1 SIV 4.3.2015, Liite KANSALAISOPISTON TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Laki vapaasta sivistystyöstä, Kirkkonummen kuntastrategia, ylläpitämislupa ja kansalaisopiston arvot ja toiminnan arviointi Laki Vapaasta sivistystyöstä uudistettiin ja se tuli voimaan 1.1.2010. Lain ensimmäisessä pykälässä määritellään lain tarkoitus ja tavoitteet: Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Kirkkonummen kuntastrategiasta kansalaisopiston toiminnassa korostuvat seuraavat näkökulmat: 1. Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla, väestön hyvä elämä; 2. Uudistuva palveluverkko, asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut, tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit; 3. Sitoutunut ja osaava henkilöstö; 4. Tasapainoinen talous. Vuonna 2012 opetus- ja kulttuuriministeriö uudisti kaikkien kansalais- ja työväenopistojen ylläpitämisluvat. Kirkkonummen kunnan sopimusluvassa ylläpitäjäkunta on Kirkkonummi ja sopimuskunta Siuntio. Opetuskielinä ovat suomi ja ruotsi. Kirkkonummen kansalaisopiston koulutustehtävä on määritelty seuraavasti: Kirkkonummen kansalaisopiston Medborgarinstitutet i Kyrkslätt koulutuksessa painottuvat kielten opetuksen aineet, taide- ja taitoaineet, yhteiskunnalliset ja kasvatukselliset aineet, luontoon ja ympäristöön liittyvät aineet, tieto- ja viestintätekniset aineet sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävät aineet. Opisto järjestää lisäksi maahanmuuttajakoulutusta. Kirkkonummen kansalaisopistossa kehitettiin Opetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointimalli vuonna 2014. Se toteutettiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa ja rahoitus oli opetushallituksen Laatu- ja kehittämisrahoituksella. Tässä yhteistyössä yhdessä kansalaisopiston päätoimisen henkilöstön ja eri opetusaineiden tuntiopettajien kanssa työstettiin opiston käyttöön vaikuttavuusarvioinnin viitekehys ja arviointimalli. Ensimmäinen arviointi suoritettiin opiskelijoiden keskuudessa kevätlukukaudella 2014 ja toinen syyslukukaudella 2014. Lisäksi opettajien keskuudessa tehtiin vaikuttavuusarviointi syyslukukaudella 2014. Laki vapaasta sivistystyöstä velvoittaa toiminnan arviointiin, jonka tavoitteena on tukea vapaan sivistystyön kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Kirkkonummen kansalaisopisto ottaa vaikuttavuusarvioinnin pysyväksi toiminnaksi lain velvoitteen mukaisesti. Tehdyssä arvioinnissa kansalaisopistoon opetustyötä ohjaaviksi ja toimintaa edistäviksi arvoiksi nousivat; opiskelijalähtöisyys, innovatiivisuus, yhteisöllisyys, kestävä elämäntapa ja tehokkuus. Kansalaisopistossa opiskelu Kansalaisopisto on paikallinen toimija ja se palvelee kuntalaisia liki 50 opetuspisteessä eri puolilla Kirkkonummen ja Siuntion kuntia. Pääosa opetuksesta annetaan koulujen tiloissa. Eniten opetustunteja on Kirkkonummen koulukeskuksessa. Pienemmät opetustuntimäärät on Masalan Veikkolan koulukeskuksissa. Siuntiossa opetuksen painopiste on Aleksis Kiven koululla. Pienempiä opetuspisteitä pyritään pitämään elävinä opetuksen helpon saavutettavuuden takaamiseksi. Usein pitkien matkojen vuoksi kunnassa se on tärkeätä.
2 Koulujen käyttö kansalaisopiston iltaopetuksessa on noussut aikaisempaa tärkeämmäksi niiden hyvän opetusteknologisen varustuksen vuoksi. Tilojen ja niiden opetusteknisen varustuksen yhteiskäyttö koulujen kanssa on joustavaa ja taloudellisesti merkittävää. Uusien koulurakennusten suunnittelussa pitäisi vielä paremmin ottaa huomioon tilojen yhteiskäytön asettamat haasteet. Opiskelun merkitys Kansalaisopisto on kaikille avoin ja toiminnallisesti neutraali paikka, johon opiskelijan on helppo tulla kehittämään itseään elämän eri vaiheissa. Opiskelu kansalaisopistossa on aina ryhmissä. Kurssitarjonta on laaja, noin 500 eri alan kurssia lukuvuodessa. Kevät- ja syyslukukausina 2014 tehdyissä opiskelun vaikuttavuusarvioinneissa opiskelijat kokivat merkityksellisinä omassa elämässään: yhteisöön kuuluminen ja sosiaalinen vuorovaikutus, käytännön hyöty ja oppimisen ilo, tekeminen ja osaaminen, itsevarmuus ja itsetunto, oppimiskyvyn parantuminen, yhteiskunnallinen osallistuminen, henkinen ja fyysinen hyvinvointi. Omaehtoinen opiskelu kansalaisopistossa perustuu jokaisen opiskelijan omaan kiinnostukseen, vapaaehtoisuuteen ja haluun kehittää omia tietoja ja taitoja. Joillakin kursseilla voi suorittaa tutkinnon (avoin yliopisto, taiteen perusopetus, merenkulun kurssit, ensiapukurssit, järjestyksenvalvoja, hygieniapassi). Suoritetusta tutkinnosta saa todistuksen, jolla on merkitystä muihin opintoihin haettaessa, opitun tunnistamisessa tai kelpoisuuden osoittamisessa. Kohderyhmät ja tasokurssit Kansalaisopiston opetustarjonta pyrkii vastaamaan eri asiakasryhmien tarpeisiin. Kohderyhmien tarpeiden tunnistaminen on kansalaisopiston opetustyön pedagoginen perusta. Siinä tehdään usein hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa; sosiaali- ja terveystoimi, työvoimahallinto, kolmannen sektorin eri toimijat. Kohderyhmiä ovat eri-ikäiset henkilöt 0-98 vuoden välillä, naiset ja miehet, eri koulutustaustaiset ja eritaitoiset henkilöt. Yhteistyöverkoston merkitys korostuu tiettyjen kohderyhmien, kuten vähän liikkuvien, maahanmuuttajien ja senioreiden aktivoinnissa mukaan kansalaisopiston kursseille. Pääpaino on aikuisopiskelijoissa ja aikuisten opettamisessa. Yksinomaan lapsille suunnattua opetusta on taiteen perusopetuksen Käsityökoulun opetus. Lukuvuoden 2015-2016 uusiksi kohderyhmiksi otetaan; kädentaitojen senioreille tarkoitetut päiväkurssit, maahanmuuttajien yhteiskuntaan integroivat kädentaitojen ja liikunnan kurssit sekä perhekurssit, maahanmuuttajien englannin kielen kurssit, kaikki TVT- kurssit, miesten kirjallisuuspiiri. Näiden kurssien suunnittelussa tehdään työtä yhteistyötahojen kanssa. Kurssien toteuttamiseen haetaan opetushallituksen opintoseteliavustusta 19.2.2015 mennessä. Kielten, liikunnan ja tietotekniikan kursseille - samoin kuin tutkintotavoitteisille kursseille - on luotu selkeät tasokuvaukset helpottamaan opiskelijan hakeutumista oikean tasoiselle kurssille. Näissä ryhmissä opiskelu voi jatkua tasolta toiselle eri lukuvuosina. Taide- ja taitoaineiden, luontoja yhteiskunnallisen, terveyden ja hyvinvoinnin kursseilla korostuu yhteisöllisyys ja kurssilaisten välinen vuorovaikutus. Eri-ikäiset, taidoiltaan eritasoiset ja erilaisen koulutustaustan omaavat kurssilaiset kohtaavat ja opiskelun tavoitteet muotoutuvat ryhmän tarpeita vastaavaksi. Opetuksen arviointi Opetuksen arviointeja on suoritettu: Vuonna 2014 luotiin opetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointimalli yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa opetushallituksen laatu- ja kehittämisrahoituksella. Hankkeessa tutkittiin
opetuksen laajempia vaikutuksia opiskelijan elämässä. Ensimmäinen arviointi tehtiin samana vuonna. Arviointityö jatkuu syyslukukaudella 2015, se kohdistuu valittuihin ryhmiin ja tehdään yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Arvioitavia, uutta kokeilevia ryhmiä ovat; senioreiden kädentaitojen päiväryhmät keskustassa, Masalassa ja Veikkolassa, kaikki tieto- ja viestintätekniikan ryhmät, maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutuksen integroivat liikunnan perhe- ja muut kurssit, kädentaitojen opetus sekä miesten kirjallisuusryhmä. Näiden opintoryhmien toimintaan haetaan opetushallituksen opintoseteliavustusta. Vaikuttavuusarvioinnin tulokset otetaan huomioon uuden lukuvuoden suunnittelussa. Luotu opetuksen laatu- ja vaikuttavuusarviointi otetaan pohjaksi jatkuvalle arviointi- ja palautetyölle, mitä jatkossa tehdään kansalaisopiston oman päätoimisen henkilökunnan ja tuntiopettajien työhön kuuluvana lakisääteisenä ja toimintaa kehittävänä työnä. Vuonna 2012 maahanmuuttajien kieli- ja liikunnan koulutuksessa tehtiin vaikuttavuusarviointi. Siinä tutkittiin opetuksen vaikutusta opiskelijan voimaantumiseen, kurssien opettajien kokemuksia opetuksen järjestelyistä sekä yhteistyötyöverkoston toimivuutta. Arviointi tehtiin opetushallituksen laatu- ja kehittämisrahoituksen määrärahalla ja osana Osallisena Suomessa hanketta yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Siihen liittyi myös yhteistyössä EU- Grundtvig Get together hankkeeseen. Vaikuttavuusarvioinnin tulokset huomioitiin lukuvuoden 2012-13 opetusohjelmassa. Lukuvuoden 2015-2016 painopistealueet 3 Maahanmuuttajien määrä Kirkkonummella nousee jatkuvasti ja nousu on ollut erityisen voimakasta viimeisten vuosien aikana. Kansalaisopistolla on pitkät perinteet maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutuksen järjestäjänä Kirkkonummella. Tämä koulutus tehdään yhteistyöverkostoissa kunnan kotouttamistyön, työvoimahallinnon, varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja lukion, terveydenhuollon sekä useiden eri kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Työvoimapoliittinen suomen kielen koulutus Espoossa palvelee hyvin maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita ja sinne on nyt aikaisempaa helpompi päästä pitkäkestoiseen, tasolta toiselle etenevään laajaan kielikoulutukseen. Tämä on helpottanut kansalaisopiston toimintaa maahanmuuttajien suomen kielen koulutuksen tarjoajana. Opetuksen tarjonta on voitu rajata lyhytkestoisemmaksi ja tarkemmin eri kohderyhmille suunnatuksi ja tavoitteellisesti tasolta toiselle eteneväksi. Koulutuksen voi aloittaa entistä joustavammin non-stop periaatteella ja siinä voidaan huomioida erilaisia oppimisvalmiuksia ja -taitoja. Kansalaisopiston vahvuus on integroida maahanmuuttajataustaisia henkilöitä myös opiskeluun kansalaisopiston muilla kursseilla. Kansalaisopisto tarjoaa väylän suomalaiseen yhteiskuntaan. Suurena haasteena on maahanmuuttajakoulutuksen rahoituksen järjestäminen. Osaa koulutuksesta on voitu rahoittaa opetushallituksen opintosetelirahoituksen turvin. Koko opetustuntimäärään se ei kuitenkaan enää riitä. Kirkkonummen kunta saa valtiolta rahoitusta tietyiltä osin maahanmuuttajista aiheutuneisiin kustannuksiin. Osan tästä rahoituksesta tulee kohdentua myös kunnan järjestämään maahanmuuttajien kieli-, kulttuuri- ja yhteiskuntaan integroivaan koulutukseen. Kuntarahoituksella voidaan turvata tavoitteellisen Suomi vieraana kielenä - koulutuksen säilyminen ja kehittyminen tarpeita vastaavaksi Kirkkonummella. Uusia painopistealueita ovat juuri päättyneen, laajan arviointityön jatkaminen ja sen kohdistaminen uusiin kohderyhmiin edellisen arviointi- luvun mukaisesti. Arviointi kohdistetaan erityisesti yhteistyötahojen kanssa tehtävään kehittämistyöhön ja sen arviointiin.
4 Kädentaitojen taiteen perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisen opetuksen laajentaminen Kansalaisopistossa käynnistettiin lukuvuonna 2012-13 lasten ja nuorten kädentaitojen taiteen perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukainen opetus. Ryhmiä on tällä hetkellä kaksi, syksyllä 2012 ja syksyllä 2013 aloittaneet. Syksyllä käynnistetään uusi alkeisryhmä. Opetuksessa kehitetään yhteistyötä kuvataidekoulun kanssa yhteisten rajapintojen hyödyntämisessä. Henkilökunnan toimenkuvien tarkastaminen Kansalaisopistolla on kolme päätoimista opettajaa; opetusalat ovat kielet, kädentaidot ja liikunta. Jokainen päätoimista opettajista kehittää, suunnittelee, koordinoi ja hoitaa työnjohdon oman opetusalansa tuntiopetukseen. Päätoimisen opettajan toimenkuvassa opetustyön tuntimäärä on 530/580 opetustuntia lukuvuodessa ja ns. muun työn 350 tuntia. Muun työn tuntimäärä ei riitä opetusalan kehittämiseen silloin, kun kyse on erilaisista hankkeista ja ulkopuolisen rahoituksen hankkimisesta niihin. Suurin haaste on tällä hetkellä liikunnan opetuksessa, jossa on jo ollut useita vuosia ulkopuolisella rahoituksella rahoitettuja hankkeita. Kansalaisopiston OVTESssä on suunnittelijaopettajan nimike, jossa kokonaistuntimäärä on 1200 tuntia. Liikunnan päätoimisen opettajan toimenkuva vastaa talousvastuun osalta ja muulta laajuudeltaan jo nykyisellään suunnittelijaopettajan toimenkuvaa, ja siksi on perusteltua muuttaa toimi suunnittelijaopettajan toimeksi. Kansalaisopisto ja kuvataidekoulun hallinnolliset prosessit ovat yhtenevät ja tätä työtä kehitetään edelleen. Opetustilojen järjestelyt, liikuntatilat ja päiväopetustilat Koulujen liikunnan opetustilojen varaaminen vie paljon työaikaa helmikuussa kesken opetuskauden. Toisaalta lopulliset päätökset tiloista saadaan vasta kesäkuussa opettajien jo mentyä kesälomalle. Ajankäytöllisesti tehokasta olisi myöntää käyttövuorot kahdelle vuodelle peräkkäin. Tällöin tilojen varaamiseen käytettävä aika voitaisiin suunnata sisällölliseen kehittämiseen. Kansalaisopistolle tehokkainta on hakea tilat oman Hellewi -hallintaohjelman kautta, josta saamme kaikkien kurssien vuorot nopeasti sähköisesti tai paperilla. Useilla paikkakunnilla kunnan omat toimijat, kuten kansalaisopisto, voi varata tarvitsemansa liikuntatilat ennen niiden laittamista liikuntajärjestöjen hakuun. Tämä olisi toimiva järjestelmä myös Kirkkonummen kunnassa ja vähentäisi päällekkäisiä hakemuksia. Tämä käytäntö ei mitenkään lopettaisi sitä yhteistyötä ja liikuntavuorojen aikojen sovittelua, mitä tehdään tarvittaessa jatkuvasti. Liikuntatilojen tilaongelmia helpottaisi paljon, mikäli keskustaan saadaan 100-200 m2 rauhallinen liikuntaan ja tanssiin soveltuva matala tila, joka olisi käytettävissä myös päiväopetukseen sekä viikonloppukursseille. Veikkolassa Vuorenmäen koulun ja uuden nuorisotilan liikuntatilat ovat mahdollistaneet liikunnanopetuksen monipuolistamisen ja päiväopetuksen järjestämisen senioreille. Tilojen yhteiskäyttö koulujen kanssa luo paljon mahdollisuuksia. Suurin ongelma on päiväopetustilojen puuttuminen Kirkkonummen keskustasta. Tämä on suuri haaste ikääntyneelle väestölle tarkoitetun opetustarjonnan järjestämiseksi koko toiminta-alueella. Ulkopuolinen rahoitus ja hankkeet Lukuvuoden 2015-2016 avustushakemukset
5 Kansalaisopisto hakee opetushallituksen opintoseteliavustuksia maahanmuuttajien eri kohderyhmille järjestettävään kieli- ja kulttuurikoulutukseen sekä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden integroimiseen normaaliin opiston toimintaan, TVT-koulutukseen ja kokeellisiin, eri yhteistyötahojen kanssa toteutettaviin senioreiden kädentaitojen päiväopetuskokeiluihin ja miesten lukupiiriin. Hakuaika päättyy 19.2.15 Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on haettu Liikunta yhdistää hankkeeseen avustusta maahanmuuttajien ja kantaväestön integroimiseen liikunnan avulla Yhteistyöverkostot Kansalaisopiston opetus tehdään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa terveydenhuollon, kunnan eri toimijoiden, kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Painopistealueena kaikissa oppiaineissa on yhteistyön ja yhteistyöverkostojen lisääminen. Se lisää niin opetuksen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja se on erinomainen tapa rekrytoida uusia opiskelijoita ja toimijoita mukaan toimintaan. Kestävän kehityksen ja ekologisuuden opetuksessa jatketaan yhteistyötä paikallisten luontoyhdistysten kanssa. Opetuksen laajuus ja opetustuntijako Lukuvuonna 2015-16 kansalaisopiston opetustuntimäärää voidaan pitää edellisen lukuvuoden tasolla. Opetustuntimäärää on vähennetty liki 1000 opetustuntia 3 edellisen kalenterivuoden aikana talousarvion tasapainottamiseksi. Samaan aikaan opiskelijamäärä on pienentynyt 500 opiskelijalla. Lukuvuoden 2015-2016 opetustuntimääräksi tulee 11000. Opetustunnit jakautuvat lukuvuonna 2015-2016 opetusaloittain seuraavasti: syksy 2015 kevät 2016 Avoin yliopisto 100 100 Kielet 1550 1550 Taide- ja taitoaineet 1800 1800 Tietotekniikka 200 200 Yhteiskunnalliset ja luonnontieteelliset aineet 400 400 Liikunta, tanssi ja terveys 1450 1450 Lukuvuonna 2013-2014 opiskelijoita oli suurimmissa opetusaineissa seuraavasti: Kielet 878 opiskelijaa/ 2998 opetustuntia. Taitoaineet 702 opiskelijaa/2364 opetustuntia Liikunta 2876 opiskelijaa/ 2751 opetustuntia Lukuvuoden 2015-2016 kurssit eri aineryhmissä: Avoin yliopisto: kasvatustiede perusopinnot ja aineopinnot Kielet: suomi vieraana kielenä, ruotsi, englanti, espanja, italia, japani, kiina, latina, nykykreikka, portugali, ranska, saksa, venäjä, viro Taitoaineet: käsityökoulu, keramiikka, lasi, mosaiikki, hopea, posliini, erikoistekniikat ja
6 teemakurssit, huovutus, ompelu, perinnetekstiilit, kudonta, puu- ja metallityöt, koristemaalaus, verhoilu ja entisöinti, kädentaitojen perhe- ja seniorikurssit sekä integroivat kurssit maahanmuuttajien kielikoulutuksen osana. Taideaineet: musiikki, kuvataide, kirjallisuus, teatteri. Liikunta: terveysliikunta, kuntoliikunta, perheliikunta, tanssi, zumba, vesiliikunta, niskaselkävoimistelu, kehotietoisuus, pilates ja kehonhuolto, jooga ja chi -kurssit sekä itsepuolustuslajit. Tieto- ja viestintätekniikka: aloittelijoiden peruskoulutus, seniorikurssit, Digi-kansalaisen perustaidot, ohjelmointi, digikuvaus ja kuvankäsittely, uuden ajan kurssit Terveys- ja hyvinvointi: psykologia, ystävätoiminta, hygieniapassikoulutus, ruokakurssit, ensiapukoulutus, perinnetaidot ja terveys Luonto, ympäristö ja yhteiskunta: luonnontieteelliset kurssit, Kirkkonummi tutuksi luentosarja, merenkulun kurssit, historia ja kotiseutu, vapaa-aika puutarhakurssit Opettajakoulutus Opettajakoulutuksessa hyödynnetään Osaava- ja Kunnig hankkeiden koulutustarjontaa. Lisäksi hyödynnetään Kansalaisopistojen liiton ja Bildningsalliansenin järjestämää koulutusta sekä kunnan sisäistä koulutusta. Koko henkilökunnan omissa koulutuksissa keskistytään vaikuttavuus- ja palautearvioinnin jalkauttamiseen pysyväksi osaksi kansalaisopiston ja opettajan lakisääteistä työtä, vapaan sivistystyön lain, Kirkkonummen kuntastrategian ja kansalaisopiston arvojen tuntemista ja sisältöä kansalaisopiston opetustyössä ja eri oppiaineissa edistetään. Koulutuksissa tarkastellaan yhteisöllisyyden, demokratian, moniarvoisuuden, monikulttuurisuuden ja kestävän elämäntavan käsitettä opettajien opetustyössä.