Kyselyt ja selvitykset 2012-2013

Kyselyt ja selvitykset 2012-2013 Tiivistelmä Tampereen kauppakamarin kyselyistä ja selvityksistä

Tampereen kauppakamarin kyselyt ja selvitykset 6/2012-6/2013 Sisällysluettelo: Johdanto...2 1. Barometrit 1.1 Pirkanmaan yritysbarometri l/2013...3 1.2 ICT-toimialan näkymät Pirkanmaan yritysbarometrissa l/2013...4 1.3 Pirkanmaan yritysbarometri ll/2012...5 2. Kyselyt 2.1 Pirkanmaan kesätyöpaikkakysely 2013...6 2.2 Vaikuttamissuunnitelma 2013 -kysely...7 2.3 Jäsentyytyväisyyskysely 2012...8 2.4 Tampereen kauppakamarilehden lukijakysely...9 2.5 Tampereen kauppakamarin vuosikirjan lukijakysely...9 3. Kartoitukset ja selvitykset 3.1 Koulutustarvekartoitus 2013...10 3.2 Turvallisuusjohtamisen koulutustarveselvitys 2013...10 3.3 Kansainvälistymiskartoitus 2012...11 3.4 Attitude 2012 -nuorisoselvitys...12 4. Pikakyselyt Pikakyselyn toteuttamismalli...13 4.1 Pikakysely Rantaväylän tunnelista...14 4.2 Pikakysely veroratkaisuista...14 4.3 Pikakysely oppisopimuskoulutuksesta..14 4.4. Pikakysely kuntademokratiasta...15 4.5 Pikakysely rekrytoinneista...15 Tampereen kauppakamari teki heinäkuun 2012 alusta vuoden 2013 kesäkuun loppuun yhteensä 16 kyselyä, selvitystä, kartoitusta ja barometria. Edellä mainituista kolme oli erilaisia barometreja: Pirkanmaan yritysbarometrit l/2013 ja ll/2012 sekä erilinen yhteenveto ICT-toimialasta Pirkanmaan yritysbarometrin l/2013 tuloksista. ICT-toimialasta tehty erillinen yhteenveto korvasi ensi kerran itsenäisen ICT-barometrin. Varsinaisia kyselyjä tehtiin yhteensä viisi, joista eräänlaisena suhdannebarometrinakin toimiva kesätyöpaikkakysely 2013 julkistettiin maaliskuussa. Vuoden 2013 vaikuttamissuunnitelman laatimista varten koottu kysely lähetettiin Tampereen kauppakamarin luottamushenkilöille elokuun 2012 lopussa. Niin ikään vuosittain toistuva jäsentyytyväisyyskysely lähetettiin kaikille jäsenille samanaikaisesti kaikissa Suomen alueellisissa kauppakamareissa perinteisesti syyskuussa 2012. Kauppakamari-ilmeen uudistuttua vuosina 2012-2013 Tampereen kauppakamarissa kehitettiin myös viestintää, joten erilaisia palautteita julkaisuista kerättiin vuoden 2012 lopussa Tampereen kauppakamarilehden lukijakyselyllä ja vuoden 2013 alussa Tampereen kauppakamarin vuosikirjan lukijakyselyllä. Kahden vuoden välein tehdään kansainvälistymiskartoitus ja Attitudenuorisoselvitys. Niin sanottuja pikakyselyjä Tampereen kauppakamari teki yhteistyössä Aamulehden ja Pirkanmaan Yrittäjien kanssa yhteensä viisi: pikakyselyt Rantaväylän tunnelin mahdollisesta perumisesta (2/2013), kevättalven 2013 veroratkaisuista (4/2013), rekrytoinneista (10/2012), oppisopimuskoulutuksesta (9/2012) ja kuntademokratiasta (9/2012). Lisäksi Tampereen kauppakamari toteutti useita erilaisia palaute- ja ajantasaistuskyselyjä sisäiseen käyttöön esimerkiksi Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -koulutuskokonaisuuden, Huomisen johtajat -mentorointiohjelman, Team Tampere -kasvu- ja kansainvälistymishankkeen sekä yhteystietokannan kehittämiseksi. 2

1.1 Pirkanmaan yritysbarometri l/2013: Yritykset odottavat parempia aikoja Ajankohta: 11. - 26.4.2013 Jakelu: 1 407 Vastauksia: 381 eli 27 % Kevääksi ennustettu elpyminen ei näyttäisi toteutuvan kauppakamarin jäsenyrityksissä sellaisena kuin se arvioitiin viime syksynä. Nyt odotuksia on korjattu alaspäin kaikilla toimialoilla. Kevään yritysbarometrin 380 vastaajasta 45 % uskoo parantavansa tulostaan, 28 % katsoo sen pysyvän ennallaan ja tuloksensa näkee heikkenevän 27 %. Negatiivisten ja positiivisten odotusten erotusta mittaava saldoluku tippui 18, kun se syksyn ennusteessa oli 34. Toimialoittain tarkasteltuna synkimpänä tilanteen näkee teollisuuden 102 yritysvastaajaa, joista 42 % uskoo tuloksensa supistuvan. Kaupan ja palveluiden toimialoilla puolet vastaajista katsoo pinnistävänsä parempaan tulokseen kuin vuotta aiemmin. Kokoluokittain tarkasteltuna suurista yrityksistä yli puolet näkee tuloksensa paranevan. Suurissa yrityksissä viime syksynä ja talvella aloitettujen säästötoimenpiteiden uskotaan parantavan tulosta, Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund kommentoi. Toimialoittain tarkasteltuna sekä teollisuuden, kaupan ja palvelualat hiukan yli puolet vastaajista uskoo henkilöstömäärän säilyvän nykyisellä tasollaan. Negatiivisten ja positiivisten odotusten saldoluku laski keväällä 2013 kuitenkin teollisuuden pakkasen puolelle lukemaan -14, kun vielä syksyllä se oli 0. Teollisuusyrityksistä kolmannes kertoo palveluksessa olevan henkilöstönsä vähentyneen vuotta aiemmasta. Palvelualan 190 vastaajasta 37 % sanoo henkilöstöään olevan enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Rakennusalan 25 vastaajasta enemmistö katsoo vuodesta 2013 muodostuvan tuloksen osalta paremman kuin viime vuodesta, mutta ilmoitti henkilöstöä olevan vähemmän kuin vuosi sitten. Vientiyrityksistä 35 % ilmoittaa yrityksensä viennin olevan paremmalla tasolla kuin vuosi sitten ja 35 samalla tasolla. Positiivista on, että ainoastaan 6 % uskoo viennin heikkenemiseen. Barometrit 6/2012-6/2013 3

1.2 ICT-toimialan näkymät Pirkanmaan yritysbarometrissa l/2013: Positiivista nostetta Ajankohta: 11. - 26.4.2013 Jakelu: 1 407 Vastauksia: 381 (27 %), joista 32 ICT-alalta ICT-toimialan yritysjohtajista jopa 66 % ennakoi tuloksensa paranevan vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012 ja 22 % arvioi tuloksen pienentyvän. Toimialojen kesken vertailtaessa synkimpänä tilanteen näkee teollisuusyritysten johtajat, joista 42 % uskoi tuloksensa supistuvan. Kaupan ja palveluiden toimialoilla puolet vastaajista katsoi pinnistävänsä parempaan tulokseen kuin vuotta aiemmin. Eri alojen investointiodotuksia vertailtaessa ICT-alalla 45 % vastaajista oli keväällä 2013 sitä mieltä, että investointien määrä kasvaa vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012. Niin ikään 45 % ICT-alan yritysjohtajista näki investointien tämänvuotisen tason samankokoisena kuin edellisvuonna. Palvelualoilla hieman yli puolet ja kaupan aloilla joka toinen vastaajista katsoi investointien pysyvän samalla tasolla kuin viime vuonna, kun teollisuusalojen yritysjohtajista 44 % uskoi investointien pysyvän tämän vuoden tasolla. ICT-toimialan yritysjohtajista puolet vastasi, ettei yrityksellä ole vientitoimintaa. Toisaalta puolet vastaajista johti myös vientitoimintoja, joissa viennin tämänvuotinen kehitys nähtiin suurempana tai samankokoisena kuin viime vuonna. Kaikista vientiyrityksistä 35 % ilmoitti yrityksensä viennin olevan paremmalla tasolla kuin keväällä 2012. Positiivista oli, että ainoastaan 6 % uskoi viennin heikkenemiseen. Vienti ei ollut usean Pirkanmaan kokonaisyritysbarometriin vastanneen yritysjohtajan mukaan toipunut tuolloin vuodesta 2009. ICT-alalla yli puolet eli 55 % vastaajista arvioi yrityksensä työntekijämäärän vuonna 2013 suuremmaksi kuin vuonna 2012 ja 36 % näki henkilöstön määrän pysyvän samoissa lukemissa vuosina 2013 ja 2012. Suurin osa eli 24 kyselyyn vastanneista ICT-toimialan edustajista oli alle 50 henkilöä työllistävien yritysten johtajia, kuusi johti 50 249 henkilöstömäärien yrityksiä ja kaksi vastannutta edusti yli 250 työntekijän yrityksiä tai konserneja. Yrityksen tulos vuonna 2013 vuoteen 2012 verrattuna 70 60 50 66% 45% ICT (informaatio ja viestintä) (N = 32) 40 % 30 20 10 13% 28% 27% 22% Kaikki vastaajat (N = 377) 0 Suurempi kuin 2012 Yhtä suuri kuin 2012 Pienempi kuin 2012 Barometrit 6/2012-6/2013 4

1.3 Pirkanmaan yritysbarometri ll/2012: Yrityksillä parempi vuosi kuin 2011 Ajankohta: 11. - 26.4.2012 Jakelu: 1 479 Vastauksia: 471 eli 32 % Tampereen kauppakamarin jäsenyrityksissä vuosi 2012 päättyi pääsääntöisesti paremmin kuin vuosi 2011. Arvioita tuloksen ja henkilöstön suhteen korjattiin silti hiukan alaspäin verrattuna kevään 2012 yritysbarometrin kyselyajankohtaan. Investoinnit parantuivat syksystä, mutta teollisuuden osalta laskeva trendi jatkuu. Syksy oli teollisuusaloilla kylmempi kuin osattiin odottaa ja tuolloin myös kaupan alat korjasivat odotuksiaan alaspäin. Kaikista 471 vastaajasta 48 % ilmoitti yrityksensä tuloksen paranevan vuodesta 2011. Teollisuusyrityksistä 42 % raportoi tuloksensa paranevan ja 36 % heikkenevän. Kaupan alan vastaajien keskuudessa lukemat olivat lähes samat. Palvelualoilla puolet yrityksistä petrasi vuodesta 2011, mutta viidennes yrityksistä ilmoitti vuodesta 2012 tulevan huonompi kuin edellisvuodesta. Niin kauan kuin vientiteollisuuden investoinnit näyttävät nykyisiltä, kansantaloutemme ei lähde nousuun. Maan hallituksen pitää tehdä nopeasti kannustavat yritysveroratkaisut; yhteisövero 20 prosenttiin, sukupolvenvaihdosten verotukseen merkittävät helpotukset sekä valmistavan teollisuuden investointeja tukevat ratkaisut. Aluetaloudestamme on poissa merkittävä potti, koska teollisuuden vienti on ollut parhaimmillaan noin 8 miljardia euroa vuonna 2008 ja nyt siitä puuttuu edelleen 2 miljardia. Työllisyyskehitys on hyvää, mutta samanaikaisesti eläköityminen kiihtyy ja huoltosuhde heikkenee. Yhden vientiteollisuustyöpaikan arvo kansataloudelle on moninkertainen verrattuna muihin, Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen kommentoi yritysbarometrin tulosten julkistamistilaisuudessa. Kolmannes kaikista vastaajista ilmoitti yrityksen palkkalistoilla olevan enemmän henkilöstöä kuin vuotta aiemmin. Yli joka toisessa vastaajayrityksessä henkilöstömäärä pysyi muuttumattomana ja 17 % oli vähentänyt väkeä. Teollisuudessa ja kaupan alalla tilanne heikentyi hieman kevään 2012 mittausajankohdasta. Teollisuuden 111 vastaajasta 25 % joutui vähentämään väkeä, mutta silti kolmannes teollisuusyrityksistä lisäsi henkilöstöään. Kaupan alan yrityksistä 24 % ilmoitti rekrytoineensa lisää henkilöstöä ja 28 % vähentäneensä. Palvelualoilla puolet vastaajista kertoi henkilöstömäärän pysyneen muuttumattomana verrattuna vuoden takaiseen, kolmannes ilmoitti lisänneen henkilöstöään ja 12 % vähentäneensä. Barometrit 6/2012-6/2013 5

2.1 Pirkanmaan kesätyöpaikkakysely 2013: Jäsenyrityksissä ainakin yli 3 500 kesätyöpaikkaa % 60 50 40 30 Liittyykö kesätyöntekijöiden ikään tiettyjä edellytyksiä? 51% 34% Kaikki vastaajat (N = 184) 20 10 11% 4% 0 Rekrytoimme vain yli 18- vuotiaita. Rekrytoimme mahdollisesti myös alle 18- vuotiaita. Kesätyöntekijän iällä ei ole merkitystä. Jokin muu ikätekijä, mikä? Ajankohta: 7. - 15.3.2013 Jakelu: 916 Vastauksia: 232 eli 25 % Tampereen kauppakamarin jäsenyrityksistä ja yhteisöistä 68 % tarjosi kesätöitä 2013. Kesätyöpaikkakyselyyn vastanneilla oli tarjolla 3 572 työpaikkaa. Palvelualoilla pestejä oli 1 046, teollisuudessa ja kaupan aloilla molemmissa noin 880 ja julkisella sektorilla pyöristäen 750. Suuret yritykset ovat perinteisesti pystyneet tarjoamaan kesätöitä kuin myös 2013: 94 % yli 250 henkilöä työllistävien yritysten johtajista kertoi tarjoavansa kesätöitä. Myös 10 49 työntekijän yrityksistä suurin osa tarjosi kesätöitä. Vuonna 2012 kokoluokan vastaajista 66 % ilmoitti palkkaavansa kesätyöntekijöitä, kun vuonna 2013 luku oli jopa 74 %. Pienemmissä alle 10 työntekijän yrityksissä kesätyöntekijöiden palkkaaminen on perinteisesti haasteellisinta. Ei lainkaan kesätyöpaikkoja tarjoavien määrä on ilahduttavasti pienentynyt vuodesta 2011. Pienempien yritysten johtajista 14 % vielä mietti kesätyövoiman palkkaamista, suurimmissa yrityksissä päätökset oli tehty. Kesätöitä kannatti silti kysellä, sillä tekijöitä valittiin vielä tuolloin. Kesätyöpesti aukeaa usein yrityksen www-sivujen kautta jätetyllä hakemuksella. Soitto perään kertoo aktiivisuudesta ja antaa hakijasta hyvän kuvan. Kesätyöpaikkakysely on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2008, josta lähtien kirjalliset hakemukset ja henkilökunnan avulla palkkaaminen ovat vahvistuneet rekrytointitapoina. Kirjallisten hakemusten käsittelemiseen on suhteellisen hyvin resursseja. Henkilöstön avulla kesätyöntekijöiden ja työpaikkojen kohtaaminen on yleisintä 50 249 työntekijän yrityksissä. Rekrytointi yhteistyössä oppilaitosten kanssa on yhtäältä vähentynyt yli 50 työntekijän organisaatioissa, toisaalta lisääntynyt alle 50 työntekijän yrityksissä. Myös yritysten omat tempaukset ja erilaiset hankkeet ovat nykytrendi. Vastaajista 51 % ilmoitti palkkaavansa vain yli 18-vuotiaita. Alle 18-vuotiaille kesätöitä tarjoaa 34 % vastaajista. Iällä ei ole merkitystä 11 %:lle vastaajista. Julkisen sektorin vastaajista sen sijaan puolet ilmoitti työllistävänsä myös alle 18-vuotiaita. Suurin osa yrityksistä ilmoitti tarjoavansa kesätyöpaikkoja korkeakouluopiskelijoille ja ammattiin opiskeleville. Lukiolaisille töitä oli parhaiten tarjolla julkisella sektorilla tai järjestöissä. Jos taloudelliset seikat jätetään huomiotta, kesätyöläisten palkkaamisen esteenä on yleensä esimerkiksi, ettei ole aikaa perehdyttää työntekijää. Jos kesätyöläisiä ei palkata, yleinen syy on ajanpuute perehdyttämisessä tai töitä ei yksinkertaisesti ole kesällä. Työturvallisuusasiat ja sopivien työtehtävien puute voivat myös vaikuttaa. Kyselyt 6/2012-6/2013 6

2.2 Vaikuttamissuunnitelma 2013: Teollisuus tuo hyvinvoinnin Ajankohta: 28.8. - 13.9.2012 Jakelu: Tampereen kauppakamarin 343 luottamushenkilöä Vastauksia: 153 eli 45 % Tampereen kauppakamarin edunvalvonnan painopisteet vuonna 2013 ovat: teollisuuden merkitys, koulutus, liikenneyhteydet ja maankäyttö sekä kasvua edistävä elinkeinopolitiikka. Valtaosa Pirkanmaan arvonlisästä syntyy teollisen toiminnan tuloksena. Pelkästään teknologiateollisuuden 2 700 toimipaikkaa työllistää Pirkanmaalla suoraan yli 34 000 henkeä. Teollisuus on menettänyt kustannuskilpailukykyään kilpailijoihinsa nähden työvoimakustannusten nousun ja korkean yritysverotuksen takia. Näin ei voi jatkua, julkinen talous on saatava tasapainoon menoja karsimalla, tuottavuutta parantamalla ja tekemällä rakenteellisia uudistuksia verokatto on tullut vastaan, Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen korosti. Yritysten toimintaympäristö on suurten haasteiden edessä. Kuntien menopaineita kasvattavat suurten ikäluokkien eläköityminen, nuorisotakuu, työttömyys sekä mahdollisten kuntaliitosten aiheuttamat henkilöstörasitteet. Kunnallisveroprosentin nosto ei ole vaihtoehto; markkinoiden hyödyntäminen, kuntien hallinnon tehostaminen sekä yleinen menokuri ovat ainoat kestävät vaihtoehdot kuntatalouksien tervehdyttämiseksi. Kauppakamarin mielestä terve käyttötalous ja laadukkaat palvelut eivät ole toisiansa poissulkevia vaihtoehtoja. Ideologisesta väittelystä kuka palvelut tuottaa tulee päästä eroon. Keskiöön täytyy asettaa kuntalainen. Asiakkaan vapaus valita palvelutuottaja on arkipäivää muissa Pohjoismaissa, miksei siis myös Suomessa ja Pirkanmaalla? Palvelusetelillä voidaan saavuttaa monipuolinen palvelutuotanto, tarjota kuntalaisille paras palvelu sekä parantaa julkisen tuottavuutta. Kauppakamari haluaa kiinnittää huomiota myös järkeviin hankintoihin. Hankintaosaamista tarvitaan lisää sekä kunnissa että yrityksissä. Tampereen keskustan maankäytön, liikenteen ja asumisen kannalta tärkein investointi on Rantaväylän tunneli. Tampereen uuden kaupunginosan mahdollistava hanke pitää toteuttaa aikataulussaan, koska se mahdollistaa sekä joukkoliikenteen että henkilöautoliikenteen sujuvuuden ja katuraitiotien toteuttamisen. Viivyttelyllä valtion lupaama rahoitus menetetään muualla toteutettaville hankkeille. Tunnelista luopuminen aiheuttaa kaupungille merkittävät kustannukset ja on epäluottamuslause mittavalle jo tehdylle asiantuntija- ja virkamiestyölle. Investointi on pieni suhteessa siitä saataviin suoriin verotuloihin. Rantaväylän kehittäminen pintavaihtoehtona tulee kaupungille kalliimmaksi ja estää esimerkiksi Särkänniemen liittämisen kiinteästi keskustaan. On ekologisesti järkevää lisätä asuntotuotantoa keskusta-alueelle ja palvelujen läheisyyteen. >>> jatkuu seuraavalla sivulla >>> Korjaavasta tekemisestä uudistavaan, hajanaisista toimista synergioita kokoaviin toimiin. Tehostetaan kokonaisuuden hallintaa. Julkinen panos avoimet alustat klusterit tutkimus ja koulutus pilotit rahoitus Yksityinen panos ideat asiakkuudet rahoitus osaaminen kanavat INVESTOINTIEN HOUKUTTELU UUSI LIIKE- TOIMINTA JA KANSAINVÄ- LISTYMINEN NYKYINEN OSAAMIS- PERUSTA Hyödyt uudet tuotteet ja palvelut liiketoiminnan kasvu uusi osaaminen verotulot alueellinen elinvoima vetovoima TYÖPAIKKOJA VIENTIÄ Ei uusia rakenteita, vaan julkisen ja yksityisen sektorin joustavasti toimiva verkosto ja luova yhteistyö. Kyselyt 6/2012-6/2013 7

Tampereen kauppakamari ehdottaa Hämeenkadun muuttamista kokonaan kävelykaduksi rautatieaseman ja Koskikadun väliseltä alueelta. Rautatienkadun, Rongankadun, Koskikadun ja Otavalankadun välinen alue tulee suunnitella kävelypainotteiseksi alueeksi yhteistyössä kiinteistöomistajien ja yrittäjien kanssa. Tampereen seudun ammattiopisto (Tredu) mahdollistaa toisen asteen koulutuksen kehittämisen työelämälähtöisemmäksi ja alueen kilpailukykyä vahvistavaksi. Tredussa tulee vahvistaa yritys-oppilaitos- yhteistyötä ja vahvistaa koulutusohjelmakohtaisia neuvottelukuntia. Tampereen kauppakamari ehdottaa Tampereen kaupungille yritysten edustajien valitsemista hallitukseen. Kauppakamari kannustaa Sastamalan koulutuskuntayhtymää ja Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymää rakenteellisiin uudistuksiin eli molempien oppilaitosten hyvien käytäntöjen ja yritysyhteistyön hyödyntämistä. Kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden mentorointiohjelma yhteistyössä Tampereen korkeakoulujen kanssa vahvistaa opiskelijoiden työnhakutaitoja ja kehittää suomalaisen työkulttuurin tuntemusta sekä ammatillisia verkostoja. Kauppakamari haastaa jäsenyritykset ottamaan rohkeasti ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita mentoroitavaksi. Kauppakamari korostaa monipuolisen kielitaidon merkitystä ja ehdottaa kielikampanjan käynnistämistä yhteistyössä kuntien kanssa. "Tampereen kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma on hyvin tehty ja sisältää paljon samoja asioita kuin pormestariohjelma. On hienoa, että kumppanuus ja yhteistyö näkyy niin vahvasti vaikuttamissuunnitelmassa", Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen kommentoi vaikuttamisfoorumissa 1.2.2013. 2.3 Tampereen kauppakamarin jäsentyytyväisyyskysely 2012 Yleisarvosana Tampereen kauppakamarin toiminnasta kouluarvosana-asteikolla 4-10? 60 50 40 48% 38% Kaikki vastaajat (N = 269) Ajankohta: 27.9. - 5.10.2012 Jakelu: 1 485 Vastauksia: 271 eli 18 % % 30 20 10 0 2% 8% 3% 0% 0% 0% 10 9 8 7 6 5 4 En osaa sanoa Vuosittain toistettava jäsentyytyväisyyskysely lähetettiin kaikille jäsenille samanaikaisesti 17 alueellisessa kauppakamarissa perinteisesti syyskuussa 2012. Jäsentyytyväisyyskyselyllä kartoitetaan eri kauppakamarien jäsenorganisaatioiden näkemyksiä ja kokemuksia kauppakamarien ja Keskuskauppakamarin toiminnasta. Kauppakamaritoimintaa kehitetään tulosten perusteella. Kyselyn kohderyhmän muodostivat tarkemmin jaoteltuna kauppakamarien luottamushenkilöt sekä jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kysely toteutettiin kaksikielisenä ja se sisälsi 13 yhteistä kysymystä. Lisäksi jokaisella kauppakamarilla oli mahdollisuus lisätä kyselylomakkeeseen kauppakamarikohtaisia kysymyksiä. Yhteensä tutkimukseen vastasi 2 681 kohderyhmiin kuuluvaa henkilöä. Kaikkien kamarien yhteiseksi vastausprosentiksi muodostui 16 %. Kyselyt 6/2012-6/2013 8

2.4 Tampereen kauppakamarilehden lukijakysely Ajankohta: 2. - 30.11.2012 Jakelu: 1 480 Vastauksia: 85 eli 5 % Mitkä osat Tampereen kauppakamarilehdessä ovat kiinnostavia? N 60 50 40 30 20 10 0 Luen aina Joskus En koskaan En osaa sanoa Tampereen kauppakamari tehosti viestintäänsä, kun ilme ja logo sekä www-sivut uudistuivat vuodenvaihteessa 2012-2013. Suomen vanhin kauppakamarilehti uudisti niin ikään ilmeensä vuoden 2013 alussa. Sitä ennen tarkistettiin myös Tampereen kauppakamarilehden sisältöjä lukijakyselynkin avulla. Lehti jatkaa yli 40-vuotista uraansa Tampereen kauppakamarin ja elinkeinoelämän pää-äänenkannattajana sekä Pirkanmaan talousaikakauslehtenä. 2.5 Tampereen kauppakamarin vuosikirjan lukijakysely N Mitkä osat Tampereen kauppakamarin vuosikirjassa ovat kiinnostavia? Luen aina Joskus En koskaan En osaa sanoa 25 20 15 10 5 0 Ajankohta: 3. - 25.1.2013 Jakelu: 545 viestinnän, tiedotuksen ja markkinoinnin yhteyshenkilöä jäsenorganisaatioissa Vastauksia: 48 eli 9 % Vuosikirja uudistui vuonna 2013 samassa linjassa, kun kauppakamarin ilmeuudistus toteutettiin. Ulkoasun lisäksi tarkistettiin viestinnän strategisia ja operatiivisia linjauksia. Osana uudistuksia tehtiin vuorovaikutuksellinen lukijakysely myös vuosikirjasta. Kyselytulosten perusteella parannettiin julkaisun sisältöä ja rakenteita. Kyselyt 6/2012-6/2013 9

3.1 Koulutustarvekartoitus 2013 Ajankohta: 20. - 31.3.2013 Jakelu: 1 803 Vastauksia: 278 eli 15 % Tampereen kauppakamari toimii ajankohtais- ja päivityskouluttajana Pirkanmaan alueella. Koulutusta on tarjolla taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, kansainvälistymisen, esimies- ja myyntityön aloilta. Vuosittain järjestetään noin 40 koulutustilaisuutta, johon osallistuu noin 900 henkilöä. Koulutustarjonta on suunnattu ensisijaisesti jäsenyritysten avainhenkilöille sekä muille sidosryhmille. Kevään 2013 kartoituksen mukaan englannin kielivalmennuksen näki erittäin tärkeänä yli 40 % vastaajista. Kielivalmennusten tärkeysjärjestys englanti Erittäin tärkeä ruotsi saksa ranska Ei lainkaan tärkeä venäjä espanja italia kiina japani Jokin muu, mikä 0 10 20 30 40 50 60 % 3.2 Turvallisuusjohtamisen koulutustarveselvitys Ajankohta: 22. - 31.5.2013 Jakelu: Etelä Pohjanmaan, Keski Suomen, Pohjanmaan ja Tampereen kauppakamarien jäsenyritykset Vastauksia: 347 % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Millä turvallisuusjohtamisen osaalueilla yrityksessänne on koulutustarpeita? 32% 21% 39% 19% 42% Kaikki vastaajat (N = 275) 16% 14% 20% 7% 16% 4% Yhteensä neljä kauppakamaria kartoitti jäsenkenttänsä yritysturvallisuuteen liittyviä koulutustarpeita. Vastausten mukaan koulutustarpeita on eniten tietoturvan, työturvallisuuden sekä henkilöturvallisuuden osa-alueilla. Kartoitukset ja selvitykset 6/2012-6/2013 10

3.3 Kansainvälistymiskartoitus 2012 Ajankohta: 8.6. - 6.8.2012 Jakelu: 1 062 yritystä Pirkanmaalla Vastauksia: 236 eli 22 % Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tietoa yritysten kansainvälistymisen asteesta, viennin suuntautumisesta, yritysten kansainvälistymisen valmiuksista, yritysten kohtaamista viennin ja kansainvälistymisen haasteista sekä siitä, miten Tampereen kauppakamari ja ELY-keskus voisivat paremmin palvella kansainvälistyviä yrityksiä. Pirkanmaan vienti suuntautuu pääosin Eurooppaan. Vastaajien mainitsemista tärkeimmistä vientimaista kolme neljästä oli Euroopan maita. Maista, joissa yritykset arvioivat viennin kasvavan vuosina 2012 2013, myös suurin osa, 70 %, oli Euroopan maita. Kasvumahdollisuuksia nähtiin eniten Venäjän, Ruotsin ja Saksan markkinoilla. Pirkanmaalaiset yritykset näkivät loppuvuoden 2012 viennin suhteen positiivisena. 59 % kaikista vastaajista uskoi vientinsä kasvavan ja noin kolmannes sen pysyvän ennallaan. Vain 3 % arveli viennin laskevan. Kaikista vastaajista viennin osuuden liikevaihdosta uskoi kasvavan puolet vastaajista, ja 39 % näki sen säilyvän ennallaan. 4 % arvioi osuuden laskevan. 93 % kyselyyn vastanneista yrityksistä rahoitti kansainvälistymishankkeitaan tulorahoituksella. Toiseksi tärkein rahoituksen muoto oli ELY-keskukselta saatu tuki, jota hyödynsi viidennes vastaajista. 14 % rahoitti kansainvälistymistään TEKESin tuella ja pääomarahoituksella, 13 % Finnveran avulla. Lähes kahdella kolmesta (59 %) kyselyyn vastanneista pirkanmaalaisyrityksistä on vienti- tai kansainvälistymisstrategia joko kirjallisena (33 %) tai ei-kirjallisena (26 %). Vuoteen 2010 verrattuna yritysten vienti- ja kansainvälistymisstrategiat ovat yleistyneet. Kun vuonna 2010 vienti- tai kansainvälistymisstrategia oli 36 %:lla vastaajista, vuonna 2012 luku oli jo 59 %. Niiden yritysten osuus, joilla strategiaa ei ole, on puolittunut 45 %:sta 22 %:iin. Pirkanmaalaisilta yrityksiltä kysyttiin mitä toimenpiteitä nämä tulevat tekemään vientinsä ja kansainvälistymisensä kehittämiseksi seuraavan puolen vuoden kuluessa. Yli puolet vastaajista aikoo kartoittaa ja valita yhteistyökumppaneita vientinsä tueksi ja osallistua kansainvälisille messuille. Reilu kolmannes aikoo laatia/päivittää kansainvälistymissuunnitelmaansa ja toteuttaa markkinakartoituksen. Neljännes harkitsi ulkomaisten hankintojen kehittämistä. Yritysten kohtaamat kansainvälistymisen haasteet liittyivät yhteistyöhön ja verkottumiseen: yhteistyökumppaneiden, myyntikanavien ja asiakkaiden löytäminen kohdemaasta koettiin haasteellisena, kuin myös näkyvyyden lisääminen näiden verkostojen luomiseksi. Haasteita liittyi myös rahoitukseen ja resursseihin sekä yleiseen taloustilanteeseen. Yli puolet vastaajista oli kiinnostuneita yhteisvientihankkeisiin osallistumisesta. Pirkanmaalla viennin ja kansainvälistymisen edistämiseksi yritykset toivoivat apua verkostoitumiseen, koulutusta, rahoitusta ja Pirkanmaan lentoyhteyksien kehittämistä. Myös maakohtaisia infotilaisuuksia toivottiin. Eniten kiinnostuneita keräsi Venäjä, kuten vuosina 2010 ja 2008. Kiinnostusta herättivät myös Saksa, Kiina ja Pohjoismaat. Tampereen kauppakamarin ja Pirkanmaan ELY-keskuksen Onko yrityksellä vienti- tai kansainvälistymisstrategiaa? Yrityksen henkilöstömäärä 1-9 (N=99) 10-49 (N=69) 50-249 (N=48) 250- (N=17) 18% 9% 22% 17% 35% 32% 17% Kartoitukset ja selvitykset 6/2012-6/2013 11 0% 23% 59% 22% 59% 38% 28% 15% 6% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Strategiaa harkitaan tai se on työn alla Ei Kyllä, kirjallinen Kyllä, ei kirjallinen kansainvälistymiskartoitus toteutettiin 2012 kuudennen kerran. Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa kansainvälistymisen tilaa ja näkymiä Pirkanmaalla toimivissa yrityksissä sekä myös avustaa kansainvälistymispalveluja tarjoavia organisaatioita kehittämään palvelujaan. Eniten vastauksia tuli teollisuudesta (yli puolet) sekä palvelualoilta (yli neljännes).

3.4 Attitude 2012 -nuorisoselvitys Ajankohta: kevätlukukausi 2012 Jakelu: Pirkanmaan ammattiopisto, F. E. Sillanpään lukio, Ikaalisten yhteiskoulun lukio, Lempäälän lukio, Parkanon lukio, Punkalaitumen lukio ja Äetsän Sarkia-lukio Vastauksia: 378 pirkanmaalaiselta nuorelta Pirkanmaalaiset nuoret ovat vastuuntuntoisia ja uskovat olevansa itse vastuussa omasta menestyksestään. Nuoret ovat luottavaisia oman tulevaisuutensa suhteen, sen sijaan oman paikkakunnan ja Suomen menestyksestä ollaan hieman epävarmempia. Nuorten mielestä hyvä työ on tärkeää ja tuo taloudellista turvaa. Nuoret uskovat työnantajien arvostavan omatoimisuutta sekä aloitteellista ja myönteisesti työhön suhtautuvaa henkilöä. Aikanaan työelämään siirtyessään 17-vuotiaat vastaajat uskovat tarvitsevansa hyvää englannin kielen taitoa ja äidinkielen osaamista sekä kansainvälisyyteen ja vieraisiin kulttuureihin liittyvää osaamista. Ammattiopistossa opiskelevien vastauksissa painottui lisäksi matemaattinen osaaminen. Lukiolaisten keskuudessa kärkisijoille tulevaisuudessa tarvittavista taidoista nousi lisäksi tieto- ja viestintäteknologian osaaminen. Matkailu-, hotelli- ja ravintola-ala, myynti ja markkinointi, media sekä kauppa kiinnostivat. Suosituimmat alat nuorten keskuudessa jakautuivat sukupuolen ja sen mukaan opiskeleeko vastaaja ammattiin vai lukiossa. Lukiossa opiskelevien tyttöjen suosikkialat ovat sosiaali- ja terveydenhuoltoala, kauppa, media sekä matkailu-, hotelli- ja ravintola-ala. Ammattiin opiskelevien tyttöjen keskuudessa suosikit olivat matkailu-, hotelli- ja ravintola-ala sekä kauppa. Lukiossa opiskelevien miesten toivealat olivat elektroniikka- ja sähköteollisuus, myynti ja markkinointi, tutkimus ja tuotekehitys sekä pankki- ja rahoitusala. Ammattiin opiskelevien miesten keskuudessa kärjessä olivat IT- ja tietotekniikka, sähkö- ja elektroniikka-ala sekä matkailu-, hotelli- ja ravintola-ala. Huolestuttavaa oli havainto siitä, että kaikkien vastaajien keskuudessa työskentely Pirkanmaan teollisuuden kärkialoilla ei juuri kiinnostanut. Listan häntäpäässä olivat alueelle tärkeät kone- ja laiteteollisuus sekä kemian- ja muoviteollisuus. Yli puolet vastaajista haluaisi mieluiten työskennellä keskisuuressa 10-99 henkilöä työllistävässä yrityksessä, 19 % suuryrityksessä ja 16 % mikroyrityksessä. Mieluiten omassa yrityksessä työskentelisi 13 % vastaajista. Tytöt ovat valmiimpia lähtemään vaihtoon sekä muuttamaan työn ja opiskelujen perässä, kun taas pojilla korostuu halu työllistyä nykyiselle asuinpaikkakunnalle. Kartoitukset ja selvitykset 6/2012-6/2013 12

Pikakyselyn toteuttamismalli Aihe Kysymykset Kohderyhmä (taustakysymykset) Aikataulu Toteutus Yhteenveto, analysointi Kommentaattorit Julkaiseminen Yhteyshenkilö Tampereen kauppakamarissa Kauppakamarin pikakysely on nopea ja helppo tapa kartoittaa alueemme elinkeinoelämän näkemyksiä ja yritysten mielipiteitä ajankohtaisista asioista. Teemme pikakyselyjä oman edunvalvontatyömme tueksi, mutta myös yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa. Yritysten edustajat vastaavat kyselyihin mielellään, kun kyselyt ovat lyhyitä ja aiheet sellaisia, joista yritykset voivat ainakin välillisesti hyötyä. Kysymysten määrä: 1 5 kysymystä sopiva pikakyselyyn, valmiit vastausvaihtoehdot, helpot vaihtoehdot; monivalinta, kyllä/ei/eos tai pisteytys, avoin tekstivastaus, selkeät kysymykset, looginen järjestys. Henkilöstömäärä, toimiala, vienti (kaikki vientiyritykset, valitulle alueelle / maahan vievät), alue (kunta, kuntaryhmä, seutukunta, maakunta). Päivän uutinen ja tulokset saman päivän aikana: aihe klo 10 mennessä, kysymykset klo 11 12 mennessä, vastausaika 3 tuntia, tulokset klo 15 mennessä (taulukot), ei analysointia. Reportaasin toimitusaika 3 5 vrk: tulokset myös graafisesti (helpompi analysoida) ja yhteenveto tekstivastauksista. Kyselyssä on muistutusmahdollisuus, jos vastausaikaa on yli 5 vrk. Tulokset Excel / PowerPoint-taulukoina sekä lukumäärä- että prosenttijakauma, grafiikka (Excel, PowerPoint). Yhteenveto tekstivastauksista ja tulosten analysointi, jos niin sovitaan. Kyselyssä voidaan tiedustella vastaajien kommentointihalukkuutta. Kauppakamarilla on oikeus julkistaa. Aikataulusta sovitaan erikseen. Noora Nieminen, 050-520 2548 noora.nieminen@tampereenkauppakamari.fi Pikakyselyt 6/2012-6/2013 13

4.1 Pikakysely Rantaväylän tunnelista Ajankohta: 21.2.2013 Jakelu: 1 374 Vastauksia: 362 eli 26 % Aamulehti kartoitti pikakyselyn avulla elinkeinoelämän ja yritysten näkemyksiä liittyen Tampereen Rantaväylän tunnelihankkeen mahdolliseen peruuntumiseen. Aamulehti uutisoi kyselyn tulosten perusteella tamperelaisyrittäjien pitävän poliittista päätöksentekoa vaikeasti ennakoitavana (AL 28.2.2013). 4.2 Pikakysely veroratkaisuista 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Verouudistus vaikuttaa yrityksen kasvuhalukkuuteen yrityskoon mukaan seuraavasti 73% 8% 19% Kaikki vastaajat (N = 426) 67% Ajankohta: 14.9.2012 Jakelu: 1 714 Vastauksia: 262 eli 15 % Aamulehti kartoitti pikakyselyllä oppisopimuskoulutuspaikkojen määrän kehittymistä, yritysten mahdollisuuksia lisätä oppisopimuskoulutuspaikkoja sekä tietoisuutta nuorten yhteiskuntatakuusta. Kyselyyn vastanneista 47 % ilmoitti, että nuorten yhteiskuntatakuu on tuttu käsite. Kyselyssä kerrottiin myös yhteiskuntatakuun periaatteet: " jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta". 7% 26% 1-9 (N = 257) 84% 9% 8% 10-49 (N = 105) 77% 78% 19% Ajankohta: 10. - 15.4.2013 Jakelu: Pirkanmaan Yrittäjien ja Tampereen kauppakamarin jäsenet Vastauksia: 431 joista puolet Pirkanmaan Yrittäjien ja puolet Tampereen kauppakamarin jäsenistöltä 4.3 Pikakysely oppisopimuskoulutuksesta % 5% 50-249 (N = 43) 60 50 40 30 20 10 0 13% 9% 250+ (N = 23) Kasvamme mahdollisuuksien mukaan tai säilytämme nykyisen tason. Kannustaa kasvamaan. Yrityksellä ei ole kasvutavoitteita. Mikä lisäisi oppisopimuskoulutuksen määriä organisaatiossanne? 15% 17% Kaikki vastaajat (N = 247) 10% 51% 7% Pikakyselyt 6/2012-6/2013 14

4.4 Pikakysely kuntademokratiasta Ajankohta: 19.9.2012 Jakelu: 1 472 Vastauksia: 247 eli 17 % Aamulehti kysyi kauppakamarin jäsenistöltä ovatko elinkeinoelämän näkemykset riittävästi edustettuna kunnallisessa päätöksenteossa. Aamulehti otsikoi kyselyn tulosten johdosta tehdyn artikkelin mm. "Yritysjohtajien mielestä elinkeinoelämän ääni kunnissa jää vaimeaksi" (AL 5.10.2012). 4.5 Pikakysely rekrytoinneista Ajankohta: 11. - 15.10.2012 Jakelu: 1 480 Vastauksia: 207 eli 14 % Onko yrityksenne palkannut uutta työvoimaa kuluvana vuonna? % 60 50 40 30 20 10 0 12% 9% Kaikki vastaajat (N = 207) 54% 12% 14% Aamulehti pyysi Tampereen kauppakamaria tekemään pikakyselyn yritysten rekrytoinneista ja hakemaan tietoa elinkeinoelämän myönteisiä uutisia varten. Tavoitteena oli selvittää kuinka monet, minkäkokoiset ja millä päätoimialoilla toimivat yritykset ovat rekrytoineet työntekijöitä ja kuinka paljon vuonna 2012. Rekrytointipikakyselyn mukaan voi todeta, että osalla yrityksistä menee hyvin ja ne palkkaavat uutta henkilöstöä. 80 % vastanneista oli rekrytoinut uusia kokopäivätoimisia työntekijöitä vuonna 2012. Päätoimialoittain tarkasteltuna palvelualojen yritykset eli puolet kaikista vastanneista oli palkannut uutta henkilöstöä eniten. Teollisuusalojen yritykset olivat rekrytoineet toiseksi eniten eli neljäsosa kaikista vastanneista ja ehkä yllättäen kaupan alan yritykset päätoimialoista vähiten tässä vertailussa. Toisaalta vastaavat osuudet oli nähtävissä myös kaikkien vastaajien osuuksissa samassa järjestyksessä eli 57 % edusti palvelualoja, 26 % teollisuusaloja ja 14 % kaupan aloja. Yrityskoon mukaan eniten (40 % vastanneista) uusia työntekijöitä palkanneista oli 10 49 työntekijän yrityksiä ja toiseksi eniten eli 30 % uutta henkilöstöä rekrytoineista oli alle 10 työntekijän yrityksiä. Rekrytointipikakyselyn mukaan näytti vahvasti siltä, että vuonna 2012 pk-yrityksiin palkattiin paljon uusia työntekijöitä eli yli 90 % uusia työntekijöitä rekrytoineista oli alle 250 työntekijän yrityksiä. Toisaalta myös miltei kaikki vastauksen antaneet suuryritykset ja konsernit (yhdeksän yhteensä 13:sta) olivat palkanneet lukumäärällisesti paljon uutta henkilöstöä. Pikakyselyt 6/2012-6/2013 15

LIITÄ YRITYKSESI KAUPPAKAMARIN JÄSENEKSI