Valvontasuunnitelma Riskienhallinta

Valvontasuunnitelma 2016 Riskienhallinta

SISÄLLYSLUETTELO HYVÄKSYNTÄ JA MUUTOKSET... 3 1 YLEISTÄ... 4 1.1 VALVONTASUUNNITELMAN TARKOITUS JA PERUSTEET... 4 1.2 VALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYNTÄ... 5 1.3 VALVONTASUUNNITELMASTA TIEDOTTAMINEN... 5 2 MÄÄRÄAIKAISTEN VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU... 6 2.1 MÄÄRÄAIKAISTEN PALOTARKASTUKSIEN VALVONTAMENETELMÄT... 6 2.1.1 Yleinen palotarkastus... 6 2.1.2 Omavalvonta... 6 2.2 VALVONTAKOHTEIDEN (NS. ERITYISKOHTEIDEN) MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET... 7 2.3 TALOYHTIÖIDEN JA NIIHIN VERRATTAVIEN VALVONTAKOHTEIDEN MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET... 8 2.4 YHDEN TAI KAHDEN ASUNNON ASUINRAKENNUKSIEN JA NIIHIN VERRATTAVIEN VALVONTAKOHTEIDEN MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET... 9 2.5 VAPAA-AJAN ASUNTOJEN PALOTARKASTUKSET... 9 2.6 YHTEENVETO KALENTERIVUODEN AIKANA SUORITETTAVASTA MÄÄRÄAIKAISESTA VALVONNASTA... 10 3 EPÄSÄÄNNÖLLISTEN VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU... 11 3.1 EPÄSÄÄNNÖLLISET PALOTARKASTUKSET... 11 3.1.1 Jälkipalotarkastus ja jälkivalvonta... 11 3.1.2 Erityinen palotarkastus... 11 3.1.3 Ylimääräinen palotarkastus... 12 3.2 KEMIKAALIKOHTEIDEN VALVONTA... 13 3.2.1 Kemikaalikohteen määräaikaisen palotarkastusvälin määrittely... 13 3.2.2 Kemikaalikohteiden epäsäännölliset valvontatoimenpiteet... 14 3.2.3 Ilotulitemyyntipisteiden ja varastojen lupapäätökset sekä tarkastukset... 14 3.2.4 Ilotuliteammuntapisteiden lupapäätökset ja niihin liittyvät tarkastukset tarvittaessa... 14 3.3 PELASTUSLAITOKSEN MUUT VALVONTATOIMENPITEET... 15 3.3.1 Rakentamisen ohjaus ja valvonta... 15 3.3.2 Käyttöönottotarkastukset... 15 3.3.3 Poistumisturvallisuusselvitysten arviointi... 16 3.3.4 Alue- ja teemavalvonta... 17 3.3.5 Asiakirjavalvonta... 17 4 VALVONTAYHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN JA TAHOJEN KANSSA... 19 4.1 YLEISTÄ... 19 4.2 MUIDEN VIRANOMAISTEN TEKEMÄT ONNETTOMUUSVAARAILMOITUKSET PELASTUSVIRANOMAISELLE... 20 4.3 PELASTUSVIRANOMAISEN OIKEUS TEHDÄ ILMOITUS VÄKIVALLASTA TAI SEN UHASTA... 21 4.4 PELASTUSVIRANOMAISEN VELVOLLISUUS TEHDÄ LASTENSUOJELUILMOITUS... 21 4.5 PELASTUSVIRANOMAISEN VELVOLLISUUS TEHDÄ ILMOITUS IÄKKÄÄN HENKILÖN PALVELUNTARPEESTA... 22 4.6 PELASTUSVIRANOMAISEN VELVOLLISUUS OHJATA HENKILÖ SOSIAALIHUOLLON PALVELUUN... 22 4.7 PELASTUSVIRANOMAISEN VELVOLLISUUS TEHDÄ ILMOITUS PELASTUSTOIMEN LAITTEITA KOSKEVISTA VAKAVISTA PUUTTEISTA... 23 4.8 PELASTUSVIRANOMAISEN VELVOLLISUUS ILMOITTAA EPÄILLYSTÄ RIKOKSESTA VIRANOMAISELLE... 23 5 VALVONTATOIMINNAN YLEISET TOIMINTAPERIAATTEET... 25 5.1 PALOTARKASTUSKOHTEEN MÄÄRITTELY... 25 5.2 PALOTARKASTUKSEN TOIMITTAMINEN... 25 5.3 ANNETTUJEN KORJAUSMÄÄRÄYSTEN VALVONTA... 26 5.3.1 Korjausmääräysten määräaikojen määrittely... 26 5.4 HALLINTOPAKKOKEINOT... 28 5.5 PALOTARKASTUSPÖYTÄKIRJA... 28 5.6 PALOTARKASTUKSEN MAKSULLISUUS... 29 5.7 PALOTARKASTUKSEN LASKUTUS JA PALOTARKASTUSPÖYTÄKIRJAN TOIMITTAMINEN ASIAKKAALLE... 30 5.8 PALOTARKASTUSPÖYTÄKIRJAN JA KOHDETIETOJEN ARKISTOINTI... 30

5.8.1 Luottamuksellisten tietojen käsittely... 31 5.8.2 Valvontatietojen käsittely... 31 5.8.3 Valvontatoiminnan toteutumisen kirjaaminen Prontoon... 31 5.9 PALOTARKASTUSPÖYTÄKIRJAN JULKISUUS JA SEN LUOVUTTAMINEN... 31 6 VALVONNAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA RESURSSIT... 34 6.1 VALVONTAKOHTEIDEN VALVONTASYKLI... 34 6.2 VALVONNAN TOTEUTUMISEN SEURANTA... 34 6.3 VALVONNAN LAADUN SEURAAMINEN... 35 6.4 VALVONNAN RESURSSIT... 36 6.5 VALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA... 37 ITÄ UUDENMAAN PELASTUSLAITOS VALVONTASUUNNITELMA, LIITEOSA... 39 A-LIITEOSA (VALVONTASUUNNITELMAAN LIITTYVÄT LIITTEET)... 39 B-LIITEOSA (KARTAT)... 39 LIITE A1. MÄÄRÄAIKAISET (NS. ERITYISKOHTEET) VALVONTATOIMENPITEET 2014 2023... 1 LIITE A2. VALTAKUNNALLISET VALVONTAKOHTEIDEN OHJEELLISET TARKASTUSVÄLIT... 2 LIITE A3. VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA TOTEUTUNEET VALVONTATOIMENPITEET... 1 LIITE A4. OMAVALVONTA-ALUEET 2016-2025... 1 LIITE A5. TUTKIMUS- JA TAUSTA-AINEISTON YHTEENVETO ASUIN- JA VAPAA-AJANRAKENNUSTEN VALVONNAN SUUNNITTELUUN LIITTYEN... 1 LIITE A6. PELASTUSLAITOKSEN VIRANOMAISTOIMINNASTA PERITTÄVÄT MAKSUT 2014 PERUSTELUINEEN... 1 LIITE B1. MÄÄRÄAIKAISET (NS. ERITYISKOHTEET) VALVONTAKOHTEET JA TOIMINTAVALMIUSAJAT... 1 LIITE B2. MÄÄRÄAIKAISET (TALOYHTIÖT JA NIIHIN VERRATTAVAT KOHTEET) VALVONTAKOHTEET... 1 LIITE B3. A1 YMPÄRIVUOROKAUTISESSA KÄYTÖSSÄ OLEVAT KOHTEET JA TOIMINTAVALMIUSAJAT... 1 LIITE B4. A2 OPETUSRAKENNUKSET JA PÄIVÄKODIT JA TOIMINTAVALMIUSAJAT... 1 LIITE B5. A3 KOKOONTUMIS- JA LIIKETILAT JA TOIMINTAVALMIUSAJAT... 1 LIITE B6. A4 TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUKSET JA TOIMINTAVALMIUSAJAT... 1 LIITE B7. A5 MAATALOUSRAKENNUKSET JA TOIMINTAVALMIUSAJAT... 1 LIITE B8. A6 MUUT RAKENNUKSET JA TOIMINTAVALMIUSAJAT... 1 LIITE B9. ITÄ-UUDENMAAN POHJAVESIALUEET... 1 LIITE B10. KEMIKAALIVALVONTAKOHTEET... 2 LIITE B11. ERITYISKOHTEIDEN RISKIKORTTEJA... 1 Sivu 2 / 68

HYVÄKSYNTÄ JA MUUTOKSET Valvontasuunnitelman hyväksyy pelastusjohtaja. Valvontasuunnitelman ylläpidosta vastaa riskienhallinnan tehtäväalueen päällikkö. Valvontasuunnitelman muutokset hyväksyy pelastusjohtaja riskienhallinnan tehtäväalueen päällikön esityksestä. Päiväys Hyväksyntä / muutokset Tekijä Hyväksyjä 25.4.2012 Valvontasuunnitelma 2012 Tehtäväalueen henkilöstö OL 9 / 2013 Valvontasuunnitelma 2013 Tehtäväalueen henkilöstö OL 9/ 2014 Valvontasuunnitelma 2014-2015 Tehtäväalueen henkilöstö OL 5 / 2016 Valvontasuunnitelma 2016 TP/GF OL Sivu 3 / 68

1 YLEISTÄ Pelastuslain 379/2011 mukaisesti onnettomuuksien ehkäisyssä on siirrytty riskien arviointiin perustuvaan valvontaan. Valvontatoimenpiteet ja niiden kohdentaminen suunnitellaan Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen laatimassa valvontasuunnitelmassa. Tavoitteena on kohdentaa pelastuslaitoksen valvonta alueen riskejä ja muita erityisiä valvontatarpeita vastaavaksi. Lisäksi erityisten riskikohteiden osalta säädökset velvoittavat muita viranomaisia ja muita tahoja nykyistä voimakkaammin yhteistyöhön onnettomuusriskien vähentämiseksi, joten viranomaisyhteistyön tulee olla jatkuvaa ja laaja-alaista. Palotarkastusten lisäksi pelastuslaitos suorittaa myös muita tarkoituksenmukaisia valvontatoimenpiteitä. Pelastuslain (379/2011) mukaan pelastuslaitos perii maksun valvontasuunnitelman mukaisen palotarkastuksen suorittamisesta. 1.1 Valvontasuunnitelman tarkoitus ja perusteet Pelastuslaitoksen tehtävä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Pelastustoimen viranomaisen tehtävä on ohjata, neuvoa ja valistaa ihmisiä, yrityksiä sekä yhteisöjä. Lisäksi pelastusviranomaisen tehtävä on valvoa heille asetettujen velvollisuuksien täyttämistä. (Pel 379/2011 1 ja 2 ) Pelastuslaitoksen huolehtimisvastuulla olevan valvonta- ja onnettomuuksien ehkäisytoiminnan tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä ihmisten asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa (Pel 379/2011 27 ). Pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava ihmisten yleisten velvollisuuksien noudattamista sekä toiminnanharjoittajalle sekä rakennuksen omistajalle ja haltijalle asetettujen säännösten noudattamista. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatoimenpiteitä (Pel 379/2011 78 ). Muuna valvontatoimenpiteenä voidaan pitää myös asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa velvoitteiden noudattamista kohteessa. Pelastuslaitoksen on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Valvonnan on perustuttava riskien arviointiin, ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta (Pel 379/2011 79 ). Valvontasuunnitelmassa on määritettävä suoritettavat palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet sekä kuvattava, miten valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan (Pel 379/2011 79 ). Alueellisten pelastuslaitosten pelastusjohtajien hallitus asetti 8.6.2009 valtakunnallisen työryhmän valvontasuunnitelmaohjeen laatimiseksi. Myöhemmin valvontasuunnitelmaohjeeseen lisättiin palotarkastusten ja erheellisten paloilmoitintehtävien maksuperusteiden määrittäminen. Valvontasuunnitelmaohjeen versio 1.0 julkistettiin huhtikuussa ja versio 1.2 kesäkuussa 2011. Pelastusjohtajat päättivät kokouksessaan 8.6.2011 suositella valvontasuunnitelmaohjeen sekä siihen sisältyvien palotarkastusten ja erheellisten paloilmoitintehtävien maksuperusteiden käyttöönottoa pelastuslaitoksille. Työryhmän valvontasuunnitel- Sivu 4 / 68

maohjeessa annetaan tarkempia ohjeita valvonnassa käytettävistä riskien arvioimisen perusteista, palotarkastusten ja muiden valvontatoimenpiteiden määrittelystä sekä valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnista. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma on edellä mainitun valvontasuunnitelmaohjeen mukainen ja sen laatimiseen on osallistunut koko riskienhallinnan henkilöstö. 1.2 Valvontasuunnitelman hyväksyntä Valvontasuunnitelman tulee perustua alueen pelastustoimen palvelutasopäätökseen. Valvontasuunnitelma on tarkistettava vuosittain ja muutoinkin, jos tarkistamiseen on erityinen syy (Pel 379/2011 79 ). Valvontasuunnitelma tarkistetaan kalenterivuosittain. Vuosittaisen valvontasuunnitelman hyväksynnän tekee pelastusjohtaja viranhaltijapäätöksellä. Aluehallintovirasto valvoo valvontasuunnitelman toteutumista osana pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason valvontaa. Koska valvontasuunnitelman tulee perustua palvelutasopäätökseen, liitetään se voimassaolevan palvelutasopäätöksen liitteeksi. 1.3 Valvontasuunnitelmasta tiedottaminen Valvontasuunnitelma on julkinen asiakirja. Valvontasuunnitelma on julkisesti nähtävissä Itä- Uudenmaan pelastuslaitoksen intra- ja internet sivuilla. Valvontasuunnitelma toimitetaan tiedoksi myös aluehallintovirastolle. Palotarkastuskohteita informoidaan muuttuvista palotarkastusväleistä ja käytännöistä palotarkastusten yhteydessä. Sivu 5 / 68

2 MÄÄRÄAIKAISTEN VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNIT- TELU Pelastuslain (379/2011) 27 :n mukaisesti alueellisen pelastustoimen tehtävänä on huolehtia alueen valvontatehtävistä. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Palotarkastuksen ja muun valvontatehtävän toimittaminen pelastustoimialueella saa suorittaa vain alueen pelastustoimeen kuuluva pelastusviranomaiseksi nimetty henkilö (PeL 379/2011 80 ). Valvonta kohdistuu lainsäädännössä pelastusviranomaisten valvottavaksi määrättyjen säännösten vastaiseen toimintaan, toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Valvonnan muotoja on erilaisia, joista yksi on palotarkastus eli valvontakäynti. Palotarkastuksen tavoitteena on tukea toimijan omatoimista varautumista sekä korostaa kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Pelastusviranomaisen tehtävänä on valvoa pelastuslain noudattamista. Muotomääräisissä palotarkastuksissa valvotaan ensisijaisesti omatoimisen varautumisvelvoitteen toteutumista (14 ) ja rakennusten palo- ja poistumisturvallisuutta (9-10 ) sekä laitteiden kunnossapitoa (12 ), nuohouksen ja ilmanvaihdon puhdistuksen toteuttamista (13 ), pelastussuunnitelmien laatimista (15 ), palovaroittimien hankintaa ja kunnossapitoa (17 ) sekä hoitolaitosten poistumisturvallisuutta (18 ). 2.1 Määräaikaisten palotarkastuksien valvontamenetelmät 2.1.1 Yleinen palotarkastus Yleisellä palotarkastuksella valvotaan Pelastuslain (379/2011) 2 luvun (Yleiset velvollisuudet) ja 3 luvun (Toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuudet) säännösten noudattamista. Kohde tarkastetaan asiakirjojen perusteella ja pistokokein. Vastuu kohteen turvallisuudesta on aina kohteen omistajan ja haltijan. Palotarkastuksella annetaan neuvoja ja ohjeita sekä pyritään tukemaan kohteen omaa turvallisuuskulttuuria. Yleisiä palotarkastuksia ovat määräaikaiset tarkastukset (kappaleet 2.2 ja 2.3) sekä tarkastukset, jotka liittyvät kohteen kokonaisvaltaiseen turvallisuuden arviointiin. Palotarkastusohjelman luokittelu: Yleinen palotarkastus Pronto-luokittelu: Yleinen palotarkastus 2.1.2 Omavalvonta Omavalvonta on oleellinen osa omakotitalojen ja niihin rinnastettavien kohteiden valvontatoimintaa. Asukkaille postitetaan omavalvontaa varten dokumentit turvallisuusviestintäma- Sivu 6 / 68

teriaalin kanssa, joiden perusteella asukas tekee omatoimisen kartoituksen kotinsa paloturvallisuudesta. Palautetun lomakkeen tai sen palauttamatta jättämisen pohjalta voidaan kohdentaa valvontatoimenpiteitä. Valvontasuunnitelman liitteessä A4 on esitetty suunnitelma kymmenen vuoden jaksolle omavalvonta-alueista sekä kohdemääristä. Liitteessä C7 on esitetty toimenpiteet omavalvontalomakkeiden käsittelyssä sekä mahdollisissa valvontatoimenpiteissä. Palotarkastusohjelman luokittelu: Omavalvonta (lomakkeen käsittely), neuvonta tai päätös (pieniä puutteita) tai yleinen palotarkastus (kohdekäynti) Pronto-luokittelu: Muu asiakirjavalvonta, kohta 8 2.2 Valvontakohteiden (ns. erityiskohteiden) määräaikaiset palotarkastukset Pelastuslain (379/2011) tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Määräaikaisten valvontakohteiden (ns. erityiskohteiden) riskienarvioinnin perusteena käytetään henkeen, omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkia. Erityiskohteiden tarkastusvälien määrittämisessä noudatetaan pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuuspalvelujen valvontasuunnitelmatyöryhmän esitystä. Tarkastusvälin lähtökohtana on tilastollinen tarkastelu, jonka pohjalta jatketaan yksittäisen kohteen arviointia. Kohteiden keskimääräisen tarkastusvälin määrittämisessä sovelletaan seuraavia periaatteita: - Koska aiemmin kerran vuodessa palotarkastetuissa valvontakohteissa sattuu vain vähän menehtymisiä tai loukkaantumisia, tarkasteluvälin määrittämisen lähtökohtana käytettiin tulipalon aiheuttamaa omaisuusvahinkoriskiä. Omaisuusvahinkoriskin lisäksi on arvioitu myös suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyrittiin huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit. Liitteessä A2 on esitetty valtakunnalliset valvontakohteiden ohjeelliset tarkastusvälit, joita sovelletaan myös Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella. Tarkastusvälien määrittely on tehty hyödyntäen tietoa erityyppisten kohteiden omaisuusvahinkoriskeistä, joka on saatu VTT:n seulomista PRONTO -tilastoista syttymistaajuustiheyden ja vahinkojen odotusarvona. - Yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä voidaan tarvittaessa lyhentää tai pidentää tapauskohtaisesti. Tarkastusvälin muuttaminen suositellusta on perusteltava ja kirjattava palotarkastusohjelmaan siten, että perusteluita voidaan tarkastella jälkikäteen. Muutosperusteet ryhmittelemään neljään pääluokkaan: Arviointi, Turvallisuuskulttuuri, Uhatut arvot ja Tapahtuneet onnettomuudet / läheltä piti -tilanteet. Päätöksen tarkastusvälin muuttamisesta tekee palotarkastuksen suorittanut pelastusviranomainen yhteistyössä palotarkastustoiminnasta vastaavan kanssa. Vaikka tarkastusvälin muuttaminen on mahdollista, ei valvontasuunnitelman alkuvaiheessa valvontavälejä muuteta, elleivät vakavat turvallisuuspuutteet edellytä tarkastusvälin tihentämistä. Sivu 7 / 68

- Valvontasuunnitelmassa voidaan tarvittaessa painottaa jotain kohderyhmää, jossa on havaittu riskejä tai johon kohdistetaan muutenkin esim. valtakunnallista turvallisuuskampanjointia. Painotetut kohderyhmät otetaan tarvittaessa huomioon liitteessä A4 esitettyyn valvontatoimenpiteiden vuosisuunnitteluun. Valvontasuunnitelman liitteessä A1 on vuosien 2014 2023 aikana valvottavaksi suunniteltujen kohteiden lukumäärä. Liitteissä A1 ja A3 on esitetty koontitaulukot, joissa on seuraavan vuoden aikana tehtävät palotarkastukset kohderyhmineen sekä arviot muiden viranomaisten kanssa yhteistyössä tehtävien tarkastusten määristä. Koska kohderekisteritietokanta on koko ajan muuttuva, liitteen A1 yläosaan merkattu päivämäärä ilmaisee ajankohdan millä tiedoilla seuraavan tarkastusjakson suunnittelu on tehty. Valvontatoiminnan vuosittainen kohdemäärä on sellainen, että kaikki määräaikaiset valvontakohteet pystytään valvomaan valtakunnallisesti ohjeistettujen valvontavälien mukaisesti (Liite A2). Liitteessä A3 on seurattu valvontatoiminnan toteutumista vuosittain. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää valvontakäynnin ajankohdan pysymistä 3 kk sisällä suunnitellusta, kuitenkin siten, että ajankohta osuu oikealle kalenterivuodelle. Mikäli valvontaa ei ehditä suorittamaan suunnitellun kalenterivuoden aikana, tulee se huomioida seuraavan vuoden suunnitelmassa. Valvontatoimenpiteiden tavoitteellinen suoritusajankohta eri tarkastusluokissa on esitetty liitteessä A3, valvontatoimenpiteiden vuosisuunnittelu. 2.3 Taloyhtiöiden ja niihin verrattavien valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset Taloyhtiöihin ja niihin verrattavien asuinrakennusten valvonta toteutetaan yleisillä palotarkastuksilla määrävälein. Määräaikaiset asuinrakennuksien tarkastukset pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan siten, että valvontakierto on enintään 10 vuotta. Taloyhtiöiden ja niihin verrattavien asuinrakennusten valvonnan suunnittelussa pyritään huomioimaan sisäasianministeriön tuottama asuinalueluokitus. Sen mukaan eri luokkaan kuuluvissa ruuduissa on mm. erilaiset onnettomuusprofiilit. Valvontatoimintaa voidaan suunnitella ja keskittää tämän ruutuaineiston pohjalta. Tavoitteena on, että omavalvontajärjestelmää pystytään kehittämään ja hyödyntämään myös taloyhtiöihin ja niihin verrattaviin valvontakohteisiin soveltuvaksi. Sivu 8 / 68

2.4 Yhden tai kahden asunnon asuinrakennuksien ja niihin verrattavien valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset Yhden tai kahden asunnon asuinrakennusten ensisijaisena valvontatoimenpiteenä käytetään omavalvontaa. Pientalon omatarkastuslomake vastauskuorineen ja pientalon paloturvallisuusopas lähetetään massapostituksena suunnitellulle alueelle. Omatarkastuslomake ja ohje lähetetään joka talouteen kaksikielisenä. Palautetun lomakkeen tai sen palauttamatta jättämisen pohjalta voidaan kohdentaa valvontatoimenpiteitä. Mikäli omavalvontalomaketta ei ole kiinteistön omistajan tai haltijan toimesta palautettu, voidaan kiinteistöön lähettää muistutuskirje lomakkeen palauttamisesta. Mikäli omavalvontalomaketta ei palauteta muistutuksesta huolimatta, järjestetään alueellisesti palotarkastuksia tai tiettyyn aihepiiriin liittyvää turvallisuusviestintää. Postitus tapahtuu VRK:n aineiston pohjalta vakituisiksi asunnoiksi kirjattuihin yhden ja kahden asunnon taloihin. Pientalon omatarkastuslomake ja pientalon paloturvallisuusopas asetetaan ladattaviksi myös pelastuslaitoksen www-sivuille. Yhden tai kahden asunnon asuinrakennusten valvonnan kohdentumisen perusteena käytetään mm. seuraavia tekijöitä: - tunnistettuihin riskiryhmiin kuuluvat asunnot (esim. riskiryhmän asuinrakennukset harvaanasutuilla alueilla) - sisäasianministeriön tuottama asuinalueluokitus. Eri luokkaan kuuluvissa ruuduissa on erilaiset onnettomuusprofiilit. Valvontatoimintaa voidaan suunnitella ja keskittää tämän ruutuaineiston pohjalta. - pelastuslaitoksen pitkä toimintavalmiusaika - tärkeät pohjavesialueet - pronto-onnettomuustietokannan aineisto (mm. alueelliset syttymistiheydet / alueelliset syttymissyyt) Omavalvonta-alueiden suunnittelussa ja kohdentamisessa hyödynnetään liitteessä A5 esitettyjä tutkimustulosten yhteenvetoja. Valvontasuunnitelman liitteessä A4 on esitetty vuosille 2012-2021 suunnitellut omavalvonta-alueet ja arvioidut asuinrakennusten lukumäärät. 2.5 Vapaa-ajan asuntojen palotarkastukset Koska palokuolemien riski on suurempi asuinrakennuksissa kuin vapaa-ajan rakennuksessa (Liite A5), pelastuslaitoksen alueella vapaa-ajan rakennukset tarkastetaan vain tarvittaessa. Sivu 9 / 68

2.6 Yhteenveto kalenterivuoden aikana suoritettavasta määräaikaisesta valvonnasta Liitteissä A1 ja A3 on esitetty pelastuslaitoksen vuosittaiset määräaikaisien valvontatehtävien lukumäärät Sivu 10 / 68

3 EPÄSÄÄNNÖLLISTEN VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUN- NITTELU 3.1 Epäsäännölliset palotarkastukset 3.1.1 Jälkipalotarkastus ja jälkivalvonta Jälkipalotarkastus on pääsääntöisesti paikan päällä tehtävä tarkastus, jossa valvotaan, että palotarkastuksessa annettuja määräyksiä on noudatettu. Jälkipalotarkastus tehdään korjausmääräysten määräaikojen umpeuduttua, ennen seuraavaa yleistä (määräaikaista) palotarkastusta. Jälkivalvonta suoritetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti: - Jälkipalotarkastus toimitetaan, kun on havaittu huomattavia (mm. poistumisjärjestelyt, turvallisuutta ylläpitävän laitteen toimimattomuus tai vakava puute) tai toistuvia palo- tai henkilöturvallisuutta vaarantavia puutteita tai, mikäli asiakas ei tee sovittua ilmoitusta annettujen korjausmääräysten suorittamisesta. Jälkitarkastuksen tarve arvioidaan pelastusviranomaisen toimesta tapauskohtaisesti. - Jälkivalvonta voidaan suorittaa myös tarkastuskäynnillä tai hyväksyä asianmukaisin dokumentein (kirjallinen) korjausvelvoitteet suoritetuksi (esim. tarkastuslaitoksen/huoltoyhtiön pöytäkirja/raportti, kirjallinen viesti palotarkastetusta kohteesta). Suullisen ilmoituksen perusteella jälkivalvontaa ei dokumentoida. Kun korjausvelvoite on suoritettu, kirjataan Jälkivalvonta tehdyksi ja lähetetään asiakkaalle pöytäkirja. Palotarkastusohjelman luokittelu: Jälkipalotarkastus tai Asiakirjavalvonta (mikäli ei käydä kohteessa) Pronto-luokittelu: Muut tarkastukset, kohta 1 tai Muu asiakirjavalvonta 3.1.2 Erityinen palotarkastus Erityinen palotarkastus suoritetaan uudisrakennus- tai saneerauskohteissa, mikäli kunnan rakennusvalvontaviranomainen on sen rakennusluvassa määrännyt suoritettavaksi. Ennen varsinaista erityistä palotarkastusta voidaan suorittaa rakennuksen käyttöönoton ennakkokatselmus. Väestönsuojan käyttöönottotarkastus tehdään erityisen palotarkastuksen yhteydessä. Tarkastuksilla valvotaan, että väestönsuoja on rakennettu rakennuslupa-asiakirjojen mukaisesti ja että se täyttää voimassa olevat säädökset. Käytössä olevien rakennusten väestönsuojien tarkastus sisältyy yleiseen palotarkastukseen. Väestönsuojille ei tehdä erillisiä tarkastuksia, ellei rakennuslupa koske pelkästään väestönsuojaa. Erityinen palotarkastus suoritetaan seuraaviin uudisrakennuskohteisiin: - kolmekerroksiset ja korkeammat asuinrakennukset (pelastustie) - kohteet, joissa on väestönsuoja - kohteet, joissa on hätäkeskukseen kytketty automaattinen sammutuslaitteisto tai automaattinen paloilmoitin - hotellit, lomakodit, asuntolat, lomakylät, leirintäalueet ja muut vastaavat majoitustilat (kaikki) - sairaalat, vanhainkodit ja muut ammattimaiset ympäri vuorokauden käytössä olevat hoitolaitokset sekä suljetut rangaistuslaitokset Sivu 11 / 68

- liikuntarajoitteisten ja muiden erityisryhmien palvelu- ja asuinrakennukset - kokoontumis- ja liiketilat, kuten: o myymälät (yli 400 m²) o koulut (kaikki) o urheilu- ja näyttelyhallit (kaikki) o harrastetilat (yli 300 m²), kuten kuntosalit, kerhotilat ym. o teatterit (kaikki) o uskonnollisten yhteisöjen kokoontumistilat, kuten kirkot, seurakuntatalot, temppelit, moskeijat (kaikki) o kirjastot (jos kyseessä rakennuksen pääkäyttötarkoitus) o liikenneasemat (kaikki) o ravintolat (anniskelu- ja ruokaravintolat) o päiväkotihuoneistot (kaikki, lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja) - suurehkot tuotanto-, varasto- tai maataloustuotantotilat (kaikki) - palo- ja räjähdysvaaralliset tilat (kaikki) - rakennuksen sijainti, suuri koko tai poikkeukselliset olosuhteet erityisesti vaarantavat henkilö- ja/tai paloturvallisuuden - rakennusluvassa edellytetty erityistä palotarkastusta - toimistot, virastot ja muut työpaikkatilat, joiden koko vähintään 300 m² - palo- ja henkilöturvallisuuteen vaikuttavat korjaus- ja saneerauskohteet, mikäli vaatii rakennusluvan ja kohde kuuluu edellä listattuihin esimerkkeihin Korjaus- ja saneerauskohteet: - erityinen palotarkastus tehdään palo- ja henkilöturvallisuuteen vaikuttaviin korjaus- ja saneerauskohteisiin harkinnan mukaan, mikäli vaatii rakennusluvan ja kohde kuuluu edellä listattuihin esimerkkeihin Palotarkastusohjelman luokittelu: Erityinen palotarkastus Pronto-luokittelu: Muut tarkastukset, kohta 2 3.1.3 Ylimääräinen palotarkastus Ylimääräinen palotarkastus on pelastusviranomaisen päättämä valvontakäynti, jota ei ole ajoitettu ja kohdennettu valvontasuunnitelmassa. Ylimääräinen palotarkastus suoritetaan pelastusviranomaisen harkinnan mukaan, perusteena voi olla esimerkiksi: - Yhden tai kahden huoneiston asuinrakennuksen sekä vapaa-ajanrakennuksen rakennus- tai toimenpidelupaan liittyvät käyttöönottotarkastukset. Pienkohteiden käyttöönottoon liittyvät tarkastukset suoritetaan vain tarvittaessa rakennusvalvontaviranomaisen pyynnöstä. Määritelmä käsittää myös hormitarkastukset. - kiinteistön omistajan tai haltijan pyyntö, mikäli tarkastusaihe tai kohta on rajattu (voidaan kirjata myös yleiseksi tarkastukseksi, mikäli tarkastus vastaa laajuudeltaan yleistä palotarkastusta). - nuohoojan tai tarkastuslaitoksen ilmoitus palo- ja henkilöturvallisuuteen liittyvistä puutteista. (Menettelytapaohje nuohoojan vikailmoituksen johdosta liite C6) - yleisötilaisuuden palotarkastus, joka suoritetaan ennen yleisötilaisuuden alkamista, jossa tarkastetaan tapahtuman turvallisuusjärjestelyt. (Yleisötilaisuuden tarkastamiseen liittyvä menettelytapaohje liitetään liitteeksi myöhemmin) Sivu 12 / 68

- automaattisen paloilmoitin- tai sammutuslaitteiston erheellisen hälytyksen seurauksena pidettävä palotarkastus. - rakennus- tai muu työmaa, josta voi aiheutua huomattavaa palovaaraa - teema- ja kohdetarkastukset o pelastustien testiajo (kirjoitettava aina pöytäkirja ja toimitettava myös kohteeseen) o esim. liikkeiden palavien nesteiden varastot tai muut vastaavat teematarkastukset o ravintolatarkastukset sesonki aikaan o kohteen palo- ja henkilöturvallisuuden arvioitu heikentyminen kohteeseen tilapäisesti tulevan suuren henkilömäärän johdosta o epäily, että palo- ja henkilöturvallisuudessa on oleellisia puutteita. - muiden viranomaisten tai muun julkisyhteisön työntekijän ilmoituksen perusteella tehtävät tarkastukset ja katselmukset o Ilmoitukset ilmeisestä palovaarasta tai muusta onnettomuusriskistä. (Menettelytapaohje erityisryhmien asumisturvallisuutta koskevissa ilmoituksissa liitetään liitteeksi myöhemmin) - pelastusviranomaisen osallistuminen sammutus- ja pelastuslaitteille suoritettavaan määräaikaistarkastukseen Palotarkastusohjelman luokittelu: Ylimääräinen palotarkastus Pronto-luokittelu: Muut tarkastukset, kohta 3 3.2 Kemikaalikohteiden valvonta Pelastusviranomaiselle on määritelty myös kemikaalivalvonnan säädöksissä tehtäviä. Keskeisimpiä säädöksiä ovat laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta, asetus vaarallisten kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista, nestekaasuasetus, räjähdeasetus ja asetus öljylämmityslaitteistoista. Pelastusviranomainen voi periä suorittamastaan kemikaalivalvonnasta maksun tapauksissa, jotka perustuvat säädöksiin: nestekaasuasetus 858/2012, asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 855/2012, Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista 856/2012, räjähdeasetus 473/1993 ja lakiin vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005. 3.2.1 Kemikaalikohteen määräaikaisen palotarkastusvälin määrittely Alle ilmoitusrajan jäävien ja ilmoitusrajan ylittävien kemikaalikohteiden valvonta suoritetaan määräaikaisen palotarkastuksen yhteydessä yleisten palotarkastusten menettelytavoin. Näin ollen kemikaalikohteen määräaikaiset tarkastukset ja niiden suunnittelu on otettu huomioon tämän valvontasuunnitelman kappaleessa 2 Määräaikaisten valvontatoimenpiteiden suunnittelu. Jokainen ilmoitusrajan ylittävä kohde arvioidaan pelastusviranomaisen toimesta erikseen palo- ja räjähdysvaaran ja toimintaan liittyvien riskien osalta. Sen pohjalta määritellään kohteen palotarkastusväli sekä peruste palotarkastukselle (onko riski itse toiminta vai kemikaalit ja onko palotarkastuksen peruste riskiperusteinen määräaika vai kemikaalit). Sivu 13 / 68

3.2.2 Kemikaalikohteiden epäsäännölliset valvontatoimenpiteet - ilmoitusvelvollisten kemikaalikohteiden kemikaali-ilmoitusten käsittely, lupapäätökset ja niihin liittyvät käyttöönottotarkastukset - ilmoitusvelvollisten nestekaasukohteiden nestekaasuilmoitukset, lupapäätökset ja niihin liittyvät käyttöönottotarkastukset (yli 200 kg nestekaasua, jakeluasemilla yli 300kg) - Yli 10 000 kg (n. 11 m 3 ) mutta enintään 1 000 000 kg (n. 1 100 m 3 ) polttoöljyn varastointimäärän kohteisiin suoritettava tarkastus (asiakkaan tekemän kemikaali-ilmoituksen perusteella). - Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) suorittamat laajamittaisten kemikaalikohteiden tarkastukset, joihin pelastuslaitoksen edustaja osallistuu niin sovittaessa mahdollisuuksien mukaan. Palotarkastusohjelman luokittelu: Tarkastus Pronto-luokittelu: Muut tarkastukset, kohta 4 3.2.3 Ilotulitemyyntipisteiden ja varastojen lupapäätökset sekä tarkastukset Alueen pelastusviranomainen valvoo kemikaaliturvallisuuslain perusteella pyroteknisten tuotteiden varastointia kaupan yhteydessä ja luovutusta yksityiseen kulutukseen. Valvontaan liittyen pelastusviranomainen käsittelee toiminnanharjoittajien tekemät ilmoitukset, tekee tarvittavat päätökset ilmoitusten johdosta sekä tarkastaa pyroteknisten tuotteiden varastoinnin ja myyntipisteet pääasiallisena myyntikautena 27.12. 31.12. Ilotulitemyyntipisteitä koskevia hakemuksia tulee myös heinä-elokuussa mökkikauden päättäjäisiä varten. Palotarkastusohjelman luokittelu: Räjähdystarviketarkastus Pronto-luokittelu: Muut tarkastukset, kohta 4 3.2.4 Ilotuliteammuntapisteiden lupapäätökset ja niihin liittyvät tarkastukset tarvittaessa Ammattimaisille ilotulitusnäytöksille luvan myöntää poliisi, joka tarvittaessa pyytää asiantuntijalausuntoa pelastusviranomaisilta (2005/390,97 ). Yhteistyö poliisin kanssa voidaan toteuttaa kirjallisella lausuntomenettelyllä (lausunto) tai kevyemmällä neuvontamenettelyllä (neuvonta). Pelastusviranomainen myöntää luvat kuluttajille tarkoitettujen ilotulitteiden käytölle muuna kuin uudenvuoden aikana. Muuna kuin uudenvuoden aikana suoritettaviin ilotulituksiin suoritetaan tapauskohtainen lupakäsittely ja tarvittaessa tarkastus. Lupakäsittely suoritetaan kirjallisen hakemuksen perusteella. (Menettelytapaohje ilotuliteluvan myöntämiselle liitetään liitteeksi myöhemmin). Palotarkastusohjelman luokittelu: Päätös ja Tarkastus (jos käynti kohteessa), Pronto-luokittelu: Muut tarkastukset, kohta 4 Sivu 14 / 68

3.3 Pelastuslaitoksen muut valvontatoimenpiteet 3.3.1 Rakentamisen ohjaus ja valvonta Itä-Uudenmaan pelastuslaitos toimii asiantuntijana rakentamisen ohjauksessa ja valvonnassa siten kuin siitä kunnan kanssa sovitaan (Pelastuslaki 379/2011 27 ). Maankäyttö- ja rakennuslain (132/999) 20 :n mukaan kunta huolehtii rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Käytännössä rakentamisen ohjauksen ja valvonnan kunnassa hoitaa rakennusvalvonta, joka myös aina ratkaisee rakennusluvan. Pelastusviranomainen toimii rakennuslupamenettelyssä pelastustoimen asiantuntijana rakennusvalvontaviranomaiselle. Pelastuslaitos järjestää myös rakentamisen liittyvää suunnittelijoiden ohjaus- ja neuvontapalvelua, jolla pystytään vaikuttamaan turvallisuuden kannalta onnistuneeseen lopputulokseen. Pelastusviranomainen kirjoittaa kirjallisia rakennuslupa-asiakirjoihin ja -suunnitelmiin perustuvia asiantuntijalausuntoja rakennusvalvontaviranomaisen pyynnöstä. Kirjallisia lausuntoja kirjoitetaan kohdassa 3.1.2 listattuihin rakennuslupahankkeisiin liittyen. Väestönsuojiin liittyvät erityiskysymykset (Ilmoitus väestönsuojasta) rakennuslupahakemukseen liittyen käsitellään koko hanketta koskevan lausunnon yhteydessä. Väestönsuojasta ei kirjoiteta erillisiä lausuntoja, ellei kysymyksessä ole pelkästään väestönsuojan rakentamiseen liittyvä rakennuslupa. Muihin rakennuksiin, kuten yhden tai kahden huoneiston asuinrakennuksiin sekä vapaa-ajan kiinteistöihin liittyvät rakennuslupalausunnon hoidetaan paikallisesti joustavalla menettelyllä. Väestönsuojan rakentamiseen liittyvän helpotuksen käsittelee aluehallintovirasto pelastuslaitosta kuultuaan. Palotarkastusohjelman luokittelu: Lausunto (jos tehdään kirjallinen lausunto) tai neuvonta Pronto-luokittelu: Muut tarkastukset, kohta 7 3.3.2 Käyttöönottotarkastukset Pelastuslaitos suorittaa käyttöönottotarkastuksia mm. öljy-, hake- tai pellettilämmityslaitteistoille sekä viljakuivaamoille. Käyttöönottotarkastus suoritetaan, mikäli lämmityslaitteisto on uusi tai sille on tehty merkittävä muutos- tai uusimistyö. Käyttöönottotarkastus on suoritettava viimeistään 3kk:n kuluessa laitteiston käyttöönotosta. Käyttöön otettaville sekä merkittävän muutostyön yhteydessä öljylämmityslaitteistoille suoritetaan pelastusviranomaisten toimesta 3 kk:n kuluessa laitteiston käyttöönotosta tarkastus, kun säiliön tai säiliöiden yhteistilavuus on enintään 10 000 kg (n. 11 m 3 ). - Öljylämmityslaitteiston käyttöönottotarkastukset - uusien maanalaisten polttoainesäiliöiden tarkastukset ennen niiden peittämistä, mikäli säiliö sijaitsee pohjavesialueella (Mikäli uusitaan koko lämmitysjärjestelmä, niin säiliön tarkastus sisältyy koko järjestelmän tarkastukseen) Sivu 15 / 68

- tilat, joissa erityislämmityslaitteisto (esim. pelletti- ja hakelämpölaitokset) - erillinen viljakuivaamo Palotarkastusohjelman luokittelu: Käyttöönottotarkastus Pronto-luokittelu: Muut tarkastukset, kohta 4 3.3.3 Poistumisturvallisuusselvitysten arviointi Poistumisturvallisuusselvityksen laatimisvelvoite perustuu pelastuslain (379/2011) 18 säädettyyn poistumisturvallisuusvaatimukseen hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa. Toiminnanharjoittajan on etukäteen laadituin selvityksin ja suunnitelmin ja niiden perusteella toteutetuin toimenpitein huolehdittava, että asukkaat ja hoidettavat henkilöt voivat poistua turvallisesti tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa itsenäisesti tai avustettuina. Poistumisturvallisuusselvityksen ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta valvotaan yleisten palotarkastuksien yhteydessä pelastusviranomaisen toimesta. Tarvittaessa poistumisturvallisuusselvitysten valvontaa on tehtävä myös yleisten palotarkastuksien lisäksi. Toiminnanharjoittaja laatii selvityksen ja toimittaa sen pelastusviranomaiselle. Pelastusviranomaisen tekee arvion, toteutuuko pelastuslain 18 :ssä säädetty poistumisturvallisuusvaatimus. Poistumisturvallisuusselvityksen tiedot voidaan tarvittaessa koestaa poistumiskokeella. Jos poistumisturvallisuusvaatimus ei poistumisturvallisuusselvityksen sekä mahdollisen poistumiskokeen perusteella täyty, annetaan toiminnanharjoittajalle määräys laatia poistumisturvallisuuden parantamisen toteuttamissuunnitelma määräajassa. Toteuttamissuunnitelmassa toiminnanharjoittaja määrittelee toimenpiteet ja aikataulun, joilla se käytännössä saattaa poistumisturvallisuuden laissa edellytetylle tasolle. Pelastusviranomainen arvioi toteuttamissuunnitelmassa esitettyjen poistumisturvallisuutta parantavien toimenpiteiden vaikuttavuutta suhteessa poistumisturvallisuusvaatimukseen. Mikäli toteuttamissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet eivät ole riittäviä saattamaan poistumisturvallisuutta pelastuslain 18 :n mukaiselle tasolle kohtuullisessa ajassa, on pelastusviranomaisen annettava pelastuslain 21 mukaisesti korjausmääräys. Poistumisturvallisuusselvitystä ja sen pohjalta annettujen määräysten noudattamista valvotaan yleisellä ja jälkitarkastuksilla. Jälkitarkastus tehdään mikäli poistumisturvallisuusselvityksessä tai siinä esitetyissä asioissa on puutteita. Toiminnanharjoittajan on tarkastettava ja päivitettävä poistumisturvallisuusselvitys vähintään kolmen (3) vuoden välein tai mikäli toiminnanharjoittamisessa tapahtuu oleellisia poistumisturvallisuuteen vaikuttavia muutoksia. Poistumisturvallisuusselvitysten käsittelyssä noudatetaan pelastuslaitoksen riskienhallinnan sisäistä ohjetta Poistumisturvallisuusselvitysten arviointi 24.4.2013 Sivu 16 / 68

Palotarkastusohjelman luokittelu: Ensivaiheen arviointi -> poistumisturvallisuusselvityksen arviointi Poistumiskoe -> ylimääräinen palotarkastus Vaadittujen toimenpiteiden seuranta -> päätös, jälkipalotarkastus tai yleinen palotarkastus Pronto-luokittelu: Muu asiakirjavalvonta, kohta 8 3.3.4 Alue- ja teemavalvonta Pelastusviranomaisen suorittamaa valvontaa, jossa tehdään ulkopuolisia havaintoja kohteen turvallisuudesta ja kohteeseen jätetään kirjallinen tai suullinen korjauskehotus ja -ohjeita havaintojen perusteella. Aluevalvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota esimerkiksi pelastusteihin, osoitenumerointiin, tonttien opastauluihin ja tuhopolttojen torjuntaan sekä vesiposteihin. Aluevalvontaa voidaan suorittaa myös julkisilla alueilla. Automaattisella paloilmoittimella tai sammutuslaitteistolla varustettujen kohteiden putkilukkojen tarkastukset voidaan tehdä myös alue- tai teemavalvontana. Putkilukkoon liittyvistä valvontakäynneistä ei tehdä erillistä palotarkastuspöytäkirjaa. Tehty tarkastus ja havaitut puutteet kirjataan paloilmoittimen päiväkirjaan. Pelastuslain mukaisesti pelastusviranomainen ylläpitää valvontatyöhön liittyvää valvontarekisteriä. Valvontarekisteri ja sen ylläpitäminen on osa riskiperusteista valvontatyötä. Valvonta- ja kohderekisteri vaatii jatkuvaa ylläpitämistä sekä alueella sijaitsevien kohteiden tuntemusta. Pelastusviranomainen joutuu suorittamaan valvontarekisterin ylläpitämiseksi kohteiden kartoittamista sekä niiden käyttötarkoitustietojen tarkistamista. Palotarkastusohjelman luokittelu: Tarkastus Pronto-luokittelu: Muut tarkastukset, kohta 5 3.3.5 Asiakirjavalvonta Pelastuslaitos ottaa vastaan mm. kiinteistöjen ja yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmia, ilmoituksia nuohoojilta ja tarkastusyrityksien tarkastustodistuksia sekä pöytäkirjoja paloteknisten laitteiden tarkastuksista. Pelastussuunnitelmat arvioidaan ja tarvittaessa annetaan palaute niistä. Tarkastusyrityksien ilmoittamat puutteet arvioidaan. Asiakirjoista tehtyjen havaintojen perusteella voidaan käynnistää valvontatoimenpiteitä. Tällaisia valvontatoimenpiteitä ovat mm. palotarkastus tai korjauskehotus kirjallisella menettelyllä. Nuohoojat toimittavat pelastuslain mukaisesti havaitsemistaan turvallisuuspuutteista tiedon kirjallisesti pelastuslaitokselle. Jos havaittu puutteellisuus aiheuttaa välittömän tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran, pelastusviranomainen tekee päätöksen käyttökiellon asettamisesta kirjallisella menettelyllä tai ylimääräisellä palotarkastuksella. Erheellisten paloilmoitusten yhteydessä kohteeseen menevä yksikkö täyttää kiinteistölle erheellisen paloilmoituksen selvityspyyntölomakkeen. Kiinteistön omistajan tai haltijan tulee täyttää lomake ja esittää siinä selvitys pelastusviranomaiselle mihin toimenpiteisiin on ryh- Sivu 17 / 68

dytty erheellisten hälytysten välttämiseksi. Pelastusviranomaisen tulee käsitellä tehty selvityslomake. Asiakirjavalvontana pelastusviranomainen ratkaisee tarvittavat jatkotoimenpiteet. Palotarkastusohjelman luokittelu: Asiakirjavalvonta, Pelastussuunnitelman arviointi tai Päätös (tulisijojen käyttökiellon asettaminen) Pronto-luokittelu: Muu asiakirjavalvonta, kohta 8 Liitteessä A3 on esitetty arviot pelastuslaitoksen vuosittaiset epäsäännöllisten valvontatehtävien lukumäärät Sivu 18 / 68

4 VALVONTAYHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN JA TA- HOJEN KANSSA 4.1 Yleistä Pelastuslaitos suorittaa omaa valvontatoimintaansa myös yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa alla esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Valvontayhteistyön lisäksi viranomaisyhteistyössä pyritään aktiiviseen tiedonvaihtoon. - Kuntien maankäytönsuunnittelu: Pelastusviranomainen toimii asiantuntijana vastuualueellaan maankäytönsuunnittelussa ohjauksessa antamalla pyynnöstä lausuntoja sekä osallistumalla viranomaisyhteistyöpalavereihin. - Kuntien rakennusvalvontaviranomaiset: Pelastusviranomainen toimii asiantuntijana vastuualueellaan rakentamisen ohjauksessa. Pelastusviranomainen antaa asiantuntijalausuntoja rakennuslupakäsittelyyn rakennusvalvonnan pyynnöstä. Suunnittelijoita ja rakentajia ohjataan yhteistyössä rakennusvalvontaviranomaisen kanssa. Pelastusviranomainen osallistuu rakentamiseen liittyviin tarkastuksiin ja katselmuksiin rakennusvalvontaviranomaisen pyynnöstä kohdan 3.1.2 periaatteiden mukaisesti. Lisäksi pelastuslaitos suorittaa rakennusvalvontaviranomaisen pyynnöstä rakennuslupaa edellyttäviin hankkeisiin erillisiä väestönsuojatarkastuksia. - Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, TUKES: TUKES tarkastaa määrävälein kohteet, joissa vaarallisten kemikaalien käsittely on laajamittaista. Pelastuslaitoksen edustaja osallistuu tarkastuksiin niin sovittaessa mahdollisuuksien mukaan. Tukes toimittaa valvontakohteistaan tarkastuspöytäkirjat tiedoksi pelastuslaitokselle, joita hyödynetään omassa kemikaalivalvontatoiminnassa. Lisäksi pelastuslaitoksen ja TUKE- Sin kesken on tiedonvaihtoa sekä yhteistoimintaa kemikaalien ja räjähteiden valvonnassa (Palotarkastusohjelma ja Kemu-rekisteri). - Itä-Uudenmaan poliisilaitos: Pelastusviranomainen tekee poliisin kanssa yhteistyötä suurten yleisötilaisuuksien ennakkosuunnittelussa ja tarkastuksissa. Lisäksi ravintoloiden ylimääräisiä teematarkastuksia tehdään yhteistyössä poliisin kanssa. Pelastusviranomainen toimii asiantuntijana vastuualueellaan mm. ammusvarastolupahakemuksissa antamalla pyynnöstä lausuntoja. Myös ns. keräilijäasuntoihin tehtävät tarkastukset suoritetaan yhteistyössä terveystarkastaja, sosiaalipuolen ja poliisin kanssa. - Kuntien ympäristöviranomaiset: Yhteistyötä pääasiassa öljysäiliöiden valvonnassa. Pelastusviranomainen osallistuu tarkastuksiin pyydettäessä. Pelastuslaitos antaa tarvittaessa asiantuntijalausuntoja ympäristöviranomaisille ympäristölupaa myönnettäessä. - Terveystarkastajat: Pelastuslaitos tekee yhteistyötä terveystarkastajien kanssa esim. yleisötapahtumien ja ravintoloiden valvonnassa. Myös ns. keräilijäasuntoihin tehtävät tarkastukset suoritetaan yhteistyössä terveystarkastaja, sosiaalipuolen ja poliisin kanssa. Terveystarkastajat toimittavat pelastuslaitokselle myös ravitsemisliikkeen elintarvikelain mukaisen hakemuksen sekä majoitushuoneistoa koskevan ilmoituksen (AsMaRa-ilmoitus). Ilmoitusten perusteella kohteeseen tehdään tarvittaessa valvontakäynti. - Paloilmoitin- ja sammutuslaitteistotarkastuslaitokset: Pelastuslaitos osallistuu laitteistojen määräaikaisiin tarkastuksiin vain tarvittaessa oman harkinnan mukaan. Asiakirjavalvontana arvioidaan kohteiden turvallisuustasoa tarkastuslaitosten toimittamien Sivu 19 / 68

tarkastusdokumenttien perusteella. Tarkastuslaitoksella on velvollisuus ilmoittaa kiinteistön pelastustoimen laitteiden vakavista puutteista alueen pelastusviranomaiselle. - Nuohousalan yritykset: Nuohoojat toimittavat pelastuslain mukaisesti havaitsemistaan turvallisuuspuutteista tiedon kirjallisesti pelastuslaitokselle. Jos havaittu puutteellisuus aiheuttaa välittömän tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran, pelastusviranomainen tekee päätöksen käyttökiellon asettamisesta kirjallisella menettelyllä tai ylimääräisellä palotarkastuksella. - Kulttuurihistorialliset kohteet ja niiden asiantuntijat: Keskeisimpiä yhteistyötahoja kulttuuriomaisuuden suojeluun liittyvissä asiaoissa on paikallinen/alueellinen museovirasto sekä kyseisissä kohteissa toimivat tahot. Eri säädöksin määritellyt kulttuurisuojelukohteet on lisätty pelastuslaitoksen määräaikaisiksi valvontakohteiksi. Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa sekä muiden valvontamenetelmien vuosimäärät on arvioitu liitteessä A3. 4.2 Muiden viranomaisten tekemät onnettomuusvaarailmoitukset pelastusviranomaiselle Pelastuslain 379/2011 42 mukaan jos viranomaiset virkatoimiensa yhteydessä havaitsevat tai muutoin saavat tietää rakennuksessa, asunnossa tai muussa kohteessa ilmeisen palonvaaran tai muun onnettomuusriskin, heidän tulee mahdollisten salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa asiasta alueen pelastusviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kuntaa, muuta julkisyhteisöä ja näiden palveluksessa olevaa henkilöstöä sekä lain 18 :n 2 momentissa tarkoitettua hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa toiminnanharjoittajaa ja tämän palveluksessa olevaa henkilöstöä. Pelastusviranomaisen on reagoitava tehtyyn ilmoitukseen välittömästi. Lisäksi annettujen korjausmääräysten noudattamista on aina valvottava jälkipalotarkastuksella tai asiakirjavalvontana. Ensisijainen ilmoitustapa on erillinen ilmoituslomake (webpropol-linkki). Mikäli ilmoitus tehdään puhelimella, postitse tai sähköpostilla, ilmoituksen vastaanottava pelastusviranomainen kirjaa tiedot ilmoituslomakkeelle. Pelastusviranomainen ei ota kantaa henkilön toimintakykyyn tai terveydentilaan. Yleensä ilmoitukset liittyvät huoneistossa tai kiinteistössä havaittuun palokuormaan, viallisiin sähkölaitteisiin tai siivottomuuteen. Lisäksi ilmoituksen syynä voi olla henkilön toimintakyky, rakenteellinen vaurio, terveydelliset tekijät tai vaaralliseksi havaitut laitteet. Koska syyt palovaaraan tai onnettomuusriskiin ovat usein useasta eri tekijästä johtuvia, pelastusviranomaisen tulee liittää tehtävän hoitoon myös muita tahoja. Yleisluonteinen vastuujako ns. paloriskiasuntojen valvonnassa: - Taloyhtiö: Taloyhtiöllä on ensisijainen vastuu huomauttaa asukasta palokuormasta, paloriskistä, siivottomuudesta yms. (Taloyhtiöllä myös vuokra-asukkaan häätöoikeus tai osakehuoneiston haltuunottomahdollisuus määräajaksi) - Sosiaaliviranomainen: Asunnon siivottomuus johtuu usein sosiaalisesta tai mahdollisesti terveydellisestä ongelmasta. Tällöin on arvioitava sosiaalisen tuen tarve. Lisäksi on arvioitava lastensuojeluilmoituksen tarve, mikäli asunnossa on alaikäisiä lapsia. Sivu 20 / 68

- Terveysviranomainen: Siivottomuus, jätteiden kasaantuminen sekä pieneliöt ovat asukkaalle terveysriski. Tällöin on arvioitava asuntoon liittyvät terveydelliset haitat sekä asukkaan terveydellisen tuen tarve. Lisäksi on arvioitava eläinsuojeluilmoituksentarve, mikäli asunnossa on eläimiä. - Poliisi: Havainnot tai epäilyt huumausaineista, ampuma-aseita, räjähteistä tai muista rikosnimikkeistä on ilmoitettava poliisille. Myös mahdollinen välivallanuhka tai tarkastustapahtumaan liittyvä virka-avunpyyntö edellyttää poliisin läsnäoloa. - Pelastusviranomainen: Huoneiston palokuorman arviointi, teknisiin laitteisiin tai tulisijoihin liittyvät palovaran tai onnettomuusriskin arvioinnit sekä poistumisturvallisuuden valvonta kuuluvat pelastusviranomaisen vastuualueeseen. Palotarkastusohjelman luokittelu: Ylimääräinen palotarkastus Pronto-luokittelu: Muut tarkastukset, kohta 3 Liitteessä C8 on menettelytapaohje palovaaraa tai onnettomuusriskiä koskevissa ilmoituksissa 4.3 Pelastusviranomaisen oikeus tehdä ilmoitus väkivallasta tai sen uhasta Salassapitovelvollisuuden estämättä pelastustoimen palveluksessa olevalla henkilöllä on oikeus ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos hän tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. (Pelastuslaki 86, 20.3.2015/281) Säädöksessä on annettu oikeus ilmoituksen tekemiseen, ei velvollisuus. Ilmoituksen tekee havainnon tehnyt henkilö itse. Ilmoituksen tekemistä ei ole syytä viivästyttää tai jättää tekemättä omaan tulkintaan perustuen. Sen arviointi johtaako ilmoitus kiireellisiin toimenpiteisiin, kuuluu poliisille. Ilmoitus tehdään poliisille puhelimitse (esim. kenttäjohtaja) tai poliisin www-sivuilla (sähköinen rikosilmoitus) 4.4 Pelastusviranomaisen velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus Lastensuojelulain 417/2007 25 mukaan pelastustoimen edustaja on velvollinen salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitus tehdään kunnan sosiaalitoimistoon. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse, kirjallisesti tai käymällä virastossa henkilökohtaisesti. Tietojen arkaluontoisuuden vuoksi ilmoitusta ei pidä tehdä sähköpostitse. Ilmoituksen tekemistä varten on olemassa valmiita lomakkeita, Sivu 21 / 68

mutta lomakkeen käyttäminen ei ole edellytyksenä ilmoituksen tekemiselle. Tärkeintä on, että ilmoitus tehdään viipymättä ja että ilmoitusvelvolliset tahot antavat ilmoituksen tehdessään yhteystietonsa, jotta tietoja voidaan tarpeen mukaan täydentää. Erityisen nopeasti tieto on välitettävä sellaisissa tapauksissa, joihin liittyy rikos. Ilmoitusvelvollisella ei ole lain mukaan harkintavaltaa, jonka perusteella havainnon tehnyt olisi oikeutettu siirtämään ilmoituksen tekemistä jollekin toiselle. Ilmoituksen tekemistä ei myöskään voi viivästyttää tai jättää tekemättä omaan tulkintaan perustuen. Sen arviointi johtaako ilmoitus kiireellisiin toimenpiteisiin, kuuluu sosiaalihuollon ammattilaisille. 4.5 Pelastusviranomaisen velvollisuus tehdä ilmoitus iäkkään henkilön palveluntarpeesta Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 asettaa 25 :ssä ilmoitusvelvollisuuden alueen pelastustoimen palveluksessa olevalle henkilölle. Alueen pelastustoimen palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, hänen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava asiasta viipymättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. Ilmoitusvelvollisella ei ole lain mukaan harkintavaltaa, jonka perusteella havainnon tehnyt olisi oikeutettu siirtämään ilmoituksen tekemistä jollekin toiselle. Ilmoituksen tekemistä ei myöskään voi viivästyttää tai jättää tekemättä omaan tulkintaan perustuen. Sen arviointi johtaako ilmoitus kiireellisiin toimenpiteisiin, kuuluu sosiaalihuollon ammattilaisille. 4.6 Pelastusviranomaisen velvollisuus ohjata henkilö sosiaalihuollon palveluun Mikäli pelastuslaitoksen palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, hänen on ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteyttä kunnallisesta sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen, jotta tuen tarve arvioitaisiin (Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) 35 ) Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii, pelastuslaitoksen palveluksessa olevan on tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä viipymättä. Sivu 22 / 68

Ilmeinen kykenemättömyys huolehtia mm. turvallisuudesta voi esiintyä henkilöllä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt henkilön iästä riippumatta (vrt. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 25 ) 4.7 Pelastusviranomaisen velvollisuus tehdä ilmoitus pelastustoimen laitteita koskevista vakavista puutteista Laki pelastustoimen laitteista (10/2007) velvoittaa 17 :ssä alueen pelastusviranomaista ilmoittamaan palotarkastuksessa tai muussa toiminnassaan havaitsemistaan pelastustoimen laitteita taikka asennusliikkeiden tai tarkastuslaitosten toimintaa koskevista vakavista puutteista Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Kiinteistön omistajan toiminnasta aiheutuvista pelastustoimen laitteiden vakavista puutteista ei tehdä ilmoitusta. Ilmoituksen piiriin kuuluvat vakavat puutteet on oltava ns. laitelain soveltamisalan piiriin kuuluvia havaintoja. Lakia sovelletaan pelastustoimen laitteisiin samoin kuin niiden valmistajiin, maahantuojiin ja myyjiin sekä muihin, jotka luovuttavat pelastustoimen laitteita Suomessa markkinoille tai käyttöön. Lakia sovelletaan myös palonilmaisu- ja sammutuslaitteistoja asentaviin ja huoltaviin liikkeisiin, käsisammuttimia huoltaviin ja tarkastaviin liikkeisiin, vaatimustenmukaisuuden arviointia suorittaviin arviointilaitoksiin sekä palonilmaisulaitteistojen ja automaattisten sammutuslaitteistojen tarkastuksia suorittaviin tarkastuslaitoksiin. Lakia sovelletaan lisäksi pelastustoimen laitteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa noudatettavaan menettelyyn ja laitteiden merkitsemiseen. Ilmoitusvelvollisella ei ole lain mukaan harkintavaltaa, jonka perusteella havainnon tehnyt olisi oikeutettu siirtämään ilmoituksen tekemistä jollekin toiselle. Ilmoituksen tekemistä ei myöskään voi viivästyttää tai jättää tekemättä omaan tulkintaan perustuen. Sen arviointi johtaako ilmoitus toimenpiteisiin, kuuluu Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Ilmoitus tehdään Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle, pelastustoimenlaitteiden valvonnasta vastaavalle viranhaltijalle. 4.8 Pelastusviranomaisen velvollisuus ilmoittaa epäillystä rikoksesta viranomaiselle Rikoslain 39/1889 15 luvun 10 :n mukaan jokaisella on velvollisuus ilmoittaa törkeän rikoksen valmistelusta viranomaiselle. Ilmoittamatta jättäminen on rangaistavaa. Lista rikoksista, joista on annettu ilmoitusvelvollisuus: 39/1889 15 luku, 10. Pelastusviranomaisella on pelastuslain 379/2011 86 :n mukaan oikeus vaitiolovelvollisuudesta huolimatta ilmaista viranomaiselle sellainen tieto, jonka ilmaiseminen on yksittäistapauksessa tarpeen hengen tai terveyden suojaamiseksi tai huomattavan ympäristö- tai omaisuusvahingon välttämiseksi. Sivu 23 / 68

Pelastusviranomaisen on pelastuslain 379/2011 41 :n mukaan ilmoitettava poliisille jos on aihetta epäillä että tulipalo tai muu onnettomuus on aiheutettu tahallisesti tai tuottamuksellisesti. Poliisille on ilmoitettava myös palontutkinnan yhteydessä havaituista palo- ja henkilöturvallisuusrikkomuksista. Rikoslain 37/1889 11 :n mukaan rikoksentekijän suojeleminen on rangaistavaa tapauksissa, joista teosta voidaan ankarimmillaan tuomita yli kuusi kuukautta vankeutta. Sivu 24 / 68

5 VALVONTATOIMINNAN YLEISET TOIMINTAPERIAATTEET 5.1 Palotarkastuskohteen määrittely Palotarkastus kohdennetaan valvontarekisterissä yleensä rakennukseen. Samalla rakennuspaikalla voi olla useita rakennuksia, mutta yksi toimija. Toisaalta taas yhdessä rakennuksessa voi olla useita toimijoita. Koska valvontakohteet (rakennukset) ja niissä oleva toiminta voivat vaihdella hyvinkin paljon, on tarkoituksenmukaista että kohteet luokitellaan toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi. Yhteen toiminnalliseen kokonaisuuteen tehty palotarkastus kirjataan valvontarekisterissä yhdeksi tarkastukseksi (laskutetaan myös yhdestä tarkastuksesta ja mahdollisista lisätunneista). Toiminnallinen kokonaisuus määritellään rakennuspaikalla olevien rakennusten, toiminnan, vastuujaon ja tarkoituksenmukaisuuden lähtökohdista. Esimerkiksi kauppakeskus, jossa on monta toimijaa, luokitellaan yhdeksi valvontakohteeksi. Teollisuuskokonaisuus jossa on useita rakennuksia, luokitellaan myös yhdeksi valvontakohteeksi. Liitteessä C1 on menettelytapaohje palotarkastuskohteen määrittelemisestä toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. 5.2 Palotarkastuksen toimittaminen Palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä saa suorittaa vain alueen pelastusviranomainen. Palotarkastuksen tavoitteena on tarkastettavan kohteen kokonaisvaltainen turvallisuus, korostaen kohteen omaa turvallisuuskulttuuria ja vastuuta onnettomuuksien ehkäisyssä. Palotarkastuksella valvotaan, että - rakennus tai rakennelma, sen ympäristö ja muut olosuhteet tarkastuskohteessa ovat turvalliset - kiinteistön omistaja tai haltija on varautunut onnettomuuksien ehkäisyyn ja vahinkojen torjuntaan säädöksissä vaaditulla tavalla. - rakennus on ympäristöineen paloturvallisuutta ajatelle vähintään rakennusluvan mukaisessa kunnossa - säädöksissä vaadittujen automaattisten sammutus- ja paloilmoitinlaitteistojen sekä muiden turvallisuutta edistävien laitteiden ja laitteistojen kunnossapito ja tarkastukset on tehty vaatimusten mukaisesti Palotarkastuksella kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: - henkilökunnan valmiudet, koulutus ja turvallisuuskulttuuri - rakennuksen pelastussuunnitelma - rakennuksen henkilö- ja paloturvallisuus - pelastuslaitoksen operatiivisen toiminnan edellytykset Kohde tarkastetaan asiakirjojen perusteella ja pistokokein. Kaikkia yksityiskohtia ei ole aina tarpeen käydä läpi. Sivu 25 / 68

Palotarkastuksella tulee aina olla läsnä kohteen edustaja. Tarkastuskohteen edustajana tulee yleensä olla omistaja, haltija tai näille suoraan vastuussa oleva turvallisuusasioista vastaava henkilö (esim. toimitusjohtaja, isännöitsijä, turvallisuuspäällikkö tai tarkastettavan osaston toiminnasta vastaava henkilö). Mikäli mahdollista valvontakohteeseen lähetetään hyvissä ajoin, vähintään kaksi viikkoa ennen suunniteltua tarkastusta ennakkokirje, jolla informoidaan tulevasta tarkastuksesta. Käytettävä ennakkokirjepohja on esitetty liitteessä C2. 5.3 Annettujen korjausmääräysten valvonta Mikäli valvontatoiminnan yhteydessä havaitaan palo- tai henkilöturvallisuudessa puutteita, tulee palotarkastuspöytäkirjaan kirjoittaa yksiselitteiset korjausmääräykset säädösviitteineen sekä määräaika toimenpiteen korjaamiseksi. Mikäli havaittu puute on huomattava, on annettua korjausmääräystä valvottava jälkipalotarkastuksella (Kohta 3.1.1). Muissa tapauksissa jälkivalvontaa voidaan suorittaa muulla luotettavalla valvontatoimenpiteellä, kuten esimerkiksi asiakkaan tekemän ilmoituksen, sähköposti- tai puhelinkeskustelun, kolmannen osapuolen tarkastus-, puhdistus- tai korjauspöytäkirjan toimittamisen tms. perusteella. Muut jälkivalvontatoimenpiteet kirjataan asiakirjavalvonnaksi. Jälkipalotarkastuksen ajankohta tai muu jälkivalvontamenettely sovitaan tehtyjen havaintojen (palotarkastuksen) yhteydessä ja se kirjataan palotarkastuspöytäkirjaan. Jälkipalotarkastuksella tarkastetaan, että puutteet on korjattu annettujen määräysten mukaisesti. Huomattavia puutteita palo- ja henkilöturvallisuudessa, joita on valvottava paikan päällä tehtävällä jälkipalotarkastuksella: - vakavat puutteet poistumisjärjestelyissä - turvallisuutta ylläpitävän laitteen toimimattomuus tai vakava puute - useita merkittäviä puutteita palo- tai henkilöturvallisuudessa - asiakas ei tee ilmoitusta annettujen korjausmääräysten suorittamisesta tai muutoin saadaan tietää, ettei annettuja korjausmääräyksiä ole suoritettu. Jos valvontatehtävässä tai muutoin havaittu puutteellisuus tai virheellinen menettely aiheuttaa välittömän tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran, pelastusviranomaisella on oikeus tarvittaessa heti keskeyttää toiminta ja määrätä onnettomuuden ehkäisemiseksi välttämättömistä toimenpiteistä. Määräystä on heti noudatettava. 5.3.1 Korjausmääräysten määräaikojen määrittely Pelastusviranomaisen antamille korjausmääräyksille on aina määriteltävä määräaika. Annetuille suosituksille ei tarvitse määritellä määräaikaa. Määräaikaa määriteltäessä on huomioitava puutteen merkittävyys kohteen palo- ja henkilöturvallisuudelle sekä korjaustoimenpiteiden vaativuus. Määräajan määrittämisessä tulee noudattaa aina myös tapauskohtaista harkintaa puutteen merkittävyyden ja korjaustoimenpiteen vaativuuden perusteella. Seuraavassa esitetyt perusteet määräajan määrittelemiselle ovat esimerkkitapauksia. Sivu 26 / 68

Toiminnan keskeyttäminen - välitön tulipalon tai muun onnettomuuden vaara, määrätään myös onnettomuuden ehkäisemiseksi välttämättömistä toimenpiteistä Heti puutteet ovat heti korjattavissa - puutteet pystytään korjaamaan tarkastuksen aikana - tällöin puutetta ei enää ole, joten määräaikaa ei määritellä 1-2 kk merkittävät puutteet, jotka korjattavissa vähäisillä resursseilla - sammutus- ja pelastuslaitteet epäkunnossa - uloskäytävän puutteet - muut yksinkertaiset, mutta kuitenkin merkittävät palo- tai henkilöturvallisuuden puutteet 3 kk pisin vakioaika - yleisimmin käytetty 4-6 kk vaikeasti korjattavissa olevat puutteet, joiden turvallisuusmerkitys ei ole suuri - sinänsä toimivan järjestelyn muutos/parantaminen esim. poistumisopasteiden yhtenäistäminen - jätekatoksen siirtäminen - toimenpiteet, jotka vaativat kaivuutöitä - väestönsuojan puutteet Suunnitelma; suunnitelman teolle määräaika puutteet, jotka vaativat aikaa ja resursseja, huomioitava tarvittaessa väliaikaiset turvajärjestelyt - poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelma - selvitystyötä vaativat koko (suurta) kiinteistöä koskevat toimenpiteet esim. palokatkojen tarkistus - muut toimenpiteet, jotka vaativat pidemmän aikavälin suunnitelmia ja resursseja Seuranta; turvallisuustason/turvallisuuskulttuurin seuranta määräaikaistarkastuksilla - asiat, joille vaikea/mahdoton antaa määräaikaa, määräaikaa harkittava, mikäli asialle ei tapahdu mitään tai puutteen toistuessa/jatkuessa - turvallisuuskulttuurin parantaminen, suunnitelmallisuus ja seuranta - päiväkirjat (pi, turva- ja merkkivalaistus yms.) - koulutukset, harjoitukset systemaattiseksi toiminnaksi - omatoimisen valvonnan tai tarkastuksen menetelmät - yms. Sivu 27 / 68

5.4 Hallintopakkokeinot Pelastuslain 81 mukaisesti valvontatehtävistä havaituista puutteista on annettava korjausmääräys. Mikäli asiakas laiminlyö toistuvasti annetut korjausmääräykset, voidaan viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella (Pelastuslaki 379/2011 105 ). Erityisesti kappaleessa 5.3 kirjattujen huomattavien puutteiden laiminlyönti toistuvasti voi johtaa hallintopakkokeinojen käyttöön. Yksityiskohtaiset perusteet uhkasakolle tai teettämisuhalle on lueteltu pelastuslain 105 :ssä. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella ei ole toistaiseksi omaa ohjeistusta hallintopakkokeinojen käyttöön. Toimenpiteet käsitellään esimerkiksi Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen hallintopakkokeino-ohjeen mukaisesti (ohje tallennettu: V:\Palotarkastaja\Valvontasuunnitelma\2016). Pelastuslain 106 perusteella voidaan annettujen korjausmääräysten laiminlyönneistä määrätä myös pelastuslakirikkomus. Pykälässä mainituista perusteista pelastusviranomainen voi tehdä ilmoituksen poliisille, joka ratkaisee ylittyykö kynnys pelastuslakirikkomukselle tai pysäköintivirhemaksulle (pelastustie). Kuva 1. Prosessikuvaus hallintopakkokeinojen etenemisestä (Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen hallintopakkokeino-ohje) 5.5 Palotarkastuspöytäkirja Palotarkastuksesta on laadittava aina pöytäkirja. Palotarkastuspöytäkirjaan tulee kirjata: - tarkastuslaji (yleinen, erityinen, ylimääräinen tai jälkipalotarkastus) - yksilöidä tarkastuskohde - tarkastusväli - tarkastukseen osallistuneiden nimet - tarkastuksen kulku - tarkastajan tekemät keskeiset havainnot - tarkastettavan kohteen edustajan esittämä selvitys - johtopäätökset ja niiden perustelut Sivu 28 / 68

- annetut korjausmääräykset säädösviitteineen - jälkipalotarkastuksen ajankohta (mikäli sellainen pidetään) - laskutustiedot Palotarkastuspöytäkirjaan tulee aina liittää valitusosoitus. Lähtökohtaisesti palotarkastuspöytäkirja on julkinen asiakirja. Palotarkastuspöytäkirja laaditaan sähköiseen järjestelmään. Vain poikkeustapauksissa voidaan kirjoittaa pöytäkirja paikan päällä käsin. Rajattuja poikkeustapauksia ovat mm. ravintoloiden teematarkastukset tai yleisötapahtumien tarkastukset. Nämä pöytäkirjat on kirjattava kuitenkin myös kokonaisuudessaan sähköiseen järjestelmään. Esimerkki palotarkastuspöytäkirjasta on esitetty liitteessä C4 5.6 Palotarkastuksen maksullisuus Pelastuslain (379/2011) 96 mukaan pelastuslaitos voi periä maksun valvontasuunnitelman mukaisen palotarkastuksen tai muun valvontatoimenpiteen suorittamisesta. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen maksut ja maksuperusteet on esitetty liitteessä A6. Alueen pelastustoimen tulee määrätä suoritteistaan perimät maksut siten, että ne vastaavat suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta alueen pelastustoimelle aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrää. Maksu koostuu perusosasta sekä tuntiveloituksesta. Keskimääräiseen asuinrakennuksen palotarkastukseen kuluu tehokasta työaikaa noin 1 h. Vastaavasti ns. erityiskohteen palotarkastukseen kuluu aikaa noin 4 h. Tällaisen yksittäisen kohteen palotarkastuksen suorittaminen pitää sisällään seuraavat työvaiheet: - tarkastusajankohdasta sopiminen (puhelimitse tai kirjeitse) - valvontakohteen taustatietojen selvittäminen (aiemmat palotarkastukset, muiden viranomaisten tai tahojen tekemät tarkastukset ja havainnot sekä PRONTO-tietojen tarkastaminen) - matka-aika kohteeseen ja takaisin - varsinaiseen palotarkastukseen kulunut aika - pöytäkirjan tekeminen ja lähettäminen asiakkaalle - tarkastuksen kirjaaminen tietojärjestelmään ja pöytäkirjan arkistointi - laskutusmääräyksen tekeminen taloushallinnolle. Edellä luetelluista työtehtävistä varsinaiseen kohteessa tapahtuvaan palotarkastukseen kuluu noin 2 h ja muihin tehtäviin noin 2 h aikaa. Tarkastusveloitusten lisäksi ei peritä matkakustannuksia. Alueen sisällä matkat lähimmästä palvelupisteestä ylittävät harvoin 50 km ja asiakkaiden tasavertaisuuden takia ei peritä matkakustannuksia. Sivu 29 / 68

5.7 Palotarkastuksen laskutus ja palotarkastuspöytäkirjan toimittaminen asiakkaalle Palotarkastuksen maksuista vastaa rakennuksen omistaja tai omistajan ja haltijan keskinäisen sopimuksen (esimerkiksi vuokrasopimus) mukaan haltija. Toimintaa rakennuksessa tai muussa valvottavassa kohteessa voi kuitenkin harjoittaa rakennuksen omistajan ja haltijan ohella myös muu oikeushenkilö. Tällainen on esimerkiksi toiminnanharjoittaja. Viimeksi mainitussa tilanteessa pelastuslaitos kohdistaa valvonnan toiminnanharjoittajaan ja perii tältä palotarkastuksesta aiheutuvan maksun. Tarkastuksen yhteydessä tarkistetaan laskutustietojen ja pöytäkirjan vastaanottajan oikeellisuus. Epäselvissä tapauksissa lasku osoitetaan palotarkastuksessa mukana olevalle edustajalle. Laskutustiedot on liitettävä palotarkastuspöytäkirjaan (Merlot / Pöytäkirja / Vakiolauseke / Laskutus). Allekirjoitettu alkuperäinen pöytäkirja lähetetään toimistoon arkistointia ja laskutusta varten kuukauden toiseksi viimeisellä viikolla. Toimisto laskuttaa asiakasta kerran kuussa. Kuva 1: Palotarkastuspöytäkirjaan liitettävät laskutustiedot ohjelma vakiolauseke-toiminnolla Palotarkastaja vastaa ja huolehtii asiakkaalle toimitettavan palotarkastuspöytäkirjan lähettämisestä. Liitteessä C5 on esitetty vuokaavio palotarkastuspöytäkirjan toimittamisesta. 5.8 Palotarkastuspöytäkirjan ja kohdetietojen arkistointi Palotarkastuksen suorittanut henkilö vastaa pöytäkirjan oikeellisuudesta sekä sen toimittamisesta asiakkaalle ja pelastuslaitoksen toimistolle. Toimiston henkilöstö vastaa palotarkastuspöytäkirjojen virallisesta arkistoinnista. Palotarkastuksen yhteydessä tarkastettavasta kohteesta kerätään tarpeellinen tieto pelastuslaitoksen valvontarekisteriin. Tietojen keräämisestä vastaa tarkastuksen suorittanut pe- Sivu 30 / 68

lastusviranomainen. Kohteesta kerättävät tiedot on esitetty liitteessä C3. Määräaikaisten palotarkastusten yhteydessä varmistetaan, että pelastuslaitoksen käytössä olevat kohderekisteritiedot ovat ajan tasalla. Palotarkastuspöytäkirjan käsittelyssä noudatetaan yleisiä arkistointiperiaatteita. Sen mukaan palotarkastuspöytäkirjasta arkistoidaan viimeisin. Tietokantaan tallentamisen lisäksi kohteiden palotarkastuspöytäkirja arkistoidaan asemalle 1. Pelastuslaitoksen virallisen arkistoinnin säilytystapa on osoitejärjestys. Palotarkastuspöytäkirja pidetään arkistoituna pysyvästi siten, että arkistoituna on aina viimeisin kohdetta koskeva pöytäkirja. 5.8.1 Luottamuksellisten tietojen käsittely Kun muilta viranomaisilta saadaan tietoja erityisistä riskikohteista, tulee niiden käsittely olla luottamuksellista. Pelastuslain (379/2011) 42 ja 89 määrittelevät pelastusviranomaisen tiedonsaantioikeudesta. Pelastusviranomaisen vaitiolovelvollisuudesta on säädetty 86 :ssä. Pelastusviranomainen käsittelee saamiaan tietoja luottamuksellisesti kunnioittaen yksityisyyttä ja yrityssalaisuuksia. Luottamuksellisten tietojen käsittelyssä noudatetaan laissa viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) kirjattuja periaatteita. 5.8.2 Valvontatietojen käsittely Muilta viranomaisilta saatua tietoa käsitellään hyvää hallinnointitapaa noudattaen huomioiden tiedon käsittelyn luottamuksellisuus. Muiden viranomaisten toimittamat valvonta-asiakirjat tallennetaan pelastuslaitoksen käytössä olevaan palotarkastusohjelmaan rakennuskohtaisesti. Palotarkastuskohteiden tietoja voi tallentaa myös pelastuslaitoksen yhteiseen verkkokansioon, jonka käyttö on rajoitettu. 5.8.3 Valvontatoiminnan toteutumisen kirjaaminen Prontoon Suunnitellut ja toteutuneet tarkastusmäärät kirjataan palotarkastusohjelman lisäksi myös pelastustoimen resurssi- ja tilastointijärjestelmä Pronton onnettomuuksien ehkäisyn lomakkeeseen. Prontoon kerätään sekä valvontasuunnitelman mukaiset määräaikaiset että muut tarkastukset. 5.9 Palotarkastuspöytäkirjan julkisuus ja sen luovuttaminen Pelastusviranomaisen tekemän palotarkastuspöytäkirjan julkisuus ja sen luovuttamisperiaatteet perustuvat lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999). Julkisuusperiaatteena on, että palotarkastuspöytäkirja on julkinen asiakirja, ellei sitä ole perustelluista syistä luokiteltu salaiseksi. Tällöinkin salaus koskee vain niitä pöytäkirjan kohtia, jotka ovat Sivu 31 / 68

perusteltavissa säädöksissä esitetyillä kohdilla (621/1999, 24 ). Pelastusviranomaiseksi nimetty henkilö voi tehdä päätöksen palotarkastuspöytäkirjan luovuttamisesta. Tietojen salaamisen päättää valvontatehtävän suorittanut pelastusviranomainen. Palotarkastuspöytäkirjan luovuttamisessa noudatetaan alla kirjattua yleisperiaatetta: - Palotarkastuspöytäkirja on luovutettava sitä pyytävälle henkilölle. Myös niille tahoille, jotka eivät ole asianosaisia (621/1999, 6, 9 ) - Asiakirjojen pyytäjän ei tarvitse selvittää henkilöllisyyttä eikä perustella pyyntöään (621/1999, 13 ) - Pyytäjän on yksilöitävä ne asiakirjat, jotka hän haluaa (621/1999, 13 ) - Luovutettavasta asiakirjasta poistetaan henkilöiden puhelinnumerot ja tarvittaessa asuinpaikan yhteystiedot (621/1999, 24 31 mom.) - Pyydetyt asiakirjat on annettava kahden viikon kuluessa (621/1999, 14 ) - Pöytäkirja on annettava pyydetyllä tavalla (suullisesti, nähtäväksi, jäljennettäväksi, annettava kopio tai tuloste. Pöytäkirja voidaan toimittaa myös sähköisesti) (621/1999, 16 ) - Asiakirjojen luovutuspyyntö ja luovuttaminen kirjataan pelastuslaitoksen asianhallintaohjelmaan (dynastia / toimisto) - Perittävä maksu on harkittava tapauskohtaisesti, mikäli asiakirjojen toimittaminen aiheuttaa lisäkuluja (kopiointi, postimaksut yms.) Mikäli pyydetty asiakirja on salainen: - Pöytäkirjasta on luovutettava nähtäväksi ne osat, jotka eivät ole salaisia (621/1999, 10 ) - Salainen pöytäkirja voidaan luovuttaa vain tietyin edellytyksin (621/1999, 13 ) Mikäli palotarkastuspöytäkirjaa ei voida luovuttaa (esim. pyynnön epämääräisyyden vuoksi tai salaiseksi luokiteltujen asiakirjojen takia), siitä tehdään kirjallinen päätös perusteluineen (kieltäytymisen syy) ja muutoksenhakuohjeineen.(621/1999 14 ) Palotarkastuspöytäkirja, muu valvontatoimintaa koskeva asiakirja tai asiakirjan osa voidaan luokitella salaiseksi. Salassa pidettävää asiakirjaa tai kopiota tai tulostetta ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle. Valvontatoimintaan liittyviä salassa pidettäviä asiakirjoja (tai osia niistä) voi olla esimerkiksi: - valvontatoimintaan tai palontutkintaan liittyvät asiakirjat, jotka on toimitettu (tai tehty yhteistyössä) poliisille, esitutkintaviranomaiselle ja syyttäjälle jatkotoimenpiteitä varten (621/1999, 24 3 mom.) - vankilaa, poliisilaitosta, tullia tms. tilaa koskeva valvonta-asiakirja jos siihen on kirjattu tiloja koskevia tarkempia tai yksityiskohtaisempia tietoja (621/1999, 24 5 mom.) - jos asiakirjaan on kirjattu tietoja turvajärjestelyistä siten, että tietojen perusteella järjestelmän tarkoituksenmukainen toiminta voi vaarantua. Huomioitava mm. yhteiskunnan infrastruktuuriin liittyvissä teknisessä tiloissa (621/1999, 24 7 mom.) - jos asiakirjaan on kirjattu tietoja varautumiseen liittyvistä järjestelyistä siten, että tietojen perusteella suunniteltu toiminta voi vaarantua (621/1999, 24 8 mom.) - onnettomuutta tai onnettomuuteen liittyvien osallisien tietoja sisältävät asiakirjat, jos tieto vaikeuttaa tutkintaa tai heikentää uhrin oikeuksia tai oikeusturvaa (621/1999, 24 8 mom.) Sivu 32 / 68

- jos asiakirjaan on kirjattu tietoja puolustusvoimien kohteista siten, että tietojen perusteella toiminta voi vaarantua tai se heikentää kohteen turvallisuutta (621/1999, 24 10 mom.) - valvonta-asiakirjat, jotka sisältävät tietoja liike- tai ammattisalaisuudesta. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi prosessissa käytettävien vaarallisten aineiden tietoja tai niiden määriä. (621/1999, 24 20 mom.) - valvonta-asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai asiakirjassa on henkilön terveydentilaa koskevia tietoja. Usein pelastuslain 42 perusteella tehdyt ilmoituksen ja siihen liittyvät asiakirjat voivat sisältää edellä mainittuja tietoja. (621/1999, 24 25 mom.) - mikäli asiakirja sisältää henkilön salaiseksi luokiteltuja yhteystietoja (621/1999, 24 31 mom.) Sivu 33 / 68

6 VALVONNAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA RESURSSIT Valvonnan toteutumista voidaan seurata määrällisesti ja laadullisesti. 6.1 Valvontakohteiden valvontasykli Määräaikaisia valvontakohteita (A1-A6) on n. 620 valvontakohdetta/vuosi. A1-A6 valvontakohteita on kokonaisuudessaan 1918 kpl. Kohdeluokkien jakautuminen eri vuosille on esitetty liitteessä A1. Määrä on sopiva valvontaan käytettävien resurssien kanssa, joten kohdeluokkien priorisointiin ei ole tarvetta. Vuosittainen tavoite on, että kaikki valvontavuorossa olevat A1-A6 kohteet tarkastetaan 100%:sti. Pienkiinteistöjen valvonta toteutetaan omavalvontajärjestelmällä. Vuosittaiset omavalvontakohteet on jaettu postinumeroalueittain siten, että kysely kohdistuu n. 2200 kiinteistöön / vuosi. Tällä vuosittaisella kohdemäärällä tavoitetaan kaikki pienkiinteistöt 10 vuoden aikana. Vuosittaiset omavalvonta-alueet ja kohdemäärät on esitetty liitteessä A4. Valvontakohteille on määritelty suositusajankohta valvontakäynnin toteuttamiselle seuraavasti: Kuukausi Valvontaluokka Tammikuu Kokoontumis- ja liiketilat, A3 Helmikuu Ympärivuorokautisessa käytössä olevat, A1 Maaliskuu Maatalousrakennukset A5, teollisuus- ja varastorakennukset A4, omavalvonnan postitus Huhtikuu Tasaus, omavalvonta Toukokuu Taloyhtiöt, omavalvonta Kesäkuu Tasaus, omavalvonta Heinäkuu Tasaus, omavalvonta Elokuu Teollisuus- ja varastorakennukset, A4 Syyskuu Opetusrakennukset ja päiväkodit, A2 Lokakuu Muut rakennukset, A6 Marraskuu Tasaus, jälkivalvonta Joulukuu Tasaus, jälkivalvonta, ilotulitemyynti Epäsäännölliset valvontatehtävät hoidetaan tilanteen mukaan. 6.2 Valvonnan toteutumisen seuranta Vuosittain valvontasuoritteiden toteutumista seurataan Porvoon kaupungin talousarvioseurannan yhteydessä sekä kuukausittain tehtäväalueen palavereissa. Talousarvion osavuosiraportointijaksot ovat: - tammi - huhtikuu - tammi - elokuu - tammi joulukuu (koko vuosi) Sivu 34 / 68

Talousarvioseurannassa seurataan kaikkien valvontatoimenpiteiden kehittymistä sekä turvallisuusviestintätavoitteiden toteutumista. Kuukausittain tehtäväalueen palavereissa seurataan määräaikaisten valvontakohteiden toteutumista. Liitteessä A3 on esitetty vuositasolla valvontatoimenpiteille asetetut tavoitteet sekä niiden toteutuminen. 6.3 Valvonnan laadun seuraaminen Toistaiseksi ei ole käytössä säännöllistä valvontatoiminnan laadun ja vaikuttavuuden kattavaa seurantaa. Valvonnan laadun seuraaminen on satunnaista. Sisäistä asiakirjojen laadunseurantaa tehdään pistokoeluonteisesti. Tehtäväaluepäällikkö seuraa asiakirjojen sisältöä ja niiden laatua. Tarkasteluissa katsotaan, että asiakirjat täyttävät hyvän hallinnon periaatteita pelastuslain 80 mukaisesti. Lisäksi huomiota kiinnitetään annettuihin korjausmääräyksiin, niiden määräaikoihin sekä perusteluihin. Valvontatoimintaan liittyen toteutettiin asiakaskysely vuonna 2014. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos oli mukana HIKLU-alueelle yhteisesti järjestetyssä kyselyssä. Kyselyn toteutusajankohdasta johtuen asiakaskysely kohdentui pääsääntöisesti hoitoalan ja teollisuuden rakennuksiin. Asiakaskysely toteutettiin muutaman kuukauden aikana, joten vastaajien määrä oli suhteellisen alhainen kokonaisuuteen nähden. Tulokset on käyty henkilöstön kanssa yhteisesti läpi toiminnan laadun kehittämiseksi. Verrokkiryhmiin (HIKLU-alue) verrattuna asiakaskyselystä ei noussut esiin merkittäviä poikkeamia. Muutostarpeet tulivat esille lähinnä sanallisissa kommenteissa, joita on yksittäisinä asioina viety käytäntöön. Kuva 2: Yhteenveto palotarkastuspalvelun laadun arvioinnista (Asiakaskysely 2014) Pelastuslaitos uusii asiakaskyselyn kevään 2016 aikana. Sivu 35 / 68

6.4 Valvonnan resurssit Valvontatyötä tekevät pelastusviranomaisiksi nimetyt henkilöt. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontatyö on kohdennettu pääosin palotarkastajahenkilöresursseihin. Päätoimisia henkilöresursseja riskienhallinnan tehtäväalueella on yhteensä 12 virkaa. Taulukko 1. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskienhallinnan tehtäväalueen virkarakenne. Tehtävä Henkilötyövuodet Riskienhallintapäällikkö 1 Paloinsinöörit 2 Palotarkastajat 9 Henkilöstön kokonaismäärä 12 Määrä on sopiva valvontaan käytettävien resurssien kanssa, joten kohdeluokkien priorisointiin ei ole tarvetta. Vuosittainen tavoite on, että kaikki valvontavuorossa olevat A1-A6 kohteet tarkastetaan 100%:sti. Valvottavien asioiden moninaisuus on edellyttänyt asioiden keskittämistä vastuuhenkilöille, jotka pyrkivät yhdenmukaistamaan asioiden käsittelyä koko toimialueella. Riskienhallinnan tehtäväalueen nimettyjä vastuualueita on mm: - maankäytön- ja rakentamisen ohjaus - valvontakohderekisteritietokannan ylläpito - kemikaalikohteiden ja ilotulitemyyntipaikkojen valvonta - pelastustoimen laitteiden toteuttamisen ohjaus (Erhe-seuranta) - palotarkastusohjelman kehitystyö - nuohoustoiminnan yleinen valvonta ja sen kehittäminen - yleisötapahtumien valvonta ja ohjaus - turvallisuusviestintä - pelastuslaitoksen sisäinen tulityökoulutus - omavalvontaprosessin kehittäminen - omatoimisen varautumisen ohjaus (pelastussuunnitelma) - Poistumisturvallisuusselvitys - Alkusammutuskoulutus - Palontutkinta - Kulttuurihistorialliset kohteet - Sosiaalinen media Pelastuslaitoksen operatiivinen henkilöstö osallistuu tarvittaessa yksittäisiin valvontatehtäviin (mm. yleisötapahtumien ja ilotulitusnäytösten valvonta). Lisäksi operatiivista henkilöstöä voidaan käyttää tarvittaessa aluevalvonnassa (erityinen huomio esimerkiksi pelastusteiden testiajoissa, osoitenumeroissa, tonttien opastauluissa, vesiposteissa ja automaattisella paloilmoittimella tai sammutuslaitteistolla varustettujen kohteiden putkilukoissa) Toimialueen sopimuspalokunnat eivät osallistu pelastusviranomaisen vastuualueeseen kuuluvaan valvontatyöhön. Sivu 36 / 68

6.5 Valvontasuunnitelman seuranta Valvontasuunnitelman seurantaa varten on laadittu valtakunnallisen ohjeistuksen mukainen seurantataulukko. Seurantamalli koostuu kolmesta pääosiosta: - Valvontasuunnitelma: arvioidaan suunnitelmaan kirjattujen tietojen kattavuutta mm. seuraavien osa-alueiden osalta: suunnitteluperusteina käytetty aineisto ja tiedon käyttö sekä hyödyntäminen, viranomaisyhteistyön ja laadun seurantamenettelyjen kuvaus. - Valvontatoiminta: toteutunutta toimintaa verrataan suunniteltuun seuraavalla jaottelulla: suoritemäärät, toiminnan laatu, yhteistyön toteutuminen sekä resurssien käyttö. - Valvonnan vaikuttavuus: arvioidaan valvontaan pohjautuvien havaintojen perusteella ja onnettomuustilastoihin pohjautuvien havaintojen kautta. Vaikuttavuuden arvioinnissa tulisi löytää ne mitattavat muuttujat, joihin pelastuslaitoksen käytössä olevilla valvontatoimenpiteillä pyritään vaikuttamaan. Jokaiselle osiolle on määritelty tavoitetasot ja pisteytykset, joiden avulla arvioidaan pelastuslaitoksen toimintaa valvontatoiminnan suunnittelussa, suunnitelman toteutumisessa sekä toiminnan vaikuttavuudessa. Seurannassa lähtökohtaisesti vähimmäistavoitteen saavuttamisesta saa nolla pistettä. Seurannan kautta esiin nousseiden puutteiden ja epäkohtien korjaamiseksi ajatellut toimenpiteet huomioidaan vuosittain valvontasuunnitelman päivityksen yhteydessä. Seurantataulukko on laadittu nyt ensimmäisen kerran 2016 valvontasuunnitelman päivityksen yhteydessä. Vertailutoimintana on nykyinen käytössä oleva toiminta. Näin ollen seurannassa on osa-alueita, joita ei ole koskaan toteutettu/voitu toteuttaa. Tällaisia on mm. toiminnan laadun arviointiin liittyviä arviointeja sekä jälkivalvonnan toteutumisen seuranta. Näistä jälkimmäinen on riippuvainen käytössä olevasta palotarkastusohjelmisto, joka ei tue jälkivalvonnan toteutumisen seurantaa. Kuva 3: Seurantataulukon yhteenveto (pisteytys) Sivu 37 / 68

Toiminnan vähimmäistasoksi on määritelty ns. nollataso. Yhteenvedossa nollataso on kirjattu tavoitetasona. Vuonna 2016 tehdyssä arvioinnissa tavoitetaso saavutettiin 19 osaalueessa 22 osa-alueesta. Kolmessa tavoitetasoa ei saavutettu. Näistä kaksi on otettu toiminnan kehittämiskohteeksi. Kolmas, saavuttamaton tavoitetaso, on pelastuslaitoksesta riippumaton, koska sen arviointi edellyttää nykyaikaista palotarkastusohjelmaa. Seurantataulukon perusteella toimintaa kehitetään seuraavien osa-alueiden kohdalla: Pääosio Kehitettävä osa-alue Nykytila Toimintatapa Valvontasuunnitelma Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa Vähimmäistasolla Yhteistyömuotojen selkeyttäminen ja uusien yhteyksien luominen Valvontatoiminta Valvontatoiminta Toiminnan laatu, tarkastajan oma arvio Toiminnan laatu, palotarkastuspöytäkirjojen asianmukaisuus Vähimmäistasoa ei saavutettu Vähimmäistasoa ei saavutettu Tiedon keruu ja laadun arviointi Tiedon keruu ja laadun arviointi Seurantamallia ei ole liitetty valvontasuunnitelmaan. Se on erillisenä tiedostona. Sivu 38 / 68

ITÄ UUDENMAAN PELASTUSLAITOS VALVONTASUUNNI- TELMA, LIITEOSA A-Liiteosa (valvontasuunnitelmaan liittyvät liitteet) - Liite A1, Määräaikaiset valvontatoimenpiteet 2014 2023 - Liite A2, Valtakunnalliset valvontakohteiden ohjeelliset tarkastusvälit - Liite A3, Valvontasuunnitelman toteutumisen seuranta toteutuneet valvontatoimenpiteet - Liite A4, Omavalvonta-alueet 2016 2025 - Liite A5. Tutkimus- ja tausta-aineiston yhteenveto asuin- ja vapaa-ajanrakennusten valvonnan suunnitteluun liittyen - Liite A6, Valvontatoiminnan maksut ja maksuperusteet B-Liiteosa (Kartat) - Liite B1, Määräaikaiset (ns. erityiskohteet) valvontakohteet ja toimintavalmiusajat - Liite B2, Määräaikaiset (taloyhtiöt ja niihin verrattavat kohteet) valvontakohteet - Liite B3, A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet ja toimintavalmiusajat - Liite B4, A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit ja toimintavalmiusajat - Liite B5, A3 Kokoontumis- ja liiketilat ja toimintavalmiusajat - Liite B6, A4 Teollisuus- ja varastorakennukset ja toimintavalmiusajat - Liite B7, A5 Maatalousrakennukset ja toimintavalmiusajat - Liite B8, A6 Muut rakennukset ja toimintavalmiusajat - Liite B9, Itä-Uudenmaan pohjavesialueet - Liite B10, Kemikaalivalvontakohteet - Liite B11, Erityiskohteiden riskikortteja Sivu 39 / 68

Liite A1. Määräaikaiset (ns. erityiskohteet) valvontatoimenpiteet 2014 2023

Liite A2. Valtakunnalliset valvontakohteiden ohjeelliset tarkastusvälit Liitetaulukko A3 taulukko 1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli (Luokka A1) Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 Merlot-palotarkastus-luokka 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk Keskussairaalat, muut sairaalat 211, 213 A100 12 1) Terveyskeskusten vuodeosastot 214 A105 12 1) Terveydenhuollon erityislaitokset, muut terveydenhuoltorakennukset (vain päiväkäytössä) 215, 219 A110 48 Vanhainkodit, kehitysvammaisten hoitolaitokset 221, 223, 229 A115 12 1) Palvelutalot A120 sprinklattu 36 2) sprinklaamaton 12 2) Tuettu asuminen ja muut vastaavat poistumisturvallisuusselvityskohteet 239 A125 24 2) Lasten- ja koulukodit, vankilat, ympärivuorokautiset päiväkodit 222, 241, 231, 239 vankilat 241 12 36 3) lasten- ja nuorisokodit 222 24 ympärivuorokautiset päiväkodit 24 A130 Hotellit, loma-, lepo- ja virkistyskodit, muut majoitusliikerakennukset 121, 123, 129 A135 24 Vuokrattavat lomamökit ja -osakkeet 124 A140 48 4) 96 5) Leirintäalueet 48 6) Asuntolat, muut asuntolarakennukset 131, 139 A145 60 1) Tarkastusväli on tiheämpi, mikäli kohteessa ei ole automaattista sammutuslaitteistoa 2) Tarkastusväliä voidaan tarkentaa poistumisturvallisuusselvityksen päivittämisen yhteydessä (3 v. välein) 3) Avovankilat 4) Yritystoimintaa, välitysfirmat 5) Pienemmät kokonaisuudet, esim. valvontaa ja ohjeistusta kirjeitse? 6) Tähtiluokittelu ohjaa tarkastusvälejä Sivu 2 / 68

Liitetaulukko A3 taulukko 2. Opetusrakennusten ja päiväkotien palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli (Luokka A2). Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennus-luokitus 1994 Merlot-palotarkastusluokka 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk Päiväkoti 231 A200 alle 25 paikkaa 60 25-100 paikkaa 36 yli 100 paikkaa 24 Yleissivistävät oppilaitokset 511 A205 12 Keskiasteen oppilaitokset 521 A210 24 Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset 531, 532 A215 48 Muut opetusrakennukset mm. kansanopistot yms. 541, 549 A220 60 Sivu 3 / 68

Liitetaulukko A3 taulukko 3. Kokoontumis- ja liiketilojen palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli (luokka A3) Palotarkastusten ohjeellinen väli Liike- ja tavaratalot, myymälähallit, kauppakeskukset Rakennus-luokitus 1994 Merlot-palotarkastusluokka alle 400 m2 111, 112, 119 A300 120 400-2 499 m2 111, 112, 119 48 2 500-9 999 m2 111, 112, 119 24 10 000 m2 tai enemmän 111, 112, 119 12 Anniskeluravintolat alle 50 asiakaspaikkaa 141 A305 96 50-500 asiakaspaikkaa 141 36 yli 500 asiakaspaikkaa 141 12 Ruokaravintolat 1) A310 120 Teatteri- ja konserttirakennukset 311, 312 A315 paikkaluku yli 300 12 paikkaluku korkeintaan 300 48 Kirjasto-, museo- ja näyttelyhallirakennukset 322, 323, 324 A320 Kirjastot ja museot 60 Näyttelyhallit 24 Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset 341, 342, 349 A325 48 2) Muut kokoontumisrakennukset, kuten seura- ja kerhorakennukset sekä urheilu- ja kuntoilurakennukset 331, 351, 352, 353, 354, 359, 369 6 kk Liikenteen rakennukset 161, 162, 163, 164, A335 169 lentoterminaalit ja maanalaiset liikenneasemat 161 12 muut liikenteen rakennukset 3) 162, 163, 164, 169 60 A330 1) Kohteella voi olla anniskelulupa, mutta toiminta on painottunut lounas- tai päivällisruokailuun 2) Tilan sallittu maksimihenkilömäärä voi vaikuttaa tarkastusväliin 3) Esim. maanalaiset pysäköintitilat, ei yksittäiset autokatokset 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 60 96 kk 120 kk

Liitetaulukko A3 taulukko 4. Teollisuus- ja varastorakennusten palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli (luokka A4). Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 Merlot-palotarkastusluokka 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk Energiantuotannon rakennukset 611, 613 A400 alle 1 000 m2 60 1 000 m2 tai enemmän 24 Infrastruktuurin kannalta merkittävät 1) A405 12 Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset 2) 691, 699 A410 alle 1000 m2 60 1000-4 999 m2 24 yli 5 000 m2 12 Teollisuus- ja pienteollisuustalot 2) 692 A415 alle 1 000 m2 120 1 000 m2 tai enemmän 24 Varastorakennukset 2) alle 1 000 m2 711, 712, 719 1 000-9 999 m2 711, 712, 719 10 000 m2 tai enemmän 711, 712, 719 A420 24 48 120 1) Myös muut kuin energiahuollon kannalta merkittävät kohteet, kuten kaukolämpö, vesihuolto, maakaasu, teletekniikka jne. Myös YTS-kohteet huomioita esim. Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastot jne 2) Palovaarallisuusluokka otettava huomioon. Sivu 2 / 68

Liitetaulukko A3 taulukko 5. Maatalousrakennusten palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli (luokka A5). Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 Merlot-palotarkastusluokka 3 kk 6 kk 12 kk 18 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk Kohteella on aluehallintoviranomaisen ympäristölupa 811, 819 A500 12 Kohteella on kunnan ympäristölupa (alempi raja) Erilliset viljankuivaamorakennukset 1) Muut maataloustuotantorakennukset 2) A505 891, 892, 893, 899 A510 60 36 60 1) Jos kohde ei ole osa aluehallintoviranomaisen tai kunnan ympäristölupaan liittyvää toimintaa, vaan esim. kyläyhteisön yhteinen viljankuivaamo, tarkastusvälin lähtökohta on 36 kk. Yksittäisen viljelijän käytössä olevan pienen viljankuivaamon tarkastusvälin lähtökohta on 60 kk, käyttöaste tiuhentaa tai harventaa tarkastusväliä. 2) Muiden maataloustuotantorakennusten (rakennusluokitus 892, 893, 899) tarkastusväli määritellään tapauskohtaisesti

Liitetaulukko A3 taulukko 6. Muiden rakennusten palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli (luokka A6). Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 Merlot-palotarkastusluokka 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk Toimistot ja työpaikkatilat 151 A600 120 Palo- ja pelastustoimen rakennukset 721, 722, 729 A605 60 Rakennus ei kuulu mihinkään muuhun ryhmään, mutta on kytketty hätäkeskukseen 1) A610 60 Palo- ja räjähdysvaaralliset tilat kylmä jakeluasema, ei rakennuksia 36 jakeluasemat, esim. liikennemyymälät 24 Seveso-kohteet ja muut vastaavat turvallisuusselvityslaitos 12 toimintaperiaatelaitos 12 lupalaitos 24 ilmoituslaitos 36 kemikaaliratapihat ja satamien vaarallisten 12 aineiden kentät, maaliikenteen logistiikkakeskukset 2) A615 A620 Turvetuotantoalueet A625 12 Kulttuurihistoriallinen rakennus 3) A630 Tapauskohtainen harkinta Muut rakennukset ja kohteet 4) 999 A635 Tapauskohtainen harkinta 1) Esim. automaattisella paloilmoittimella varustetut autohallit 2) Trafi on määritellyt kemikaaliratapihat, logistiikkakeskusten ja -maaliikenneterminaalien tarkastusväliä määriteltäessä on huomioitava ainakin toiminnan laajuus ja mahdollisten vaarallisten aineiden osuus tavaravirrasta 3) Kulttuurihistoriallisesti tärkeiden kohteiden määrittelyssä hyödynnetään Museoviraston vuonna 2012 laatimaa Haag-listaa valtakunnallisesti tärkeistä kohteista. 4) Esim. kaivokset, maanalainen rakentaminen

Liite A3. Valvontasuunnitelman toteutumisen seuranta toteutuneet valvontatoimenpiteet

Liite A4. Omavalvonta-alueet 2016-2025

Liite A5. Tutkimus- ja tausta-aineiston yhteenveto asuin- ja vapaa-ajanrakennusten valvonnan suunnitteluun liittyen Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että suurin osa henkilövahingoista tapahtuu asuinrakennuksissa (Kokki ja Jäntti 2009, Kokki 2010). Näin ollen henkilövahingot ovat merkittävimmässä roolissa asuinrakennusten riskitason määrittelyssä. Seuraavassa on tehty yhteenveto siitä, miten syttymien määrän sekä henkilö- ja omaisuusvahinkojen perusteella riskit ovat sijoittuneet eri asuinrakennuskohteissa ja riskiryhmissä. Lisäksi on esitetty palokuoleman riski vapaaajan asunnoissa sekä asuinalueluokituksen perusteet. Yhteenveto syttymien lukumääristä: - Suurin osa tulipaloista syttyy erillisissä pientaloissa. Näissä myös syttymistaajuus asuntoa kohden on korkein. Tästä kertovat sekä aikaisemmat tutkimukset sekä suppea PRONTO-katsaus vuodelta 2008. - Kun harvaanasuttujen alueiden riskitasoa vertaillaan käytössä olevan riskiluokittelun kautta nähdään, että asuinrakennuspalon riski asukasta kohden on korkein harvaanasutuilla alueilla. Yhteenveto omaisuusvahinkoriskistä: - Asuntoa kohden määritettynä omaisuusvahingon riski on suurin erillisissä pientaloissa. Asuinkerrostalon ja rivi-/ketjutalon ero on pieni. - Tilastojen perusteella vahingot ovat suurimmat harvaanasutuilla alueilla. Yhteenveto palokuolemien riskiin vaikuttavista tekijöistä: - Pientaloissa palokuolemia tapahtuu 100 000 asuntoa kohden kaksinkertainen määrä keskiarvoon verrattuna. (Tämä korostunee harvaan asutulla alueella, I riskialueella tilanne ei lienee ole noin selvä) - Vuokra-asunnoissa palokuolleita 100 000 asuntoa kohden kaksinkertainen määrä keskiarvoon verrattuna. - Palokuoleman riski kasvaa, kun asunnon koko pienenee. - Harvaan asutulla riskialueella IV palokuoleman riski on kolminkertainen. Ensimmäisen kohdan yleinen pientalon riski selittynee osittain tällä. - Kuolinpaloissa palovaroitin hankittuna/toimintakuntoisena harvemmin kuin tavallisessa rakennuspalossa/kotitalouksissa yleensä. - Pienituloisilla henkilöillä (13080 /a) 10-kertainen riski palokuoleman riski. - Eronneilla/leskillä/yksinasuvilla suurin riski - Ikäryhmällä on vaikutus palokuoleman todennäköisyyteen. - Sosiaalisin perustein vuokratuissa asunnoissa on 10-kertainen tulipalon todennäköisyys ja 150-kertainen palokuoleman todennäköisyys Vapaa-ajan asunnot - Palokuoleman riski asuinrakennuksessa on suurempi kuin vapaa-ajan rakennuksessa. 2007-2008 vapaa-ajan asunnoissa tai vuokramökeissä menehtyi tulipaloissa 12 ihmistä Suomessa on arviolta 550 000 mökkiä tai vastaavaa 1,1 kuollutta per 100 000 mökkiä vuodessa. Asunnoissa vastaava luku on 2,8 per 100 000 asuntoa. Tätä taustaa vasten mökit eivät ole palotarkastusten ensisijaisia kohteita.

Asuinalueluokitus Onnettomuuksien ehkäisyn toimenpiteitä suunnataan ja räätälöidään myös asuinalueluokituksen avulla. Asuinalueita koskeva aineisto sisältää tietoa väestöstä, kotitalouksista sekä rakennuksista. Väestön osalta luokituksessa huomioidaan vähintään ikärakenne, koulutus, talouteen liittyvät tiedot ja asema työmarkkinoilla. Kotitalouksia koskien luokituksessa on vähintään perhekoko, sosioekonominen luokka sekä tulot. Rakennuksia koskien luokituksessa on vähintään asuinrakennusten ikä, talotyyppi, pinta-ala sekä hallintamuoto. Lisätietoa aiheesta saataneen vuoden 2010 syksyllä käynnistyneestä tutkimushankkeesta, jonka tavoitteena on tunnistaa asuinrakennuksissa tapahtuvien onnettomuuksien riippuvuuksia asuinalueiden ominaispiirteistä. Tutkimushankkeesta vastaa Sisäasianministeriö

Liite A6. Pelastuslaitoksen viranomaistoiminnasta perittävät maksut 2014 perusteluineen (Perustuu Itä-Uudenmaan aluepelastuslautakunnan päätökseen 10.12.2013 IUAPEL 27) 1 VALVONTASUUNNITELMAN MUKAISTEN VALVONTATOIMENPITEIDEN MAKSUT Perustelut / tausta: Palotarkastuksen maksut kohdennetaan omistajalle, haltijalle tai toiminnanharjoittajalle, kohteessa sovittavalla tavalla. Maksut vastaavat suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta alueen pelastustoimelle aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrää. Maksu koostuu perusosasta sekä tuntiveloituksesta. Keskimääräiseen asuinrakennuksen palotarkastukseen kuluu tehokasta työaikaa noin 1 h. Vastaavasti ns. erityiskohteen palotarkastukseen kuluu aikaa noin 4 h. Tällaisen yksittäisen kohteen palotarkastuksen suorittaminen pitää sisällään seuraavat työvaiheet: - tarkastusajankohdasta sopiminen (puhelimitse tai kirjeitse) - valvontakohteen taustatietojen selvittäminen (aiemmat palotarkastukset, muiden viranomaisten tai tahojen tekemät tarkastukset ja havainnot sekä PRONTO-tietojen tarkastaminen) - matka-aika kohteeseen ja takaisin - varsinaiseen palotarkastukseen kulunut aika - pöytäkirjan tekeminen ja lähettäminen asiakkaalle - tarkastuksen kirjaaminen tietojärjestelmään ja pöytäkirjan arkistointi - laskutusmääräyksen tekeminen taloushallinnolle. Edellä luetelluista työtehtävistä varsinaiseen kohteessa tapahtuvaan palotarkastukseen kuluu noin 2 h ja muihin tehtäviin noin 2 h aikaa. Tarkastusveloitusten lisäksi ei peritä matkakustannuksia. Alueen sisällä matkat lähimmästä palvelupisteestä ylittävät harvoin 50 km ja asiakkaiden tasavertaisuuden takia ei peritä matkakustannuksia. Säädösperusta: Pelastuslaki 379/2011 79 ja 96 1.1 Asuinrakennusten palotarkastukset Perusmaksu (sisältää 1h tarkastusta kohteessa sekä valmistelu- ja jälkitehtäviä) Tuntiveloitus (perusmaksuun sisältyvän ajan ylittävältä osalta jokaista alkavaa tuntia kohden) Yleinen palotarkastus - - Jälkipalotarkastus Pyydetty ylimääräinen palotarkastus 53,65 2) Erityinen palotarkastus omakotitalot - Erityinen palotarkastus pelastussuunnitelmavelvolliset taloyhtiöt 53,65 1) 2) 53,65 53,65 53,65 1) Asuinrakennuksen pyydetty ylimääräinen palotarkastus tarkoittaa esim. kiinteistövälittäjien pyytämiä palotarkastuksia tms. Mikäli asukas pyytää neuvoa paloturvallisuuteen liittyen, voidaan se kirjata yleiseksi palotarkastukseksi tai neuvonnaksi 2) Muiden viranomaisten pyytämät pelastuslain 42 :n mukaiset ylimääräiset palotarkastukset ja niihin liittyvät jälkipalotarkastukset ovat maksuttomia

1.2 Muiden kohteiden palotarkastukset Perusmaksu (sisältää 2h tarkastusta kohteessa sekä valmistelu- ja jälkitehtäviä) Tuntiveloitus (perusmaksuun sisältyvän ajan ylittävältä osalta jokaista alkavaa tuntia kohden) Yleinen palotarkastus Jälkipalotarkastus Pyydetty ylimääräinen palotarkastus 107,30 53,65 107,30 53,65 107,30 1) 2) 53,65 Erityinen palotarkastus 107,30 53,65 Yleisötilaisuuden palotarkastus 107,30 53,65 1) Muiden viranomaisten pyytämät pelastuslain 42 :n mukaiset ylimääräiset palotarkastukset ja niihin liittyvät jälkipalotarkastukset ovat maksuttomia 2) Pelastusviranomaisen omalla päätöksellä tehty ylimääräinen palotarkastus on maksuton 2 PALOILMOITTIMEN TOISTUVA ERHEELLINEN TOIMINTA Perustelut / tausta: Erheellisellä paloilmoitinhälytyksellä tarkoitetaan automaattisen paloilmoittimen hätäkeskukselle välittämää ilmoitusta, joka ei ole johtanut pelastuslaitoksen sammutus- tai pelastustoimiin. Lasku lähetetään alkaen kolmannesta 12 kk aikana tulleesta erheellisestä paloilmoitinhälytyksestä. Säädösperusta: Pelastuslaki 379/2011 96 Perusmaksu Tuntiveloitus Maksu alkaen kolmannesta 12 kk aikana tulleesta 793 - erheellisestä paloilmoitinhälytyksestä. Sivu 2 / 68

3 VAARALLISTEN KEMIKAALIEN JA RÄJÄHTEIDEN KÄSITTELYN JA VARASTOINNIN VALVONTAMAKSUT Perustelut / tausta: Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) nojalla pelastusviranomainen valvoo lain noudattamista, kun on kyse: 1) vaarallisten kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista tai säilytyksestä, jollei sen valvonta lain 23 :n 2 momentin perusteella kuulu Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle; (21.12.2010/1271) 2) pyroteknisten tuotteiden varastoinnista kaupan yhteydessä tai luovutuksesta yksityiseen kulutukseen. Pelastusviranomainen voi periä edellä mainituista suoritteista maksun lain 115 ja 131 mukaisesti. Palotarkastuksen maksut kohdennetaan omistajalle, haltijalle tai toiminnanharjoittajalle, kohteessa sovittavalla tavalla. Maksut vastaavat suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta alueen pelastustoimelle aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrää. Maksu koostuu perusosasta sekä tuntiveloituksesta. Kohteen palotarkastukseen kuluu aikaa noin 4-6 h. Tällaisen yksittäisen kohteen palotarkastuksen suorittaminen pitää sisällään seuraavat työvaiheet: - tarkastusajankohdasta sopiminen (puhelimitse tai kirjeitse) - valvontakohteen taustatietojen selvittäminen (aiemmat palotarkastukset, muiden viranomaisten tai tahojen tekemät tarkastukset ja havainnot sekä PRONTO-tietojen tarkastaminen) - matka-aika kohteeseen ja takaisin - varsinaiseen palotarkastukseen kulunut aika - pöytäkirjan tekeminen ja lähettäminen asiakkaalle - tarkastuksen kirjaaminen tietojärjestelmään ja pöytäkirjan arkistointi - laskutusmääräyksen tekeminen taloushallinnolle. Edellä luetelluista työtehtävistä varsinaiseen kohteessa tapahtuvaan palotarkastukseen kuluu noin 2-3 h ja muihin tehtäviin noin 2-4 h aikaa. Tarkastusveloitusten lisäksi ei peritä matkakustannuksia. Alueen sisällä matkat lähimmästä palvelupisteestä ylittävät harvoin 50 km ja asiakkaiden tasavertaisuuden takia ei peritä matkakustannuksia. Säädösperusta: Pelastuslaki 379/2011 79 ja Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 131 3.1 Vaarallisten kemikaalien vähäisen teollisen käsittelyn ja varastoinnin valvonta Säädösperusta: Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 24, 25 ja 27. Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 855/2012 34, 35 ja36 Perusmaksu (sisältää 3h tarkastusta kohteessa sekä valmistelu- ja jälkitehtäviä) Tuntiveloitus (perusmaksuun sisältyvän ajan ylittävältä osalta jokaista alkavaa tuntia kohden) Luvan myöntäminen tai lupaehtojen muutos 160,95 53,65 (sis. tarkastuksen ja päätöksen) Sivu 3 / 68

3.2 Öljylämmityslaitteiston käyttöönottotarkastus Säädösperusta: Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 57 Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 855/2012 38 Käyttöönottotarkastus Perusmaksu Tuntiveloitus (sisältää 2h tarkastusta kohteessa (perusmaksuun sisältyvän ajan ylittävältä sekä valmistelu- ja jälkitehtäviä) osalta jokaista alkavaa tuntia kohden) 107,30 53,65 3.3 Nestekaasun vähäisen teknisen käytön, käsittelyn ja varastoinnin valvonta Säädösperusta: Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 57 ja 138 Nestekaasuasetus 711/1993 17, 18, 25 ja 47 Perusmaksu (sisältää 3h tarkastusta kohteessa sekä valmistelu- ja jälkitehtäviä) Tuntiveloitus (perusmaksuun sisältyvän ajan ylittävältä osalta jokaista alkavaa tuntia kohden) Luvan myöntäminen tai lupaehtojen muutos 160,95 53,65 (sis. tarkastuksen ja päätöksen) 3.4 Pyroteknisten tuotteiden varastoinnin valvonta kaupan yhteydessä Säädösperusta: Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 63 ja 64 Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 855/2012 50 Perusmaksu (sisältää 2h tarkastusta kohteessa sekä valmistelu- ja jälkitehtäviä) Tuntiveloitus (perusmaksuun sisältyvän ajan ylittävältä osalta jokaista alkavaa tuntia kohden) Luvan myöntäminen tai lupaehtojen muutos 107,30 53,65 (sis. tarkastuksen ja päätöksen) 3.5 Päätös ilotulitteiden käytöstä muuna kuin asetuksessa (31.12. klo 18 1.1. klo 2) sallimana aikana Säädösperusta: Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 91 Räjähdeasetus 473/1993 79 Perusmaksu (sisältää päätöksen sekä valmistelu- ja jälkitehtäviä) Tuntiveloitus (perusmaksuun sisältyvän ajan ylittävältä osalta jokaista alkavaa tuntia kohden) Luvan myöntäminen 26,83 - (sis. päätöksen ja tarvittaessa tarkastuksen) Sivu 4 / 68

Liite B1. Määräaikaiset (ns. erityiskohteet) valvontakohteet ja toimintavalmiusajat

Liite B2. Määräaikaiset (taloyhtiöt ja niihin verrattavat kohteet) valvontakohteet

Liite B3. A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet ja toimintavalmiusajat

Liite B4. A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit ja toimintavalmiusajat

Liite B5. A3 Kokoontumis- ja liiketilat ja toimintavalmiusajat

Liite B6. A4 Teollisuus- ja varastorakennukset ja toimintavalmiusajat

Liite B7. A5 Maatalousrakennukset ja toimintavalmiusajat

Liite B8. A6 Muut rakennukset ja toimintavalmiusajat

Liite B9. Itä-Uudenmaan pohjavesialueet

Liite B10. Kemikaalivalvontakohteet Sivu 2 / 68

Liite B11. Erityiskohteiden riskikortteja

Sivu 2 / 68

Sivu 3 / 68