KESKI SUOMEN MAAKUNNALLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN SUUNNITELMA

Pekka Puustinen Toimeksiantajat: Jyvässeudun seututerveyskeskushanke, Keski Suomen sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikkö KESKI SUOMEN MAAKUNNALLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN SUUNNITELMA 119/2008

KESKI SUOMEN SAIRAAHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA 119/2008 KESKI SUOMEN MAAKUNNALLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN SUUNNITELMA: työkaluja sosiaali ja terveystoimeen ja kuntien päätöksentekoon Pekka Puustinen Toimeksiantajat: Jyvässeudun seututerveyskeskushanke, Keski Suomen sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikkö Keski Suomen sairaanhoitopiiri Yleislääketieteen yksikkö Jyväskylä 2008 Julkaisuaika: 13.5.2008 Sivumäärä: 42 s. ISSN: 1236 5297 tilaukset: KSSHP, Tieteellinen kirjasto puh. 014 2691378 ISBN 13: 978 952 5416 29 9 elektronisena: www.ksshp.fi/julkaisusarja ISBN 13:978 952 5416 30 5 (PDF)

1 TIIVISTELMÄSIVU Julkaisun nimi: Keski Suomen maakunnallinen terveyden edistämisen suunnitelma: työkaluja sosiaali ja terveystoimeen ja kuntien päätöksentekoon Tekijät: Pekka Puustinen Toimeksiantajat: Jyvässeudun seututerveyskeskushanke, Keski Suomen sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikkö Sivumäärä: Julkaisun luokitus: 42 s. alueelliset hoito ohjelmat kehittämisprojektien loppuraportti selvitykset ja muut tutkimukset muut Tiivistelmäteksti: Tämän suunnitelman tavoitteena on tarjota vaikuttaviksi ja toimiviksi osoitettuja, mahdollisimman kustannusneutraaleja työkaluja Keski Suomen kuntien käyttöön väestön terveyden edistämiseksi. Suunnitelma on laadittu koko maakunnan kattavana yhteistyönä. Suunnitelman käytännön toteuttamisvastuu on kuntiin tai kuntayhtymiin perustettavilla monialaisilla terveydenedistämisryhmillä (preventioryhmillä), joita sairaanhoitopiiriin sijoittuva maakunnallinen preventiotiimi tukee. Preventioryhmät tulee perustaa mahdollisuuksien mukaan poliittisella päätöksellä tämän suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Suunnitelma keskittyy viiteen terveyskäyttäytymisen alueeseen: liikunta, ravitsemus, tupakointi, päihteiden käyttö sekä lepo ja nukkuminen. Nämä viisi tekijää ovat avainasemassa paitsi tärkeimpien terveysongelmien synnyssä ja ehkäisyssä, myös yksittäisen ihmisen elämänlaadun luomisessa. Suunnitelman keskeisin työkalu on normaalin asiakaskohtaamisen yhteydessä annettava lyhytneuvonta (mini interventio), mutta myös omaehtoista hoitoa ja ryhmäneuvontaa tehostavia menetelmiä tuodaan esille. Suunnitelmassa on lisäksi lapsille, työikäisille ja vanhuksille erikseen räätälöityjä työkaluja, joilla näiden kohderyhmien terveyttä voidaan edistää. Kunnan kansanterveystyön suunnittelemiseksi ja vaikutusten mittaamiseksi suositetaan kunnille valtuustokausittain tehtävää hyvinvointikertomusta ja sen pohjalta laadittavaa hyvinvointistrategiaa. Jokaisen pääkohdan jäljessä on tietolaatikko, johon on kerätty suunnitelman keskeiset suositukset. Suunnitelmaa päivitetään tulevaisuudessa sitä mukaa, kun uusia käyttökelpoisia terveydenedistämismenetelmiä tulee esille.

2 Sisältö Tiivistelmä... 1 Sisältö... 1 1 Johdanto... 4 2 Suunnitelman toteuttamisvastuu ja organisaatio... 6 2.1. Kuntien / kuntayhtymien preventioryhmät... 6 2.2. Maakunnallinen preventiotiimi... 7 2.3. Kolmas sektori, KANTERE... 8 3 Koko väestölle suunnatut toimet... 9 3.1. Painopistealueet... 9 3.2. Mini interventio eli lyhytneuvonta... 9 3.2.1. Henkilökohtainen liikuntaohje, liikkumisresepti... 10 3.2.2. Alkoholinkäytön suunnattu seulominen... 10 3.3. Väestön omaehtoinen hoito... 11 3.4. Ryhmäneuvonta... 13 4 Erityisteemoja lapsille ja nuorille... 15 4.1. Lähiyhteisökoulutus... 15 4.2. Lasten liikunta ja ravitsemus... 16 4.3. Lasten tupakointi, päihteiden käyttö ja riittävä yöuni... 16 4.4. Työkaluja henkilökunnan käyttöön... 17 5 Erityisteemoja työikäisille... 19 5.1. Työttömien terveystarkastukset... 19 5.2. Työterveyshuollon rooli... 20 6 Erityisteemoja ikääntyville... 21 6.1. Ikääntyvien ennaltaehkäisevät kotikäynnit... 21 6.2. Toimintakyvyn testaus ja seniorineuvola... 22 6.3. Ikääntyvien toimintakyvyn ylläpito... 23

3 7 Vaikuttavuus ja seuranta... 25 7.1. Hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma... 25 8 Lähteet... 26 9 Liitteet... 28 Liite 1: Suunnitelman taustatyö... 28 Liite 2: Esimerkki muutosvaihemallista... 30 Liite 3: WIRE projektin työttömien terveystarkastusmalli... 35 Liite 4: Vanhusten toimintakyvyn mittausmenetelmän luominen... 42

4 1 Johdanto Väestön ikääntyminen ja elintapasairauksien kuten tyypin 2 diabeteksen lisääntyminen nostavat terveydenhuollon kustannuksia jyrkästi. Tämän torjumiseksi terveydenhuollon painopistettä on pyritty viime vuosina siirtämään koko valtakunnan tasolla enemmän terveyden edistämisen suuntaan. Tämä tahtotila on ilmaistu selvästi mm. hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa (1), sosiaali ja terveysministeriön terveyden edistämisen laatusuosituksessa (2), sosiaali ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) (3), Terveys 2015 kansanterveysohjelmassa (4) sekä opetusministeriön lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa (5). Maanlaajuisesti käynnissä on ollut lukuisia hankkeita ja projekteja, joissa on pyritty löytämään työkaluja väestön terveyden edistämiseksi. Keski Suomen alueen suurimmista hankkeista mainittakoon tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohanke (Dehkon 2D hanke) (6), Elämäntapasairauksien varhaistunnistaminen ja interventio (EVI) sekä vaikeassa työmarkkina asemassa olevien työnhakijoiden työllistymistä ja elämänlaatua tukenut WIRE projekti. Monissa hankkeissa on saatu myönteisiä tuloksia, joita myös tutkimustieto tukee. Hyvät käytännöt eivät kuitenkaan ole levinneet laajempaan käyttöön, ja usein hankkeiden toimintamallien pysyvämpi juurruttaminenkin on osoittautunut hankalaksi. Kuntien henkilökunnassa on aistittavissa selvää hankeväsymystä. Kunta ja palvelurakenneuudistuslain 6 velvoittaa sairaanhoitopiiriä toimimaan terveyden edistämiseksi alueellaan (7). Tämän suunnitelman tarkoituksena on tuoda toimiviksi ja vaikuttaviksi todetut menetelmät koko maakunnan käyttöön. Kyseessä on ikään kuin työkalupakki, josta jokainen kunta tai kuntayhtymä voi valita sille parhaiten soveltuvat työkalut. Suunnitelmaa varten on käyty läpi terveydenedistämishankkeiden kokemuksia, eri ministeriöiden, Kansanterveyslaitoksen ja STAKESin suosituksia sekä keskeisiä tutkimustuloksia ja vaikuttavuusanalyyseja. Suunnitelma on rakentunut koko maakunnan yhteistyönä (liitteessä 1 on lista suunnitelman tekoon osallistuneista tahoista) ja sitä on tarkoitus päivittää tulevaisuudessa sitä mukaa, kun uusia käyttökelpoisia terveydenedistämismenetelmiä tulee esille.

5 Suunnitelmassa ehdotetut menetelmät nojaavat seuraaviin periaatteisiin: Menetelmää on tutkittu ja se on osoittautunut kustannusvaikuttavaksi Menetelmää on testattu käytännössä ja siitä on hyviä kokemuksia Menetelmän käyttöönotto ei vaadi merkittäviä uusia resursseja On syytä todeta, että terveyden edistäminen käsitteenä on hyvin laaja. Sen merkittäviä osa alueita ovat mm. verotus ja maksukäytännöt, lainsäädäntö ja elinympäristö (ympäristö, liikenne ja asuinaluesuunnittelu). Vaikka tämän suunnitelman otsikossa mainitaan terveyden edistäminen ilman rajauksia, käytännössä on päädytty keskittymään lähinnä kunnan työntekijöiden ja kuntalaisten rajapinnassa käytettäviin konkreettisiin menetelmiin.

6 2 Suunnitelman toteuttamisvastuu ja organisaatio 2.1. Kuntien / kuntayhtymien preventioryhmät Maakunnallisen terveyden edistämisen suunnitelman toteuttamisvastuu on kunnilla (2,8). Jotta saavutettaisiin riittävä tuki toimenpiteiden läpiviemiselle, on suositeltavaa hyväksyä tämä suunnitelma ainakin kunnan sosiaali ja terveyslautakunnissa (perusturvalautakunnassa) ja saattaa se edelleen tiedoksi muille keskeisille lautakunnille, hallitukselle ja valtuustolle. Mikäli kunta kuuluu terveydenhuollon kuntayhtymään, suunnitelma käsitellään kuntayhtymän hallinnossa. Suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden käytännön toteuttamiseksi kuntaa tai kuntayhtymää kehotetaan perustamaan erillinen preventioryhmä (terveydenedistämisryhmä). Vuoden 2008 alussa sairaanhoitopiiri lähestyi jo kuntien ylilääkäreitä kirjeellä tässä asiassa, ja monin paikoin ryhmiä on ehditty jo perustaakin. Tämä ryhmä koostuu pääasiassa sosiaali ja terveystoimen eri toimijoista, mutta siihen kuuluu myös muiden hallintokuntien edustus. Myös kolmannen sektorin (mm. kansalaisjärjestöjen) osallistuminen on tärkeää kansalaisnäkökulman vuoksi. Preventioryhmän tehtävänä on koordinoida ja toteuttaa terveydenedistämistyötä kunnan tai kuntayhtymän alueella. Jokaisen jäsenen vastuulla on preventiotyö omalla toimialueellaan. Preventioryhmä tulee perustaa mahdollisuuksien mukaan poliittisella päätöksellä siten, että eri lautakunnat nimeävät asiantuntijaedustajansa itse. Sen jäsenet tulee sitouttaa ryhmään takaamalla heille työn tekemiseen tarvittava työaikaresurssi (esimerkiksi 1 tunti viikossa). Myös kunnallisen työehtosopimuksen järjestelyvaraeriä voisi ohjata ryhmän jäsenille palkkakannustimen luomiseksi.

7 Perustetaan kuntaan preventioryhmä, johon kuuluvat esimerkiksi: Avoterveydenhuollon terveydenhoitaja Lääkärien edustaja Kuntoneuvolan ja liikuntatoimen edustajat Ravitsemusterapeutti Päihdetyöntekijä Depressiohoitaja Suun terveydenhuollon edustaja Työterveyshuollon edustaja Kotihoidon/kotisairaanhoidon edustaja Neuvola ja kouluterveydenhuollon edustaja Sosiaalityön edustaja Varhaiskasvatuksen edustaja Opetustoimen edustaja Ruokahuollon edustaja Kansalaisjärjestöjen (kolmannen sektorin) edustaja 2.2. Maakunnallinen preventiotiimi Keski Suomen sairaanhoitopiiri esittää syksyn 2008 sopimusohjausneuvotteluissa maakunnallisen preventiotiimin ja yksikön perustamista. Sairaanhoitopiirissä nykyisin toimivan yleislääketieteen osastonylilääkärin lisäksi tiimiin esitetään aluekoordinaattoria, asiantuntijahoitajaa, liikuntakoordinaattoria ja ravitsemuskoordinaattoria. Tässä suunnitelmassa maakunnallisen preventiotiimin tehtävänä on tarjota apua kuntien preventioryhmille kustannusvaikuttavien toimintamallien juurruttamisessa. Preventiotiimin vastuulle tulee mm. terveydenedistämismateriaalin luominen ja koordinointi, terveystietotupien sähköisten palveluiden kehittäminen (katso 3.3.),

8 koulutusten järjestäminen sekä tiedotusvastuu maakunnan tasolla. Lisäksi tiimi jalkauttaa ikääntyvien toimintakykymittariston maakuntaan yhteistyössä tutkimus ja kehittämiskeskus GeroCenterin kanssa (katso 6.2.) 2.3. Kolmas sektori, KANTERE Keski Suomen Kansanterveyden Edistämiskeskus ry (KANTERE) on ainutlaatuinen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteenliittymä. Sen perustyötä on eri tahojen (mm. potilasjärjestöjen) toiminnan koordinointi ja väestötason terveyden edistämispalveluiden tuottaminen. Kantereen saaminen mukaan maakunnalliseen terveyden edistämiseen on tärkeää. Sille luontevasti sopivia tehtäviä voisivat olla mm. järjestökoulutus ja väestölle suunnatut terveysmessut. Toiminnan rahoitus on kuitenkin toistaiseksi avoin. Suunnitelman keskeiset suositukset: Sairaanhoitopiiriin perustetaan maakunnallinen preventiotiimi, jonka tehtävänä on tukea kuntien preventioryhmiä, ja jolla on maakunnallinen tiedotusvastuu Tehdään tiivistä yhteistyötä Kantereen kanssa väestötason terveydenedistämistyön terävöittämiseksi

9 3 Koko väestölle suunnatut toimet 3.1. Painopistealueet Tämä suunnitelma pyrkii vaikuttamaan viiteen keskeiseen terveyskäyttäytymisen alueeseen: liikunta, ravitsemus, tupakointi, alkoholin käyttö sekä lepo ja nukkuminen. Nämä viisi tekijää ovat avainasemassa paitsi tärkeimpien terveysongelmien synnyssä ja ehkäisyssä, myös yksittäisen ihmisen elämänlaadun luomisessa. Niihin vaikuttaminen on osoitettu tehokkaaksi ja kustannusvaikuttavaksi (9). 3.2. Mini interventio eli lyhytneuvonta Normaalin asiakaskohtaamisen yhteydessä annettu lyhytneuvonta eli miniinterventio on vaikuttava keino puuttua terveyskäyttäytymiseen (tupakointi, alkoholi, liikunta) (9). Lyhimmillään mini interventio sisältää esimerkiksi tupakoinnin puheeksi ottamisen ja lopetuskehotuksen. Se ei vaadi merkittävää lisäresursointia, mutta kylläkin puheeksi ottamisen koulutusta ja sitoutumista työntekijöiltä. Apuvälineenä lyhytneuvontaan voidaan käyttää ns. muutosvaihemallia (liite 2). Sosiaali ja terveystoimen työntekijöiden mini interventiokoulutus suositellaan järjestettäväksi kunnittain ensin laajemmalle ryhmälle ja sitten pienimuotoisemmin yksikkötasolla. EVI hankkeen yhteydessä kehitettiin Pegasos ja Effica potilastietojärjestelmiin sähköiset lomakkeet, joilla elintapoja voidaan kartoittaa. Lomakkeet ovat lyhyitä ja yksinkertaisia täyttää. Alkoholi osio pohjautuu AUDIT 10 testiin, tupakointia kartoitetaan Fagerströmin nikotiiniriippuvuustestillä, liikunta osio perustuu UKKinstituutin liikuntapiirakkaan ja ravitsemus osio eri tahojen ravitsemussuosituksiin. Lomakkeet sisältävät myös kysymyksen muutoshalukkuudesta. Ajatuksena on, että työntekijä voi mini intervention tueksi täyttää haluamansa osion yhdessä asiakkaan kanssa, ja vaikkapa tulostaa sen mukaan. Sähköiset lomakkeet tulevat käyttöön Pegasoksen 8.1 päivityksen yhteydessä ja Efficaankin tämän vuoden aikana.

10 Sähköisten lomakkeiden rinnalla käytetään myös tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomaketta (riskipistetestiä), joka tuli käyttöön diabeteksen ehkäisyohjelman (D2D) myötä sekä valtimotautitapahtumien riskiarviointiin käytettävää SCORE testiä. 3.2.1. Henkilökohtainen liikuntaohje, liikkumisresepti Henkilökohtainen liikuntaohje ja liikkumisresepti lisäävät yksilön fyysistä aktiivisuutta ja ne ovat kustannusvaikuttavia (9). Ohjeen tulee olla yksinkertainen, selkeä ja painottua arkiliikuntaan, joka ei vaadi erityisvälineitä. Lääkäri tai hoitaja voi täyttää itse reseptin tai lähettää potilaan kuntoneuvolaan liikkumisreseptin tai liikuntaohjeen laatimista ja neuvonnan saamista varten. Fysioterapeutti voi laatia liikkumisreseptin tai liikuntaohjeen myös yhdellä kertaa isommalle ryhmälle (ns. ryhmätäyttö). Kunnan liikuntakalenteri on tärkeä apu ohjeen laatimisessa. Tämä suunnitelma suosittaa henkilökohtaisen liikuntaohjeen käyttöönottoa koko maakunnassa. 3.2.2. Alkoholinkäytön suunnattu seulominen Alkoholin liiallinen käyttö on väestössä yleistä, ja sen arvioiminen on usein hankalaa. AUDIT kyselyn käyttöä suositellaan osana normaalia vastaanottotoimintaa. Useiden pilottiprojektien ja suositusten pohjalta (10,11,12) AUDIT kysely täytetään ainakin seuraavissa tilanteissa: Kun potilas hakeutuu vastaanotolle uniongelmien tai masennuksen vuoksi Ylipainoisten ravitsemusneuvonnan yhteydessä Tapaturmapotilaille ensiavussa Uusien kotisairaanhoidon potilaiden kohdalla Koulu ja opiskelijaterveydenhuollon tarkastuksissa yläkouluiästä lähtien Äitiysneuvolan ensikäynnillä Sosiaalitoimessa asiakkuuden vireilletulon yhteydessä

11 Suunnitelman keskeiset suositukset: Järjestetään puheeksi ottamisen ja lyhytneuvonnan koulutus kunnan tai kuntayhtymän kaikille sosiaali ja terveystoimen työntekijöille yleisesti ja yksikkötasolla Päivitetään potilastietojärjestelmät siten, että ne jatkossa sisältävät sähköiset elintapalomakkeet Otetaan henkilökohtainen liikuntaohje (liikkumisresepti) käyttöön koko maakunnassa Otetaan käyttöön suunnattu seulontajärjestelmä alkoholin liikakäyttöön puuttumiseksi 3.3. Väestön omaehtoinen hoito Yksilön on kannettava päävastuu omasta terveydestään. Siksi omaehtoisen hoidon ja tiedonsaannin tukeminen on tärkeää. Vaikka omaehtoinen hoito toteutuu usein vain muutenkin aktiivisessa väestönosassa, voidaan tätä kautta vapauttaa resursseja passiivisemman väestönosan palveluihin. Jo nykyisin useimmissa terveyskeskuksissa on verenpaineen itsemittauspisteen yhteydessä terveysmateriaalia esillä. Muun muassa Jyväskylä on lisäksi rakentanut vanhusten päiväkeskuksiin palveluohjauspisteiden verkoston yksi palvelupiste on myös kauppakeskuksessa. Tämä suunnitelma suosittaa terveystietotupien perustamista jokaiseen terveyskeskukseen, ja jatkossa myös kirjastoihin, päiväkeskuksiin, suurimpiin kouluihin ja mahdollisesti myös kauppakeskuksiin ja apteekkeihin. Terveystietotupa on paikka, johon kuntalainen voi tulla oma aloitteisesti tai johon hänet voidaan ohjata miniintervention jälkeen. Terveystietotupia testattiin EVI hankkeen yhteydessä. Ne sisältävät muun muassa verenpaineen mittauspisteen, materiaalia terveyskäyttäytymisestä sekä tietoa kunnassa toimivista ryhmistä (mm. liikuntaryhmät, painonhallintaryhmät) ja ohjeet niihin ilmoittautumisesta. Lisäksi tuvissa on tietokone, jolla voidaan tutustua terveyteen liittyviin Internet palveluihin, kuten esimerkiksi "Elämä pelissä" testiin.

12 Keski Suomen keskussairaalassa toimivasta terveystietokeskus Palanssista tehdään terveystupaverkoston keskus, joka koordinoi verkoston materiaalin hankintaa ja ylläpitoa koko maakunnassa. Sairaanhoitopiirissä toimiva maakunnallinen preventiotiimi ottaa tästä vastuun. Lisäksi tiimin tehtävänä on kehittää eri väestöryhmille suunnatut Internetpohjaiset tietopaketit terveyden edistämisestä, joihin pääsee käsiksi mm. terveystietotuvista ja kuntien Internet sivuilta. Laukaassa on kehitetty suun terveydenhuollon omaehtoisen hoidon tukemiseksi Internet pohjaiset Hamsu sivut (www.hamsu.net), joissa opastetaan mm. oikeaa hampaiden harjaustekniikkaa kaiken ikäisille, mutta erityisesti lapsille. Tämä suosittu opetussivusto tulee ottaa koko maakunnan käyttöön. Kuntien Internet sivut ja niiden selkeys tukevat omaehtoista hoitoa. Jyväskylän Senioriinfo (www.jkl.fi/seniori info) on tästä hyvä esimerkki. Koko väestölle suunnatuista palveluista erityisen onnistunut on Saarijärven Karstulan seudun kehittämä TerveysPuntari (http://www.viisaankivi.fi/asiointi/terveyspuntari/), joka opastaa yksilöä huolehtimaan terveydestään nettipäiväkirjojen avulla. Jatkossa tämän palvelun ylläpitäminen tulee muuttaa maakunnalliseksi, esimerkiksi Palanssin kautta. Suunnitteilla on myös maakunnallinen Kansalaisverkko, johon tulee hyvinvointiin liittyvää itsehoitosisältöä ja palveluita. Tämä suunnitelma suosittaa kunnan Internet sivujen kehittämistä ja sivuille linkkiä ainakin TerveysPuntariin, Hamsu nettiin, lääkäriseura Duodecimin ylläpitämään Terveyskirjastoon sekä edellä mainittuihin tietopaketteihin Palanssin kautta. Monissa kunnissa kaikki kunnan, kansalaisopiston ja järjestöjen tarjoamat liikuntapalvelut on koottu liikuntakalenteriin. Tämä suunnitelma suosittaa liikuntakalenterin laatimista vuosittain jokaisessa kunnassa, ja sen jakamista jokaiseen kotiin. Kalenteri tulisi olla esillä myös terveystietotuvissa sekä kunnan Internet sivuilla ja toimipisteissä. Tieto kunnan alueella toimivista terveyttä edistävistä ravitsemusryhmistä sisällytetään liikuntakalenteriin. Tulevaisuuden visiona on, että merkittävä osa väestöstä pystyy omatoimisesti hankkimaan terveystietoa ja tekemään tarvittaessa muutoksia omiin elintapoihinsa hyödyntämällä terveystietotupien, liikuntakalenterin ja kunnan Internet sivujen tarjoamia palveluja.

13 Suunnitelman keskeiset suositukset: Perustetaan terveystietotupa jokaiseen terveyskeskukseen, ja jatkossa myös kirjastoihin, päiväkeskuksiin, suurimpiin kouluihin sekä mahdollisesti apteekkeihin ja kauppakeskuksiin Tehdään terveystietokeskus Palanssista terveystupaverkoston keskus ja luodaan koko verkoston käyttöön eri väestöryhmille suunnatut Internetpohjaiset terveystietopaketit Muokataan kunnan Internet sivut tukemaan omaehtoista hoitoa ja luodaan sivuille linkit mm. TerveysPuntariin, Hamsu nettiin, terveystietokeskus Palanssiin ja Terveyskirjastoon Julkaistaan liikuntakalenteri vuosittain, ja saatetaan se kuntalaisten käyttöön 3.4. Ryhmäneuvonta Ryhmäneuvonta on osoitettu kustannustehokkaaksi neuvontamuodoksi. Esimerkiksi tupakoinnin lopettamiseen tähtäävä, ryhmässä toteutettu neuvonta, on yhtä tehokasta kuin samalla intensiteetillä toteutettu henkilökohtainen neuvonta (9). Samalla työntekijäpanoksella saadaan siis ryhmässä moninkertainen vaikutus. Ryhmä tarjoaa myös vertaistukea. Neuvontaryhmä on keskeinen jatkohoitopaikka, johon asiakas voidaan tarvittaessa ohjata mini intervention jälkeen tai johon yksilö voi itse hakeutua esimerkiksi terveystietotuvan kautta. Ryhmiin tulee pystyä ilmoittautumaan myös suoraan erikoissairaanhoidosta. Suositeltava enimmäisryhmäkoko on noin 10 henkilöä. Painonhallinta ja liikuntaryhmiä tulisi olla eritasoisia eri asiakasryhmille. Liikuntaryhmiä suunnitellessa pohjana voidaan käyttää UKK instituutin liikuntapiirakkaa (http://www.ukkinstituutti.fi/upload/iswdqq3d.pdf). Käytännön järjestämisvastuu eri ryhmistä voi olla kunnalla/kuntayhtymällä tai esimerkiksi potilasjärjestöllä.

14 Perustetaan jokaiseen kuntaan ainakin seuraavat säännöllisesti toimivat ryhmät: Painonhallintaryhmät Liikuntaryhmät (UKK instituutin liikuntapiirakkaan perustuen) Irti tupakasta ryhmä Alkoholiryhmä

15 4 Erityisteemoja lapsille ja nuorille 4.1. Lähiyhteisökoulutus Lasten ja nuorten terveyden edistämisessä lähiyhteisöillä (perhe, päiväkoti, koulu) on keskeinen merkitys. Tämän vuoksi on tehokasta toimia perheiden ja lähiyhteisöissä työskentelevien työntekijöiden kautta. Koulujen ja päiväkotien vanhempainiltoja varten maakunnallinen preventiotiimi ja kunnan/kuntayhtymän oma preventioryhmä kehittävät esityspohjia liikunnasta, ravitsemuksesta, levosta ja nukkumisesta, tupakoinnista sekä päihteistä. Tätä materiaalia voivat terveydenhoitajat, lääkärit ja opettajat halutessaan käyttää. Vanhempainiltojen lisäksi myös eri järjestöjen kerhotoiminta (mm. seurakunnan äiti lapsipiirit, Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvilat) muodostaa oivan foorumin terveydenedistämisesityksille. Päivähoidon ja koulujen henkilökunnalle järjestetään koulutusta huolen ilmaisusta ja puheeksi ottamisesta. Opettajille koulutus suositellaan järjestettäväksi VESOkoulutuksen yhteydessä siten, että preventioryhmä ja erityisesti sen opetustoimea edustava jäsen suunnittelee vuosittaisen VESO koulutuksessa pidettävän, opettajien tarpeita vastaavan esityksen terveyden edistämisestä. Suunnitelman keskeiset suositukset: Kehitetään valmiita esityspohjia terveyden edistämisestä vanhempainiltoja ja järjestöjen kerhoja varten Järjestetään puheeksi ottamisen ja terveyden edistämisen koulutusta päivähoidon ja koulujen henkilökunnalle (opettajille VESO koulutuksen yhteydessä)

16 4.2. Lasten liikunta ja ravitsemus Riittävä liikunta on terveyden kulmakivi. Päävastuu lasten liikunnasta on vanhemmilla. Kunta voi tukea vanhempia varmistamalla, että varhaiskasvatuksessa ja koulussa noudatetaan lasten ja nuorten liikuntasuosituksia (13) Lasten päivähoidossa tulee noudattaa lasten ravitsemussuosituksia (14) ja kouluruokailussa kouluruokailun laatukriteerejä (15). Erityisenä toimena suositellaan ruokailulinjaston alkuun esimerkkiannosta, joka kootaan sen päivän ruuasta lautasmallin mukaan. Tämä toimii mallina lapsille ja siihen voi myös viitata kotitalous ja terveystiedontunneilla tai kouluterveydenhuollossa. Koulujen välipalatarjontaan on tärkeää kiinnittää huomiota. Välipala tulee olla tarjolla, mikäli oppitunnit jatkuvat pitempään kuin 3 tuntia koululounaan jälkeen. Lounaslistan rinnalle on suositeltavaa tehdä myös välipalalista. Kansanterveyslaitoksen ja opetusministeriön ohjekirjeeseen nojaten luovutaan koulujen makeis ja virvoitusjuoma automaateista koko maakunnan alueella, koska automaattien on todettu edistävän napostelukulttuuria ja johtavan epäterveellisen herkuttelun arkipäiväistymiseen. Myös koulujen yhteydessä toimivissa kioskeissa tulee olla myynnissä vain ravitsemussuosituksen mukaisia välipaloja. Terveellisiä välipaloja tarjoavat välipala automaatit voivat olla osa toimivaa ratkaisua. Perusopetuslain (2003) mukaisesti kaikille aamu ja iltapäivätoimintaan osallistuville lapsille on tarjottava terveellinen välipala, joka täydentää lasten kouluateriaa. 4.3. Lasten tupakointi, päihteiden käyttö ja riittävä yöuni Riittävän nukkumisen tärkeyttä ja päihteettömyyttä korostetaan jo nyt laajasti oppitunneilla ja kouluterveydenhuollossa. Oppilaille suunnattu terveyskasvatus toimii parhaiten, mikäli se on mahdollisimman kokemuksellista. Alkoholin saatavuuden rajoittaminen on tehokas keino nuorten alkoholin käytön vähentämiseksi. Tuoreen koululaistutkimuksen mukaan alaikäiset saavat alkoholia yleisimmin täysi ikäisiltä kavereilta, sisaruksilta sekä omilta vanhemmiltaan. On mahdollista, että kaikki toimijat eivät tiedä välityksen olevan rikollista. Taustalla saattaa

17 olla myös vanhempien väärä uskomus, että hallittu alkoholiin totuttaminen kotioloissa suojaisi alkoholiongelmilta myöhemmällä iällä. Tiedotusta tulisikin suunnata sekä keskiasteen oppilaille ( Jos välität, et välitä ) että vanhemmille ( Älä anna maistaa ). Jokaisessa koulussa tulee olla kouluyhteisössä laadittu päihdestrategia, joka sisältää mm. toimintamallit eri tilanteiden varalle sekä pelisäännöt suhtautumisesta tupakkaan, alkoholiin ja muihin päihteisiin koulussa. Strategian taustalla on valtuustokausittain laadittava koko kunnan hyvinvointistrategia. Suunnitelman keskeiset suositukset: Kunnassa noudatetaan lasten ja nuorten liikuntasuositusta sekä koulu ja päivähoitoruokailun laatukriteerejä Koulujen makeis ja virvoitusjuoma automaateista luovutaan, tilalle mahdollisuus ravitseviin välipaloihin Rajoitetaan ala ikäisten alkoholin saatavuutta keskiasteen oppilaille ja alaikäisten vanhemmille suunnatulla tiedotuksella Laaditaan jokaiseen kouluun päihdestrategia 4.4. Työkaluja henkilökunnan käyttöön Lasten ylipaino on vakava ja nopeasti lisääntyvä ongelma. Kunnan henkilöstöllä on suuri tarve käytännön työkaluille, joilla tähän ongelmaan voisi puuttua entistä paremmin. Lasten ja nuorten sydän ja verisuoniterveyden edistämistä selvittäneeseen STRIPtutkimukseen (http://stripstudy.utu.fi/index2.htm) perustuva, Suomen Sydänliitto ry:n kehittämä Neuvokas perhe on osoittautunut mm. Jyväskylässä toteutetussa pilottihankkeessa toimivaksi. Kyseessä on liikunta ja ravitsemusohjausmenetelmä äitiysja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon käyttöön (yhteyshenkilö: Kati.Kuisma@sydanliitto.fi). Menetelmän liikunta ja ravitsemusohjauskortit sekä ohjauksessa käytettävä havaintokansio ovat käytännön työssä hyvin toimivia. Neuvokasta perhettä lähdetään levittämään maakuntaan vuoden 2008 aikana ja samalla järjestetään koulutusta menetelmän käytöstä.

18 Ylipainoisten lasten ja nuorten yksilö ja ryhmähoitoon soveltuvat "Mahtavat muksut" ja "Suurenmoiset nuoret" aineistot. Mahtavat muksut opas (16) perustuu tutkimusnäyttöön sekä hyviksi havaittuihin käytäntöihin. Se on tarkoitettu leikki ja alakouluikäisiä ylipainoisia ja lihavia lapsia hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille. Lähtökohtana on perhe, voimavara ja ratkaisukeskeisyys. Suurenmoinen nuori opas (17) on tarkoitettu 12 18 vuotiaita lihavia nuoria hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille. Oppaassa käsitellään nuoren ja koko perheen elämäntapamuutoksia, erityisesti ruoka ja liikuntatottumuksia. Tämä suunnitelma suosittaa myös kuntakohtaisen lasten ja nuorten painotilaston keräämistä ja ylläpitämistä joko vuosittain tai valtuustokausittain hyvinvointikertomuksen osana. Päivähoidon käyttöön soveltuu Jyväskylän kaupungin STM:n tuella eteenpäin kehittämä SAPERE ravitsemuskasvatusmenetelmä, josta niin ikään on saatu rohkaisevia kokemuksia maakunnan alueella. Pääpaino on aisteihin ja kokemukseen perustuvassa, leikinomaisessa oppimisessa, joka tähtää lapsen ruokatottumusten monipuolistamiseen ja etenkin kasvisten, marjojen ja hedelmien käytön lisäämiseen. Alakoulussa lasten ravitsemuskasvatuksen menetelmänä voidaan vastaavasti käyttää "Makukoulu" aineistoa (http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/makukoulu.pdf?download=lataa+pdf). (yhteyshenkilöt: Arja.Lyytikainen@ksshp.fi, Leena.Ruhanen@jkl.fi). Työkaluna lasten psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen suositellaan Askeleittain opetusohjelmaa (www.askeleittain.fi). Ohjelman avulla päivähoidossa, esikoulussa ja 1. 5. luokalla voidaan opettaa lapsille empatiataitoja, itsehillintä ja ongelmanratkaisutaitoja sekä tunteiden säätelyä. Kohdassa 3.3. mainittu Hamsu netti (www.hamsu.net) suositellaan otettavaksi käyttöön erityisesti lasten suun hyvinvoinnin tukemiseen.

19 Otetaan käyttöön seuraavat menetelmät kunnan/kuntayhtymän tarpeiden mukaan: Liikunta ja ravitsemusohjausmenetelmä Neuvokas perhe neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa Ylipainoisten lasten ja nuorten hoitomenetelmät Mahtavat muksut ja Suurenmoiset nuoret Lasten ruokailutottumusten monipuolistamismenetelmä SAPERE päivähoidossa ja Makukoulu alakoulussa Lasten psyykkisen hyvinvoinnin edistämismenetelmä Askeleittain päivähoidossa ja alakoulussa Lasten suun hyvinvoinnin tukemiseen Hamsu netti 5 Erityisteemoja työikäisille 5.1. Työttömien terveystarkastukset Tavoite sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseksi on kirjattu mm. hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan (1). Jyväskylässä ja ympäryskunnissa toimineen WIRE projektin yhteydessä on kehitetty työttömien terveystarkastusmalli (liite 3, yhteyshenkilö Raili.Oikarinen@jkl.fi), jonka tavoitteena on työttömän työnhakijan voimavarojen sekä terveysriskien tunnistaminen, henkilön rohkaisu ja kannustaminen aktiivisuuteen ja itsehoitoon sekä sitä kautta parempaan otteeseen omasta elämästään. Työttömien terveystarkastukset voidaan nähdä täsmäkeinona terveyserojen kaventamiseksi. Oikeus terveystarkastukseen syntyy heti työttömyyden alkaessa. Käytännössä ohjaaminen tarkastukseen tapahtuu useimmiten työvoimaviranomaisten toimesta. Kutsumenettelyä ei voida salassapitolainsäädännön vuoksi käyttää. Terveyshaastattelulomake postitetaan tarkastukseen osallistuvalle etukäteen, ja tämä tuo sen tarkastukseen täytettynä. Mikäli keskeisiä laboratoriotutkimuksia ei ole tehty lähiaikoina, tarkastuksen suorittava sairaanhoitaja tekee laboratoriolähetteen myös etukäteen.

20 Terveystarkastuksen perusteella kirjoitetaan palaute sekä suunnitelma mahdollisesta jatkohoidosta. Toimivan järjestelmän luominen edellyttää tiivistä yhteistyötä työvoimahallinnon kanssa. Vastaavien terveystarkastusten ulottamista myös muihin työterveyshuollon ulkopuolella oleviin työikäisiin (esim. kotiäidit, pätkätyöläiset) on pohdittu eri puolilla maakuntaa. 5.2. Työterveyshuollon rooli Työterveyshuollolla on keskeinen rooli työikäisen väestön terveyden edistämisessä. On tärkeää saada sekä kunnallinen että yksityinen työterveyshuolto mukaan tämän suunnitelman toteuttamiseen jokaisessa kunnassa/kuntayhtymässä. Keskeisenä keinona suositellaan työterveyshuollon edustajan nimeämistä kunnan preventioryhmään. Työttömien terveystarkastukset voidaan harkinnan mukaan toteuttaa joko avoterveydenhuollon toimintana tai ostaa työterveyshuollosta. Suunnitelman keskeiset suositukset: Käynnistetään suunnatut työttömien terveystarkastukset (liite 3) Nimetään työterveyshuollon edustaja preventioryhmän jäseneksi Tehdään tiivistä yhteistyötä työvoimahallinnon kanssa kutsumalla heidän edustajansa tarpeen mukaan preventioryhmän kokoukseen

21 6 Erityisteemoja ikääntyville 6.1. Ikääntyvien ennaltaehkäisevät kotikäynnit Useissa kunnissa Keski Suomen alueella on käytössä jonkinlainen ikääntyvien ennaltaehkäisevien kotikäyntien järjestelmä. Kohteena olevat ikäryhmät vaihtelevat 70 ja 80 ikävuoden välillä. Optimaalisesta ikäryhmästä on käyty paljon keskustelua, ja osittain kyse on myös kotikäyntien tavoitteista. Nuorempiin ikäryhmiin keskittymällä pyritään pitkän tähtäimen ennaltaehkäisevään työhön, vanhempiin ikäryhmiin keskittymällä taas estämään välittömiä terveysongelmia. Vuoden 2008 alussa julkaistussa laajassa meta analyysissä (18) todettiin, ettei kotikäynneillä pystytty myöhentämään vanhainkotiin siirtymisikää missään kohdeikäryhmässä. Sen sijaan kuolleisuutta voitiin vähentää alle 77 vuotiaille kohdistetuilla kotikäynneillä. Merkitsevää toimintakyvyn paranemista saatiin aikaan vain liittämällä kotikäynnin ohjelmaan jonkinlainen fyysinen perustutkimus. Uusimman tutkimustiedon perusteella ennaltaehkäisevät kotikäynnit tulisi siis suunnata alle 77 vuotiaille ja niihin tulisi sisällyttää toimintakyvyn perustestaus. Suositeltava tapa tehdä tarkastuksia on ilmoittaa niistä etukäteen kirjeitse. Kirjeessä kerrotaan kotikäynnin tarkoituksesta ja se voi sisältää myös kutsun yleisötilaisuuteen, jossa käydään läpi edellisen vuoden tuloksia. Tämän jälkeen tarkastukseen osallistuvat pyritään tavoittamaan puhelimitse ja kartoittamaan puhelinkeskustelun yhteydessä heidän kokonaistoimintakykyään. Mikäli henkilö on jo esimerkiksi kotisairaanhoidon piirissä tai toimintakyky todetaan hyväksi, varsinaista kotikäyntiä ei tehdä. Kokemusten mukaan varsinainen käynti toteutuu noin 60 70% ikäluokasta. Itse kotikäyntiin tulee sisällyttää mm. laaja haastattelu elinoloista, voimavaroista, keskeisistä ongelmista ja elintavoista. Siihen tulee kuulua myös yksinkertainen toimintakyvyn mittaus. Kotikäynnillä esille tuleviin tarpeisiin pitää pystyä vastaamaan esim. erikseen perustettavien ryhmien muodossa. Kotikäyntien tuloksista on tärkeää tehdä yhteenveto myös kunnan eri toimijoiden käyttöön.

22 Suunnitelman keskeiset suositukset: Toteutetaan ikääntyvien ennaltaehkäisevät terveystarkastukset suunnatusti Paras näyttö on alle 77 vuotiaille tehdyistä tarkastuksista Sisällytetään tarkastuksiin yksinkertainen toimintakyvyn mittaus 6.2. Toimintakyvyn testaus ja seniorineuvola Ikääntyvien kokonaistoimintakyvyn arvioiminen on monitahoinen prosessi, johon harvoin on mahdollisuuksia perinteisissä terveys ja sosiaalitoimen palveluissa. Tämä johtaa helposti tehottomuuteen ja ikääntyvien pallotteluun toimijalta toiselle. Tämän vuoksi on suositeltavaa käynnistää seniorineuvolatoiminta koko maakunnassa. Ensisijaisesti seniorineuvola on paikka, johon ikäihminen voidaan lähettää tarkempaan kokonaistoimintakyvyn arvioon. Toissijaisesti pyritään mahdollistamaan myös omatoiminen hakeutuminen seniorineuvolaan. Lähete seniorineuvolaan voi tulla esimerkiksi ennaltaehkäisevän kotikäynnin perusteella tai mikäli muun vastaanoton yhteydessä herää tarve selvittää ikäihmisen toimintakykyä tarkemmin. Tutkimus ja kehittämiskeskus GeroCenter on tarjoutunut kehittämään yksinkertaisen ja helppokäyttöisen toimintakyvyn mittausmenetelmän, joka soveltuu käytettäväksi sekä normaalin vastaanoton yhteydessä että seniorineuvolassa (liite 4). Tavoitteena on niiden ikäihmisten havaitseminen, joiden toimintakyky uhkaa heiketä siinä määrin, etteivät he enää kykene asumaan itsenäisesti. Maakunnallinen preventiotiimi jalkauttaa kehitettävän toimintakyvyn mittausmenetelmän maakuntaan. Kokonaisuudessaan seniorineuvolan tarkastus voisi sisältää ainakin seuraavat osiot: Pituus, paino (painon muutos), verenpaineen ja verensokerin mittaus Fyysisen toimintakyvyn (voima, tasapaino) mittaus Masennuksen (GDS 15) ja muistitoimintojen (MMSE testi) testaus Ruokailutottumusten, suun terveyden, liikunnan, tupakoinnin ja alkoholinkäytön kartoittaminen

23 Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomake (riskipistetesti) Osteoporoosineuvonta (kalsium, D vitamiini, riittävä energiansaanti) Jalkojen ja ihon kunto Keskeisten sosiaalietuisuuksien läpikäyminen Lääkityksen läpikäyminen ja tarkistaminen Jatkotoimista päättäminen (ryhmät, kuntoneuvola, lääkärin vastaanotto) Suunnitelman keskeiset suositukset: Jalkautetaan maakuntaan yksinkertainen ikääntyvien toimintakyvyn mittausmenetelmä, joka soveltuu kotikäynneille, seniorineuvolaan sekä normaalin vastaanottotoiminnan yhteyteen Käynnistetään seniorineuvolatoiminta koko maakunnassa 6.3. Ikääntyvien toimintakyvyn ylläpito Peruskunto ja voimaharjoittelu on kannattavaa myös vanhemmalla iällä. Huono lihasvoima ja tasapaino ovat suoraan yhteydessä mm. murtumien esiintymiseen. Liikuntaneuvonnan sisällöllä on suuri merkitys. Neuvojen tulisi kannustaa turvalliseen liikkumiseen, mutta riskien yliarviointia on syytä välttää (19). Ikäihmisille tulisi olla tarjolla erikseen heille suunnattuja liikuntaryhmiä, kuten tasapaino ja voimaharjoitteluryhmiä. On suositeltavaa järjestää syrjemmässä asuville yhteiskuljetus ryhmiin. Tällöin ryhmät tulee ajoittaa siten, että eri ryhmiin haluavat voidaan kuljettaa samalla kertaa. Suurella osalla Keski Suomessa asuvista ikäihmisistä on melko pieni toimeentulo. Tällöin myös raha voi tulla esteeksi liikunnan harrastamiselle. Tämä suunnitelma suosittaa yli 70 vuotiaille kohtuullista, vuosittaista kertamaksua (Seniorikortti) kunnan omistamiin liikuntalaitoksiin kuten uimahalleihin ja kuntosaleihin. Seniorikorttia voidaan laajentaa mahdollisuuksien mukaan muihinkin vapaa ajan palveluihin.

24 Suunnitelman keskeiset suositukset: Perustetaan jokaiseen kuntaan/kuntayhtymään erikseen ikäihmisille suunnattuja liikuntaryhmiä, kuten tasapaino ja voimaharjoitteluryhmiä Syrjemmässä asuville järjestetään keskitetty kuljetus ryhmiin Otetaan vapaa ajan palveluihin käyttöön vuosimaksu (Seniorikortti) yli 70 vuotiaille

25 7 Vaikuttavuus ja seuranta 7.1. Hyvinvointikertomus ja hyvinvointistrategia Tämä suunnitelma rakentuu näyttöön perustuville, jo aiemmin vaikuttaviksi osoitetuille menetelmille. Se ei sisällä keskitettyä seurantajärjestelmää. Vaikuttavuutta voidaan kuitenkin arvioida epäsuorasti kuntien ja koko maakunnan sairastavuustilastoista. Myös STAKESin TeDBM hanke (Kuntien terveyden edistämisaktiivisuuden vertailuanalyysijärjestelmän kehittämishanke 2006 2009) tarjonnee tulevaisuudessa työkalun kuntaja maakuntatason tarkastelulle (20). Yksittäisen kunnan kohdalla tämä suunnitelma suosittaa hyvinvointikertomuksen käyttöönottoa. Eri toimialojen yhdessä valmistelema hyvinvointikertomus tulisi laatia vähintään kerran neljässä vuodessa, esimerkiksi valtuustokauden lopulla. Sen perusteella laaditaan sitten valtuustokauden aluksi hyvinvointistrategia, joka määrittää kunnan strategian hyvinvoinnin kehittämiseksi seuraavalle neljälle vuodelle. Hyvinvointistrategia voi sisältää mm. päihdestrategian, lapsi ja nuorisopoliittisen suunnitelman, liikuntapoliittisen ohjelman ja vanhuspoliittisen strategian. (2) Hyvinvointikertomus antaa tärkeää seurantatietoa kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille hyvinvoinnin kehittymisestä kunnassa. Se auttaa myös suuntaamaan resursseja oikein ja mittaamaan panostusten vaikuttavuutta. Hyvinvointikertomuksen mittareissa tulee pyrkiä maakunnalliseen yhteneväisyyteen. Suunnitelman keskeiset suositukset: Otetaan valtuustokausittain laadittava hyvinvointikertomus käyttöön jokaisessa kunnassa, sisältäen maakunnallisesti yhteneviä mittareita Laaditaan hyvinvointikertomuksen pohjalta hyvinvointistrategia

26 8 Lähteet 1 Terveyden edistäminen, Hallituksen politiikkaohjelma 2007. Saatavilla www muodossa: <URL:http://www.stm.fi/Resource.phx/hankk/te ohjelma/index.htx.i371.pdf> 2 Terveyden edistämisen laatusuositus. Sosiaali ja terveysministeriön julkaisuja 2006:19. 3 Sosiaali ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. KASTE ohjelma 2008 2011. Sosiaali ja terveysministeriön selvityksiä 2008:6 4 Terveys 2015 kansanterveysohjelma. Sosiaali ja terveysministeriön julkaisuja 2001:4 5 Lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2007 2011, Opetusministeriö 2007 6 Suunnitelma Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toteuttamiseksi 2003 2007. Suomen diabetesliitto ry 2004 7 Laki kunta ja palvelurakenneuudistuksesta, 2007. Saatavilla www muodossa: <URL:http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070169> 8 Rimpelä M. Kunnan kansanterveystyö terveyden edistäjänä 2. Suomen Lääkärilehti 2005;60(45):4651 4655. 9 Terveyden edistämisen mahdollisuudet: vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Sosiaali ja terveysministeriön julkaisuja 2008:1. 10 Valtakunnallinen mini interventioprojekti VAMP. Saatavilla www muodossa: <URL:http://www.stm.fi/Resource.phx/hankk/hankt/vamp/index.htx> 11 Alkoholiohjelma (2006). Alkoholiohjelma. Helsinki: Sosiaali ja terveysministeriö 12 Käypä hoito suositus Alkoholiongelmaisen hoito. (2005). Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito suositus. Suomalaisen lääkäriseura Duodecim ja Suomen Päihdelääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Duodecim. 13 Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7 18 vuotiaille. Opetusministeriö 2008. Saatavilla www muodossa: <URL:http://www.nuorisuomi.fi/files/ns/julkaisut/080129Liikuntasuosituskirja(kevyt)_08.pdf>

27 14 Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis ja leikki ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. 15 Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008: Kouluruokailusuositus. Saatavilla wwwmuodossa: <URL:http://www.mmm.fi/attachments/5fDbyYiFr/5wYoueInf/Files/CurrentFile/Kouluruo kailu_2008_kevyt_nettiin.pdf> 16 Kalavainen M, Päätalo A, Ihanainen M & Nuutinen O. Mahtavat muksut ratkaisuja lihavan lapsen hoitoon. Ravitsemusterapeuttien yhdistys. Tilattavissa www osoitteesta: <URL:http://www.rty.fi/verkkokauppa.php> 17 Nykänen E, Kalavainen M, Ihanainen M & Nuutinen O. Suurenmoinen nuori ratkaisuja liikapainoisen nuoren painonhallintaan. Ravitsemusterapeuttien yhdistys. Tilattavissa www osoitteesta: <URL:http://www.rty.fi/verkkokauppa.php> 18 Huss A et al. Multidimensional preventive home visit programs for communitydwelling older adults: A systematic review and meta analysis of randomized controlled trials. Journal of Gerontology: Medical sciences 2008, Vol. 63A, No. 3, 298 307 19 Hirvensalo, M., Heikkinen, E., Lintunen, T., Rantanen, T. Recommendations for and warnings against physical activity given to older people by health care professionals. Preventine Medicine, 41, 342 347, 2005. Katso tiedote www muodossa: <URL:http://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2005/06/tiedote 2007 09 18 16 32 22 946858/> 20 Kuntien terveyden edistämisaktiivisuuden vertailuanalyysijärjestelmän kehittäminen 2006 2009 (TedBM hanke). Hankesuunnitelma 2007. Saatavilla www muodossa: <URL: http://info.stakes.fi/nr/rdonlyres/1b8fc99b A1BB 4769 8906 7B4E661DAD0F/0/TedBMsuunnitelma07.pdf>

28 9 Liitteet Liite 1: Suunnitelman taustatyö Suunnitelmaa varten on käyty keskusteluja seuraavien tahojen kanssa: Reijo Räsänen, Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän ylilääkäri Mauno Vanhala, yleislääketieteen professori, osastonylilääkäri Keski Suomen sairaanhoitopiirin maakunnallinen preventiotiimi o Kaija Korpela, aluekoordinaattori o Nina Peränen, asiantuntijahoitaja o Arja Lyytikäinen, ravitsemuskoordinaattori o Jouni Airola, liikuntakoordinaattori Keski Suomen sairaanhoitopiiri, johtaja Timo Kunttu, johtajaylilääkäri Jukka Puolakka Äänekosken kaupungin preventioryhmä, pj. ylilääkäri Tapio Tammela Korpilahden Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymän preventioryhmä, pj. ylihoitaja Pirkko Vuorinen Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän preventioryhmä, pj. ylilääkäri Jouni Kaleva Laukaan kunnan preventioryhmä, pj. johtava hoitaja Marja Leena Kauronen Keuruun Multian terveydenhuollon kuntayhtymä, ylihoitaja Timo Vanhatalo (sähköpostitse) Saarijärven Karstulan terveydenhuollon kuntayhtymä, ylilääkäri Pieter van Ooik, ylihoitaja Toini Marttinen

29 Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, johtaja Arto Vesala, koulutus ja laatupäällikkö Tarja Kettunen, hoitotyön johtaja Riitta Hjelt Wiitaunionin (Viitasaari ja Pihtipudas) perusturvan johtoryhmä, pj. perusturvan toimialajohtaja Anneli Latva Nevala Kinnulan kunta, ylilääkäri Hannu Hämäläinen, osastonhoitaja Leena Viinikainen Konneveden kunta, ylilääkäri Esko Karkola (sähköpostitse) Joutsan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, johtava hoitaja Jorma Lukkarinen (sähköpostitse) Jyväskylän kaupungin preventioryhmä, pj. Paula Käyhkö Jarmo J Koski, tulosaluejohtaja, vastaava ylilääkäri, Jyväskylän kaupunki Sirkka Karhula, Jyväskylän vanhuspalvelujohtaja Raili Oikarinen, Jyväskylän avoterveydenhuollon hoitotyön johtaja Paula Käyhkö, Jyväskylän terveydenedistämisen palveluyksikön johtaja Maire Laaksonen, Jyväskylän seudun työterveys, ylilääkäri Minna Kesänen, ennaltaehkäisevä päihdetyö, aluekoordinaattori, nuorten erityispalvelut, Jyväskylän kaupunki Keski Suomen kansanterveyden edistämiskeskus ry KANTERE, pj. Raija Harju Kivinen, hankesuunnittelija Päivi Tiihonen Keski Suomen sosiaalialan osaamiskeskus KOSKE, johtaja Marja Heikkilä Sosiaali ja terveysturvan keskusliitto, kehittämispäällikkö Anne Astikainen, järjestöpäällikkö Marja Vuorinen (sähköpostitse) Marita Poskiparta, terveyskasvatuksen professori, Jyväskylän yliopisto Taina Rantanen, gerontologian ja kansanterveyden professori, Jyväskylän yliopisto (sähköpostitse) Tutkimus ja kehittämiskeskus GeroCenter, johtaja Mauri Kallinen

30 Liite 2: Esimerkki muutosvaihemallista ELINTAVAT Kysely muutosvalmiudesta Ylläpitovaihe Asiakas on tehnyt elintapamuutoksen/ muutoksia viimeisen 6 kk:n aikana Päätöksenteko ja toimintavaihe Asiakas on motivoitunut tekemään elintapamuutoksia seuraavan kuukauden aikana. Esiharkintavaihe Asiakas ei tiedosta muutoksen tarvetta tai pitää muutoksen toteuttamista liian vaikeana. Harkintavaihe Asiakas tiedostaa elintapojensa riskit ja on valmis vastaanottamaan terveysneuvontaa, mutta ei ole halukas/ ei kykene sitoutumaan elintapamuutoksiin. Jyväskylän kaupunki Sosiaali ja terveyspalvelukeskus 2006

31 ESIHARKINTAVAIHE Asiakas ei tiedosta muutoksen tarvetta tai pitää muutoksen toteuttamista liian vaikeana. Tavoitteena on saada asiakas tietoiseksi nykyisten elintapojen vaikutuksesta terveyteen ja rohkaista harkitsemaan muutosta. Osoita Rohkaise Kerro Keskustele Korosta Jos Pidä aitoa kiinnostusta asiakasta kohtaan ja kuuntele häntä. Käytä lyhyetkin kontaktit hyödyksi, jotta hän motivoituisi itsensä hoitamiseen. asiakasta pohtimaan hänen omien elintapojensa merkitystä elämässään. asiakkaalle, että elintavoilla on oleellinen vaikutus hänen hyvinvointiinsa ja terveyteensä. aiemmista muutosyrityksistä. pienten, pysyvien muutosten merkitystä. asiakas ei ole valmis muutoksiin, tarjoa mahdollisuutta ohjaukseen myöhemmin. terveysneuvontamateriaalia esillä.

32 HARKINTAVAIHE Asiakas tiedostaa elintapojensa riskit ja on valmis vastaanottamaan terveysneuvontaa, mutta ei ole halukas / ei kykene sitoutumaan elintapamuutoksiin. Tavoitteena on auttaa asiakasta ratkaisemaan edellä mainittu ristiriitainen tilanne ja sitä kautta etenemään päätöksenteko ja toimintavaiheeseen. Keskustele nykyisten elintapojen eduista ja haitoista. aiemmista muutosyrityksistä. Muuta myönteiset kokemukset vahvuudeksi ja epäonnistumiset opiksi. elintapamuutosten esteistä ja siitä millä tavalla ne ovat ratkaistavissa. Tee Käytä Sovi pienten askelten valmistautumissuunnitelma. Pyydä asiakasta miettimään johonkin elintapaan 1 2 pientä muutosta, joista hän voi aloittaa. Innosta asiakasta kokeilemaan muutosta. tarvittaessa keskustelun apuna terveysaineistoa. asiakkaan kanssa seuraava käynti. Ajankohta ja henkilö

33 PÄÄTÖKSENTEKO JA TOIMINTAVAIHE Asiakas on motivoitunut tekemään elintapamuutoksia seuraavan kuukauden aikana. Tavoitteena on elintapamuutosten valmistelu ja niiden konkreettisten muutosten löytäminen, joita asiakas alkaa toteuttaa. Keskustele elintapamuutosten tavoitteista. Millaisia konkreettisia muutoksia asiakas on valmis tekemään? aiemmista muutosyrityksistä ja keinoista. Auta asiakasta muuttamaan myönteiset kokemukset vahvuudeksi ja epäonnistumiset opiksi. Motivoi asiakasta muutokseen kertaamalla ja syventämällä tietoja elintapamuutoksen myönteisestä vaikutuksesta hänen terveydentilaansa ja hyvinvointiinsa. Käytä tarvittaessa keskustelun apuna terveysaineistoa. Sovi asiakkaan kanssa toteutettavista elintapamuutoksista ja kirjaa ne hoitosuunnitelmaksi. Muista pienten askelten periaate. seuraava käynti: ajankohta ja henkilö

34 YLLÄPITOVAIHE Asiakas on tehnyt elintapamuutoksen/ muutoksia viimeisen 6 kk:n aikana. Tavoitteena on tukea ja rohkaista asiakasta jatkamaan hyväksi todettuja elintapoja pysyvien tulosten saavuttamiseksi. Tue Tarkista Ohjaa ja rohkaise kiitä ja kannusta. että tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi ovat realistisia. omakohtaisen palautteen antamiseen. konkreettisten käyttäytymistä vahvistavien palkkioiden käyttöön. jännityksen ja stressin hallintakeinoja. asteittaiseen etenemiseen. Korosta Selvitä Auta että elintapamuutoksilla saatavat hyödyt edellyttävät jatkuvaa tietoista työskentelyä. asiakkaalle sopiva tuki muutosten pysymiseen. Perhe, ryhmät, seurantakäynnit. Ks. päätöksenteko ja toimintavaiheessa mainitut tukipalvelut. asiakasta tunnistamaan repsahduksiin houkuttelevat tilanteet ja löytämään keinot repsahdusten ehkäisemiseksi ja ylipääsemiseksi. Repsahdukset ovat inhimillisiä. Tapahtumia ei kannata suurennella. Keskustele repsahdusten syistä. Ohjaa kääntämään tilanne neuvoksi vastaisuuden varalle. Auta löytämään voimaa pienistäkin onnistumisista. Arvioi uudelleen, missä muutosvaiheessa asiakas on repsahduksen jälkeen.

35 Liite 3: WIRE projektin työttömien terveystarkastusmalli TYÖTTÖMÄN ASIAKKAAN HOITOPOLKU Luonnos 17.4.2007 JKL terv.as. sh:t ja Wire th Asiakas ottaa yhteyttä omaan sairaanhoitajaan puhelimitse varatakseen ajan työttömän terveystarkastukseen (joko oma aloitteisesti tai ohjattuna esim. Työvoimatoimisto, sos.toimi) TAI tarve tarkastukseen tulee esille muun käynnin yhteydessä. 1. Puhelinkontakti oman sh:n kanssa Milloin tehty tarkastus viimeksi (Työvoimanpalvelukeskus TYP, Tekevä, Wire)? Sh postittaa terveyshaastattelulomakkeen etukäteen täytettäväksi asiakkaalle Sh tekee lähetteen laboratoriokokeisiin ( pvk, kol pak, s GT) jos edellisistä kokeista on yli vuosi tai muuten erityinen tarve Laboratoriokokeet 1. Terveystarkastus ( tarkastus 60 min + 15 min kirjaamiseen) asiakkaan kokonaistilanteen hahmottaminen terveyshaastattelulomakkeen avulla yhdessä asiakkaan kanssa mittaukset (paino, pituus, BMI (>30, lähete 2h sokerirasitukseen), vyötärönympärys, RR, pulssi, diabetesriskitesti, tarvittaessa mikrospirometria ja häkämittaus pitkään tupakoineille) tarvittaessa dt tehoste laboratoriokokeiden tulokset läpikäynti terveysriskien ja elintapaohjauksen tarpeen kartoittaminen muutosvaihemallia apuna käyttäen tarvittaessa Audit, Beckin masennuskysely ja Koherenssi indeksi vo:lla tai kotona täytettäväksi seurantamittauksien suunnittelu ja aikataulutus (esim. RR, verensokeri, paino). tarvittaessa lääkärin, suuhygienistin/hammaslääkärin, psykologin/depressiohoitajan ja/tai fysioterapeutin vastaanotolle/ kuntoneuvolaan ohjaus lyhyt sanallinen positiivinen kooste asiakkaan tilanteesta asiakkaalle jaettava materiaali tarpeen mukaan jatkokäynti (30 min.) tai soittoaika 2 4 viikon päähän (tarvittaessa) kirjallinen Terveyshaastattelupalaute asiakkaalle kirjaamiselle runko löytyy Testi Tuuma potilaan hoitolehdeltä käynnit tilastoidaan terveydenhoitona, sisältömerkinnällä työttömän terveystarkastus Lääkäri Suuhygienisti/ hammaslääkäri Psykologi/ depressiohoitaja Fysioterapeutti 2. Seurantakäynti / puhelinkontakti 30 min Tilannekartoitus: mitä kuuluu nyt, mitä muutoksia asiakas on tehnyt? kotona täytetyt kaavakkeet ja niiden tulkinta tarvittavat kontrollimittaukset ja jatkosuunnitelma yksilöllisesti (mittaukset, lab.kokeet) Potilaan tilanteeseen sopivat tukikeinot ja palvelut tsemppaus! Uusintatarkastus 3 vuoden välein jos työttömyys tai pätkätyöt jatkuvat Ohjausmateriaalia esim. Kolesteroli kohdalleen (Suomen sydänliitto) Mikä nyt neuvoksi? Suola, rasva, energia (Suomen sydänliitto) Monipuolisia ja terveellisiä aterioita Linkkilista