Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari
Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus Lyhyen aikavälin (2010-2012) ilmastorahoitus 30 mrd. USD Kööpenhaminan sitoumus (Copenhagen Accord) 2009 Vahvistettiin Cancunissa 2010 EU on sitoutunut 7,2 mrd. EUR => Suomen osuus 110 milj. EUR Julkista rahaa Pitkän aikavälin (2013-) tavoitteena 100 mrd. USD/vuosi vuoteen 2020 mennessä Kattaa niin yksityisen, julkisen kuin mahdollisista innovatiivisista lähteistä tulevan rahoituksen Ehdollinen kehitysmaiden hillintätoimille ja niiden raportoinnille
Periaatteita Rahoituksen tulee olla uutta ja lisäistä Vaade tulee jo Balin toimintasuunnitelmasta (2007) Kööpenhaminan sitoumuksessa Ei olemassa globaalia/eu:n tasolla tehtyä tulkintaa mitä tarkoittaa käytännössä Lyhyen aikavälin tuki tulee kohdentaa tasapuolisesti ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen Sopeutumistuen osalta haavoittuvimmat maat etusijalla Jakaumaa seurataan EU:n tasolla
Lyhyen aikavälin rahoitus Suomi toteuttaa lyhyen aikavälin sitoumuksen kasvavien kehitysyhteistyömäärärahojen puitteissa Viimeaikainen talouden kehitys tekee v. 2012 aiempaa haastavamman UM lähtee suunnittelussaan edelleen siitä, että Ilmastorahoituksen kasvu osana kehitysyhteistyötä jatkuu EU-sitoumukseen sisältyvä 110 miljoonaa euroa vuosina 2010-2012 voidaan toteuttaa nettokasvuna vuoden 2009 ilmastorahoituksen tasoon nähden
Suomen kv. ilmastorahoitus Pääasialliset kanavat: kahdenvälinen ja monenkeskinen yhteistyö Lisäksi: korkotukiluotot + kansalaisjärjestöhankkeet + CDM - kapasiteetin vahvistaminen Kasvanut 2000-luvulla n. 6 milj. eurosta n. 43 milj. euroon vuonna 2010 (viimeinen valmis tilastovuosi) Lyhyen aikavälin tukeen lasketaan 15,9 milj. euroa (= nettokasvua vuoteen 2009) Kasvu oli arvioitua pienempi, johtuu joidenkin kehitysyhteistyöhankkeiden viivästymisestä Nykysuunnittelutietojen perusteella trendi edelleen kasvava
Pitkän aikavälin rahoitus Eroja lyhyen aikavälin rahoitukseen: Ehdollista Kattaa niin yksityisen, julkisen kuin mahdollisista innovatiivisista lähteistä tulevan rahoituksen VM:n arvion mukaan Suomen tuki olisi v. 2020 suuruusluokaltaan noin 70-200 milj. euroa vuodessa Lähteiden suhteelliset osuudet auki -> Tarkka velvoite määräytyy tulevissa neuvotteluissa! Ns. innovatiivisten rahoituslähteiden osalta on keskitytty: Julkinen: hiilipäästöjen hinnoitteluun, kansainvälistä lento- ja meriliikennettä koskeviin markkinaperusteisiin instrumentteihin ja fossiilisten polttoaineiden tukiaisiin koskeviin uudistuksiin Yksityinen: hiilimarkkinoiden laajentamiseen ja kehitysmaihin suunnattujen ilmastoinvestointien esteiden poistaminen
Green Climate Fund Kööpenhaminan sitoumuksessa sovittiin perustettavaksi uusi ilmastorahasto, vahvistettiin Cancunissa Keskeisin elementti neuvoteltavassa uudessa ilmastorahoitusarkkitehtuurissa Rahastosta vallitsee peruskysymysten osalta laaja yksimielisyys Uudella rahastolla kasvatetaan merkittävästi rahoitusvolyymiä Monta rahoitusikkunaa Teollisuusmaiden alustavissa kannanotoissa korostettu mm. rahoitusinstrumenttien monipuolisuutta Tarkemmista yksityiskohdista keskustellaan kehitysmaaenemmistöisessä siirtymäkauden komiteassa (Transitional Committee) Erimielisyyksiä mm. juuri rahaston suhteesta yksityiseen sektoriin
Suomalainen lisäarvo Suomella on vahvaa osaamista sopeutumisen puolella ainakin meteorologian ja vesivarainhallinnon saralla ja hillinnän puolella kestävän metsänhoidon, energia- ja maataloussektorin saralla Viimeisimmän ilmastosopimukselle tehdyn raportin (2004-08) mukaan energiasektori oli suurin temaattinen tukikanava Keski-Amerikan energia- ja ympäristökumppanuushanke (2003 2012, yht. 12 milj. euroa): Hankereplikaatioita: Mekongin alueella, eteläisessä ja Itä-Afrikassa, Indonesiassa ja Andien alueella Osana voidaan sekä pilotoida suomalaista teknologiaa että tehdä tausta- ja toteutettavuusselvityksiä laajemmille investointihankkeille Finnfundin v. 2009 2013 koskevan strategian painopisteitä ilmastonmuutos ja uusiutuva energia Tullee mukaan v. 2011 ilmastorahoitustilastoon Yksityisien investointien stimulointi ja sen tilastointi apua ilmastoneuvotteluihin?
Kiitos!