LUONNONHOITOHANKE HOUSUPURON KUNNOSTUS JA ENNALLISTAMINEN PALTAMOSSA Hankkeen tavoitteet Tavoitteena on Housupuron palauttaminen luonnontilaisen kaltaiseksi, purouoman kunnostaminen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi taimenille ja muille vesieliöille, veden laadun parantaminen, virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen, yhteisöllisyyden lisääntyminen. Hankealue Housupuron pituus on noin 5,6 km, josta kunnostetaan tässä hankehaussa 3,8 km. Hankealueen valuma-alueen pinta-ala on noin 800 ha. Toimenpiteiden työsuunnitelma ja työnjako Hankealueelle on tehty alueellinen kunnostussuunnitelma vuonna 2013 Otso metsäpalvelut suunnittelemana. Hankkeen toteuttaja valitaan hankehakumenettelyn kautta. Toteuttaja vastaa kunnostussuunnitelmassa esitettyjen töiden tarkemmasta suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista. Metsäkeskus neuvoo, opastaa ja valvoo hankkeen etenemistä. Kunnostussuunnitelmassa esitettyjen töiden toteutukseen on hankittu maanomistajien suostumukset ja heidän kanssaan on tehty sopimus maa-alueiden käytöstä. Kainuun ELY - keskukselle on tehty ilmoitus kunnostussuunnitelmasta ja siinä esitetyistä kunnostustoimenpiteistä. Purokunnostuksesta on tehty hyvä julkaisu: Purokunnostusopas; Käsikirja metsäpurojen kunnostajille. Ahola, M & Havumäki, M (toim), 2008, Ympäristöopas 2008, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. http://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/yo_2008_purokunnostus_web.pdf Aikataulu Hankkeen toteutus tulee hankehakuun helmikuussa 2015 metsäkeskuksen nettisivuille. Metsäkeskus valitsee hankkeen toteuttajan maaliskuussa 2015. Hanke on tarkoitus aloittaa keväällä 2015 ja se toteutetaan vuosien 2015 2016 aikana. Hanke valmistuu vuoden loppuun 2016 mennessä. Työt pyritään tekemään vähäisen veden virtaaman aikana.
Purokunnostussuunnitelma 1. Housupuron kunnostus ja ennallistaminen 1.1 Taustaa Hanke on saanut alkunsa Paltamon kalastuskunnan edustajien Raimo Kantolan ja Jorma Niemen aloitteesta. Lisäksi Kainuun Edun Vesistöt hankkeen projektipäällikkö Simo Yli- Lonttinen on ollut aktiivisesti mukana hankkeen aloittamiseksi. Puron kunnostaminen vaatii aina maa- ja vesialueen omistajan luvan. Muu luvantarve arvioidaan tapauskohtaisesti ELY-keskuksessa ja tarvittaessa aluehallintovirastossa (AVI). Kunnostuksen suunnittelun alkuvaiheessa kannattaakin olla yhteydessä ELY-keskukseen ja kuntaan. Purojen kunnostusta säätelee ennen kaikkea vesilaki. Muita kunnostuksiin vaikuttavia lakeja ovat ympäristönsuojelulaki, ympäristövastuulaki, luonnonsuojelulaki, kalastuslaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki. 1.2 Perustietoa purokunnostuksesta: Purojen kunnostuksella saavutetaan monenlaisia hyötyjä. Purojen arvo kasvaa, koska kunnostus lisää luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä. Myös kiinteistöjen arvo kasvaa purojen virkistysarvon kohotessa. Puron virkistysarvo kasvaa, kun puro muuttuu "ojasta" kauniisti mutkittelevaksi, silmää miellyttäväksi osaksi alueen luontoa. Puron eliöstö, kalasto ja kasvillisuus saavat monipuolisemman elinympäristön. Uoman mutkittelu on tärkeää, sillä mitä enemmän uoma mutkittelee, sitä enemmän elintilaa on kaloille ja muulle vesieliöstölle. Mutkittelun lisääminen parantaa lisäksi uoman itsepuhdistuskykyä ja elävöittää maisemaa. Kivet ja puuaines voivat myös toimia tehokkaina suisteina, jotka ohjaavat virtausta haluttuun suuntaan. Kiveäminen lisää veden syvyyden ja virtausnopeuden vaihtelua uomassa sekä tekee eliöiden ympäristöstä monipuolisemman. Kivet toimivat hyvänä suoja- ja levähdyspaikkana kaloille. Ne pidättävät lisäksi puuainesta ja kariketta, mikä parantaa kalojen ja pohjaeläinten elinoloja ja ravintotilannetta. Kiveäminen edistää jääkannen muodostumista, jolloin pohjan jäätyminen ja alijäähtyneen veden aiheuttamat ongelmat vähenevät. Kiveämisessä käytetään uomasta perkausten yhteydessä poistettuja, alkuperäisiä kiviä. Uomaan voidaan lisätä samalla myös puuainesta. Kivettävällä alueella jo vedessä valmiiksi olevia kiviä siirrellään varovasti sammalkasvustojen vaurioitumisen ehkäisemiseksi.
1.3 Purouoman kunnostus ja ennallistaminen: Kunnostusten tarkoitus on lisätä puron monimuotoisuutta ja antaa alkusysäys puron omille luonnonmukaistumisprosesseille. Puroekosysteemin kunnostaminen on usein pitkä ja monivaiheinen prosessi, eikä kaikkea voi saavuttaa yhdellä kertaa. Uoman kiveämisellä tehdään erilaisia vesitilavuutta ja virtausolosuhteita monipuolistavia kynnyksiä ja suisteita, jotka lajittavat uoman pohjamateriaalia ja luovat kaloille suojapaikkoja. Kuivilleen jääneen luonnonuoman vesittäminen on puron ennallistamista parhaimmillaan. Mutkittelevat puro-osuudet tuovat vaihtelua kanavaksi kaivettujen purojaksojen väliin. Uomaan tehtävät leveysvaihtelut lisäävät vesitilavuutta ja toimivat tulva-aikoina tärkeinä hitaan virran suoja- ja syönnösalueina kalanpoikasille. Uomaan kaivettavilla montuilla on suuri merkitys paitsi kalojen suojapaikkoina, myös virtausten monipuolisuuden ja vesitilavuuden lisääjinä. Housupuron luonnetta on muuttanut vahvasti metsäojitukset ja niistä tullut ravinnekuormitus. Varsinkin hidasvirtaisemmilla jaksoilla ja suvannoissa vaikutus on ollut rehevöittävä. Paikoitellen myös sorakoita on liettynyt. Metsäojien maatuminen ja sitä kautta kuormituksen väheneminen edesauttaa puron palautumista myös luontaisesti. Koskiosuuksien kiveämistä ja kanavamaisten rännien kunnostusta tulisi tehdä useissa eri jaksoissa. Puron koosta johtuen kiveäminen ja kutusorakoiden esille kaivaminen on järkevintä tehdä pienoiskaivurilla. Suurempia muutoksia tai maa-ainesten vaihtoja ei tarvitse tehdä, koska tarvittavat ainekset ovat purossa ja sen varrella jo olemassa. Paras aika kunnostuksille on kesä- ja elokuun välinen aika, jolloin veden virtaama on normaalilla tai sitä alemmalla tasolla. Myös syys- ja lokakuu voi kuivana syksynä olla hyvää kunnostusaikaa. Kunnostus vaikuttaa silloin mahdollisimman vähän veden laatuun ja vesieliöstöön. 1.3.1 Kunnostuksen tavoitteet: puron palauttaminen luonnontilaisen kaltaiseksi purouoman kunnostaminen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi taimenille ja muille vesieliöille veden laadun parantaminen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen yhteisöllisyyden lisääntyminen Housupuron kunnostuksen vaikutuksia voidaan seurata useita vuosia kunnostustöiden jälkeen. Kalastoa seurataan vuosittaisilla sähkökalastuksilla tai koekalastuksilla ja uoman rakenteessa ja kasvillisuudessa tapahtuvia muutoksia valokuvaseurannan avulla.
1.3.2 Kunnostussuunnitelma Housupuron maastosuunnittelu tehtiin vuonna 2013. Puro jaettiin eri jaksoihin, joihin suunniteltiin kunnostus- ja ennallistamistoimenpiteet. 1.4 Housupuro: Housupuro sijaitsee Kiehimänsuussa Paltamossa. Puro alkaa Tahvinlammesta ja kulkee Kiehimäjokeen seuraavien tilojen kautta: Syrjälä 21:14, Paloaho I 28:0, Piksanmaa 29:3, Jukola 29:6, Metsä-Nikula 30:3(Mh), Korsu 52:1, Korsu 1 52:2, Kuusinotko 5:52, Koivulehto 21:14, Hakola 21:19, Heinälä 21:18, Teeriaho 21:16 ja Haapaniemi 21:11. Housupuron pituus on n. 5,6 km. Valuma-alue on n. 800 ha Housupuro on ollut hyvä tonkopuro, jonka luonnontilaisuutta ovat muuttaneet uoman perkaus ja metsäojitukset sekä ojitusalueilta tullut kiintoaines. 1.4.1 Kunnostusjaksot: Jakso 1: n. 1,3 km -purouoma on säilynyt lähes luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena -purouomaa kunnostetaan luonnonmukaisuuden palauttamiseksi kiveämisellä ja pohjapadoilla -purouoman luontaiset syvennykset puhdistetaan kertyneestä kiintoaineksesta -vanhojen metsäojien tukkiminen: 4 kpl Jakso 2: n. 0,5 km -puro on tällä jaksolla oiottu suoraksi uomaksi -puro voidaan palauttaa vanhaan uomaan -vanhaan uomaan palauttaminen n. 250 m -kaivetun uoman täyttäminen n. 120 m -vanhojen metsäojien tukkiminen: 1 kpl, mahdollisesti pari muutakin riippuen vanhan peratun uoman täyttämisestä ( Jakso 3: n. 0,4 km jää kunnostamatta ) ( Jakso 4: n. 1,0 km kunnostamisesta neuvotellaan erikseen Metsähallituksen kanssa ) -Metsähallituksen maalla oleva jakso
Jakso 5: n. 1,4 km - Jakson yläpäästä kunnostamatta jää puro tilojen 52:1 ja 5:42 kohdalta noin 400 m matkalta. -perattu purouoma on syöpynyt syväksi, joten vanhaan uomaan palautus ei ole järkevää -perattua purouomaa pudistetaan kiintoaineesta ja kiviä lisätään uomaan -vanhojen metsäojien tukkiminen: 6 kpl Jakso 6: n. 1,0 km -perattu purouoma on syöpynyt syväksi, joten vanhaan uomaan palautus ei ole järkevää -erityisesti Kiehimäjoen suulla purouoma kulkee syvässä kourussa -purouomaa pudistetaan kiintoaineesta ja kiviä lisätään uomaan 1.4.2 Kunnostuksen yhteenveto Vanhaan uomaan palautus Housupurolla voidaan puron kunnostus ja ennallistaminen toteuttaa palauttamalla puro vanhaan uomaansa niissä kohdissa, missä vanha uoma on säilynyt kunnostuskelpoisena. Vanhaan uomaan palautusta voidaan tehdä jaksolla 2 yhteensä n. 250 metrin matkalla. Kunnostuksessa vanha uoma avataan ja puhdistetaan ennen vesittämistä. Kun vesi on ohjattu vanhaan uomaan niin kaivettu uoma padotaan. Lisäksi perattua uomaa tukitaan palauttamalla vanhat kaivumaat takaisin uomaan. Puustoisia kaivumaapenkkoja ei käsitellä. Peratun uoman kunnostaminen Housupuron perattuja jaksoja, joita ei ole järkevää tai mahdollista palauttaa vanhaan uomaan, on yhteensä n. 3,5 kilometrin matkalla. Jaksoilla 1 ja 2 ( yhteismatkaltaan n. 1,5 km) kunnostustarvetta on vähemmän. Perattuun uomaan lisätään perkauksen yhteydessä poistettuja, alkuperäisiä kiviä. Purouoman luontaiset syvennykset puhdistetaan kertyneestä kiintoaineksesta. Lisäksi uomaan lisätään puuainesta suisteiksi, virranohjaimiksi ja pohjapadoiksi. Purouomaan tehdään kivistä pohjapatoja ( hyllyjä ), jotta saadaan vesitilavuutta lisää. Näillä toimenpiteillä saadaan aikaan virtausvaihteluja. Puroon kaivetut metsäojat Puroon kaivetut metsäojat, jotka tuovat hienoainesta puroon, tukitaan n. 10 metrin matkalta.