Viherkerroinmallin soveltaminen piha-alueiden suunnittelukäytäntöihin Helsingissä Sirkku Juhola ja Simo Haanpää, Maankäyttötieteiden laitos Metropolialue muutoksessa 14.3.2014
Kaupunkiseutujen haasteet Kaupungit ovat suurien kysymysten edessä; miten vastata globaaleihin haasteisiin kuten kaupunkiseutujen kasvuun, ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen? Kuinka taata asuinympäristöjen viihtyisyys ja ekologisten arvojen säilyminen tiivistyvässä kaupunkirakenteessa? Miten tunnistaa ja hallita ilmastonmuutoksen paikallisesti ilmeneviä (kaupunkirakenteisiin ja paikallisiin luonnonoloihin sidottuja) vaikutuksia?
Paikallisuuden haasteet Miten kaupunkirakenteen ekologisuutta arvioidaan? Kaupunkikohtaisia selvityksiä on tehty pitkään Yksittäisten rakennusten ympäristövaikutuksia on arvioitu jo 1990-luvulta alkaen Asuinaluekohtaisia arviointeja on kehitetty vasta viime vuosina No single city can contribute to overall sustainability if its own component parts are found not to be sustainable (Choguill 2008). 3
Arviointityökalujen esiinmarssi Viime vuosina arviointityökaluja on tullut paljon lisää, esim. brittiläinen BREEAM Communities, yhdysvaltalainen LEED Neighbourhood Development (LEED-ND) ja japanilainen CASBEE for Urban Development (CASBEE UD) Yhtenä uutena työkaluna on viherkerroin; tarkoituksena on ohjailla viherrakentamista ekologisesti ja toiminnallisesti kestävämpään suuntaan (esim. luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, hulevesien hallinta, viherpinta-alan lisääminen tai säilyttäminen) 4
Suunnittelutyökalujen yleisempiä haasteita Mittareiden on oltava siinä määrin vetovoimaisia ja helposti käytettäviä, että niitä todella sovelletaan käytäntöön joko vapaaehtoisesti tai esimerkiksi kaavamääräykseksi muotoillulla pakolla Mittareiden avulla toteutettujen suunnitelmien on oltava sovellettavissa käytäntöön, myös taloudellisista näkökulmista Asuinalueiden kestävyyden osatekijöistä tai kestävän asuinalueen muodosta ei ole olemassa selvää konsensusta, vaikka useita kestävyyden osatekijöitä onkin tunnistettu (Sharifi ja Murayama 2013, Garde 2009) 5
Viherkerroin työkaluna Helsingin viherkerroinpilotin ajatuksena on turvata viheralueiden suunnittelussa tietty perustaso ja ohjata viherelementtien valintaa palvelemaan tiettyjä kaupungin niille asettamia tavoitteita Samalla pyritään kuitenkin antamaan rakennuttajille vapaus rakentaa viherelementeistä haluamansa kokonaisuus Yleisekologinen näkökulma, lisäksi huomioi mm. viheralueiden hoidettavuuden ja hulevesien paikallisen hallinnan Vuoden 2013 konsulttiselvityksessä laadittiin helsinkiläisille kerrostalopihoille sopiva viherkerroin ja tälle Excelpohjainen laskentataulukko Kerrointa testattiin kahden pilottikohteen piha-alueiden suunnittelussa, Kuninkaantammessa ja Jätkäsaaressa 6
Peruspiha Viherkerroin 0,7 Tavoitetaso 0,8 Minimitaso 0,7 Ekopiha Viherkerroin 1,1 Lähde: EPECC 2013: Viherkerroinmenetelmän kehittäminen Helsingin kaupungille. Loppuraportti 7
Tapaustutkimuksena Helsinki Keskeisinä kysymyksinä: 1. Mitkä ovat helsinkiläisen piharakentamisen nykyiset haasteet? 2. Kuinka toimiva viherkerroin on työkaluna ja miten se sopii nykyisiin suunnittelukäytäntöihin ja olemassa oleviin ohjeistuksiin? Kirjallisuuskatsaus ja haastattelututkimus (valmistumaisillaan, tässä alustavat tulokset) 8
Pihasuunnittelun haasteita Helsingissä 1. Jäljellä olevan tonttimaan maaperäolosuhteet; täyttömaat ja savikot 2. Kaupunkirakenteen tiivistyminen (+ tonttitehokkuus keskustan aluerakentamisalueilla); suuri tonttitehokkuus ja autopaikkanormit johtavat usein kansipihoihin 3. Kiristyneet/kiristyvät pelastus- ym. määräykset ja lisääntyvä maanalainen infra; viherelementeille yhä vähemmän tilaa 4. Piharakentamisen ja viherrakenteiden hoidon teknistyminen ja osaamisen puute 9
Ratkaisuna viherkerroin? (alustavat tulokset) Tiivistämisen vaade ja normisto jättää vähän pelivaraa pihasuunnitteluun; hoito iso (isompi?) ongelma Piha-alueita tulisi käsitellä osana viheralueiden hierarkiaa; virkistyspalvelut voi saada myös kaupunginosapuistossa tai merenrannoilla, myös hulevesien hallinta vaatii laajempaa katsantoa Ei sisällä porkkanaa rakennuttajille; kerroin ei ole sidottu esim. kerrosalaan (jolloin esim. viherrakenteiden lisääminen lisäisi rakennusoikeutta) tosin haasteellinen ajatuskin (Onko riittävän velvoittava että pakottaisi hyödyntämään uusia viherrakenne-elementtejä (viherkatot ja varauksella viherseinät)?) Onko piharakentamisen taso heikko? Haastattelut: pikemminkin parantunut huomattavasti viime vuosina 10
Mahdollisia mahdollisuuksia Rakentamistapaohjeiden kehittäminen; yhteispeli viherkertoimen kanssa? Viherkerroin nousee imagotyökaluksi energiatehokkuussertifikaattien tapaan Testataan kerrointa, totutellaan siihen vähitellen, seuraillaan kvtrendejä Miten nostaa viherkertoimen imagoa asukkaiden silmissä? Suositaan alueellisten palveluyhtiöiden hoidossa olevia yhteispihoja (Mietitään autopaikkanormeja, paikoitusratkaisuja ja hätäpoistumisteiden toteutusvaihtoehtoja) 11
Kiitos! sirkku.juhola@aalto.fi simo.haanpaa@aalto.fi 12