Asukas- ja henkilökuntalehti 2/2014
Pääkirjoitus Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Jälleen upeita tuloksia henkilökunnan työtyytyväisyyskyselyssä 6 Hoitokoti Päiväkummun palvelut laajenevat - Rakenteilla uusi hoitokoti Paloheinään 7 Hyvät tulokset ulkoisesta määräaikaisauditoinnista 8 Päiväkummun Kotihoidon toiminta kasvaa 9 Hoitokoti Päiväkumpu mukana Gumman- och Gubbenheim kulttuuria muistisairaille projektissa 11 Työnkierrolla tiivistä ja tuloksellista yhteistyötä ryhmäkoti Vipulassa ja Ainolassa 14 Tapahtumia 20 Hoitokoti Päiväkumpu mukana Yleisradion #hyväteko kampanjassa - linnunpönttötalkoissa koteja siivekkäille asukkaille 22 Karpalon tonttujen tohinaa Hoitokoti Päiväkummun jouluperinteet 26 Gallup Hoitokoti Päiväkummun Sanomat Julkaisija Hoitokoti Päiväkumpu Oy Toimitusryhmä Henna Harmaala, Aija Jacobsson, Henriikka Järvenperä, Anne Kangas, Patricia Kulpakko, Sanna Kylliö, Pirjo Laamanen, Tytti Lahtinen, Paula Malmberg, Tuija Mäkelä, Mirja Saksa, Jaana Sulkava, Taimi Turunen Etukansi Anna Dammert Takakansi ShutterStock Ulkoasu ja taitto Adverbi Paino Fram 2014 ISSN 1799-9243 Yhteystiedot sanomat@hoitokotipaivakumpu.fi. Hoitokoti Päiväkummun Sanomat on saatavilla Vuosaaren, Itä-Pasilan, Länsi-Pasilan, Malmin ja Arabianrannan toimipisteistä sekä luettavissa osoitteessa www.hoitokotipaivakumpu.fi. Hoitokoti Päiväkummun yhteystiedot Hallinto Mikonkatu 8 A, 9. krs, 00100 Helsinki, 050 433 2275. Itä-Pasilan yksikkö Topparikuja 7, 00520 Helsinki. Ryhmäkoti Ainola 050 409 4358. Ryhmäkoti Vipula 050 527 5081. Ryhmäkoti Kullervo 050 527 5810. Ryhmäkoti Vanamo 050 527 5904. Länsi-Pasilan yksikkö Pasilanraitio 2, 00240 Helsinki. Ryhmäkoti Ilmatar 050 441 7965 Ryhmäkoti Väinölä 050 347 9069. Vuosaaren yksikkö Merikorttikuja 6 R 142-143, 00960 Helsinki. Ryhmäkoti Vellamo 050 356 3936 Ryhmäkoti Ahtiala 050 356 4639. Malmi/Kotipolun Ryhmäkoti Pukinmäenkaari 7 B 14, 00700 Helsinki, 050 599 3149. Arabianranta/Käpytikka-talo Muotoilijankatu 18 A, 00560 Helsinki, 045 261 5440. Keittiö Karpalo (09) 7562 7856. Moni päiväkumpulainen on syksyn aikana seurannut YLE:n toimittamaa Hoivakoti Kuntoon ohjelmaa. Ohjelma kuvaa erään palvelutalon kehittämispolkua entistä asukaslähtöisemmäksi paikaksi. Ohjelmassa on tullut esiin useita meillekin Elämänilon toimintafilosofiastamme tärkeitä periaatteita, kuten elämänlaatu, asukkaiden tunteminen, kuntouttava yksilöllinen hoitotyö, kosketukset, mielekkäät virikkeet ja yhdessä tekeminen. Elämänilon toimintafilosofian tavoitteenamme on tyytyväinen asukas, omainen ja työntekijä ja perimmäisenä päämääränä löytää asukkaiden arkeen ja juhlaan mieltä ilahduttavia kokemuksia elämän ilon hetkiä. Yhtenä ohjelman kouluttajista toimii päiväkumpulaisillekin tuttu Taina Semi, jonka dementiakoulutuksiin ja persoonalähtöisen hoitotyön koulutuksiin olemme ahkerasti osallistuneet. Hoivakoti Kuntoon -ohjelman nettisivulla oli mahdollista avata ovet hyväntekijöille, eli kutsua vapaaehtoisia käymään. Tätä kautta olemmekin onnistuneet samaan lisää vapaaehtoisia ryhmäkotiemme arkea piristämään. Muutamista meillä käyneistä vapaaehtoisista onkin kerrottu omassa artikkelissaan tässä lehdessä. Hoitokoti Päiväkumpu -yhtiön vuosi 2014 on pitänyt sisällään toiminnan laajentamisen kotisiivouspalveluihin, kotihoitotoiminnan edelleen kehittämistä, Käpytikkatalon käynnistymisen sekä lääkäri- ja apteekkipalveluiden vaihdokset. Tiivis yhteistyö Suomen Fysiogeriatrian kanssa on jatkunut useissa yksiköissämme viikoittaisten liikuntaryhmien sekä ergonomiaohjausten parissa. Kuvataideopettaja Mirja Ilkka ohjaa edelleen viikoittain ryhmiä Vuosaaressa, Itä-Pasilassa ja Länsi-Pasilassa. Vuoden aikana olemme tehneet tiivistä yhteistyötä useiden oppilaitosten kanssa uusien ammattilaisten harjoittelujaksojen parissa. Syyskuun alussa hoitokotien siivous siirtyi omaksi palveluksemme ja rekrytoimme omat siistijät yksiköihin. Tällä pyrimme varmistamaan ja parantamaan siivoustyön laatua ja integroimaan sen paremmin ryhmäkotien arkea Asukaslähtöisyys toiminnan ytimessä tukevaksi toiminnoksi. Toimintaamme on jälleen arvioitu niin ulkopuolisten toimesta kuin henkilöstökyselyin. Tätä kirjoittaessa asukas- ja omaiskyselyt ovat vielä kesken. Ulkoisesta auditoinnista ja henkilöstökyselyistä saaduista hyvistä tuloksista on myös kerrottu tässä lehdessä. Ensi vuosi tulee pitämään sisällään jälleen paljon elämäniloisia päiviä tapahtumineen ja retkineen. Henkilökuntamme kouluttautuu muun muassa rakenteisen kirjaamisen parissa sekä syventää osaamistaan hoitotyön laadun, arvioinnin ja seurannan parissa. Ensi vuoden aikana jatkuvat marraskuussa käynnistyneet uuden toimipisteemme rakennustyöt. Uusi hoitokoti avaa ovensa Palo heinässä tammikuussa 2016. Ennen ensi vuoden askareisiin ryhtymistä on kuitenkin hyvä rauhoittua nauttimaan joulun tunnelmasta. Haluankin toivottaa kaikille lukijoillemme rauhaisaa joulunaikaa ja kaikkea hyvää tulevalle vuodelle 2015! Anne Kangas toimitusjohtaja Seuraa meitä Facebookissa! 2 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 3
Jälleen upeita tuloksia henkilökunnan työtyytyväisyyskyselyssä Hoitokoti Päiväkummun työtyytyväisyyskyselyistä on saatu aina hyviä tuloksia, ja tämän vuoden kyselyn tulokset eivät poikenneet aiemmista: päiväkumpulaiset vastasivat 85%:iin kyselyn kysymyksistä keskimääräistä paremmin arvioin kuin tutkimuksen vertailuaineisto. Teksti: Paula Malmberg, Kuvat: ShutterStock Syksyllä 2014 kaikissa Hoitokoti Päiväkummun yksiköissä suoritettiin työeläke yhtiö ELOn toimesta henkilöstön työtyytyväisyyskysely, Efekti-työyhteisökysely. Kysely suoritettiin intranetin kautta ja siihen saivat vastata kaikki sen toteuttamisviikoilla töissä olleet vakituiset ja määräaikaiset työntekijät sekä tuntityöntekijät. Vastaajia oli 78, joista muutama oli tuntityöntekijä ja valtaosa vakituisia/määräaikaisia päiväkumpulaisia. Saatuja tuloksia verrattiin Efekti-kyselyn usean tuhannen ihmisen vertailuaineistoon, joka sisältää työntekijöitä lukuisilta eri toimialoilta. todeta, että tulokset ovat huippuluokkaa: 85%:ssa kysymyksistä päiväkumpulaisten vastaukset olivat keskimäärin paremmat kuin vertailuaineistossa. Kysymykset, joissa vastaukset olivat keskimäärin hieman heikompia kuin vertailuaineistossa, käsittelivät työskentelytiloja, niiden toimivuutta ja käytännöllisyyttä, työssä käytettäviä apu välineitä ja laitteita, tapaturmariskiä sekä työn ruumiillista ja henkistä rasittavuutta. Ero vertailuaineistoon näiden kysymysten kohdalla selittyy osittain vertailuaineiston laajalla toimialuevariaatiolla: hoitotyö on selvästi raskaampaa kuin esim. toimistotyö ja tapaturmia siinä sattuu helpommin kuin työssä, jossa ei olla fyysisessä kontaktissa muihin ihmisiin. Oikeudenmukaista, kannustavaa ja tukevaa esimiestyötä Lähiesimiehet sekä yksiköiden vastaavat saivat upeaa palautetta. 85% vastaajista oli sitä mieltä, että työlle on hyvin/melko usein tai aina määritelty selkeät tavoitteet, ja 68% oli sitä mieltä, että pystyy itse vaikuttamaan hyvin työn kannalta tärkeisiin päätöksiin. 97%:n mielestä lähin esimies kohtelee työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti hyvin/ melko usein/aina. Hyvistä esimiestaidoista kertoo myös se, että 68%:n mielestä työntekijöitä kannustetaan miettimään sitä, miten työ voitaisiin tehdä paremmin melko/hyvin usein/ Tulokset keskimäärin parempia kuin vertailuaineistossa 85%:ssa kysymyksistä Kyselyn teemat käsittelivät neljää eri osaaluetta: johtamista, osaamista, työtä ja työympäristöä sekä terveyttä. Lisäksi tiedusteltiin ajatuksia liittyen työstä innostumiseen sekä siihen kuinka hyvin oma tiimi on onnistunut ongelmien ratkaisussa. Kun tarkastellaan kaikkia kysymyksiä ja verrataan niitä vertailuaineistoon, voidaan Nykyiseen työhönsä kertoi olevansa erittäin tai melko tyytyväisiä 82% vastaajista. 1: Hoitokoti Päiväkummun vastaukset. 2: vertailuaineiston vastaukset. aina, ja tukea esimieheltään kokee saavansa tarvittaessa erittäin/melko paljon 87% vastaajista ja loput 13% jonkin verran. Myös perehdyttämisestä on positiivisia kokemuksia: 85% vastaajista oli sitä mieltä, että perehdyttäminen ja työhönopastus on järjestetty erittäin/melko hyvin. Myös koulutusta koetaan saaduksi hyvin (85% vastaajista). Tukea työtovereilta ja vapautunut ja kannustava työilmapiiri Esimiestyöhön liittyvien upeiden tulosten lisäksi tuloksista voi aistia yleisen hyvän työssä viihtymisen sekä hyvän yhteishengen. Peräti 95% vastaajista koki saavansa tarvittaessa erittäin/melko paljon tukea työtovereilta ja loput 5% kokivat saavansa tukea jonkin verran. 83%:n mielestä työpaikan ilmapiiri on kannustava ja uusia ideoita tukeva (vertailuryhmässä 56%), ja 89% kokee ilmapiirin vapautuneeksi ja mukavaksi (vertailuryhmässä 67%). Erittäin tai melko tyytyväinen nykyiseen työhönsä kertoo olevan 82% vastaajista. Näiden hienojen tulosten myötä on hyvä lähteä kehittämään Hoitokoti Päiväkumpua kohti entistäkin parempaa tulevaisuutta. Upeat työntekijät ovat koko toiminnan sydän ja keuhkot: ilman kaikkien työpanosta, yhteisiin pelisääntöihin sitoutumista, toisista huolehtimista ja yhteisen köyden vetämistä emme voisi tarjota hellää hoivaa emmekä elämäniloa. Pidetään itsestämme ja toisistamme huolta! 4 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 5
Hyvät tulokset ulkoisesta määräaikaisauditoinnista Hoitokoti Päiväkummun palvelut laajenevat Rakenteilla uusi hoitokoti Paloheinään Teksti: Anne Kangas Kuva: Arkkitehtitoimisto Haroma&Partners Oy Hoitokoti Päiväkumpu avaa uuden yksikön Helsingin Paloheinään vuoden 2016 alussa. Uusi toimipiste rakennetaan Paloheinän entiseen kirkkoon ja sen viereen tehtävään laajennusosaan. Tähän uuteen toimipisteeseen tulee kaksi tehostetun palveluasumisen ryhmäkotia yhteensä 30 asukkaalle sekä neljä palveluasuntoa. Lisäksi Paloheinän yksikössä tulee sijaitsemaan päivätoimintapiste sekä hoitokodin keskuskeittiö. Uuden toimipisteen rakennustyöt käynnistyivät marraskuun puolivälissä ja rakennustöitä tehdään ahkerasti koko ensi vuosi. Tavoite on, että toiminta käynnistyy tammikuun 2016 alussa. Yksikkö tarjoaa palveluita pääsääntöisesti ikääntyneille helsinkiläisille. Kirkkosali säilytetään ja se tulee tulevaisuudessa toimimaan monitoimitilana, jota vuokrataan myös alueen asukkaille, seuroille, kerhoille ja järjestöille. Teksti: Jaana Sulkava, Kuva: Shutterstock Hoitokoti Päiväkummun Länsi-Pasilan ja Vuosaaren yksiköissä suoritettiin syyskuussa ISO 9001:2008 standardin velvoittamat ulkoiset määräaikaisauditoinnit, ja samalla suoritettiin sertifikaatin laajennus koskemaan myös uutta yksikköämme eli nuorten kehitysvammaisten palvelutaloa, Käpy tikkataloa. Pääarvioijana toimi Sinikka Autere- Welling DNV:sta. Painopistealueina olivat hoitopalveluihin liittyen RAI-järjestelmän käyttö sekä asukkaiden elämänkaaritietojen kartoittaminen sekä operatiiviseen ohjaukseen liittyen johdon katselmus. Auditoija Autere-Welling antoi positiivisia havaintoja mm. RAI-järjestelmän käyttöönotosta, asukkaiden elämänkaaritietojen kartoittamisesta ja kirjaamisen vakiintuneesta käytännöstä sekä hyödyntämisestä jokapäiväisessä arjessa. Kiitosta saimme myös johtotiimin katselmusten käyttöönotosta sekä toiminnanohjauksen prosessikartasta ja prosessiohjauksesta. Intranettimme Sisu- järjestelmä eli sisäinen auditointijärjestelmä on Autere-Wellingin mukaan upea tapa itsearviointiin ja jatkuvaan parantamiseen. Kiitosta saivat myös teematiimimme (Työ hyvinvointi eli Tyhy, Viriketoiminta eli Virkku, Tiedotus ja viestintä eli Tivi ja Asumispalvelut eli Asu), jotka toimivat koko henkilökunnan arkityön kehittäjinä. Koko toiminnan lähtökohtanamme on vankka eettinen tietoperusta ja Elämänilon toimintafilosofia. Auditoinnissa löytyi kaksi lievää poikkeamaa ja havaittiin neljä tulosten parannusmahdollisuutta. Lievät poikkeamat liittyivät keväällä meille siirtyneeseen Käpytikkataloon. Alkukesän johtotiimin katselmuksessa ei käsitelty alustavia johtopäätöksiä mm. jatkuvan havainnoinnin ja määräaikaisauditointien tuloksista Käpytikka-talon suhteen eikä tuolloin oltu vielä täydennetty Käpy tikka-talon työntekijöiden tehtävänkuvia huomioiden kaikki vastuut ja valtuudet. Tulosten parannusmahdollisuutena auditoinnissa havaittiin hoitopalveluprosessin tuloskortin arviointimittarien kehittäminen, johtotiimin katselmusten kehittäminen lisäanalyyseillä, eri prosessien mittareiden pohtiminen sekä Käpytikka-talon asukkaiden palveluprosessin toimivuuden kehittäminen nykyisten prosessien tuloskorttien avulla. Kiitos koko henkilökunnalle upeista auditointituloksista tästä on hyvä jatkaa eteenpäin ja jatkaa kehitystä kohti entistäkin parempia tuloksia! 6 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 7
Hoitokoti Päiväkumpu mukana Gumman- och Gubbenheim kulttuuria muistisairaille projektissa Teksti: Paula Malmberg Kuvat: Paula Malmberg Päiväkummun Kotihoidon toiminta kasvaa Teksti: Aija Jacobsson Kuva: Anna Dammert Kotihoidon toiminta on saanut merkittävän lisäkasvun tämän vuoden syyskuun alussa, kun Kotihoito Aamu- Ruskon liiketoiminta siirtyi Päiväkummun Kotihoidolle. Aamu-Ruskon keskeisenä tavoitteena yhtiön kahdenkymmenenyhden toimintavuoden aikana on ollut monipuolisten koti- ja sairaanhoitopalvelujen tuottaminen yhden luukun -periaatteella asiakkaan kotiin eli aivan sama kuin meillä Päiväkummussakin. Aamu-Ruskon kaikki asiakkaat ja työntekijät siirtyivät Päiväkummun Kotihoidolle ja toiminta on saatu hienosti jatkumaan ja kehitystyötä tehdään ahkerasti, jotta asiakkaat, omaiset ja työntekijät ovat jatkossakin tyytyväisiä. Kotihoidon tämän hetken asiakkaat asuvat omissa kodeissaan tai palvelutaloissa Helsingissä ja Espoossa. Asiakkaiden palveluntarve vaihtelee parista tunnista kerran viikossa useaan kertaan päivässä. Kotihoidon palveluvalikoimaan kuuluu mm. yhteistä ruuanlaittoa, asiointi-apuja, pesuapuja sekä lääke- ja haavahoitoa. Kotihoidon henkilökunnalla on muistisairaiden kotihoitoon erittäin vahvaa osaamista ja kokemusta. Kotihoidon henkilökunta on töissä kahdessa vuorossa klo 7-22 välillä vuoden jokaisena päivänä, ja tiimi muodostuu tällä hetkellä noin kymmenestä mutta koko ajan kasvavasta joukosta kotihoidon kokeneita ammattilaisia. Kotihoidolla on myös hyvät yhteistyökumppaniverkot mm. Suomen Fysiogeriatria fysioterapiapalveluissa ja lääkäripalveluissa Suomen Kotilääkäripalvelu. Lisätietoja: Kotihoidon johtaja Aija Jacobsson, puh. 050 400 1236, aija.jacobsson@paivakummunkotihoito.fi www.paivakummunkotihoito.fi Hoitokoti Päiväkummun Itä-Pasilan yksikössä on hassuteltu ja naurettu tänä syksynä tavallistakin enemmän, kun Lilli Sukula-Lindblom sekä Maija Kaukolehto ovat käyneet kuukausittain vierailulla asukkaiden luona, ja yhdessä on pistetty jalalla koreasti, musisoitu, laulettu ja hassuteltu. Vierailut liittyvät naisten Gumman- och Gubbenheim - kulttuuria muistisairaille -projektiin, jonka tiimoilta parivaljakko vierailee säännöllisesti pietarsaarelaisessa ja kemiöläisessä hoitokodissa sekä Hoitokoti Päiväkummun Itä-Pasilan yksikössä. Tämän pilotointiprojektin ensimmäisen, ensi kevääseen kestävän vaiheen mahdollistaa Svenska kulturfonden ja tuotantoyhtiö Geist on mukana projektissa. Rahoitusta projektin toiseen vaiheeseen ollaan parhaillaan etsimässä. Ilon ja naurun herättelyä sekä tässä hetkessä oloa Ystävykset ovat tehneet yhteistyötä jo parikymmentä vuotta. Sukula-Lindblom on näyttelijä, joka on perustanut Sairaalaklovnit ry:n mutta on jättänyt sairaalaklovnityön ja sen kehittämisen jo taakseen ja toimii nykyisin mm. kehitysvammaisille suunnatun teatterilinjan opettajana. Kaukolehto on esiintyvä artisti sekä vanhustyöhön erikoistunut lähihoitaja. Projektin tarkoitus on helpottaa muistisairasta kohtaamaan tämä hetki sekä herätellä ilon ja naurun tunteita olemalla läsnä, tarinoimalla, muistelemalla, tanssimalla, laulamalla ja hassuttelemalla. Äänet, värit, maut, valokuvat ja musiikki ovat keskeisessä roolissa tunteiden herättelyssä. Henkilöt Gumman- ja Gubbenheim-projektin takana: Maija Kaukolehto (vas.) ja Lilli Sukula-Lindblom 8 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 9
ei ollut niinkään ryhmä- vaan yksilöpäivä, ja tällöin keskityttiin pääasiassa asukkaisiin yksitellen ja mukana menossa oli lainaan saatu Paro-kuutti eli terapeuttinen pienen hylkeen näköinen, tuntuinen ja kuuloinen pehmoinen hoivarobotti, joka reagoi kosketukseen ja puheeseen liikkein ja äänin. Paro herättää keskustelua ja auttaa muistelemaan. Paro synnyttää tarinoita, Sukula-Lindblom kertoo. Paro auttaa suloisella olemuksellaan tuomaan ajatuksia ilmi ja saattaa herättää muistoja esim. lapsuuden koirasta, hän jatkaa. Sukula-Lindblom painottaa, että asukkaan tarina ei saisi koskaan poistua arjesta. Kaikkien hoitajien tulisi tuntea jokaisen asukkaan elämänkaari ja käyttää sitä hyödyksi arjen työssä. Asukkaista näkee sen, kuinka he nauttivat siitä, että heidän asioistaan puhutaan, hän kuvailee. Lilli Sukula-Lindblomin sylissä oleva Paro-hylje tuli tekemään tuttavuutta Ainolan Maritan kanssa. Elämäntarina osana arkea Projektin pääpaino Päiväkummussa on Itä-Pasilan yksikössä sijaitsevassa työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden ryhmäkodissa, Ainolassa. Ainolan muistisairaat ovat sairastuneet muistisairauteen työikäisinä, toisin kuin projektin kahden muun, pietarsaarelaisen ja kemiöläisen, kohteen asukkaat, jotka ovat heitä iäkkäämpiä muistisairaita. Ensimmäisenä Päiväkummun vierailupäivänä elokuussa tutustuttiin Itä-Pasilan yksikön kaikkiin ryhmäkoteihin ja henkilökuntaan. Toisella vierailukerralla Ainolassa hupsuteltiin, musisoitiin, jumpattiin ja tarinoitiin ryhmässä. Kolmannella kerralla Kohtaamisia ja iloa ilman sanoja Vaikka kaikilla Ainolan asukkailla ei ole enää sanoja, ovat he osoittaneet, että rempseä parivaljakko otetaan ilolla vastaan ja heidät muistetaan, vaikka edellisvierailusta onkin aina kulunut jo hieman aikaa. Eräs jo puhekyvytön Ainolan asukas oli hymyillyt iloisesti ja pyytänyt sormea koukistamalla tulemaan luokseen, kun värikkäisiin paitoihin ja hameisiin ja kirjavanraidallisiin sukkiin pukeutuneet naiset astuivat Ainolaan kolmannen kerran. Eräs toinen oli ottanut käytävällä käsistä kiinni, katsonut silmiin ja nauranut. Sukula-Lindblom kertoo myös tarinan eräästä hoitokodista, jossa erään asukkaan kerrottiin olevan aina vihainen, huutavan ja kieltäytyvän poistumasta omasta huoneestaan. Ensimmäisellä tapaamiskerralla häntä lähestyttiin iloisesti, halattiin ja juteltiin hänen elämäänsä liittyvistä asioista. Toisella kerralla hän tulikin yllättäen vastaan käytävälle ja kolmannella kerralla hän odotti päivän vierailua yhdessä muiden asukkaiden kanssa hoitokodin yhteisissä tiloissa. Se, mitä teemme, on kohtaamista, Kaukolehto kertoo. Me kuuntelemme ja olemme empaattisia. Epä aidosti ei voi lähestyä, sen huomaa. Täytyy oikeasti haluta kohdata ihminen ja käyttää iloa toiminnassa mukana, hän jatkaa. Tulevaisuuden Gumman- ja Gubbenheim Sukula-Lindblomin ja Kaukolehdon tavoitteena on, että tulevaisuudessa olisi joukko esim. muusikoita, näyttelijöitä ja tanssijoita, jotka kävisivät ensin läpi pohjakoulutuksen ja kouluttaisivat sitten hoitoalan työntekijöitä ja opiskelijoita siitä, miten hoitotyössä voitaisiin eri keinoin harjoitella läsnäoloa ja toisen kohtaamista. Ilo on tärkeä osa elämää. Olisi ihana, jos muutaman kymmenen vuoden kuluttua, kun me Maijan kanssa olemme kahdeksankymppisiä emmekä välttämättä pärjäisi enää kotona, voisimme olla paikassa, joka olisi meidän näköinen, iloinen Gumman- och Gubbenheim, Sukula-Lindblom päättää. Työnkierrolla tiivistä ja tuloksellista yhteistyötä ryhmäkoti Vipulassa ja Ainolassa Hoitokoti Päiväkummun Itä-Pasilan yksikössä olevissa Ainolassa ja Vipulassa on toteutettu tänä vuonna onnistunein tuloksin työnkiertoa ja yhteistyön lisäämistä. Työntekijöiden arkeen on tullut lisää mielekkyyttä, lähiesimiesten työajan käyttöä on saatu jäsennettyä tarkoituksen mukaisemmaksi ja sairaspoissaolot ovat vähentyneet. Myös omaisilta on tullut positiivista palautetta. Teksti: Sanna Kylliö, Kuvat: Paula Malmberg ja kuvapankki Shutterstock Toimin Hoitokoti Päiväkummun Itä- Pasilan yksikössä vastaavana hoitajana ja suoritin kevään 2013 syksyn 2014 aikana työn ohella johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET) Edupolissa Helsingin Herttoniemessä. Tutkinto muodostuu kahdesta osasta ja sen suorittaminen edellyttää yhden pakollisen tutkinnon osan ja yhden valinnaisen osan suorittamista. Pakollinen tutkinnon osani käsitteli johtajana toimimista ja valinnaiseksi tutkinnon osaksi valitsin henkilöstön johtamisen. Lisäksi oli mahdollista tehdä omaan työyksiköön kehittämisprojekti. Oma kehittämisprojektini liittyi Itä-Pasilan yksikössä jo tuolloin käynnistyneen projektin suunnitelman tekemiseen ja johtamiseen eli yhteistyön lisäämiseen kahden ryhmäkodin (Ainola ja Vipula) välillä. Yhteistyön lisääminen alkoi työnkierron myötä syksyllä 2013. Sitoutunut henkilöstö avainasemassa Henkilöstön hyvinvointi on tärkeä osa Hoitokoti Päiväkummun toimintasuunnitelmaa ja strategiaa. Tavoitteena on, että henkilöstö kokee työnsä tärkeäksi ja itsensä arvostetuksi, työnsä sopivan haastavaksi ja että kaikkien olisi mahdollista kehittyä työssään. Olemme saaneet palkattua hyvää henkilökuntaa, ja vakanssien täyttöaste on ollut korkea ja se pyritään jatkossakin pitämään korkeana, jotta pystymme varmistamaan asukkaiden laadukkaan hoidon tuttujen hoitajien toimesta. Koska alalta jää paljon hoitajia eläkkeelle ja hoitoa tarvitsevien määrä kasvaa entisestään, sisältää henki- 10 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 11
löstön rekrytointi haasteita tulevaisuudessa ja vaatii esimiestyöskentelyltä paljon. Työnkehittäminen on yksi keino pysyä myös jatkossa kilpailukykyisinä työnantajamarkkinoilla. Innovatiivisuuden ja jatkuvan kehittämisen pitkät perinteet Päiväkummussa Hoitokoti Päiväkumpu Oy:n kaikille hoitoyksiköille ja ryhmäkodeille on myönnetty ISO 9001:2008 standardin mukainen laatusertifikaatti. Sertifikaatti on osoitus laatutyöstä, jonka yhtenä tavoitteena on asiakaslähtöinen toiminta sekä toiminnan jatkuva kehittäminen. Tämän projektin myötä Päiväkummulle laaditut projektisuunnitelman runko ja siihen liittyvä kehittämisprojektin raporttirunko ovat hyviä työkaluja yrityksemme toiminnan edelleen kehittämisessä. Hoitokoti Päiväkumpu on ollut aina innokas kehittämään toimintaansa ja Kehityskohteita ja johtopäätelmiä Projekti kahden ryhmäkodin yhteistyön lisäämisessä sujui melko hyvin odotusten mukaan. Havaittu pieni muutosvastarinta oli ennakoitavissa, sillä tämä kuuluu aina uudistuksiin ja muutoksiin. Vaikka tiedottamista yritettiin tehdä parhaan mukaan ja antaa aikaa ajatusten vaihdolle, löytyi aina joku, joka ei ollut kuullut asiasta tai tieto oli muuttunut matkalla. Tiedottamiseen ja yhteisiin palavereihin olisi siis pitänyt kyetä järjestämään lisää aikaa ja resursseja. Jotta työnkierto toteutuu jatkossakin jouantamaan arvoa innovatiivisuudelle ja kehittämistyölle. Nämä ovat mahdollistaneet myös tämän projektin toteutumisen. Työssä jaksaminen ja asukaslähtöisyys lähtökohtina Taloustutkimuksen v. 2013 tekemä henkilöstön tyytyväisyyskysely osoitti, että henkilöstömme on pääosin erittäin tyytyväistä ja sitoutunutta työhönsä. Tulokset olivat pysyneet ennallaan työeläkeyhtiö ELOn syksyllä 2014 tekemässä työtyytyväisyyskyselyssä, josta kerrotaan lisää toisaalla tässä lehdessä. Vuoden 2013 tutkimuksessa nousi esille muutamia kehityskohteita, jotka vaikuttivat osaltaan projektin aiheen valintaan: työn henkinen ja fyysinen kuormittavuus koettiin joissakin ryhmäkodeissa melko korkeiksi. Kehittämisprojektin tavoitteena on ollut lisätä henkilökunnan jaksamista ja motivaatiota työssään työnkierron myötä sekä huomioida lähiesimiesten erityisosaamista ja sitä kautta myös heidän jaksamistaan ja työnmielekkyyttään. Lisäksi erityisen tärkeänä seikkana on ollut asukkaiden hyvän hoidon laadun takaaminen elämän loppuun asti tuttujen hoitajien jatkaessa työskentelyä heidän kanssaan ryhmäkodin vaihdoksesta huolimatta. Esimiehenä olen halunnut kehittää osaamisen johtamista yksikössäni. Tässä tavoitteena on jatkuva osaamisen kehittäminen ja muutoksiin vastaaminen. Hoitokoti Päiväkummun strategialinjauksen ja toimintasuunnitelman sekä henkilökunnan osaamiskartoitusten ja kehityskeskusteluiden pohjalta rakensin projektisuunnitelman, jossa koko organisaatiota ja hoitoalan työtä voidaan kehittää kokeilumme pohjalta. Kaikille on mahdollista itsensä kehittäminen ja oppimista tulee kannustaa. Projektissa korostui myös asukkaiden merkitys; mietimme entistä enemmän asukkaiden kannalta hoidon suunnittelua, toteutusta ja jatkuvuutta. Lisäksi hoitajilla on mahdollisuus mm. vastuuhoitajan tehtävänkuvan pohjalta kasvattaa vastuutaan ja osaamistaan huomioimalla asukkaan tärkeys ja osallisuus ryhmäkodissa. Projektin myötä olemmekin onnistuneet muuttamaan työnsuunnittelun käytäntöjä entistä asukaslähtöisemmiksi. Ryhmähengestä ja työnkierrosta lisää voimaa arkeen Toiveena on ollut myös lisätä ryhmähenkeä, pitää yllä työntekijöiden hyviä keskinäisiä suhteita sekä lähentää omaisten ja työntekijöiden välisiä suhteita. Lisäksi projektissa on yritetty ottaa huomioon myös y-sukupolven edustajien kasvava määrä ja heidän odotuksensa nykypäivän työpaikasta: koulutus- ja kehittymismahdollisuudet sekä työssä joustavuus. Projektin tarkoituksena oli saada lähihoitajille arkeen mielekkyyttä työnkierrolla sekä lisäaikaa lähiesimiehille esimiestyöhön muuttamalla heidän työtehtäviään. Tästä muutoksesta hyötyvät myös asukkaat; asukkaat tulevat aktiiviseen ryhmäkotiin, jossa toimintakykyä pidetään suunnitelmallisesti yllä, ja kun sairaus etenee vieden mm. liikuntakyvyn, siirtyy asukas toiseen ryhmäkotiin, jossa puitteet on järjestetty fysioterapeutin toimesta heille parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi työnkierto mahdollistaa sen, että tuttu hoitaja on läsnä eivätkä elämänkaaritiedot, tavat ja tottumukset jää kansioon toiseen ryhmäkotiin siirryttäessä. Myös omaisille on helpompaa, kun tutut hoitajat jatkavat yhteistä taivalta saattohoitoon asti. Tavoitteena oli selvittää myös voidaanko tämän kehitysprojektin tuloksia käyttää hyväksi Hoitokoti Päiväkummun muissakin yksiköissä. Työonohjauksesta tukea muutosprosessiin Projektin alkaessa syksyllä 2013 Ainolan ja Vipulan ryhmäkotivastaavat vaihtoivat ryhmäkoteja keskenään viikon välein. Tammikuussa 2014 ryhmäkotien hoitajat aloittivat työnkierron kolmen viikon jaksoissa. Molempien ryhmäkotien koko henkilökunta kävi sovitusti työnohjauksessa kuusi kertaa lokakuun 2013 ja toukokuun 2014 välillä. Työnohjauksen tarkoituksena oli tutustua uusiin työtovereihin ja suunnitella yhdessä hyvällä yhteishengellä yhteistä ja toimivaa projektia. Yhteistyö ja tiimin motivointi oli tärkeää varsinkin alussa, kun suunnitelmiin tuli yllättäviä muutoksia. Työntekijöiltä tuli hyviä ajatuksia siitä, mitkä asiat toimivat ja mitkä vaativat korjausliikkeitä. Tehtäviini kuului myös työroolien ja aikataulujen suunnittelu ja arviointi yhdessä ryhmäkotivastaavien kanssa sekä koko henkilöstön kuuntelu ja viestinnän tulkinta. Ohjausprojektille katsauksen vienti tapahtui välitykselläni noin kerran kuussa johtoryhmässä. Ryhmäkotivastaavat jakoivat tieto-taitoa ja ylläpitivät motivaatiota ryhmäkodeissa ja tekivät yhteistyötä keskenään. Lisäksi heille kuului hoitajien perehdytys ryhmäkotiensa asioissa. Ryhmäkotipalaverit toimivat tässä keskeisessä roolissa. Muu yhteistyötoiminta esim. apteekin, terapeuttien ja muiden alihankkijoiden kanssa jatkui ennallaan. Alustavat tulokset hyviä Väliarvioinnin tuloksena hoitajat ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä työnkiertoon ja työnkuvan vaihtoon. Erityisesti lähiesimiehet ovat tyytyväisiä uuteen toimintaan ja kokevat työnhallinnan mielekkäämmäksi. Työnkierron aikaansaamana toiminta on muuttunut järjestelmällisemmäksi, ja myös palaute omaisilta on ollut positiivisempaa aiempaan verrattuna varsinkin Vipulassa. Lisäksi henkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Se, miten olemme onnistuneet tässä projektissa, laadun määrän arvioinnissa, näkyy seuraavissa henkilöstö-, asukas-, ja omaistyytyväisyyskyselyissä loppuvuodesta 2014 sekä tulevina vuosina. Jatkuva palaute on meille arvokasta, jotta voimme edelleen kehittyä. Itä-Pasilan yksikön vastaava hoitaja Sanna Kylliö. hevasti, tulee Ainolan ja Vipulan asiat sopia ja järjestää mahdollisimman samalla tavalla, esimerkiksi viestintään, tiedonkulkuun ja vastuuhoitajien tehtävänkuviin ja tavaroiden säilytyspaikkoihin liittyen. Edellä mainittuja asioita olemme jo pyrkineet yhtenäistämään, ja tämä on osoittautunut tärkeäksi tavoitteeksi. Hoitajat tulisi saada vieläkin aktiivisemmin mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteisiä käytäntöjä, ja myös palautetta tulee antaa säännöllisemmin koko henkilöstölle. Edellä mainitut seikat pitävät yllä motivaatiota ja lisäävät sitoutumista. Projektista pysyväksi käytännöksi Projekti on ollut hyvä oppimiskokemus, jos ajatellaan muita ryhmäkoteja, joissa painitaan mahdollisesti myös samojen haasteiden kanssa eli esim. esimiehen erityisosaamisen hyödyntämisen ja ajankäytön hallinnan sekä työntekijöiden vaativassa työssä jaksamisen parantamisen kanssa. Projektia on tarkoitus jatkaa Ainolassa ja Vipulassa väliarvioinnin jälkeen pysyvänä käytäntönä. Projektin myötä oli iloista havaita, kuinka hieno ja upea henkilöstömme on. Ilman sitoutuneita ja joustavia hoitajia tämä projekti ei olisi ollut mahdollinen eivätkä tulokset näin onnistuneet! 12 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 13
Tapahtumia Taideryhmä joka tiistain kohokohta Ahtialassa Teksti ja kuvat: Henriikka Järvenperä alpakkavierailu Teksti ja kuva: Tuija Mäkelä Marraskuussa Länsi-Pasilan yksikössä vieraili erikoinen, nelijalkainen vieras. Pehmoinen alpakka valloitti jokaisen rauhallisuudellaan ja lempeillä piirteillään. Alpakkaa saivat silittää ja syöttää niin asukkaat kuin hoitajatkin. HENKILÖKUNNAN PIKKUJOULUt Teksti ja kuva: Paula Malmberg Koko Hoitokoti Päiväkumpu konsernin eli Hoitokoti Päiväkummun, Päiväkummun Kotihoidon sekä Päiväkummun Kodinhoidon yhteisiä henkilökunnan pikkujouluja vietettiin marraskuun alussa juhlavissa mutta riemukkaissa merkeissä Kilta-salissa Helsingin keskustassa sadan hengen voimin. Illan ohjelmaan kuului puheen ja ansiomerkkien sekä muiden huomionosoitusten jaon lisäksi riemastuttavan hauska Jacke Björklundin stand-up esitys sekä roima annos iloista yhdessäoloa. isänpäivä Mirja Ilkan pitämään taideryhmään osallistuu melkein jokainen Ahtialan ryhmäkodista. Ahtialassa on muutama kunnon luova taiteilijakin. Kaisalla on luovuus verissä. Käsityöt ja maalaaminen ovat kulkeneet läpi elämän Kaisan harrastuksissa. Hän on jopa maalannut oman kotitalonsa ja kuva koristaa hänen huonettaan. Heikki on ollut ammatiltaan insinööri. Hänen isänsä Toivo Paatela perusti veljensä Jussi Paatelan kanssa arkkitehtitoimiston vuonna 1919. Veljekset menestyivät kovasti erilaisissa arkkitehtuurikilpailuissa ja olivat mukana toteuttamassa mm. Tampereen kaupunginkirjaston, Keski-Suomen keuhkotautiparantolan sekä Helsingissä sijaitsevien Anatomian laitoksen ja Atlas-pankin suunnittelutöitä. Heikki käyttää aikaa piirtämiseen ja maalaamiseen myös taideryhmän ulkopuolella. Taideteoksilla on aina joku tarina ja ne ovat usein hyvin yksityiskohtaisia. Taideryhmässä 4.11. Heikki piirsi erikoisen taideteoksen, josta alun perin piti tulla enkeli, mutta seuraava teoksen muoto olikin munuainen ja lopulta teos olikin paha pöhnä eli krapula. Muuntautuvaa ja elävää taidetta hetkessä! Kaisa otti mallia kuvakirjasta ja piirsi linnuista elävän näköisen teoksen käyttäen värejä ja utuisuutta. Maaret piirsi eräässä taideryhmässä kolme enkeliä. Hän kertoi, että teos sai alkunsa siitä, että hän on laulanut Enkeli taivaan -laulua usein. Ahtialassa taideteokset pääsevät myös osaksi sisustusta ja yhteistä tunnelmaa. Seinästä otetussa kuvassa on käytetty kesällä taiteltuja perhosia seinäkoristeina. Isänpäivää juhlistetaan yksiköissä perinteisesti kakkukahvein sekä ruusuin. Voitto Vellamosta nauttimassa tämän vuoden isänpäiväkahveista. ilmatar luonnon TIETEEllisessä museossa Teksti ja kuva: Tuija Mäkelä Ilmattaren suunniteltu kesäretki Korkeasaareen vaihtui sateisen sään vuoksi retkeen Luonnontieteelliseen museoon. Museossa kiertelimme erikokoisissa ryhmissä eri kerroksissa olevissa näyttelyissä. Mukana olivat asukkaat, henkilökuntaa sekä nuoret kesätyöntekijät. Näimme monia mielen- kiintoisia asioita, jotka kirvoittivat hauskoja keskusteluja mm. mammuteista ja tiikereistä. Näyttelyissä kiertelyn jälkeen söimme maistuvat eväät museon ylimmän kerroksen tasanteella. Matka takaisin kotiin taittui iloisissa merkeissä, ja osa retkiseurueesta vietti sen karaoketaksissa laulaen. 14 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 15
Tapahtumia Tapahtumia Ilmattaren Olavi Virta retki juhannusvihdat Teksti: Paula Malmberg, Kuvat: Ilmatar Länsi-Pasilan yksiköstä ryhmäkoti Ilmattaresta tehtiin retki kesäkuussa Ola!-musiikkinäytelmään Helsingin Tervasaareen. Näytelmän toteuttivat yhteistyössä Teatteri Helsinki sekä Sibelius Akatemia. Ilmoille kajahtivat Olavi Virran tunnetuimmat esitykset eli soinnut mm. kappaleista Hopeakuu, Punaiset lehdet, Ajattelen sinua aina sekä Tiikerihai. Kesäkuinen kolea sää ei suosinut retkeläisiä, mutta hymy oli silti herkässä! Juhannuksen valmistelua Vuosaaressa. Kukkia ja koivuja on laitettu esille tuomaan keskikesän tunnelmaa. naisten kymppi tassuterapeutti Upea joukko päiväkumpulaisia osallistui jälleen perinteiseen henkilökunnan Tyhy-tapahtumaan eli Naisten Kympille kesän alussa. Hellällä hoivalla huipputuloksiin! Tassuterapeutti Veeti vierailee säännöllisesti ryhmäkoti Vanamossa asukkaiden ja työntekijöiden ilona. Ahtialan syntymäpäiväsankareita jumppa Teksti ja kuvat: Henriikka Järvenperä & Patricia Kulpakko Suomen Fysiogeriatria pitää ryhmäkodeissa ergonomiaryhmiä. Tässä Vellamon ryhmäkodin asukkaat vauhdissa. Ahtialassa syntymäpäiviä juhlitaan aina pidemmän kaavan mukaan. Aamulla asukkaat saavat herätyksen yhteydessä kukkasia ja lahjoja vastuuhoitajiltaan, ja iltapäivällä juodaan kakkukahvit. Kuohuviinillä kilistellään yleensä aamulla sängyn vieressä sekä vielä päiväkahvilla kaikkien kesken. Asukkaiden omat toiveet otetaan toki huomioon ja myös omaisille tarjoillaan mielellään syntymäpäiväkahvit. Kuvissa Kaisa (kuvassa oik.), joka täytti 92 vuotta. Hän juhlii syntymäpäiviä ystävänsä kanssa. Heikki, 86 vuotta, on saanut vastuuhoitajaltaan pussillisen lahjoja. Maaretin 62-vuotissyntymäpäivä ajoittuu kesäkuun alkuun ja pöydän kukkaset on kerätty suoraan luonnosta. 16 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 17
Tapahtumia Tapahtumia Vapaaehtoistyöntekijänä Vuosaaren yksikössä Teksti ja kuva: Patricia Kulpakko Värityskuvat Teksti ja kuvat: Henna Harmaala Hoitokoti Päiväkumpu Facebookissa Vuosaaren seurakunnan työkokeilija Niina Tuovinen kävi laulamassa ja laulattamassa Vuosaaren Ahtialan ja Vellamon asukkaita keväällä 2014. Vuosaaren seurakunnan työntekijän yhteyksien kautta Niina pääsi Vuosaaren ryhmäkoteihin ilahduttamaan asukkaiden arkea. Hän kertoo kokemuksen olleen todella kasvattava ja asukkaat ovat jääneet hänelle sydämelle. Niina suositteli muillekin vapaaehtoistyötä ryhmäkodeissa. Hän kokee, että maailma avartuu, kun menee sinne, mikä ei ole itselle tuttua. Ihmisen elämä on arvokasta viimeiseen henkäykseen saakka, Niina toteaa lopuksi. Värityskuvien värittäminen on suosittua Kotipolussa. Monet asukkaat ja asukkaiden ystävätkin ovat siitä innostuneita. Jussi kertoo, että kuvia värittämällä oppii tekemään taidetta ja se on hyvää ajanvietettä. Jussin lempikuvia ovat eläimet ja romanttiset kuvat. Ari värittää mieluiten naishahmoja. Hoitokoti Päiväkummun Facebook-sivut on avattu. Tervetuloa peukuttamaan ja seuraamaan arjen ja juhlan tapahtumiamme! Pidämme hyvää huolta kodistasi Helmi Kodinhoito on pääkaupunkiseudulla toimiva kodin palveluihin erikoistunut yritys. Tavoitteemme on tuottaa asiakkaillemme kodinhoitopalveluja luotettavasti, laadukkaasti ja ammattitaidolla. Kodinhoitopalveluja voit tilata joko kertaluonteisesti tai tehdä sopimuksen jatkuvasta palvelusta. perus- ja ylläpitosiivoukset muuttosiivoukset ikkunanpesut silitys Ota yhteyttä ja varaa aika ilmaiseen kartoituskäyntiin kotonasi! Laaditaan yhdessä kodinhoito-ohjelma, joka sopii sinun tarpeisiisi! Puh. 010 423 6460 asiakaspalvelu@helmikodinhoito.fi www.helmikodinhoito.fi Mikonkatu 8 A, 9. krs, 00100 Helsinki Yhteistyössä Arin lempivärityskuvia ovat naishahmot. Jussi pitää eniten eläinten värittämisestä. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse eikä yksin! Päiväkummun Kotihoidosta saat luotettavaa apua arkeen, yksilöllistä hoitoa ja kuntoutusta niin lyhyt- kuin pitkäaikaiseenkin tarpeeseen. Hyödynnä kotitalousvähennys! Kysy palveluistamme lisää puh. 050 344 2254 tai käy kotisivuillamme: paivakummunkotihoito.fi Kotisairaanhoito Lääkäripalvelut Kotihoiva Kotihoidon tukipalvelut Omaishoitajan lomitus Lapsiperheiden kotipalvelu 18 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 19
Hoitokoti Päiväkumpu mukana Yleisradion #hyväteko kampanjassa - linnunpönttötalkoissa koteja siivekkäille asukkaille Teksti: Tytti Lahtinen, Kuvat: Tytti Lahtinen Osallistu #hyväteko kampanjaan ja tule tekemään pieni hyvä teko! Lisätietoja: yle.fi/hoivakotikuntoon sekä yksiköiden vastaavat hoitajat: Itä-Pasilan yksikkö/sanna Kylliö: 050 382 0414 Länsi-Pasilan ja Vuosaaren yksikkö/ Tytti Lahtinen: 050 354 9099 Yleisradion A-Studiossa on pyörinyt tämän syksyn ajan Hoivakoti kuntoon sarja, jossa on seurattu somerolaisen hoivakodin arjen muuttumista, kun kolme asiantuntijaa ovat antaneet neuvoja ja arjen vinkkejä liittyen mm. hoivakodin toiminnan kehittämiseen sekä asukkaiden viriketoimintaan. Tähän sarjaan liittyen Yleisradio lanseerasi alkusyksyllä #hyväteko kampanjan, jossa myös Hoitokoti Päiväkumpu on mukana. Kampanjassa mukana olevat hoivakodit ovat haastaneet kaikki suomalaiset mukaan olemaan apuna hoivakotien arjessa tekemällä pieniä hyviä tekoja hoivakodeissa asuvien asukkaiden hyväksi. Viherhuone muuntautui hetkeksi linnunpönttöverstaaksi, kun asukkaat ja Mikko Hynninen laittoivat hiomapaperit pyörimään. Seurustelua, laulua, radiojuttu ja lahjoitus Päiväkummunkin asukkaat ovat saaneet nauttia pieniä hyvistä teoista, kun apua on saatu kampanjan tiimoilta mm. ulkoiluihin ja seurusteluun. Väinölässä on käynyt asukkaita laulattamassa kaksi viimeisen vuoden sosionomi-opiskelijaa, ja Vuosaaren yksikössä asukkaiden kanssa seurustelemassa ja ulkoilemassa käy eräs kampanjan myötä Päiväkummun löytänyt vapaaehtoinen. Itä- Pasilan yksikköön kampanja on houkutellut mm. kaksi YleX kanavan toimittajaa, jotka seurustelivat ja pelailivat asukkaiden kanssa sekä tekivät vierailustaan pienen jutun radioon. Radiojutun kuuli eräälle Kullervon asukkaalle tuttu taho, joka päätti lahjoittaa Kullervon asukkaille joulutervehdyksenä 1500. Lämmin kiitos tästä lahjoituksesta! Kullervossa on käynyt lisäksi myös eräs toinen kampanjasta innostunut vapaaehtoinen asukkaiden kanssa seurustelemassa. Linnunpönttöjä Keskuspuistoon Myös toimittaja Mikko Hynninen Yleisradiosta innostui kampanjasta ja halusi tehdä hyvän teon Päiväkummun asukkaiden iloksi. Yhdessä Mikon kanssa päätimme toteuttaa linnunpönttöjen rakennustalkoot, joista jo edellisvuotena olimme ryhmäkodin asukkaiden kanssa haaveilleet. Hyvän suunnittelun ja Pertsan korvaamattoman avun turvin pääsimme pönttöjen rakennukseen 16.10. Olavi iloisena onnistuneen projektin päätteeksi. Länsi-Pasilan yksikön Viherhuone muuttui hetkessä työverstaaksi ja asukkaat saivat hiomapaperit käteensä. Huolellisen hiomisen jälkeen valmiiksi sahatut osat liitettiin toisiinsa Mikon asiantuntevassa ohjauksessa. Osa talkoolaisista oli jo useamman pöntön elämässään rakentanut ja he osasivat kertoa, minkä kokoinen lentoreiän tulee olla. Työn lomassa ajatukset lensivätkin jo ensi kevääseen ja pönttöjen mahdollisiin asukkaisiin. Toiveena on, että saamme pöntöt kiinnitettyä läheisen Keskuspuiston puihin. Näin siivekkäiden asukkaiden muuttotouhuja voisi käydä keväisin katsomassa. Kiitos Mikolle, joka upeasti ohjasi ryhmän työskentelyä sekä kiitos myös kaikille muille #hyväteko kampanjaan osallistuneille sekä kaikille muille toiminnassamme mukana oleville vapaaehtoisille apuanne ja pieniä hyviä tekojanne arvostetaan! 20 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 21
Keittiönurkka Keittiönurkka Karpalon tonttujen tohinaa Hoitokoti Päiväkummun jouluperinteet Joulu on täynnä perinteitä, ja perinteistä pidetään kiinni myös Hoitokoti Päiväkummun yksiköissä. Joulun odotuksessa ja joulussa yhtenä keskeisimpänä asiana ovat joulun ajan herkut, joita täällä Päiväkummussa valmistaa oma keittiömme, keittiö Karpalo. Teksti: Mirja Saksa, Kuvat: Shutterstock Joulun aikaan on vipinää ja vilskettä Hoitokoti Päiväkummussa ja etenkin keittiö Karpalossa. Vipinän ja vilskeen lisäksi jouluna on tärkeää pysähtyä ja rauhoittua muistelemaan joulun sanomaa ja nauttia tästä talven kohokohdasta kaikkine herkkuineen, tunnelmineen, tuoksuineen ja perinteineen. Varmastikin jokaisen suomalaisen perheen ja kodin jouluun liittyy jouluperinteitä ja näitä löytyy myös tääl- tä hoitokodista. Tähän artikkeliin on koottu Hoitokoti Päiväkummun omia jouluperinteitä, jotka ovat muodostuneet yhteisiksi perinteiksemme neljäntoista toimintavuoden aikana vietettyjen joulujen myötä. Ennakkovalmistelut turvaavat herkkujen saatavuuden Joulun aika on yksi vuoden tärkeimmistä tapahtumista ja siihen liittyy monenlaista ohjelmaa, joten ennakkovalmistelut ovat tarpeen ja ne tulee aloittaa ajoissa. Ennen marraskuun alkua tehdäänkin ennakkotilaukset tukkutoimittajalle niin kinkun, sillin kuin muidenkin perinteisten jouluherkkujen määristä. Karpalon henkilökunta tarkistaa puutelistan moneen kertaan, jotta kaikki tarpeellinen löytyy varmasti juhlapyhien ruokapöydistä. Ennakkovalmisteluihin kuuluu myös joulunajan toimituspäivien varmistaminen. Kuten tulevana jouluna, sattuu joulu keskelle viikkoa, joten tavaratoimitusten ajopäivät tulee sopia ajoissa. Valmiiden ruokien kuljetukset Itä-Pasilan keskuskeittiöltä Länsi- Pasilan ja Vuosaaren yksiköihin on sovittava kuljetusyrittäjän kanssa, jotta jouluruoat saadaan lämpimänä myös keskuskeittiöstä kauempana asuville asukkaille. Joulun ajan ohjelma- ja koristelupohdintaa Virkku-tiimissä Suuresta osasta joulun valmisteluja huolehtii Päiväkummun oma Virkku-tiimi eli Viriketoiminta-tiimi sekä yksiköiden henkilökunta. Virkku-tiimissä sovitaan hyvissä ajoin siitä, kuka ottaa vastuun mistäkin jouluun kuuluvasta asiasta, kuten esim. joulukukkien ja kuusten hankinnasta. Virkku-tiimissä mietitään myös joulun koristeita sekä omaisten iltojen kutsuja. Koska ruoka on hyvin tärkeä osa joulua, on myös keittiö Karpalon rooli joulunvietossa hyvin suuri. Itse tehtyjä joulupipareita ja muita herkkuja omaistenilloissa Syksyn omaistenillat pyritään pitämään marras-joulukuun vaihteessa jokaisessa yksikössä. Omaisteniltoja vietetään perinteisesti pikkujoulujen merkeissä glögistä, musiikkiesityksistä, yhdessäolosta ja yhteislauluista nauttien. Esitysten jälkeen nautitaan perinteisestä itse valmistetusta, hyvin haudutetusta riisipuurosta ja sakeasta rusinasopasta pienen suolapalan kera. Jälkiruokana on kahvia ja joulutorttuja. Ennen omaisteniltaa kokoonnutaan usein valmistamaan iltaa varten glögin kanssa nautittavia joulupipareita yhdessä hoitajien ja opiskelijoiden kanssa. Hoitajat ja opiskelijat ovat aina suuri apu jouluisissa leivonta- ja askartelupajoissa. Myös lahjojen hankintaan on Päiväkummun tontuilla ja keittiön henkilökunnalla kiire hyvissä ajoin ennen joulua. Perinteisesti joulun alla on muistettu esimerkiksi osaa yhteistyökumppaneista Karpalon valmistamilla jouluisilla kuivakakuilla. Kirkkokonserttien sävelten siivillä joulun tunnelmiin Useana jouluna on mahdollisimman monelle asukkaalle pyritty järjestämään tilaisuus osallistua Lions Club Hki / Malmittarien järjestämään joulukonserttiin Malmin kirkkoon. Tarvittaessa kootaan konserttiin osallistujille pientä suolapalaa ja juotavaa mukaan, mikäli nälkä tai jano yllättää kauneimpia joululauluja kuunnellessa. Ennen joulua järjestetään myös kunkin yksikön alueella oman seurakunnan joulukirkko ehtoollisineen, sillä useiden asukkaiden jouluperinteisiin on kuulunut kirkossa käynti joulun aikaan. Kirkon jälkeen asukkaille tarjotaan kirkkokahvit, jonne keittiö Karpalo valmistaa aina joko suolaista tai makeaa pikkupurtavaa. Itsenäisyyspäivän kuohuviineistä pieniin Lucia-neitoihin Itsenäisyyspäivää vietetään Päiväkummussa aina arvokkaasti juhlallisin menoin. Perinteisiin kuuluu, että pukeudutaan juhlallisesti, laitetaan kunniamerkit rintaan ja kutsutaan juhlapuhuja ja -esiintyjä paikalle. Perinteisiä yhteislauluja ovat olleet mm. Maamme-laulu, Lippulaulu sekä Veteraanin iltahuuto. Karpalo valmistaa päivän juhlamenun huolella ruokineen ja viineineen. Juhlakattaukset ovat kauniin sinivalkoiset, servietit on taiteltu kauniisti ja sinivalkoiset kukka-asetelmat koristavat pöytiä. Päiväkahvin yhteydessä on aina tarjolla Karpalon valmistamaa täytekakkua, joka on koristeltu sinivalkoisin värein. Kahvin yh teydessä nostetaan kuohuviinimalja isänmaan kunniaksi ja lauletaan vielä muutama isänmaallinen yhteislaulu. Illalla Linnan juhlien alkaessa kohotetaan vielä kuohuviinimalja television ääressä olevien kanssa ja seurataan tietysti tarkkaan Linnan juhlien osallistujien pukuloistoa. Linnan juhlien päätyttyä perinteeksi on muodostu- 22 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 23
Keittiönurkka Keittiönurkka nut, että joku hoitajista lukee Eino Leinon Hymyilevä Apollo -runon. Lucian päivänä yksiköiden lähipäiväkotien lapset ovat tuoneet perinteisesti Päiväkummun asukkaille oman tervehdyksensä upeisiin Lucia-asuihin pukeutuneina kauniiden laulujen kera. Pikkuisille enkeleille on järjestetty perinteisesti pienet joulupussit ja juotavaa ennen esiintymistä. Ennen varsinaista joulua henkilökunnan pikkujouluissa hoitohenkilökunta sekä keittiön henkilöstö saa istuutua valmiin pöydän ääreen ja nauttia toisten tekemästä jouluruoasta. Joulukuuset tunnelmaa luomassa Joulukuuset tuodaan ryhmäkoteihin perinteisesti muutamaa päivää ennen joulua ja ne koristetaan iloisten joululaulujen tahdissa päiväkahvin aikaan. Joulusaunaan asukkaita viedään muutamaa päivää ennen aattoa. Olennainen osa joulusaunaa ovat saunakalja sekä joulun tuoksu. Monien asukkaiden omaisilla on ollut tapana vierailla joulun alla omaistensa luona ja tuoda heille joulutervehdys. Osa omaisista jättää joulutervehdyksensä kuusen alle odottamaan aattopäivänä tapahtuvaa joulupukin vierailua. Käpytikka-talossa ja Kotipolun ryhmäkodissa moni suuntaa omaisten luokse joulunviettoon, mutta he, jotka jäävät kotiin, valmistelevat joulua ohjaajien kanssa. Jouluaatto täynnä perinteitä Jouluaattona monet asukkaat tuntuvat heräilevän hieman normaalia aikaisemmin, ovathan tontut silloin jo hyvissä ajoin koristelemassa pöytiä joululiinoin ja -kukin. Tonttujen touhuilua on mukavaa seurailla. Työvuorossa ahertavat työntekijät ovat usein löytäneet jotain jouluista, kuten esim. punaisen essun tai tonttulakin päälleen. Aamupalaa nautitaan usein hivenen kevyemmin ja näin tekevät etenkin myöhään heräävät, jotta puolilta päivin tarjottavalle joululounaalle olisi tilaa. Aamupalalla asukkaat saavat syödä omien tottumustensa mukaan esimerkiksi omena-kanelijogurttia, viiliä tai kaurapuuroa. Jo aamulla on mahdollista maistella myös lämmintä glögiä ja joululimppua. Vähän ennen puolta päivää väki kokoontuu ryhmäkotien yhteisiin tiloihin ja päivän juhlallinen osuus aloitetaan yhteisellä glögillä. Kahdentoista aikaan tuleva joulurauhan julistus kuunnellaan televisiosta. Tämän jälkeen joku asukkaista tai hoitajista lukee jouluevankeliumin ja yhteislauluna lauletaan vielä ennen syömään ryhtymistä Enkeli taivaan virren ensimmäinen ja viimeinen säkeistö. Joululounaan syömiseen käytetään reilusti aikaa, sillä Karpalosta tuodaan moninainen määrä joulun herkkuja. Vaikka joulun menu saattaa hivenen vaihdella vuodesta toiseen, tarjoillaan aina ensin alkupaloja: tilliperunoita, graavikalaa, tilli-smetanakastiketta, useita lajeja silliä, rosollia ja sienisalaattia. Kun alkupalat on syöty, täytetään puhtaat lautaset kinkulla ja laatikoilla. Ruokajuomana on tavallisempien vaihtoehtojen lisäksi kotikaljaa, viiniä ja olutta. Ruoan annetaan hivenen laskeutua ennen päiväkahvia ja joulutorttua. Kun ovelta kuuluu koputus päiväkahvin aikaan, kajahtaa ilmoille kaikille tuttu laulu: Joulupukki, joulupukki, valkoparta vanha ukki. Pukki ei tietystikään ehdi jokaiseen yksikköön samaan aikaan, vaan Korvatunturille ollaan yhteydessä hyvissä ajoin ja laaditaan aikataulut, milloin olisi paras hetki vierailla kussakin yksikössä. Koska pukki on aina kovin kiireinen aattoiltoina, kaikkia lahjoja ei ennätetä avaamaan pukin läsnä ollessa, vaan niitä avataan ja ihastellaan pitkin iltaa. Myöskään joululaulujen laulaminen ja kuunteleminen ei lopu pukin käyntiin, vaan niistä nautitaan päivän myöhempinäkin tunteina. Päivälliselle ryhdytään viiden maissa, jolloin tarjoillaan jouluinen riisipuuro manteleineen. Illalla vielä ennen nukkumaanmenoa on mahdollista nauttia mm. jouluisia leikkeleitä, joululimppua, hedelmiä sekä teetä, kahvia tai glögiä mieltymysten mukaan. Joulu- ja tapaninpäivän juhlallisuudet ja herkut Joulupäivänä 25.12. osa asukkaista herää aikaisin aamulla katsomaan tv:stä tulevaa jouluaamun jumalanpalvelusta. Joulupäivän herkuttelu jatkuu, kuten myös joululaulujen laulaminen ja kuuntelu. Aikaa varataan myös levolle, lueskelulle ja rentoutumiselle. Joulupäivän aamuna on tarjolla riisipuuroa maidon ja kaneli-sokerin kanssa ja kyytipoikana syödään leikkeleitä. Joulupäivän lounaalle vaihdetaan tarvittaessa puhtaat pitkät liinat ja katetaan joulupäivän juhlakattaus pöytään servietit kauniisti taittaen. Joulupäivän menu koostuu yleensä kalkkunasta ja siihen sopivasta kastikkeesta sekä joulujuureksista. Jälkiruokana on usein ollut kovasti pidettyä puolukkajäädykettä. Juhlalounaalla tulee olla tarjolla myös juhlajuomia, joten viiniä ja kotikaljaa on tarjolla. Aterioitaessa ei saa olla kiire, vaan rauhoitutaan todella nauttimaan juhla-ateriasta hitaasti ja rauhallisin mielin. Joulupäivän päivällisellä keittiö Karpalo on tarjonnut perinteisesti joulukaloja perunan, kananmunan ja salaatin kera. Tapaninpäivänä 26.12. on ollut mukavaa muistella entisaikojen jouluja ja tapaninpäivän ajeluita. Päiväkummussakin piipahtaa usein tapaninpäivän ajelulla olevia omaisia, jotka usein ottavat omaisiaan mukaan ajelulle. Tapaninpäivän lounasta syödään myös juhlallisesti, sillä pöytään tuodaan tällöin herkullista kinkkua ja laatikoita sekä sienisalaattia ja päivälliseksi tarjoillaan punajuurikeittoa lämpimän leivän kera. Malja uudelle vuodelle Uusivuosi toivotetaan tervetulleeksi 31.12. Uudenvuodenaattona tehdään taikoja eli valetaan tinaa kaikkien kynnelle kykenevien kanssa ja kerrataan kuluneen vuoden tapahtumia. Uudenvuodenaaton lounaalla tarjotaan keitettyjä nakkeja, perunasalaattia ja vihreää salaattia ja vuoden viimeistä päivää juhlistetaan kuohuviinillä. Uudenvuodenpäivänä 1.1. pohditaan usein mitä tuleva vuosi tuokaan tullessaan. Päivää vietetään hyvin syöden ja juhla-ajasta nauttien. Pöydät katetaan jälleen pitkillä liinoilla ja koristellaan kauniisti taitetuilla servieteillä. Uudenvuodenpäivän lounaalla on tarjolla yleensä maukasta, hyvin maustettua lihapataa, lämmintä kaalisalaattia ja jälkiruokana vielä ripaus joulunmakua piparimausteella maustettuna. Päivällisellä on tarjottu yleensä kermaista kalakeittoa tai vastaavaa. Uudenvuodenpäivän kruunaa iltapäivällä nautittu kahvi Karpalon henkilökunnan tekemän täytekakun kera. Kohti seuraavaa joulua Nuuttipukin myötä Loppiaisena lopetellaan joulun viettoa. Tällöin maistellaan viimeiset jouluglögit ja joulukoristeita keräillään vähitellen pois odottamaan seuraavaa joulua. Tämä on syytä suorittaa loppuun ennen Nuutinpäivää, jolloin pieniä vieraita saattaa tulla tarkistamaan, onko juhlat osattu lopettaa ajallaan! Hyvää joulun aikaa kaikille ja onnea tulevalle vuodelle toivottaa keittiö Karpalon väki! 24 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 25
Gallup Gallup Mielimusiikkia Tällä kertaa perinteisen gallupin aiheena oli musiikki eli pääsemme kurkistamaan, millainen musiikki on asukkaiden sydäntä lähellä. Teksti ja kuvat: Henna Harmaala, Henriikka Järvenperä, Pirjo Laamanen, Tuija Mäkelä, Taimi Turunen ja Shutterstock Se on ihan kaikenlainen musiikki. Kevyttä musiikkia kuuntelen mieluummin, kuten tanssimusiikkia. Aino, Ahtiala Hengellinen musiikki on minusta parasta ja tykkään kuunnella vähän klassistakin. Sirkka, Kotipolku Mielimusiikkiani ovat Simon & Garfunkel, Beatles, vuosien 1955-1969 Suomen listaykköset, Cliff Richard ja Elvis. Markku, Vellamo Kuuntelen mieluiten Beatlesiä, elokuvamusiikkia ja Renegadesia. Anneli, Vellamo Pidän Elviksestä ja Cliff Richardista. Elvis on rockin kuningas! Henri, Ilmatar Kuuntelen paljon klassista musiikkia, mieluiten Vivaldia, koska se on valoisaa. Verdin Heprealaisten orjien kuoro on esteettinen nautinto. Joskus jazz vastaa paremmin mielialaa. Raija, Vanamo 26 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 Hoitokoti Päiväkumpu 2 2014 27
Muistatko Muistatko vielä ne joulut kun verhoina ikkunaa pumpulipallot koristi ja kotona olkihimmeli koko tuvan kaunisti. Muistatko kun itse tehdyt lahjat papereihin käärittiin ja punaisella sinetillä ne tarkoin suljettiin. Muistatko kun kuusen latvassa tähti lailla hopeanauhojen kynttilän liekkien kanssa loivat valoa huoneeseen. Muistatko kun jouluaamuna varhain kirkkoon matkattiin. Reen alla lumi narskui ja loisti tähdet niin. Muistatko kun kirkon penkissä hiljaa papin saarnaa kuunneltiin ja Enkeli Taivaan sieltä jäi soimaan sydämiin. Muistatko Anneli Kammonen www.hoitokotipaivakumpu.fi