemmat. Oletuksena on, että tehdään itse kaikki työselostuksessa mainitut työt eikä itse käytetä aliurakoitsijoita työn suorittamiseen. Työ on rakennettu käytännössä niin, että se pohjautuu suurimmaksi osaksi projektipäällikkö Jorma Kovalaisen haastatteluun sekä omakohtaisiin kokemuksiin LVIurakoinnista. Kovalainen on erittäin kokenut LVI-projektipäällikkö, jolla on vankka tietotaito liittyen urakointiin. Näin ollen työ etenee siinä järjestyksessä ja niissä puitteissa, jotka on käytännössä hyviksi todettu. Työ on myös linkitetty projektinhallintakirjallisuudesta poimittuihin projektinhallintatyökaluihin, ja näin on pyritty korostamaan projektinhallintataitoja projektipäällikön työssä.

2 RAKENTAMINEN SUOMESSA 2 Rakentaminen on tärkeä osa yhteiskuntaa. Rakennuskannan kunto, laatu ja ikä ovat tekijöitä, jotka peilaavat hyvin koko yhteiskunnan hyvinvointia. Vakavaraiselle maalle on tunnusomaista hyvä ja terve rakennuskanta. Sen ylläpitäminen vaatii varallisuutta ja samalla rakentamisen laatuvaatimusten täytyy olla korkealla. Hyvän laadun vaatimukset ja tiukka valvonta onkin saanut aikaan sen, että nykypäivänä suomalainen rakentaminen on hyvällä tasolla. Viime vuosien hyvä talouskasvu on kiihdyttänyt rakentamisen vauhtia ja määrää Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan vielä vuonna 2002 ei osattu ennustaa näin nopeaa rakentamisen kiihtymistä, vaan arvioitiin vuosivauhdin olevan 2-3 %. Kuitenkin vuonna 2007 tilastokeskus raportoi rakentamisen liikevaihdon kasvaneen Suomessa vuoden alkupuoliskolla 19,6 % edellisen vuoden vastaavaan lukuun verrattuna. Rakennusalan kasvu on ollut erittäin myönteinen yllätys, ja se on kasvattanut alan yritysten liikevaihtoa ja voittoa tuntuvasti. Syitä rakentamisen lisääntymiseen yleisen talouden noususuhdanteen lisäksi ovat myös kohtuullisen alhainen korkotaso sekä vanhan rakennuskannan vanhenemisesta aiheutuva korjausrakentamisen tarve. Rakennusalan volyymin kasvu on johtanut siihen, että työvoimamarkkinat eivät ole voineet vastata haasteeseen toivotulla tavalla, vaan työvoimapula on ollut useiden rakennusyritysten ongelmana. Tilannetta on yritetty paikata palkkaamalla ulkomaista työvoimaa, ja se onkin tuonut hieman apua ongelmaan. Kuitenkaan ulkomainen työvoima ei ole ollut riittävä kattamaan kaikkia tarpeita. Etenkään työnjohtopuolella ei ole ollut mahdollisuutta käyttää ulkomaista työvoimaa lähinnä kommunikointiongelmien vuoksi. Tilanne on kehittynyt niin nopeasti, ettei myöskään rakennusalan koulutustarjonta ole voinut varautua kasvaviin tarpeisiin, vaan apu tulee viiveellä. Samaan aikaan kun työvoimapula on kasvanut, rakentamisen laatuvaatimukset ja aikataulut ovat tiukentuneet. Työt pitää tehdä entistä nopeammin, ja sen vuoksi urakoitsijoiden välinen kommunikointi on noussut tärkeäksi tekijäksi rakennusurakan etenemisen kannalta. Työnjohdolla on näin ollen entistä suurempi rooli urakoiden etenemisessä. Heidän täytyy olla jatkuvasti ajan hermolla ja projektit pitää toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti laatuvaatimuksista tinkimättä.

3 Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty kuuluu vanha sanonta. Sen merkitys kaikkeen tekemiseen on erittäin oleellinen. Mikään yhteiskunnassa ei toimisi ilman suunnitelmallisuutta ja varautumista tulevaan. Suunnitelmallisuudella varaudutaan mahdollisiin ongelmiin ja riskeihin. Riskejä liiketoiminnassa on paljon ja niitä voi olla mm. tilauksien myöhästyminen, tapaturmat, varkaus, korvausvelvollisuus toista osapuolta kohtaan, aikatauluongelmat jne. ( Kuusela Ollikainen 1998.) - Tämä pätee erityisen hyvin rakentamiseen. Riskeihin tulee varautua huolella, ja niitä pitää välttää. Täytyy selvittää, mitä on tarkoitus tehdä ja kuinka se käytännössä onnistuu. Suunnitelmallisuus on äärimmäisen tärkeä osa onnistunutta rakennusprojektia. Ammattimainen suunnitelma on nykypäivänä pakollinen kaikissa rakennusurakoissa. Se on avain menestykseen sekä kilpailukyvyn ja laadun kehittymiseen. 3 PROJEKTITOIMINTA RAKENTAMISESSA 3.1 Projektin määritelmä Projekti on Silfverbergin (1997) mukaan selkeästi asetettuihin tavoitteisiin pyrkivä ja ajallisesti rajattu kertaluontoinen tehtäväkokonaisuus, jonka toteuttamisesta vastaa varta vasten sitä varten perustettu, johtosuhteiltaan selkeä organisaatio, jolla on käytettävissään selkeästi määritellyt resurssit ja panokset. Projekti on keskeisimpiä rakennusalan käsitteitä, sillä käytännössä kaikki rakennusurakat toteutetaan projektimuotoisesti. 3.2 Projektipäällikön vastuu Rakennusprojektilla on selkeä organisaatio. Projektiorganisaatio on tarkoitus olla mahdollisimman pelkistetty ja siinä tulisi olla yksinkertaiset vastuusuhteet, jotta työskentely olisi mahdollisimman tehokasta. (Mäkelä 2002). Projektia johtaa yleensä projektipäällikkö tai vastaava mestari. Tässä yhteydessä puhutaan LVI-urakasta, jolloin johtajana toimii projektipäällikkö. Hän on henkilö, jonka urakoitsija on valinnut tai nimennyt tähän tehtävään. Hän vastaa oman yrityksensä kyseiseen urakkaan liittyvistä

toiminnoista työmaan valmistumiseksi. Projektipäällikön vastuu on suuri, ja hänen työpanoksensa ja ammattitaitonsa vaikuttaa suuresti projektin onnistumiseen. 4 Projektipäällikön tehtävänkuva on laaja-alainen ja keskeisintä on työmaan yleinen hallinta. Siihen liittyy mm. materiaalien, aikataulujen, resurssien, talouden, työturvallisuuden sekä laadun hallinta. Projektipäällikkö ohjaa suorittavia asentajia sekä toimii yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa. Hänellä on yleensä useita eri projekteja samanaikaisesti. Hänen pitää suoriutua tehtävästään tehokkaasti tietyn ajan puitteissa ja samalla pitää pystyä hallitsemaan työmaita kokonaisuutena. Pitää myös pystyä seuraamaan projektien eri tasoja niin, että taloudellisuusvaatimus tulee täytettyä. Tuon vaatimuksen täyttääkseen projektipäällikön tulee suunnitella kaikki työmaan läpiviemiseen vaadittavat asiat mahdollisimman hyvin. 3.3 Projektisuunnitelma yleisesti Projektisuunnitelma käsitteenä tai työkaluna ei ole uusi asia. Sitä on käytetty projektien toteutuksissa jo kymmenien vuosien ajan. Toki projektisuunnitelman tapaisia suunnitelmia on tehty jo paljon aikaisemminkin, mutta tässä yhteydessä tarkoitan projektisuunnitelmalla sitä, että se on tehty selkeästi tietyn projektin suunnitelmaksi. Projektisuunnitelmissa tulee huomioida kunkin alan erityisvaatimukset. Erityisesti kehitysprojekteihin sekä tietotekniikkaprojekteihin on olemassa runsaasti alan kirjallisuutta. Sen sijaan LVI-urakointiin ei ole olemassa selkeää alakohtaista projektisuunnittelua koskevaa kirjallisuutta. Kirjallisen ohje- yms. materiaalin laadinta onkin jäänyt enimmäkseen urakointiyritysten omalle vastuulle. Tutkielmia löytyy kuitenkin mm. projektipäällikön tehtävistä, ja monilla yrityksillä on omat ohjeistonsa projektien hallitsemiseksi. Usein nämä ohjeistot eivät ole sidottuja käytännön tilanteisiin, vaan niissä tehtävät ja vastuualueet on eritelty karkeasti jättäen tilaa tulkinnoille. Selkeä ja käytännönläheinen suunnittelutaito onkin yleensä ns. hiljaisena tietona kokeneiden ja ammattitaitoisten projektipäälliköiden hallussa. Näin ollen on viisasta perehtyä aiheeseen projektisuunnitelman tekeminen käytäntöön sidottuna niin, että aihepiiri avautuisi muillekin kuin alan kokeneille ammattilaisille.

5 Projektitoiminnassa ominaista on suunnitelmallisuus ja ohjaus sekä niiden avuksi kehitetyt johtamismenetelmät. Suunnittelu ja toteutuksen jatkuva ohjaus varmistavat projektille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. ( Pelin 1999.) Suunnittelu vaatii paljon työtä, mutta siihen käytetty työpanos tulee korkojen kera takaisin projektin aikana. Hyvin tehty suunnitelma säästää projektipäällikön omaa aikaa sekä todennäköisesti myös lyhentää urakkaan käytettyä kokonaistyömäärää. Projektisuunnitelma kertoo, kuinka projektille asetetut tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Se vastaa kysymyksiin mitä tehdään, kuka tekee, milloin tekee ja miten tekee. Koko projektin valvonta urakan aikana perustuu juuri projektisuunnitelmaan. Projektisuunnittelun tarkoituksena on etsiä paras mahdollinen toteutustapa. Projektisuunnitelma punnitsee eri vaihtoehtoja. Suunnittelu onkin kokonaisuus, jossa punnitaan eri ratkaisutapojen vaikutuksia, ja lopputuloksena tulee olla realistinen toteutussuunnitelma, joka vastaa sen hetken parasta tietämystä asioista. (Pelin 1999.) Projektisuunnitelman sisältö on kohtalaisen samankaltainen riippumatta siitä, minkä alan suunnitelmasta on kyse. Sisällysluetteloon voi kuulua mm. Johdanto, taustat, tulostavoitteet ja rajaus. Suunnitelmassa on usein organisaatiosuunnitelma, joka kuvaa projektin organisatorisen rakenteen ja vastuualueet. Siinä on oleellisena osana toteutussuunnitelma, johon kuuluu aikataulu, resurssit, hankinnat yms. toteutuksen kannalta olennaiset suunnitelmakokonaisuudet. Suunnitelmassa on monesti budjetti sekä sen kustannusseuranta. Lisäksi tehdään vielä ohjaussuunnitelma, joka käsittelee projektin valvontaan, tiedottamiseen ja henkilöstön kouluttamiseen liittyviä asioita. Toisin sanoen projektisuunnitelma sisältää kaiken sen tiedon, jonka projekti vaatii toteutuakseen. Projektisuunnitelma on aina projektikohtainen. Aineistossa on turha toistaa jokapäiväisiä projektitoiminnan käytäntöjä, jotka ovat tuttuja hankkeeseen osallistuville. Näitä ovat mm. asiat, jotka löytyvät yritysten omista laatukäsikirjoista. 3.4 LVI-urakoinnin projektisuunnitelman erityispiirteet LVI-urakoinnin projektisuunnitelman tekemisessä on omat erityispiirteensä. Siinä suunnittelu perustuu käytännössä kokonaan toteutuksen suunnitteluun, sillä muut olen-

6 naiset asiat ovat jo selvillä. Tavallisesti urakalle on jo määrätty projektipäällikkö sekä asentajat, jotka vastaavat työmaan etenemisestä eli organisaatiosuunnitelmaa ei tarvitse tehdä. Lisäksi tavoite ja tehtävänkuva ovat selkeitä. Urakasta tulee suoriutua tietyn lasketun urakkasumman puitteissa eli budjetti on jo tiedossa. Myöskään ohjaussuunnitelmaa ei tarvitse tehdä, sillä projektipäällikkö vastaa itse kokonaisuudessaan urakasta, jolloin kokous- tms. käytäntöjä ei tarvitse suunnitella. Työmaakokouksia pidetään toistuvasti urakan aikana, mutta ne ovat urakoitsijoiden välisiä ja niistä sovitaan yhdessä urakan alkaessa ja sen aikana. Näin ollen voidaan keskittyä varsinaisen urakan toteutuksen suunnitteluun. 3.5 LVI-projektin lähtökohdat LVI-projekteille on tunnusomaista, että useimmiten LVI-urakoitsija toimii rakennusurakassa sivu-urakoitsijana. Se tarkoittaa, että sivu-urakoitsijalla on vähemmän vastuuta ja asioita hoidettavanaan kuin pääurakoitsijalla. Mm. ympäristö- ja työsuojeluasiat kuuluvat erityisesti pääurakoitsijalle. Esimerkiksi jätteiden hävittäminen, sosiaalitilat ja työturvallisuuteen liittyvät asiat kuuluvat pääurakoitsijalle. Lisäksi pääurakoitsijan pitää yleensä huolehtia rakennusluvista, työmaan yleisvalaistuksesta, nostoista yms. toimista, joihin sivu-urakoitsijoiden ei tarvitse puuttua, ellei pääurakoitsija laiminlyö näitä velvollisuuksiaan. Useimmiten nykykäytännön mukaan LVI-urakoitsija saa projektin tehtyään halvimman tarjouksen kyseisestä kohteesta. Taustalla on tarjouslaskenta, ja sen myötä on saatu paljon tietoa tulevasta kohteesta projektisuunnitelman laatimista varten. Projektipäälliköllä on käytettävissään urakan täydellinen tarjouslaskentakansio, jossa on urakan budjetti, tulostavoite ja karkea tavaroiden massalista. Tiedossa on myös urakan aloitus- ja lopetuspäivät. Tarjouslaskenta-aineistosta näkyy myös asentajien kohdetta varten laskettu tuntimäärä sekä projektipäällikön omalle työlle varattu aika. Projektipäälliköllä on siis tässä vaiheessa jo paljon tietoa projektista ja siihen liittyvistä erityispiirteistä. Projektin hyvällä suunnittelulla on paljon myönteisiä vaikutuksia ja toisaalla huono suunnittelu voi johtaa yrityksen kannalta epäedulliseen lopputulokseen. Huolellisesti valmisteltu projekti voi lyhentää työhön käytettävää aikaa huomattavastikin, jolloin asentajia saadaan siirrettyä nopeammin muihin kohteisiin. Suunnitelmallisuus siis lyhen-

7 tää kokonaisaikataulua ja jäntevöittää koko työkenttää. Lisäksi projektien mennessä hyvin muut urakoitsija ovat tyytyväisiä ja saadaan mainetta hyvänä ja luotettavana urakoitsijana. 3.6 Projektisuunnitelman laajuus Projektisuunnitelman laajuus ja siihen käytetty työmäärä riippuu monista tekijöistä. Projektisuunnitelma on aina projektikohtainen, ja sitä tehdessä pitää ottaa huomioon projektin laajuus, luonne ja erityispiirteet. Suunnitelman laajuutta miettiessä etenkin urakan koko on merkittävä tekijä. Yksinkertainen omakotitalon LVI-urakka on luonteeltaan erilainen kuin esimerkiksi suuren ostoskeskuksen LVI-tekninen toteutus. Projektilla voi olla jokin erityispiirre, joka vaatii erityisen huolellista paneutumista. Se voi olla esim. tiukka aikataulu, jolloin työmaalle tarvitaan kerralla paljon työvoimaa. Erityispiirre voi liittyä hankintoihin. Pitää tilata tuotetta, jonka saatavuus on epävarmaa tai jonka hinta tai toimitusaika voi vaihdella hyvinkin paljon. Erityispiirre voi olla myös asennustapaan tai työnlaatuun/jälkeen liittyvä. Yksi sellainen erityisvaatimus on puhtausluokitus. Normaalisti puhtausluokitus on P2, mutta erityiskohteissa mm. sairaaloissa vaaditaan puhtausluokitus P1. Se tarkoittaa sitä, että ilmastointitarvikkeiden varastoimiseen, asentamiseen ja työn aikaiseen puhtauteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Se vaikuttaa asennusten nopeuteen, sekä myös muihin työmaajärjestelyihin, jotka tulee ottaa aina huomioon. Tällaisissa tapauksissa projektin toteutuksen suunnitteluun tulee paneutua erityisen huolellisesti. Projektisuunnitelman tekeminen on siis projektikohtaista, ja yrityksellä on usein vakiintuneet toimintatavat. Monesti riippuu yrityksen koosta, kuinka projektit hoidetaan tai mitä asioita suunnitelmassa täytyy ottaa huomioon ja kuka niistä vastaa. Suuremmissa yrityksissä on yhtenäistetty toimintatapoja niin, että johto voi seurata projekteja ja toiminta saadaan muutenkin yhtenäiseksi ja mahdollisimman tehokkaaksi. Tällaisia toimintatapamalleja kutsutaan yleisesti laatukäsikirjoiksi tai projektiohjeistoiksi. Ne ovat etenkin suuremmissa yrityksissä laajoja ja sisältävät kaiken mahdollisen aineiston, joka liittyy projektitoimintaan ja sen hoitoon. Niissä on esim. erilaisia valmiita pohjia kokouksille, sopimuksille, tilauksille, työsopimuksille, raporteille, reklamaatioille jne. Niissä

voi olla lisäksi valmiita työsopimuksien pohjia ja raportointiohjeita. Nämä valmiit pohjat helpottavat suunnittelua ja projektipäällikön työtä, jos niitä osaa viisaasti käyttää. 8 Projektisuunnitelman laajuus ja sen laatimistapa voi olla myös henkilökohtaista. Ihmiset ovat erilaisia ja voivat hoitaa samankaltaiset työt hyvinkin eri tavalla. Tähän vaikuttaa erityisesti projektipäällikön aikaisempi työkokemus. Työvuosien karttuessa on todennäköistä, että suunnittelu jäntevöityy, osaa paremmin priorisoida tekemisiään ja samalla tietää, mihin asioihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Myös ns. hiljaisen tiedon karttuessa suunnittelu kevenee ja monet työt sujuvat mutu-tuntumalla. 4 SUUNNITTELUKOKONAISUUDET LVI-URAKASSA 4.1 Aikataulusuunnittelu 4.1.1 Aikataulusuunnittelun tärkeys Rakennushankkeen onnistuminen riippuu vahvasti siitä, kuinka hyvin tuotantoa voidaan aikatauluilla ohjata. Hyvällä aikataulusuunnittelulla pystytään vähentämään hankkeen riskejä laatimalla toteuttamiskelpoiset, tavoitteelliset ja ohjauksen mahdollistavat aikataulut. (RT- kortisto S- 1216 2006.) Aikataulusuunnittelua voidaan pitää projektisuunnittelun tärkeimpänä osa-alueena. Se tulee tehdä ensimmäisenä, sillä monet muut tärkeät suunnittelukokonaisuudet kuten hankinta- ja resurssisuunnitelma nojaavat aikataulusuunnitelmaan. Huolella laadittu aikataulusuunnitelma on välttämätön rakennusaikataulujen edelleen kiristyessä ja laatuvaatimusten kasvaessa. Rakennusprojektin myöhästyessä ruvetaan monesti etsimään syyllistä, eli kuka maksaa myöhästymissakot. Niitä maksaessaan urakoitsijalta voi mennä nopeastikin koko urakan katteet ja vähän enemmänkin. Vaikka urakoitsija ei joutuisi maksamaan myöhästymissakkoja, voi projektibudjetti ylittyä tuntuvastikin. Projektille lasketut tunnit menevät tällöin sekä asentajien että työnjohdonkin osalta yli lasketun. ja tällöin projektista saatava kate pienenee nopeasti.

4.1.2 Aikataulusuunnittelun lähtökohdat 9 Aikataulusuunnittelu lähtee käyntiin, kun saadaan pääurakoitsijan laatima pohja yleisaikataulusta. Se saadaan yleensä ensimmäisessä työmaakokouksessa ennen urakan alkamista. Yleisaikataulu pitää tutkia huolella ja arvioida, pitäisikö siihen vaatia muutoksia ja lisäyksiä. Jos siitä puuttuu tarvittavia kohtia, niitä tulee vaatia pääurakoitsijalta. Yleensä pääurakoitsijat ovat auliita muuttamaan aikataulujaan niin, että se tyydyttäisi kaikkia osapuolia. Näin työskentely on jouhevampaa ja kaikkien urakoitsijoiden edun mukaista. Sivu-urakoitsijan tehdessä omaa työvaiheaikatauluaan tulee hänen kiinnittää huomiota omiin asennusaikatauluihin. Erityisesti tulee huomioida ns. kriittiset kohdat. Niillä tarkoitetaan sellaisia työvaiheita pääaikataulussa, joiden suorittamisen jälkeen joitain työvaiheita ei voida enää tehdä. Kriittisiä vaiheita ovat mm. lattioiden valut, alakattojen ja hormien sulkemisajankohdat. Kun esimerkiksi lattioita ruvetaan valamaan umpeen, tulee siellä olla asennettuina mm. kaikki lattialämmitykset, viemärit, vesiputket sekä kaikki muut betonin sisään jäävät asennukset. Lvi-urakoitsijan tulee vaatia pääurakoitsijaa lisäämään yleisaikatauluun kyseisiä kriittisiä kohtia voidakseen luoda oman työvaiheaikataulunsa mahdollisimman hyvin. Suurin osa aikataulusuunnitteluun tarvittavista tiedoista saadaan selville urakkalaskentamateriaalista. Riippuen urakkalaskentaohjelmasta niissä on yleensä näkyvissä urakan aitataulusuunnittelun kannalta hyödyllisiä tietoja, kuten urakan suorittamiseen kuluvat kokonaistyötunnit sekä asentajille että työnjohdolle. Lisäksi niissä näkyy myös urakan alkamis- ja lopetuspäivät. Työtunnit on usein jaettu valmiiksi karkeasti asennuskokonaisuuksittain. Kokonaisuudet voivat vaihdella suurestikin riippuen urakkalaskentaohjelmasta. Yleensä eriteltyinä ovat ainakin vesijohdot, viemärit, ilmanvaihtorungot, kalustus jne. Ne voivat olla myös tarkemmin eriteltyinä kokonaisuuksina. Asentajien määrä on myös tiedossa, sillä urakkalaskenta-materiaalista näkyy myös se, kuinka monta asentajaa tarvitaan työn suorittamiseksi keskimäärin. Tietoa siitä, ketkä asentajat työskentelevät kohteessa, voi käyttää myös osittain työkestojen arviointiin. Se, kuinka tehokkaasti asentaja työskentelee, riippuu mm. asentajan kokemuksesta, nopeudesta ja työmoraalista.

10 Aikataulusuunnitelman laatimisessa pitää noudattaa loogista järjestystä, että suunnitelmasta saa realistisen ja kaikilta osin toimivan. Siihen kuuluu tehtäväluettelon laatiminen, työmäärien arviointi sekä työjärjestyksen arvioiminen. Aikataulusuunnitelma on rakennusprojekteissa yleensä viiva-aikataulu, jossa näkyy eri työvaiheet, niiden kesto ja keskinäinen limitys. Hyvässä työaikataulussa näkyy myös resurssitarpeet ja jopa suuremmat tavaratilaukset. Onnistunut aikataulusuunnittelu vaatii tekijältään eri osaalueiden riittävää tuntemusta, yhteistyötä toisten toimijoiden kanssa - ja kokemuksesta on tässäkin yhteydestä paljon hyötyä. 4.1.3 Tehtäväluettelon laatiminen aikataulusuunnitelmaan Ensimmäisenä aikataulusuunnitelmassa laaditaan tehtäväluettelo. Se on luettelo, jossa eri tehtävä- ja työkokonaisuudet on jaoteltu sopiviin asennuskokonaisuuksiin. Se mikä on sopiva asennuskokonaisuus, riippuu urakasta ja sen laajuudesta. Asennuskokonaisuudet tulee jaotella sopiviin palasiin. Karkeimmillaan ne jaetaan vesijohtoihin, viemäreihin, lämmitykseen ja ilmavaihtoon. Lisäksi ne kannattaa jakaa kerroksittain, jos kohteessa on enemmän kuin 1 kerros. Esimerkiksi: vesijohdot 1. kerros, 2. kerros jne. Asennuskokonaisuudet voidaan jakaa myös pienempiin osiin. Esimerkiksi vesijohdot voisi jaotella seuraavalla tavalla: vesijohtorunkojen asennus, vesijohtojen pystynousujen asennus, vesijohtojen kytkeminen kalusteisiin ja kalustaminen. Noinkin tarkka jaottelu tulee kysymykseen yleensä vain silloin kun kyseessä on erittäin suuri kohde. Jaottelua tehtäessä tuleekin olla tarkkana eikä ole mitään syytä tehdä liian tarkkaa jaottelua, sillä sitä ei voisi kuitenkaan noudattaa suunnitellusti. Tärkeää jaottelua tehdessä onkin miettiä, voiko työn tehdä yhtäjaksoisesti vai ei. Yleensä rakennuksilla ei voida tehdä yhtä kokonaisuutta kerralla loppuun ja siirtyä seuraavaan, vaan töitä tehdään usein eri paikoissa sen mukaan, millainen muiden urakoitsijoiden ja koko työkohteen tilanne on. Näin ollen tehtäväkokonaisuudet kannattaa jaotella esimerkiksi kerrostalokohteessa kerroksittain: vesijohdot, viemärit, ilmanvaihtotyöt, lämmitysjohdot, kalustus, mittaukset jne. Kun projekti on jaoteltu sopiviin asennuskokonaisuuksiin, on aika siirtyä työmäärien arviointiin.

4.1.4 Työmäärien arviointi 11 Asennuskokonaisuuksien jaottelun jälkeen on aika arvioida, kuinka kauan mihinkin kokonaisuuteen kuluu aikaa. Se on haasteellinen suunnittelun vaihe, mutta jos projektipäälliköllä on omaa asennus- ja työnjohtokokemusta vastaavasta kohteesta, helpottuu tehtävä tuntuvasti. Työmäärien arviointi lähtee liikkeelle tarkistamalla urakkalaskenta-asiakirjoista kokonaistuntimäärä työn suorittamiseksi. Jos työtunnit ovat eriteltyinä asennuskokonaisuuksittain, tutkitaan nämä kokonaisuudet yksitellen seuraavasti: Lähdetään liikkeelle esimerkiksi vesijohdoista. Merkitään niiden tekemiseen käytettävät kokonaistyötunnit. Seuraavaksi pilkotaan työtunnit osiin. Se tehdään esimerkiksi kerrostalokohteessa niin, että jaetaan karkeasti työmäärät kerrosten lukumäärällä. Tämä edellyttää, että kerrokset ovat lähes identtisiä keskenään. Kun on selvitetty yhteen kerrokseen kuluva kokonaistyömäärä, pitää arvioida kuinka paljon työtä menee eri työvaiheisiin. Työmäärät määritellään tehtäväluettelon mukaisesti jokaiselle tehtäväkokonaisuudelle erikseen. Työmäärien arvioimiseksi pitää tarkastella myös kohteen työkuvia. Niistä näkee vaadittavat asennukset. Jotta kuvista voisi tehdä realistisia työmääräarvioita, tulee projektipäälliköllä olla kokemusta niiden tekemisestä. Epäselvissä tilanteissa kannattaa kysyä neuvoa kollegoilta ja asentajilta, joilla on kokemusta vastaavista kohteista. Etenkin kokeneilla asentajilla on yleensä hyvä käsitys eri töiden kestoista ja he voivat antaa hyviä ehdotuksia koko aikataulusuunnittelusta. Talotekniikka- alan työehtosopimus (TES 2007) on hyvä tietolähde työmäärien arviointiin, sillä sieltä on lähtöisin urakkalaskentaohjelmien asennustunnit. Siellä on esim. tarkkaan määriteltynä, kuinka paljon aikaa menee yhden wc-pytyn, ilmanvaihtoventtiilin tai pesualtaan asentamiseen; sen avulla voi laskea kerroksittain, kuinka paljon aikaa kuluu kalustukseen jne. Käytännössä nämä laskelmat vievät paljon aikaa, mutta voivat olla korvaamattoman tarpeellisia etenkin kokemattomalle projektipäällikölle. Työaikojen arviointi on myös siinä mielessä tärkeää, että asentajat osataan ohjata ajoissa työkohteeseen. Esimerkki: Projektipäällikkö on arvioinut, että 1. kerroksen lattialämmitysputkien asentamiseen kuluu kahdelta asentajalta aikaa 3 päivää. Asentajat oh-

12 jataan töihin 3 tai 4 päivää ennen lattioiden valua. Käy kuitenkin niin, että asentajilta kuluu työhön aikaa 5 päivää ja lattioiden valua pitää siirtää tämän takia. Tällöin työtä viivyttäneeltä LVI-urakoitsijalta voidaan vaatia korvauksia reklamaation välityksellä. Jotta tällaisia virheitä voitaisiin välttää, kannattaa varata aikatauluihin pieni liukumavara etenkin kriittisille asennuksille. On myös hyvä kysyä kokeneelta nokkamieheltä asennuksien vaatimasta ajasta. 4.1.5 Työjärjestyksen laatiminen Kun on laadittu tehtäväluettelo ja eriteltyjen tehtävien työmäärät on ajallisesti arvioitu, voidaan ruveta suunnittelemaan tehtävien työjärjestystä. Työjärjestyksen tulee olla looginen, eli työt tulee tehdä siinä järjestyksessä kuin on järkevintä ja mahdollista. Tässä vaiheessa on tutkittava urakan pääaikataulua ja sen kriittisiä pisteitä. Vielä ei kannata tehdä liian tarkkoja suunnitelmia etenkään töiden limityksestä muiden urakoitsijoiden kanssa. Niitä voidaan käsitellä työmaan viikkopalavereissa myöhemmin urakan aikana, jolloin tehdään tarkemmat viikkoaikataulut. Tässä vaiheessa on kuitenkin tärkeää laatia järkevä työjärjestys urakalle. Se onnistuu niin, että katsotaan pääaikataulun tehtäviä ja työjärjestyksiä. Pääaikatauluissa on useimmiten nähtävillä eri rakennustekniset työvaiheet riittävän hyvin jaoteltuna. Tämän työjärjestyksen mukaisesti LVI-urakoitsija sijoittelee työvaiheitaan omaan aikataulusuunnitelmaansa niin, että työt saadaan limitettyä toisiinsa loogisesti. Kokemuksesta on tässäkin hyötyä, että osaa limittää omat työvaiheet oikeaan järjestykseen. On tiedettävä rakennusvaiheista yleisellä tasolla, että voi määritellä oman alansa työt suhteessa muuhun työmaan edistymiseen. Tässä vaiheessa on myös osattava ottaa huomioon resurssimäärät. Liian monta asennuskokonaisuutta ei voida sijoittaa suoritettaviksi samaan aikaan, jos ei ole riittävästi asentajia. Tähän vaikuttaa myös se, voidaanko työvaiheet tehdä kerralla loppuun. Yleensä työtä tehdään osissa, jolloin joudutaan tekemään yhtä aikaa useita eri työkokonaisuuksia. Omaan työvaiheaikatauluun sijoitellaan omat työvaiheet pikkuhiljaa seuraten pääaikataulua, kunnes kaikki työvaiheet ovat paikoillaan suoritusjärjestyksen mukaisesti.

4.1.6 Työvaiheaikataulun laatiminen 13 Kun tiedetään työvaiheet, töiden kestot ja oikea työjärjestys, voidaan laatia varsinainen työvaiheaikataulu. Se on yleensä vinoviiva-aikataulu, jossa näkyy työvaiheet, niiden kestot, resurssitarpeet sekä töiden samanaikaisuus ja niiden limitykset. Työvaiheaikataulu laaditaan yleensä töiden etenemisjärjestyksessä niin, että se olisi mahdollisimman looginen ja helposti luettava. Aikatauluun sijoitetaan saatujen arvioiden pohjalta kaikki vaadittavat tiedot. Kun suunnitelma on valmis, kannattaa siitä keskustella vielä esimiehen, kollegan ja työmaan nokkamiehen kanssa. Etenkin nokkamiestä kannattaa kuunnella myös tässä asiassa. 4.1.7 Epäonnistuneen aikataulusuunnittelun yleisimmät riskit Jos aikataulusuunnitelma epäonnistuu tai urakka on muusta syystä myöhässä, on odotettavissa ongelmia myös resurssi- ja hankintasuunnitelmien toteutuksessa. Tämä vaikuttaa yleensä suoraan tai epäsuoraan projektin budjettiin negatiivisella tavalla. Jos urakka-aikataulu venyy urakoitsijan omasta syystä, joutuu hän yleensä maksamaan myöhästymissakkoja. Niiden suuruus riippuu urakan laajuudesta, ja ne ovatkin yleensä sidottuja urakkasummaan prosentuaalisesti. Myöhästymissakkoa määritellessä tutkitaan myöhästymisen haitallisuutta. Jos kyseessä on esimerkiksi tuotantolaitos, aiheuttaa myöhästyminen selkeästi tuotannollisen menetyksen asiakkaalle ja myöhästymissakko voi tällöin olla huomattavan suuri. Jos aikataulu venyy, saattaa käydä niin, etteivät lasketut resurssit riitä urakan suorittamiseen loppuun joko asentajien tai projektipäällikön osalta. Tällöin joudutaan usein priorisoimaan asentajien käyttöä eri työmaiden välillä. Näin voi käydä, jos urakoitsija on aloittamassa toista työmaakohdetta, johon asentajat ovat varattuina, mutta eivät pääse töihin, koska ovat edelleen kiinni myöhästyneessä kohteessa. Tämä aiheuttaa myös sen, että myöhästyneen työmaan kulut menevät ainakin asentajatunneissa suunnitellun rajan yli. Aikataulujen myöhästyminen tai muuten epäonnistuminen voi johtaa myös siihen, ettei hankintasuunnitelma ole ajan tasalla eikä tavaraa ole työmaalle riittävästi tai se ei ole siellä oikeaan aikaan. Lisäksi projektipäällikön käyttämä ylimääräinen aika nostaa kustannuksia. Vaikeudet lisäävät hänen työmääräänsä, sillä aikataulun venyessä asioita joutuu monesti selvittelemään paljon enemmän.

14 Jos urakka myöhästyy LVI-urakoitsijan takia tai aikataulusuunnittelu on muuten epäonnistunut niin, että joko muut urakoitsijat tai tilaaja joutuu asiaan puuttumaan, voi vaarana olla, että urakoitsijan maine luotettavana yhteistyökumppanina kärsii. Tämä voi johtaa siihen, että tulevaisuudessa on hankalampi saada uusia urakoita ja niitä saadakseen joutuu tinkimään urakkasummasta. 4.2 Hankintasuunnitelma 4.2.1 Hankintasuunnitelman lähtökohdat Hankintasuunnitelma laatiminen on oleellinen osa urakan toteutuksen suunnittelua. Materiaaleissa on huomattava määrä rahaa kiinni suhteessa projektin kokonaisbudjettiin ja tämän materiaalimäärän ammattimainen hallinta vaikuttaa urakan kokonaiskatteeseen. Hankintasuunnitelman tarkoituksena on, että saadaan oikeaa tavaraa oikea määrä oikeaan paikkaan oikeaan aikaan ja vieläpä oikeaan hintaan. Tuo tavoite on projektipäällikölle haasteellinen tehtävä ja sen toteuttamiseen vaaditaan hyvää materiaalien tuntemusta, kokonaisuuksien hahmotuskykyä, organisointikykyä sekä huolellisuutta. Kokemuksen kautta materiaalin hallinta urakassa paranee ja urakoista voidaan saada parempia katteita. Tärkeää hankintasuunnitelmaa tehdessä on muistaa, että kassavirran tulisi pysyä mahdollisimman tasaisena ja että projektin tilit olisivat koko ajan plussalla. Tuohon tavoitteeseen pääsee, kun tekee suunnitelman huolellisesti ja ottaa huomioon myös maksuerätaulukon. Kun hankintasuunnitelma on kunnossa, ei tavara pääse loppumaan työmaalta ja asentajat pääsevät esteettä keskittymään itse asennustyöhön. Hankintasuunnitelma on kuin kalenteri, jota päivitetään jatkuvasti. Siinä luetellaan, mitä tilataan, milloin tilataan, mistä tilataan ja kuinka paljon tilataan. Se on projektipäällikön työväline, jota hän seuraa jatkuvasti ja jonka avulla hän pystyy hallitsemaan materiaalivirtaa työmaalle. Pystyäkseen tekemään tarkan hankintasuunnitelman tulee projektipäällikön miettiä useita eri asioita ja kokonaisuuksia voidakseen laatia lopullisen hankinta-aikataulun. Ensinnäkin tuotteet pitää massoitella ja määritellä, mitkä tuotteet ovat ostohankintoja ja mit-

kä tilaushankintoja. Lisäksi hänen pitää miettiä, milloin tavaraa olisi hyvä tilata työmaalle ja kuinka paljon kerrallaan. Näin suunnittelu etenee vaiheittain eteenpäin. 15 4.2.2 Hankintojen massoittelu Hankintojen massoittelu tarkoittaa sitä, että otetaan selville kaikki mahdollinen materiaali, joita työmaalle täytyy toimittaa, sekä niiden määrät. Projektipäälliköllä on niiden laskemista varten käytössään tarjouslaskentamateriaali, josta hän näkee lähes kaikki tarvittavat hankinnat. Ne löytyvät massalaskelmista, jotka kohteeseen on tarjousvaiheessa tehty. Kyseiset massalaskelmat ovat kuitenkin erittäin karkeita eikä niiden perusteella kannata tehdä suoraan hankintasuunnitelmaa. Tässä vaiheessa kannattaa myös arvioida, onko massalaskelmat tehty silloin oikein. Tavaramäärien arviointiin vaikuttaa oleellisesti se, mistä tuotteesta on kyse. Monissa tuotteissa on nimittäin tarjouslaskentavaiheessa joku tietty osaprosentti. Tämä tarkoittaa, että laskettaessa kohdetta kaikkia mahdollisia pikkuosia ei lasketa täysin tarkasti, vaan saadut putkimetrit kerrotaan tietyllä prosentilla. Tällaisia tuotteita ovat mm. kuparit ja mustat teräsputket. Mustien teräsputkien massoittelua tehtäessä pitää ottaa huomioon, keitä asentajia työmaalla on, sillä asentajilla on henkilöstä riippuen erilainen tapa asentaa mustia putkia. Osa asentajista liittää putket hitsaamalla ja osa käyttää hamppuliitoksia. Työtavan voi kysyä asentajilta itseltään. Jos he tekevät liitokset hitsaamalla, niin silloin teräsputkien osia ei tarvitse työmaalla kovinkaan paljoa. Tähän olisikin pyrittävä ja asentajia tulee kannustaa tekemään hitsausliitoksilla mahdollisimman paljon, sillä se on nopeampaa ja siinä säästyy rahaa ja työtä, kun osia kuluu vähemmän. Kupariputkien puolella on sama tapa, eli niitten hinnanmääritykseen on käytetty tarjouslaskentavaiheessa tiettyä osaprosenttia kuparin kokonaismetrimäärästä. Tällöin osien massoittelu täytyy tehdä uudestaan. Kupariputkista voi taivuttaa 18 mm ja pienemmät koot. Lisäksi t-liitokset voi tehdä T-drillillä, jos kyseessä on vähintään kokoa pienempi haaraputki kuin runkoputki. Näin ollen osia, jotka ovat 18 mm tai pienempiä, tulisi välttää ja kannustaa asentajia käyttämään taivuttimia mutkien tekemiseen ja T- drilliä reikien ja liitosten tekemiseen. Kaikki liitokset kannattaa tehdä juottamalla ja

16 vain pakon vaatiessa käytetään puserrusliitoksia. Juottamalla tehty ja koeponnistettu liitos kuparissa on paljon varmempi kuin puserrusliitos. Lisäksi se on ylivoimaisesti halvempi tapa. Toisaalta LVI-työselitys monesti määrittelee käytettävät liitostavat. 22 mm ja isommissa kupariputkissa pitää laskea käyrät ja T- haarat erikseen suoraan kuvista. Poikkeuksen muodostavat kone- ja lämmönjakohuoneet. On nimittäin hankala hahmottaa, kuinka paljon mitäkin käyrää menee näihin huoneisiin ennen kuin ne ovat asennusvalmiita. Tämä johtuu siitä, että huoneet ovat ahtaita tiloja ja osien määrä on tapauskohtainen. Lisäksi putket ovat paksuja ja osat niihin kalliita. Projektipäällikön kannattaakin jättää nämä hankinnat urakkavaiheeseen ja käydä tekemässä massalista nokkamiehen kanssa paikan päällä siinä vaiheessa, kun asennus tulee ajankohtaiseksi. Viemäreiden kohdalla tarjouslaskentavaiheessa ei hintaan vaikuta merkittävästi viemäriosien koko. Tällainen tapaus on esimerkiksi Y-liitoksen haaraviemärin koko. Nämä materiaalit on monesti tarjouslaskentavaiheessa laskettu aika karkeasti millä tahansa koolla, joten ne voivat olla vähän mitä sattuu. Näin ollen projektipäällikkö joutuu massoittelemaan suoraan kuvista viemäreiden osat uudelleen. Viemäreiden metrimäärät hän voi ottaa kuitenkin lähes suoraan massalaskelmista. Suurten tilausten kuten ilmanvaihtokoneiden ja pumppujen kanssa tulee olla erityisen tarkkana. Ne kannattaa merkitä heti listalle, sillä niissä on yleensä pitkät toimitusajat ja niiden myöhästyessä koko työmaa saattaa viivästyä pahasti. Niissä on myös paljon rahaa kiinni, ja niiden tilaus on järkevää suorittaa suunnitellusti. Lisäksi Pumppujen osalla usein LV-urakoitsijalle on sälytetty velvollisuus tarkistaa nostokorkeudet mm. ivpatterivalinnan takia. Tällöin urakoitsija joutuu itse valitsemaan kyseiseen kohteeseen sopivat pumput. 4.2.3 Hankintojen suunnittelu Hankintoja suunnitellessaan projektipäällikön tulee muistaa, että urakka on tarkoitus suorittaa mahdollisimman taloudellisesti, että siitä jäisi mahdollisimman suuri yritykselle. Hankintahintoihin vaikuttaa mm. hankintapaikka, tilaustapa sekä kertatilauksen määrä.

17 Tuotteille ja materiaaleille on voitu asettaa myös erityisvaatimuksia. LVI- työselostuksesta löytyvät yleensä nämä erityisvaatimukset. Niitä voi olla esimerkiksi tuotteen alkuperä. Etenkin kuparimateriaalien tulee usein olla kotimaisia. Yleensä työselostuksessa vaaditaan kaikkien materiaalien olevan yleisesti hyväksyttyjä ja hyvänlaatuisia. Rakennusmääräyskokoelmakin edellyttää että käytetään vain hyväksyttyjä tuotteita ja materiaaleja. Lisäksi isoilla ja etenkin arvokkailla tuotteilla voi olla malli- ja merkkivaatimus, jolloin ne on tilattava tietyltä valmistajalta. Näin toimitaan yleensä silloin, kun on kyse harvinaisemmasta hankinnasta, kuten esimerkiksi suuresta ilmakompressorista, jollaista vain yksi valmistaja toimittaa. 4.2.4 Yhteistyö muiden urakoitsijoiden kanssa Yhteistyö on hyödyllistä etenkin silloin, kun kohteessa käytetään paljon asennustarvikkeita ja niistä saa tilattaessa paljousalennusta. Tyypillisiä yhteishankintatarvikkeita ovat kannattimet, kierretangot, U-kiskot, mutterit yms. Joillakin valmistajilla, kuten HILTIllä, on palvelu, joka toimii niin, että työmaalle toimitetaan kontti, jossa on jatkuvasti sovittu materiaalivaranto. Toimittaja käy itse tarkistamassa ja laskemassa menekin ja myös täydentää varastoja itsenäisesti. Tällainen järjestely on kätevä sekä työnjohdon että asentajien kannalta. Yhteistyö toisten urakoitsijoiden kanssa voi liittyä myös varastotiloihin, etenkin jos kyseessä on ahdas rakennustyömaa. On kuitenkin katsottava tapauskohtaisesti, milloin ja millainen yhteistyö on tarpeellista. 4.2.5 Ostohankinnat Ostohankinnoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaisia materiaaleja ja hankintoja, joilla on suhteellisen lyhyt toimitusaika eli muutama päivä. Ostohankintoja ovat tuotteet, joita menee jatkuvasti ja paljon. Niitä ovat käytännössä kuparit, mustat putket, muoviviemärit, ilmastoinnin kierresaumakanavat jne. Tuotteita menee massoittain jatkuvasti eri tilaajille, ja täten tukkureilla on niitä jatkuvasti varastoissaan. Varsinkin isommilla urakointiyrityksillä voi olla sopimustoimittajia. Se tarkoittaa, että on tehty sopimuksia valmistajien tai toimittajien kanssa, jolloin tuotteita saadaan halvemmalla. Merkittävämpiin hinnanalennuksiin päästään niin, että sitoudutaan ostamaan toimittajalta vuositasolla sovittu minimimäärä tavaraa. Silloin projektipäällikön ei tar-

18 vitse selvittää tilauspaikkaa, vaan hankintaosasto ilmoittaa, mistä tilataan. Yhteistyö sopimustoimittajan kanssa antaakin usein hyvän kilpailuedun. Pienemmillä yrityksillä ei välttämättä ole ollenkaan sopimustoimittajia, vaan he kilpailuttavat tavarantoimittajat tärkeimpien ja hintaherkimpien tuotteiden osalta. Kun pyrkimyksenä on saada tuotteet mahdollisimman halvalla, pitää sopimustoimittajien lisäksi miettiä tilaustapaa. Nykyisin osa tavarantoimittajista myöntää yllättävän hyviä ns. tilaustapa-alennuksia. Se tarkoittaa käytännössä verkkotilauksia. Silloin urakoitsija lähettää verkon kautta tilauslistan LVI-koodeineen suoraan tukkurille. Menettely vähentää tukkurin työmäärää ja käsittelyaikaa, ja alennus voi olla sopimuksesta riippuen jopa 2-4%. Tuotteet voi tilata myös puhelimella tai faksilla ja näin suurin osa etenkin pienistä yrityksistä edelleen toimii. Tällöin ei kuitenkaan saada tilaustapa-alennusta. 4.2.6 Tilaushankinnat Tilaushankintoja ovat tuotteet, jotka ovat usein arvokkaita ja/tai niillä on yleensä pitempi toimitusaika kuin ostohankinnoilla. Tämä tarkoittaa jopa viikkojen toimitusaikaa. Ostohankintoja ovat mm. ilmanvaihtokoneet, lämmönsiirtimet, lämmönjakokeskukset sekä ylipäätään harvinaisemmat ja erikoiset tuotteet, jotka ovat tilaustavaraa ja joita ei ole valmiina tukkureiden varastoissa. Tilaushankinnat on kilpailutettu tarjousvaiheessa eri valmistajilla, ja niistä on saatu tarjoukset, joista on valittu omaan tarjoukseen yleensä halvin vaihtoehto. Kun urakka on saatu, kannattaa kilpailuttaa halvimmat valmistajat vielä uudelleen ja mainita, että on jo ostamassa kyseistä tuotetta. Tällöin hinta voi olla edullisempi, kun tuotetta ollaan jo oikeasti ostamassa. 4.2.7 Hankintojen aikataulutus Hankinta-aikataulua laatiessa pitää ottaa huomioon eri tuotteiden toimitusajat. Tilaushankintojen toimitusajat saadaan selville yleensä tarjouslaskentamateriaalista. Jos toimitusaikoja ei ole tarjouksissa mainittu, voidaan ne ottaa selville esimerkiksi ottamalla yhteyttä tuotetta toimittavaan myyjään. Hankinta-aikataulua tehtäessä pitää katsoa tarkasti kohteen yleis- ja työvaiheaikataulua. Niistä esim. nähdään, milloin lämmönsiirrin pitää olla kytkettynä. Aikataulusta näkee

19 myös, milloin ilmanvaihtokonehuone on asennusvalmis, eli sinne pääsee tekemään LVIasennuksia. Tällöin ilmanvaihtokoneen pitää olla jo paikalla, eli se on pitänyt tilata viikkoja aikaisemmin. Samalla systeemillä käydään läpi kaikki tilaushankinnat. Selvitetään toimitusaika, jonka jälkeen aikataulusta katsotaan, milloin tuotteen pitäisi olla työmaalla, että sitä päästään asentamaan. Näin saadaan selville päivämäärä, jolloin tuote tulisi tilata, jotta se ehtii toimitusajan puitteissa saapumaan haluttuna ajankohtana työmaalle. Tuotteiden toimitusajankohta työmaalle on moneltakin osin kriittinen. Tuotteet pitää saada työmaalle riittävän ajoissa, mutta ei kuitenkaan liian aikaisin tai liikaa kerralla. Tavaraa voidaan varastaa työmaalta tai se voi rikkoutua. Esimerkiksi kuparin hinnannousu viime vuosina on aiheuttanut sen, että monelta työmaalta ovat pitkäkyntiset käyneet keräämässä kuparit omiin varastoihinsa. Samoin jos tavara on herkästi hajoavaa, kuten posliinituotteet, ne pitää tilata työmaalle vasta, kun ne voidaan asentaa, etteivät ne joudu alttiiksi särkymiselle. Lisäksi jos työmaalla vaaditaan esim. P1 puhtausluokituksen noudattamista asennuksissa, tulee tarvikkeiden varastointi ja toimitusajankohta työmaalle suunnitella hyvin. 4.2.8 Tilauserien koko On tärkeää miettiä, kuinka paljon tavaraa tilataan kerralla työmaalle. Tavaraa pitää pystyä tilaamaan työmaalle mahdollisimman tasaisesti kuitenkin niin, ettei projektin tili mene miinukselle missään vaiheessa. Kohdekohtaisesti pitää miettiä, kuinka paljon tilataan kerralla esimerkiksi kuparia. Siihen vaikuttavat mm. materiaalin hinnannousut ja kokonaismäärä. Lisäksi merkitystä on työmaan koolla, eli onko tontilla riittävästi tilaa tavaroille. Yleensä monilla yrityksillä on tapana tilata urakan alussa tietty tavaramäärä niin, että asentajat pääsevät aloittamaan työt. Jatkossa työmaan nokkamies ilmoittaa, kun tavara alkaa loppua, jolloin projektipäällikkö täydentää varastoja. Toimintatapa on yritys- ja projektipäällikkökohtainen. Nyrkkisääntönä on hyvä muistaa, että projektipäällikkö huolehtii vähintään 90-prosenttisesti työmaan tavaravirrasta. Aina tulee kuitenkin yllätyksiä ja muutoksia, joihin pitää reagoida nopeasti. Silloin asentajat voivat joutua hakemaan nopeasti täydennystä lähimmältä LVI-tukkuliikkeeltä.

4.2.9 Hankintasuunnitelman teko 20 Hankintasuunnitelma voidaan tehdä esim. Exel-taulukon avulla. Monilla yrityksillä on kuitenkin valmiit pohjat suunnitelmaa varten. Tärkeintä on, että kaikki merkittävät asiat on huomioitu ja että suunnitelma on realistinen. Suunnitelmaan merkitään mielellään erikseen ostohankinnat ja tilaushankinnat. Tässä vaiheessa hankintasuunnitelmaan sijoitetaan kaikki se tieto, joka on saatu selville hankintojen suunnittelun aikana. Näin suunnitelmasta nähdään kaikki tarpeellinen eli mitä, mihin ja milloin tavaraa tilataan ja mitkä ovat toimitusajat. Lisäksi siinä on paikat muille merkinnöille, jotka pitävät aikataulun ajan tasalla. Siinä voi olla paikka mm. jo tehdyille tilauksille. Siihen voi sitten urakan aikana merkitä tehdyt tilaukset. Näin siitä voi aina tarkastaa sen, mitä työmaalla jo on, eikä asiaa tarvitse selvittää erikseen esimerkiksi työmaan nokkamieheltä. 4.3 Resurssisuunnitelma 4.3.1 Resurssisuunnitelman lähtökohdat Resurssisuunnittelu lähtee LVI-urakoissa käyntiin jo urakkalaskentavaiheessa. Resurssien riittävyydestä vastaa viime kädessä henkilö, joka on tehnyt päätöksen urakan tarjoamisesta tilaajalle. Tämä henkilö on suuremmissa yrityksissä yksikön päällikkö ja pienemmissä yrityksissä yleensä toimitusjohtaja. Siinä vaiheessa on jo pitänyt miettiä, että jos urakka saadaan, niin yrityksellä on myös henkilöresursseja toteutusta varten. LVI-urakan resurssisuunnittelussa on keskeisintä henkilöresurssisuunnittelu. Lähtökohtana on, että toimitaan aliurakoitsijana ja silloin ei ole niin suuria velvollisuuksia muita urakoitsijoita kohtaan kuin pääurakoitsijalla. Materiaaliresursseja ei tarvitse erikseen miettiä. Sitä varten on hankintasuunnitelma ja järkevällä tilaamisella pidetään materiaalivirta hallinnassa. Lisäksi työkaluja on yleensä aina riittävästi. Rahalliset resurssit pidetään kunnossa luottaen siihen, että tietyn työsuorituksen tai asennuskokonaisuuden jälkeen tilaaja maksaa tehdystä työstä.