3.7.2013 Copyright 2013 by Talvivaara Mining Company Plc All rights reserved. No part of this document may be reproduced, translated, stored in a retrieval system, or transmitted, in any form or by any means, electronic, mechanical, photocopying, recording or otherwise, without prior written permission of the owner. Note: If this copy is no longer in use, return to sender.
2 / 9 1 JOHDANTO... 3 2 KIPSIALTAILLE SIJOITETTAVAT SAKAT... 3 3 KIPSIALTAIDEN NYKYINEN TÄYTTÖASTE... 3 4 SUUNNITELMA RAKENNETUN ALLASTILAVUUDEN JATKOKÄYTÖLLE... 5 4.1 Toimintasuunnitelma lohkojen 3 ja 4 korotukselle... 5 4.2 Toimintasuunnitelma lohkojen 5 ja 6 käyttöönotolle... 6 4.3 Toimintasuunnitelma lohkojen 1-3 käyttöönotolle... 6 4.4 Altaiden täyttösuunnitelma ja sen aikataulu... 7
3 / 9 1 JOHDANTO Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto on antanut päätöksen 31.5.2013 koskien Talvivaaran kaivoksen ympäristöluvan muuttamista. Päätöksessä edellytetään (lupamääräys C) laatimaan nykyisten kipsisakka-altaiden käyttöä sekä uusien kipsisakka-altaiden rakentamista ja käyttöä koskeva toimenpideja aikatauluesitys viimeistään 3.7.2013. Aluhallintovirasto on antanut päätöksessään 31.5.2013 lisäksi kaksi määräystä altaiden käyttöä koskien. Kipsisakka-altaissa oleva vapaa vesi on johdettava takaisin liuoskiertoon tai puhdistettavaksi viivyttelemättä, kuitenkin viimeistään 31.10.2013 mennessä. Sen lisäksi kunkin allaslohkon tyhjentämisen jälkeen kipsisakan ja rautasakan mukana allaslohkolle tuleva vesi on palautettava viipymättä takaisin prosessivesikiertoon. Tämä selvitys on laadittu täydennykseksi vireillä olevan asiaan Dnro PSA-VI/58/04.08/2011. 2 KIPSIALTAILLE SIJOITETTAVAT SAKAT Talvivaaran kaivoksen tuotantoprosessi tuottaa kolme erillistä sakkajaetta 1. Esineutralointisakka (EsNe-sakka) 2. Raudansaostuksen sakka (RaSa-sakka) 3. Loppuneutralointisakka (LoNe-sakka). Kuivattu EsNe-sakka sijoitetaan ympäristöluvan mukaisesti avolouhinnassa syntyvään sivukivitäyttöön. RaSa- ja LoNe-sakat sakeutetaan sakeuttimessa ja pumpataan sakeuttimen alitteena kipsialtaalle. Pumpattavan lietteen ominaispaino on noin 1,3 kg/l. Syntyvien alitteiden määrä riippuu tehtaan ajokapasiteetista ja saostusten ajotavoista. Tyypillisesti raudansaostuksen alitetta syntyy noin 200-300 m3/h:ssa ja loppuneutraloinnin alitetta 50 100 m3/h:ssa. Keskimäärin kipsialtaalle pumpataan alitteita yhteensä noin 300 m3/h:ssa. Alitevirtaaman sisältämä kiintoaine laskeutuu kipsialtaan pohjalle. Pumpattavasta määrästä noin puolet jää välittömästi sakkana altaan pohjaan ja loppuosa muodostaa vapaata vettä poisjohdettavaksi. Sakka-altaista suoritetun näytteenoton perusteella tiedetään, että altaassa oleva sakka tiivistyy ajanmittaan ja sakan sisältämä kosteusprosentti pienenee. Lohkolta 1 ja lohkolta 2 otettiin yhteensä kahdeksasta näytepisteista näytteitä, joista analysoitiin lietetiheys ja kuiva-ainepitoisuus. Pinnalla lietteen tiheys on noin 1.25 t/m 3 ja kiintoainepitoisuus 45 p-%. Syvemmällä sekä kokonaan kuivan näköisillä alueilla lietetiheys on noin 1.5 t/m 3 ja kiintoainepitoisuus 55 p-%. 3 KIPSIALTAIDEN NYKYINEN TÄYTTÖASTE Talvivaaran kaivoksella on kaksi erillistä kipsialasta, jotka molemmat on jaettu välipadoilla kolmeen lohkoon. Kipsiallas 1 käsittää lohkot 1-3 ja kipsiallas 2 lohkot 4-6. Kipsiallas1 on korotettu kertaalleen. Marraskuussa 2012 olleen vuototilanteen vuoksi korotusosa on tällä hetkellä käyttämättä. Korotusosan tilavuutta ei siten ole huomioitu alla olevassa taulukossa.
4 / 9 Kuvassa 1. on esitetty kipsialtaiden vesisyvyydet toukokuussa 2013. Lohkot 1 ja 4 ovat täynnä sakkaa, eikä niissä ole käytännössä lainkaan vapaata vettä. Kuva 1. Kipsialtaissa olevien vesialtaiden vesisyvyydet. Taulukko 1. Kipsialtaiden tilavuudet 10.6.2013. Kipsialtaan lohko Vapaa tilavuus m3 Sakkatilavuus m3 Vesitilavuus m3 Lohko 1 0 496 000 0 Lohko 2 165 000 970 000 245 000 Lohko 3 105 000 650 000 100 000 Lohko 4 0 640 000 0 Lohko 5-6 295 000 360 000 1 300 000 Yhteensä 565 000 3 120 000 1 645 000 Tehtaalla syntyvän sakan käytettävissä oleva täyttötilavuus muodostuu tällä hetkellä ainoastaan lohkon 3 vapaasta tilavuudesta ja vesitilavuudesta, kun altaassa erottuvaa vettä pumpataan pois. Siten tällä hetkellä käytössä on vain noin 200 000 m3:n sakkatilavuus. Kipsialtaan 1 lohkot 1 ja 2 eivät ole olleet tuotannollisessa käytössä altaiden vuotojen (lohko 1 marraskuu 2012 ja lohko 2 huhtikuu 2013), jälkeen. Lohkon 2 ja samalla koko kipsiallas 1:sen korotusosan jatkokäyttö edellyttää myös lohkojen 1 ja 2 välisen välipadon korjaamista. Kipsialtaan 2 lohko 4 on tällä hetkellä täynnä sakkaa. Lohkot 5 ja 6 on todettava tarkastuksella käytön kannalta turvalliseksi, ennen kuin kyseisiin altaisiin voidaan sijoittaa sakkoja. Lohkoilta 5 ja 6 on myös poistettava ylimääräinen vesi ennen niiden käyttöönottoa sakkojen sijoittamiseen. Kipsisakka-altaiden 1 ja 2 käyttötilavuus on yhteensä 4,2 milj.m3, jos altaan 1 (lohkot 1-3) korotusosa lasketaan mukaan kokonaistilavuuksiin ja oletetaan, että 5 ja 6 lohko voidaan ottaa jälleen tuotannolliseen käyttöön.
5 / 9 4 SUUNNITELMA RAKENNETUN ALLASTILAVUUDEN JATKOKÄYTÖLLE Yhtiön pääasiallinen tavoite on hyödyntää jo rakennettu allaskapasiteetti mahdollisimman hyvin ennen uusien kipsisakka-altaiden rakentamista. Ensisijaisesti pyritään ottamaan käyttöön kipsialtaan lohkot 5 ja 6. Niiden käyttö on riippuvainen altaassa tällä hetkellä olevan vesimäärän vähentämisestä ja sekä kuntotarkastuksesta. Toisessa vaiheessa pyritään kunnostamaan lohkojen 1 ja 2 välinen välipato, jotta korotusosa, joka kattaa lohkot 1-3 saadaan käyttöön. Näitä toimenpiteitä ennen on kuitenkin varmistettava riittävä tilavuus tehtaan tuotantoa varten. Koska käytettävissä on tällä hetkellä ainoastaan lohko 3, on lisätilavuutta rakennettava lisää. Sen vuoksi yhtiö on käynnistänyt lohkon 4 reunapenkereiden sekä lohkon 2 ja 3 välisen välipenkereen korottamisen noin 1 metrin verran. Näillä vähäisillä korotustöillä varmistetaan riittävä sakkatilavuus tehtaan häiriöttömälle käynnille ennen muita toimenpiteitä. 4.1 Toimintasuunnitelma lohkojen 3 ja 4 korotukselle Kipsialtaan lohko 4:n korotus on käynnistetty kesäkuun puolivälissä. Korotuksesta on laadittu suunnitelma ja Kainuun Ely-keskus on sen hyväksynyt. Työssä korotetaan altaan reunapatoja noin 1 metrillä. Kuva 2. Lohkon 4 korotettavat patopenkereet. Korotuskorkeus 1 m. Lohkon 3 lisätilavuuden rakentaminen käynnistyy heti, kun korotustyö lohkolla 4 päättyy. Lohkolla 3 on jo valmiina korotetut reunapenkereet. Sen vuoksi lisätilavuutta saadaan korottamalla lohkon 2 ja 3 välistä välipengertä. Sillä estetään veden virtaus lohkolle 2 ja mahdollistetaan myös korjaustyöt lohkojen 1 ja 2 välisellä penkereellä.
6 / 9 Kuva 3. Korotettava lohkojen 2 ja 3 välinen välipato. 4.2 Toimintasuunnitelma lohkojen 5 ja 6 käyttöönotolle Marraskuussa 2012 ja huhtikuussa 2013 tapahtuneissa kipsiallas 1:sen vuodoissa osa vuotovirtaamasta kulkeutui lohkojen 5 ja 6 alitse. Sen vuoksi Kainuun Ely-keskus on edellyttänyt altiden kuntotarkastusta ennen niiden tuotannollista jatkokäyttöä. Lohkot 5 ja 6 on luodattu kesäkuussa 2013, luotauksella on selvitetty, onko altaiden tiivisrakenteissa havaittavissa muodonmuutoksia verrattuna rakentamisenaikaiseen tilanteeseen. Työstä valmistuu raportti elokuussa, jonka jälkeen lohkojen kuntoa voidaan arvioida. Mikäli tutkimuksissa havaitaan poikkeamia, tullaan niiden osalta laatimaan erilliset korjaussuunnitelmat hyväksyttäväksi valvovalle viranomaiselle. Mahdolliset korjaustoimet ajoittuvat loka-marraskuulle. Lisäksi lohkojen 5 6 käyttö edellyttää, että lohkoilta on saatu poistettua siellä olevaa ylimääräistä vettä. Veden poistamista on suoritettu koko kevään 2013 ajan. Sen nopeuttamiseksi on päätetty käynnistää altaissa olevan veden neutraloiminen kalkkimaidolla. Tavoitteena on käsitellä vesi ympäristöön johtamiskelpoiseksi ja pumpata kipsialtaat tyhjäksi vedestä aluehallintoviraston edellyttämään päivämäärään mennessä. Veden neutraloiminen tulee kestämään arviolta syyskuuhun ja veden poistaminen lokakuun loppuun. 4.3 Toimintasuunnitelma lohkojen 1-3 korotusosan käyttöönotolle Yhtiö on käynnistänyt lohkojen 1 ja 2 välissä olevan välipenkereen korjaamisen suunnittelun. Suunnittelusta vastaa Pöyry Oy. Alustavasti suunnittelutyössä on tarkoitus selvittää välipadon peittämistä kokonaan moreenilla tai padon ja sen viereisten alueiden kattamista uudella tiivisrakenteella. Moreenipeitto tehtäisiin syrjäyttämälä olemassa oleva kipsisakka päätypengertämällä. Kattamisvaihtoehdossa kipsisakkatäytön ja välipadon päälle rakennattaiisin noin 50-100 m leveä pintarakenne. Sak-
7 / 9 kapatjan kantavuutta parannetaan tällöin geoverkoilla ja maatäytöllä. Myös muita korjausvaihtoehtoja voi tulla esille suunnittelun aikana. Suunnittelussa tullaan arvioimaan myös riski uudelle vuototilanteelle. Korjattavan välipadon alueella on ollut neljä vuotoa vuosina 2008-2013. Vuotojen seurauksena altaassa ollut vapaa vesi on virrannut pois altaasta, mutta altaassa oleva kiintoaine ei ole vuotojen yhteydessä lähtenyt liikkeelle. Uuden lupamääräyksen perusteella altaassa ei enää saa varastoida vettä. Lisäksi altaan täyttö tullaan tekemään siten, että liete sedimentoituu välipadon alueelle ja siitä erottuva vesi virtaa altaan luoteisnurkkaan, josta se pumpataan edelleen prosessiin. 4.4 Altaiden täyttösuunnitelma ja sen aikataulu Kun lohkojen 2 ja 3 välinen välipenger on korotettu, pumpataan lohkolle 3 lietettä arviolta 2 kuukautta, jonka jälkeen korotusosa täyttyy. Altaan pohjoisosaan on jo nykyisellään muodotunut pumppauspaikka lietteestä erottuneelle vedelle ja sitä hyödynnetään myös jatkossa. Lohko 4 täytetään kesän 2013 aikana. Altaaseen pumpattava kiintoaine jää kokonaisuudessaan lohkolle 4 ja siitä erottuva vesi virtaa olemassa olevan ylivuodon kautta lohkoihin 5 ja 6 neutraloitavaksi ja edelleen pois pumpattavaksi. Kun lohkot 5 ja 6 on tarkastuksen sekä mahdollisesti tarvittavien korjausten jälkeen hyväksytty tuotannolliseen käyttöön, tehdään niiden täyttö lietteellä idästä ja etelästä. Kun lohkojen 1 ja 2 välipenger on korjattu (tavoitteena saada korjaustyö valmiiksi talvella 2013 2014), täytetään ensimmäisessä vaiheessa lohkon 2 vesiallas kaakosta kohti luodetta. Vesi työnnetään laskeutuvalla kiintoaineella kuvassa vihreällä ympyrällä esitettyyn vesialtaaseen. Tämän jälkeen lohkojen 1, 2 j a 3 alkuperäinen patokorkeus on saavutettu ja 5 m olemassa olevan korotusosan täyttö voi alkaa. Ensi vaiheessa se tehdään täyttämällä lohkon 1 aluetta idän suunnasta, kun liete peittää korjattua välipatoa voidaan täyttöä tehdä koko kipsialtaan 1 reunapenkereiltä. Jatkossakin vesiallas pyritään pitämään kuvassa esitetyn vihreän ympyrän alueella. Täyttötapa ja vesialtaan sijainti on valittu siten, että mahdolliset vuotoriskit on minimoitu.
8 / 9 Kuva 4. Korjattava 1- ja 2-lohkon välinen välipenger ja kipsisakan täyttösuunnat lohkolla 3 (keltainen nuoli), lohkolla 2 (ruskea nuoli) ja lohkolla 1 (vihreä nuoli). Vihreällä esitetty vesiallas, josta lietteestä erottuva vesi pumpataan edelleen prosessiin. Kuva 5. Lohkon 4 korotusosan täyttösuunnat (keltainen nuoli) ja ylivuotokohdan sijainti (sininen nuoli). Vedenpoiston jälkeiset lohkojen 5 ja 6 täyttösuunnat (vihreät nuolet) ja lopullisen pumpausaltaan sijainti (vihreä ympyrä). Taulukossa 2. on esitetty kipsisakka-altaiden eri lohkojen täyttöaikataulu. Kesän ja syksyn aikana käytössä on lohkojen 3 ja 4 suhteellisen pienet tilavuudet. Lohkojen 5 ja 6 käyttöönotto mahdollistaa hieman yli voden mittaisen tuotannollisen käytön. Mikäli lohkojen 1-3 koko tilavuus saadaan lisäksi hyö-
9 / 9 dynnettyä on allastilavuutta käytettävissä noin kolmeksi vuodeksi. Siten uusien altaiden tai mahdollisen lohkojen 4-6 korotuksen tarve syntyy vasta 2016. Ennen uusien altaiden rakentamista arvioidaan, onko nykyisen kaltaiselle kipsisakan läjittämiselle olemassa vaihtoehtoisia ratkaisuja. Taulukko 2. Kipsialtaan lohkojen täyttöaikataulu. LOHKO Alkaa Päättyy lohko 3 1.6.2013 1.8.2013 lohko 4 korotus 1.8.2013 1.9.2013 lohko3 korotus 1.9.2010 1.11.2013 lohko 5 6 1.11.2013 lohko 1 3 1.1.2014