Vihreän rakennetun ympäristön puolesta Green Building Council Finland
FIGBC Tavoitteet Tuoda kestävän kehityksen näkökulma luonnolliseksi osaksi kaikkea kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaa Toiminta ulottuu koko rakennettuun ympäristöön ja sen elinkaareen
FIGBC kokoaa kestävän kehityksen osaamista Edistää rakennettuun ympäristöön liittyviä kestävän kehityksen käytäntöjä (ympäristöjohtaminen) ympäristöluokituksien ja muiden työkalujen käyttöä Koy Lintulahdenvuori, Skanska Välittää tietoa ja osaamista sekä aktivoi keskustelua Tarjoaa koulutusta, tietopalveluja ja kehitystoimintaa Viikki, kaupunkisuunnitteluvirasto Markku Siiskonen Edustaa jäseniään kotimaassa ja kansainvälisesti Kytkee Suomen osaksi kansainvälistä Green Building Council verkostoa Saamen silta Utsjoella, Juhani Peltola
Puolueetonta yhteistyötä kansainvälisessä verkostossa Kansalliset Green Building Councilit ovat voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä (n. 80 maassa) Jäseniksi voivat liittyä ammattimaisesti toimivat Käyttäjäorganisaatiot Omistajat ja investoijat Kunnat, julkishallinto Infra-ala Rakennuttajat, suunnittelijat ja rakentajat Laite-, järjestelmä- ja materiaalitoimittajat Yhteistoimintajäsenet: järjestöt joilla on yhteinen strateginen tavoite
Jäsenet 2/2011
Mikä tekee rakennetusta ympäristöstä vihreän? Vihreä rakennettu ympäristö on suunniteltu ja sitä käytetään niin, että rakennetun ympäristön negatiiviset vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja ympäristöömme vähenevät. Vihreä rakennettu ympäristö: Tuottaa hyvän ja terveellisen sisäympäristön käyttäjille ja parantaa työn tuottavuutta. Käyttää energiaa, vettä ja muita resursseja tehokkaasti Syntyvien jätteiden ja saasteiden määrä on vähäistä eikä ympäristö pilaannu. NCC Plaza Business Park Low2No kortteli, Jätkäsaari, Sitra
Ympäristötehokas rakentaminen Maankäyttö on tehokasta Rakennetaan olemassa olevien rakennusten ja infran yhteyteen Liikenneyhteydet huomioitu Joukkoliikenneyhteyksien varrella Vähän tarvetta oman auton käyttöön Mahdollisuus polkupyörän käyttämiseen Hyvät rakennukset Sijaitsevat tontilla oikein Ovat energiatehokkaita Rakennettu materiaaleista, jotka ovat käyttäjille turvallisia sekä valmistamiseen ja kuljettamiseen tarvitaan vähän energiaa Kuluttavat vähän vettä Tuottavat vähän päästöjä (CO 2 ) ja jätteitä (kiinteät, viemäri) On rakennettu huolellisesti ja oikein Eletään oikein asukkaat, työntekijät, käyttöhenkilökunta
Rakennuksen energiatehokkuus Rakennuksen muoto ja sijainti Vaipan eristävyys Vaipan ilmanpitävyys Luonnonvalon hyödyntäminen Valaistus ja sen ohjaus Aurinkosuojaus ja sen ohjaus Oikein mitoitetut ja käytetyt talotekniset järjestelmät Lämmitys Ilmanvaihto Jäähdytys Lämpimän veden käyttö
Energiantuotanto integroituna rakennukseen Uusiutuvat energialähteet Vesi Aurinko Tuuli Maalämpö Ilma Bioenergia Ostoenergian laatu ja määrä
Materiaalitehokkuus Runkorakenteiden materiaalivalinnat Puu (<100 kgco 2 /m 2 ) Teräs-betoni (200 300 kgco 2 /m 2 ) Betoni (>300 kgco 2 /m 2 ) Materiaalien pitkäikäisyys Materiaalien paikallisuus Luonnon raaka-aineet Jätevirrat, kierrätettävyys ja uusiokäyttö Finnforest, Tapiola, 2005 Hirsitalo, kuva suomen preinnehirsi ry Omenamäenkatu 3, Helsinki, 2006, kuva Puuinfo Viikin Latokartano, Helsinki, 2011-12, kuva Puuinfo
Vesitehokkuus Veden kulutus Vesikalusteet (suihku, hana, WCkalusteet) Kodinkoneet Veden kohtuullinen käyttö Sadevesi Sadevesien poisjohtaminen Sadeveden kerääminen ja käyttö esim. WC:n huuhteluun pienentää myös sadevesiviemärien hetkellistä kuormitusta Jätevesi Puhdistaminen Harmaan veden hyödyntäminen (esim. kastelu) Ihmisille Makea vesi 5 l maailman vesivarat
Kiinteistön käyttö ja ylläpito Asukkaiden / käyttäjien osaaminen Ei turhia valoja Sähkölaitteet pois päältä kun niitä ei käytetä Tuuletetaan oikein Oikea sisälämpötila eri vuodenaikoina Ylläpitohenkilökunnan ammattitaito Tunnetaan eri tekniset järjestelmät Ymmärretään mikä vaikuttaa energia- ja ympäristötehokkuuteen Rakenteiden ja järjestelmien ylläpito Huolletaan järjestelmiä ja laitteita Korjataan rikkimenneet laitteet Puututaan vesivahinkoihin Uusitaan rakenteita tarvittaessa
Käyttäjien hyvinvointi, terveellisyys ja turvallisuus Ihmiselle puhdasta ilmaa 12 m 3 päivässä. Sisäilmassa ei haitallisia epäpuhtauksia. Lämpöviihtyvyys syntyy monien eri osatekijöiden summana: Ilman lämpötila ja kosteus, pintalämpötilat, sekä ilman liike Henkilökohtaiset tekijät: aineenvaihdunta, elimistön aktiviteettitaso ja vaatetus. Valoisuus helpottaa työn tekemistä ja vaikuttaa meidän päivärytmiimme. Hyvässä ääniympäristössä voi keskittyä Huono sisäympäristö altistaa stressille ja erilaisille sairauksille
Kiinteistöjen / alueiden ympäristöluokitusjärjestelmät Kestävän kehityksen periaatteilla suunniteltu ja toteutettu tai ylläpidetty kiinteistö (tai alue) voidaan luokitella sen ympäristötehokkuuden ja sisäympäristön laatutason mukaan Täyttää kestävyyteen liittyvät vähimmäisvaatimukset koko elinkaaren aikana. Hanke pisteytetään tiettyjen kriteerien mukaisesti ja sille annetaan arvosana, joka kuvaa sen ympäristöominaisuuksien laatua. Luokituksen ja tarvittavat laskelmat tekee järjestelmän ylläpitäjän akreditoima ammattilainen (AP = Accredited Professional), joka on saanut koulutuksen järjestelmän käyttöön Luokitus perustuu joko laskennallisiin (uusi kohde) tai todellisiin (olemassaoleva kohde) suoritustasoihin
LEED Leadership in Energy and Environmental Design Yhdysvaltalainen, kansainvälisesti vertailukelpoinen vihreiden kiinteistöjen sertifiointijärjestelmä Järjestelmän on luonut ja sitä kehittää U.S. Green Building Council Perustuu riippumattoman, kolmannen osapuolen (aina USGBC) tekemään arviointiin tilojen, rakennuksen tai hankkeen ympäristöominaisuuksista. Pisteytyksen perusteella LEED-arvosana: Certified, Silver, Gold tai Platinum. LEED luokitus: New Construction, Existing Buildings: Operations & Maintenance, Commercial Interiors (vuokralainen), Core & Shell, Schools, Retail, Healthcare, Homes, Neighborhood Development
BREEAM (Building Research Establishment s Environmental Assessment Method) Brittiläinen, selkeästi suurin (>200.000 rakennusta) luokitusjärjestelmä, jonka on luonut ja sitä kehittää paikallinen kiinteistöalan tutkimusorganisaatio BRE. Rakennukselle voidaan myöntää BREEAM-arvosana: past, good, excellent, outstanding BREEAM luokitus: Other Buildings, Courts, Ecohomes, Healthcare, Industrial, Multi-residential, Prisons, Offices, Retail, Education, Communities, Domestic Refurbishment, In-Use BREEAM International mahdollistaa kansallisten sovellusten tekemisen kuten BREEAM Norway.
Promise Kotimainen, n. 10 vuotta sitten kehitetty työkalu rakennusten ympäristöluokitteluun. Promise perustuu puhtaasti kansallisiin keskilukuihin, mikä rajoittaa sen käyttöä ja hyödyntämistä kansainvälisesti. Hanke Promise uudisrakennuksiin ja laajoihin peruskorjauksiin (pisteytykset: toimisto, kauppakeskus ja asuinrakennus) Kiinteistö Promise olemassa olevien rakennusten ja ylläpidon ohjaukseen (pisteytykset toimisto, kauppakeskus ja asuinrakennus)
LEED New construction & major refurbishment Water 10 % of total points Water Use Reduction, prerequisite Employ strategies that in aggregate use 20% less water than the water use baseline calculated for the building (not including irrigation). Water Efficient Landscaping, 2 4 points Reduce potable water consumption for irrigation by 50% from a calculated midsummer baseline case. OR treat 50% of wastewater on-site to tertiary standards. Treated water must be infiltrated or used on-site. Innovative Wastewater Technologies, 2 points Reduce potable water use for building sewage conveyance by 50% through the use of water-conserving fixtures (e.g., water closets, urinals) or nonpotable water (e.g., captured rainwater, recycled graywater, on-site or municipally treated wastewater). Water Use Reduction, 2 4 points Employ strategies that in aggregate use less water than the water use baseline calculated for the building (not including irrigation). The minimum water savings percentage for each point threshold is as follows: 30% 2 points, 35% 3 points, 40% 4 points
BREEAM Europe 2009 Water 6% of total points Water Consumption, max 3 credits (min 2 credits in outstanding) To minimise the consumption of potable water in sanitary applications by encouraging the use of low water use fittings. 1 credit where consumption is 4.5-5.5m3 per person per year, 2 credits 1.5-4.4 m3 per person per year, 3 credits <1.5 m3 per person per year Water Meter, 1 credit (min 1 credit in outstanding) To ensure water consumption can be monitored and managed and therefore encourage reductions in water consumption. Major Leak Detection, 1 credit To reduce the impact of major water leaks that may otherwise go undetected. Sanitary Supply Shut Off, 1 credit To reduce the risk of minor leaks in toilet facilities. Water recycling, 1 credit Irrigation Systems, 1 credit To reduce the consumption of potable water for ornamental planting and landscape irrigation. Sustainable on-site water treatment, 2 credits To encourage the treatment and re-use of waste water on-site to reduce the need for environmentally damaging centralised water treatment systems and enable the recycling of water and nutrients in a shorter time and distance.
Promise: Hanke Vesi 3 % kokonaispisteistä Vesikalusteet Vesikalusteissa on käytetty vähäkulutuksellisia vesikalusteita (Hanat, suihkut, WC-istuimet, pisuaarit) Hanat, joiden veden virtaama voidaan rajoittaa neljään litraan minuutissa. Vastaanottotilaisuudessa tulee olla esillä säätöpöytäkirja. Pienikulutukselliset suihkusiivilät WC-istuimet, jotka toimivat 4 litran tai alle kertahuuhtelulla tai niiden huuhtelumäärän voi valita isoksi/pieneksi huuhteluksi. Toimisto- ja kaupparakennuksissa yleisötilojen hanojen sekä saniteettikalusteiden varustamista esimerkiksi liiketunnistimilla Vedenkulutuksen seuranta Merkittävimmät kuluttajat (keittiö, kahvila, sauna tms.) on varustettu omilla mittareillaan. Rakennuksen kokonaisvedenkulutusta voidaan seurataan reaaliaikaisella mittauksella. Asunnoissa vedenkulutuksen seurannaksi lasketaan myös pelkkä kylmän käyttöveden mittaus (lämpimän veden kierron ongelmien välttämiseksi), mikäli kylmän veden kulutuksiin perustuen laskutetaan myös käyttöveden lämmityksen energiankulutus. Sadeveden ja harmaan veden käyttö Kohteessa on toteutettu tai asennettu riittävät varaukset (kaksivesijärjestelmä, säiliövaraukset) sade- tai harmaaveden käyttöön. Sadevesien keräys on voitu toteuttaa esimerkiksi kaivokeräyksellä pihaalueiden kasteluun tms.
Kansainväliset työkalut sisältävät painotuksia jotka eivät välttämättä paranna suomalaisen rakennetun ympäristön vihreyttä samassa suhteessa kuin jollakin toisella ilmastoalueella Painovoimainen ilmanvaihto Valkeat / vihreät katot Sadeveden keruualtaat Vesikalusteiden määräyksiä pienemmät vesivirtaamat mutta ovat hyödyllisiä silloin, kun liiketoiminnassa on kosketuksia kansainvälisiin yhteyksiin Kansainväliset investorit potentiaalisina sijoittajina / ostajina Yritys toimii monessa eri maassa ja haluaa yhteisen työkalun ympäristöjohtamiseen Kansainvälinen yritys vuokralaisena Sektorilla (esim. kauppakeskukset, hotellit) halutaan vertailla kiinteistöja maarajojen yli www.treehugger.com www. rainwaterservices.com www.treehugger.com
Vihreän rakentamisen hyödyt Parantaa elämisen laatua Säästää rahaa ylläpidossa ja käytössä <2 % investoinnilla voidaan saavuttaa elinkaarikustannussäästö joka vastaa 20% rakennuskustannuksista (USGBC) Investoinnin kannattavuus on parempi ja arvo säilyy Myyntihinta jopa 10 % korkeampi (USGBC) Vuokrataso korkeampi (11$/ft 2 ) ja vuokrausaste yli 4 % korkeampi (USGBC) Rakennus kuluttaa vähemmän resursseja (mm. energiaa ja vettä) Rakennus ja rakentaminen tuottavat vähemmän hiilidioksidipäästöjä koko elinkaaren aikana
Rakennetun ympäristön ympäristöjohtamisen tarve Vaikuttavuus / kehittäminen 1.400.000 Rakennettua kiinteistöä 320.000 Yritystä 300+ Kuntaa ja valtionhallinto Kansainvälinen 0,1 1 % 300 3000 1.400 14.000 99 99,9 % 319.700 1.150.000 50.000 199.000 300+ Kansallinen Käyttäjät Rakennukset Yhdyskunta Omakotija rivitalo Kerrostalo Palvelu / julkinen Palvelu / yksityinen
Ympäristöluokiteltuja kiinteistöjä Suomessa yli 1500 Promise viimeisen 10 vuoden aikana yli 1500 kohdetta mm. Senaatti, SOK, Tapiola, Kesko, VVO, ATT LEED 12 LEED-sertifioitua kohdetta: KOy Lintulahdenvuori (Platinum), Nordea 6 taloa ja 1 huoneisto, Kauppakeskukset Sello, Trio ja Skanssi, sekä Moveres Business Garden Lisäksi järjestelmään on rekisteröity 14 muuta kohdetta (marraskuu 2010) BREEAM 4 kohdetta: KOy Vantaan Honkatalot, Spondan Unionin ja Fabianinkadun kiinteistön kunnostus, Business Park Polaris (Castor), ja Lahden Duo 2 (API) Sello kauppakeskus Moveres Business Garden
Suomalainen kiinteistöjen ympäristöjohtamismenettely Markkinamittarit ja sopimukset (ROI, kiinteistön arvo, vuokratulo, elinkaarikustannus ) Tiedottaminen Ympäristötavoitteet ja -mittarit / segmentti (5-10 kpl) (kwh, kgco 2, sisäilmaluokka, käyttäjätyytyväisyys, jätteet ) Kiinteistöjohtaminen Suunnittelu Käyttäjät Rakentaminen Käyttö ja ylläpito Koulutus Lakisääteisiä työkaluja: Energiatodistus, Huoltokirja, Kuntoarvio, Kunnossapitotarveselvitys Muut: Sisäilmaluokitus, Kuntotodistus, LEED, BREEAM, DGNB, Joutsenmerkki, Promise, Rakentajan ekolaskuri, WWF Green Office, EU Green Building, Dow Jones Sustainability Index, Kehitystoiminta (avointa, markkinalähtöistä)
Ympäristötavoitteiden asettaminen ja mittaaminen 1. TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN 3. JOHTAMINEN 1 luokka (haastava saavuttaa) Strateginen liiketoiminnan johtaminen 2. MITTAAMINEN Energiankulutus (kwh) 3 luokka (määräystaso (RakMK)) Päästöt (sidottu ja operatiivinen) (kgco 2 ) 2 luokka (hyvä taso) Vesi (m 3 ) Jätteet (kg) Käyttäjätyytyväisyys (%) Lämpöolosuhteet ( O C) Sisäilman laatu (VOC, ppm) Operatiivinen toimitusketjun johtaminen Transaktioide n valmistelu Ympäristö- vastuullisuus- raportti Ympäristö- luokitus sertifikaatti
Viikki, Helsinki kestävää aluerakentamista kuva kaupunkisuunnitteluvirasto Markku Siiskonen
Viikki, Helsinki, 2009 matalaenergiakerrostalo kuva YLE
Lanssikatu, Lahti, 2011 matalaenergiakerrostalo kuva Lahden Talot Oy
Lintulahdenranta, 2010 Kuva Skanska
Polarsheikki, 1980 Kuopion Asuntomessut, passiivinen aurinkotalo Kuva Savonsanomat
Tapanilan ekotalo 1997 Kuva SAFA
Villa Real, 2007 Hämeenlinnan asuntomessut, matalaenergiatalo kuva Olavi Tupamäki
Matalaenergiatalo Villa Real Talo on hyvin lämpöeristetty ja tiivis, lisäksi siinä on tehokas lämmön talteenotto ilmanvaihdossa sekä kalliolämpöpumppu ja siihen liittyvä vesikiertoinen lattialämmitys. Energiankulutus on alle puolet A-luokan energiatodistuksen vaatimuksiin verrattuna: lämmitys 40 kwh/m 2,vuosi Lämmitysjärjestelmä tuottaa lämpöenergiaa 4 kertaa enemmän kuin käyttää sähköä. Lisäksi puolilämpimän autotallin ja piharakennuksen lämmitys saadaan ilmaiseksi Kesäajan viilennys hoidetaan kalliokylmäpumpulla ilmanvaihdon kautta kaikkiin huoneisiin. Kivitalon lämpökapasiteetti sinänsä jo toimii viilentäjänä.
Luukku, 2010 Suomalainen nollaenergiatalo Solar Decathlon kilpailussa Ainoa energialähde on aurinko. Talo tuottaa yhtä paljon energiaa vuodessa kuin se kuluttaa. 75 prosenttia käytetyistä rakennusmateriaaleista on uusiutuvia, lähinnä puuta. Rakennukseen käytetty puumateriaali sitoo hiiltä 26 245 kiloa. Elinkaarensa aikana talo tuottaa hiilipäästöjä 14 778 kiloa, joista 60 prosenttia aiheuttaa talotekniikka. Kuva Aalto-yliopisto
Entä sinä, onko rakennettu ympäristösi kestävä? Keinoja rakennetun ympäristösi hiilijalanjäljen pienentämiseen: Vähennä liikkumista omalla autolla ja lentäen, käytä polkupyörää ja joukkoliikennettä. Hanki vähemmän energiaa kuluttavia laitteita, käytä muutenkin vähemmän sähköä. Selvitä paljonko kotisi kuluttaa energiaa. Mieti paljonko tilaa ja tavaraa tarvitset kotona ja työpaikalla. Vähennä jätteiden määrää ja kierrätä.