MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU Toimintakertomus 2010
1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suomessa on noin 40 000 lapsiperhettä, joissa toinen tai kumpikin vanhemmista on vieraskielinen. Näistä perheistä puolet on kahdenkulttuurin perheitä, joissa toinen puoliso on suomen- tai ruotsinkielinen. Yhteensä nämä perheet muodostavat lähes 7% kaikista lapsiperheistä. Maahanmuuttajalapset ja nuoret: kasvava osa suomalaista väestöä 80000 70000 60000 50000 15-24-v. 5-14-v. 0-4-v. 0-24-v. vieraskielisten nuorten osuus koko ikäryhmästä 14 12 10 40000 8 30000 6 20000 4 10000 2 0 1990 1995 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 0 Tilastokeskus Väestörakennetietoja 1990-2009 Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret ovat kasvava osa suomalaista väestöä. On kaikkien etu, että heillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvään elämään ja osallisuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomella on vielä kaikki mahdollisuudet välttää kehityssuunta, jossa luodaan etnisesti eriytynyttä yhteiskuntaa, jossa ammatit, asuinalueet että oppilaitokset jakautuvat etnisten vähemmistöjen ja valtaväestön välillä. On kuitenkin tehtävä nopeita päätöksiä, sillä merkkejä etnisestä eriytymisestä on jo olemassa. Väestöliiton Tilastokeskukselta saamien tilastojen mukaan vähävaraisuus leimaa monien maahanmuuttajalasten elämää. Kahteen alimpaan tulokymmenykseen kuuluu 60% muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista lapsista! Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvista lapsista 20% sijoittuu kahteen alimpaan tulokymmenykseen.
Maahanmuuttajaperheiden köyhyys: Kahteen alimpaan tulokymmenykseen kuuluvien lasten osuus lapsen äidinkielen mukaan 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 suom en-, ruotsin- ja saam enkieliset vier askieliset 0 1995 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Tilastokeskus, Hannele Sauli (julkaisemattomia tietoja Tulonjaon kokonaisaineistosta) Myös maahanmuuttajalasten ja nuorten koulutukseen tulee kiinnittää huomiota niin, että opiskelu toimisi heille todellisena väylänä sosiaaliseen nousuun. Merkit eivät näytä hyvältä tässäkään suhteessa: Opetushallituksen (2008) selvityksen mukaan äidinkieleltään muunkielisten oppilaiden osaaminen jäi keskimäärin heikommaksi kuin suomenkielisen. Erityisesti toisen asteen koulutukseen siirtyminen oli monille riskivaihe. Opetushallituksen seurannassa joka neljännellä vieraskielisellä oppilaalla oli toisen asteen tutkinto suorittamatta vielä kahdeksan vuotta perusopetuksen jälkeen kun kantaväestöön kuuluvilta se puuttuu joka seitsemänneltä. Yhteiskuntatasolla tämä ennakoi etnisesti epätasa-arvoista, työllisyyden ja tulotason mukaan eriytyvää yhteiskuntaa, joka seuraukset siirtyvät yli sukupolvien. Maahanmuuttajalasten ja nuorten toinen sukupolvi, eli Suomessa syntyneet, ovat kasvava ryhmä ns. maahanmuuttajataustaisista. Nämä lapset ovat käyneet peruskoulun Suomessa ja puhuvat kotimaista kieltä hyvin tai melko hyvin. Yleinen oletus on, että nämä lapset eivät enää poikkea mahdollisuuksiltaan niistä lapsista, joiden vanhemmat ovat syntyperältään suomalaisia. Tutkimusta tästä ryhmästä on vielä vähän, mutta esimerkiksi Elina Kilven 2010 Oxfordin yliopistossa tekemän tutkimuksen mukaan myös toisen sukupolven nuoret pärjäsivät koulussa keskimäärin huonommin kuin valtaväestö ja heidän keskeyttämisasteensa on korkeampi kuin valtaväestön. Kilven tutkimus nosti esiin perhetaustan merkittävän vaikutuksen sekä koulusuoriutumiseen, jatko-opintoihin hakemiseen että opintojen keskeyttämiseen. Vanhempien resurssit (sosiaalinen asema ja koulutus) ja työttömyys selittivät suurelta osin lasten huonompaa koulusuoriutumista ja opintojen keskeyttämistä. Perhenäkökulma on siis tärkeä nuorten kouluttautumisen ja sitä kautta työllistymisen ja tasa-arvoisen sosio-ekonomisen aseman kannalta. Vahvistamalla vanhempien resursseja sekä vanhempina että työmarkkinoilla voidaan ehkäistä yli sukupolvien siirtyvää köyhyyttä. Vuosittain peruskoulun päättää noin 2 500 vieraskielistä nuorta, jotka kuuluvat joko 1. tai 2. sukupolveen. On tärkeää, että heillä on tarvittavat peruskoulun antamat tiedot, että he voivat toteuttaa omaa potentiaaliaan perhe- tai etnisestä taustastaan riippumatta. Tähän tavoitteeseen päästään vahvistamalla vanhemmuutta esimerkiksi vertaisryhmätoiminnan avulla sekä kehittämällä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Vuonna 2010 Väestöliiton Monikulttuurinen osaamiskeskus Kotipuu on pyrkinyt vastaamaan monikulttuurisen yhteiskunnan haasteisiin korostamalla perhenäkökulman merkitystä.
2. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN Vuoden 2010 keskeisin vaikuttamistoiminta liittyi kotouttamislain uudistukseen. Väestöliitto pitää pitkäjänteisen vaikuttamistoimintansa voittona sitä, että lain uudistuksessa korostetaan koko perheen näkökulmaa kotoutumiseen. Erityisesti lain 16 liittyen perheen kotoutumissuunnitelmaan pohjautuu Väestöliiton esittämiin näkemyksiin: Laissa sanotaan, että kotoutumissuunnitelmaa tehtäessä on kiinnitettävä huomiota lapsen tai nuoren kehitystä tukevan ja ohjaavan vanhemmuuden edellytyksiin ja vanhempien tuen ja koulutuksen tarpeisiin. Toimintamme alusta alkaen olemme nostaneet esiin vanhemmuuden tuen merkityksen kotoutumisvaiheessa ja olemme tarjonneet aiheeseen liittyvää koulutusta eri alojen ammattilaisille, tuottaneet erilaisia materiaaleja ja toimintamalleja tähän liittyen sekä antaneet neuvontaa ja vertaistukea perhekysymyksissä maahanmuuttajavanhemmille. Mainittu lain pykälä luo tästedes entistä vankemman perustan ja oikeutuksen Monikulttuurisen osaamiskeskuksen toiminnalle. Monikulttuurisen osaamiskeskuksen asiantuntijuus on huomioitu myös lakiin liittyvän Osallisena Suomessa hankkeen valmistelussa. Hankkeessa nostetaankin nyt kotoutumiskoulutuksen yhdeksi moduuliksi arjen ja vanhemmuuden taidot. Monikulttuurinen osaamiskeskus on ilmoittanut halukkuudestaan tarjota osaamistaan tätä hankerahoitusta hakeville kunnille. Vuoden 2010 vaikuttamistoimintaan kuului myös lausunto hallituksen esityksestä laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä esitys ulkomaalaislain 50 :n muuttamiseksi. Osaamiskeskus osallistui myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen Suomen neljännen määräaikaisraportin kommentointiin. Vuoden aikana kirjoitettiin yhteensä kuusi lausuntoa tai kannanottoa. Valtakunnallista vaikuttamistyötä on jatkettu edellisen vuoden tapaan Lapsiasianneuvottelukunnassa ja Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman Syrjäytymisen ehkäisy työryhmässä. 3. ENNALTAEHKÄISY JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Erilaisia koulutus-, seminaari- ja puhetilaisuuksia, joissa Osaamiskeskuksen asiantuntija oli esitelmöimässä, oli vuoden aikana 99. Valtaosa näistä tilaisuuksista oli muiden toimijoiden järjestämiä. Kuulijoita näissä tilaisuuksissa oli noin 3 700. Monikulttuurinen osaamiskeskus järjesti syyskuussa Kotoutumisen Ideapäivän Kulttuurikeskus Caisassa. Osallistujia oli noin 80. Muita merkittäviä omia tilaisuuksia olivat muun muassa huhtikuussa järjestetty viides Venäjä-seminaari, jonka teemana oli kielivähemmistöön kuuluvan lapsen kielenkehitys. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Venäjän kulttuuri- ja tiedekeskuksen, FARO ry:n, Suomalais-venäläisen koulun kannatusyhdistyksen ja Venäjän lähetystön kanssa. Osallistujia oli kahdeksasta eri maasta.
Somalinkieliselle väestölle järjestettiin yhteistyössä Somali Liiton kanssa luentotilaisuus, jossa tohtori Georgi Kapschits (Moskovan yliopisto) puhui somalinkielestä ja sen opettamisesta lapsille. Osaamiskeskuksessa toimivien kahden EU-rahoitteisen hankkeen teemoista järjestettiin yhteensä 6 työpajaa. Konsultaatiopalvelua eri alojen ammattilaisille oli yhteensä 220 kertaa seuraavasti: puhelimessa 163 kertaa (sosiaali- ja terveysala 64, opetussektori 56, varhaiskasvatus 33 ja muut 10 kertaa), tapaamisissa 27 ja moniammatillisissa verkostokonsultaatioissa 30 kertaa. Ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttaminen Monikulttuurinen osaamiskeskuksen järjestölähtöinen auttamistyö suuntautuu maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin, joille annetaan yleistä, palveluihin ohjaavaa neuvontaa EU-rahoitteisen FINFO-palvelun kautta sekä perhe- ja vanhemmuusneuvontaa RAY-rahoituksen tuella. Maahanmuuttajataustaisille henkilöille puhelinneuvontaa annettiin yhteensä 591 kertaa, joista noin 400 yhteydenottoa FINFO-neuvontaan, ja sähköpostineuvontaa 51 kertaa. Osaamiskeskuksen asiantuntijoiden ohjaamia vertaisryhmiä järjestettiin suomen-, venäjän-, darin-, farsin-, ja somalinkielillä, yhteensä kahdeksan erillistä ryhmää. Joissakin ryhmissä oli lisäksi tulkkaus burmaksi, arabiaksi, thaiksi ja ranskaksi. Ryhmätapaamisia oli kaiken kaikkiaan 37 ja niihin osallistui keskimäärin 8 vanhempaa/tapaaminen. Eniten ryhmätapaamisia oli somalin- (12), venäjän. (10) ja suomenkielillä (6). Maahanmuuttajataustaisten vanhempien vanhemmuuden taitoja on tuettu myös jakamalla maksuttomia kasvatusvihkosia kahdeksalla eri kielellä sekä lasten äidinkielen kehitystä tukevalla viisikielisellä dvd:llä. Tunnettu ja ihmistä lähellä oleva asiantuntijaorganisaatio Monikulttuurisen osaamiskeskuksen toimintaa on tuotu esiin kaikissa niissä 99 tilaisuudessa, joissa osaamiskeskuksen asiantuntijat ovat esiintyneet vuoden aikana. Toiminnan tunnettuutta on lisännyt myös uuteen FINFO-neuvontapalveluun liittyvä tiedottaminen. Neuvontapalvelua tuotiin esiin mm. mainoskampanjalla julkisissa liikennevälineissä pääkaupunkiseudulla. FINFO-palvelua on käyty esittelemässä myös eri kaupunkien viranomaisille, ALPO-hankkeen tilaisuuksissa, Helsingin kaupungin maahanmuuttajaillassa ja Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seuran päivillä Oulussa. Lisäksi Osaamiskeskus järjesti yhteistyössä Väestöntutkimuslaitoksen kanssa taustatilaisuuden toimittajille toukokuussa. Onko lottovoitto syntyä Suomeen? tilaisuuden tavoitteena oli välittää tilastopohjaista tietoa maahanmuutosta ja maahanmuuttajista. Tilaisuuteen osallistui 15 toimittajaa.
Vuoden 2010 aikana kirjoitettiin kahdeksan artikkelia maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyen. Lisäksi annettiin yhteensä viisi haastattelua lehtiin, radioon ja TV:lle. Toiminnan valtakunnallisuus ja saavutettavuus sekä kansainvälisyys Toiminnastamme koulutukset, puhelinkonsultaatiot ja FINFO-neuvontapalvelu ovat valtakunnallisia. Lisäksi EU-hankkeiden ohjausryhmien jäsenet edustavat toimijoita eri puolilta maata. Toiminta perhejärjestöjen kattojärjestö COFACEssa tuo eurooppalaista näkökulmaa työhömme, samoin verkostoituminen alan tutkijoiden kanssa EU-rahoitteisessa COSTtutkimusverkostossa. Yksikön edustaja oli toukokuussa COFACEn edustajana Euroopan talous- ja sosiaalikomitean biennaalissa Firenzessä esitelmöimässä koulutuksen roolista maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Lokakuussa yksikön edustaja toimi COFACEn ja EU:n puheenjohtajamaan Belgian yhteisessä perhekonferenssissa Brysselissä puheenjohtajana työryhmässä, jossa käsiteltiin maahanmuuttajaperheitä ja lasten koulutusta. 4. SOSIAALISET INNOVAATIOT Innovatiiviset palvelujärjestelmät eli kehittämishankkeet Osaamiskeskuksen keskeistä toimintaa on jatkuva, kotoutumista tukevien sosiaalisten innovaatioiden ja tuotteiden kehittämistyö. Vuoden 2010 aikana on jatkettu EU:n Kotouttamisrahaston tuella FINFO-neuvontapalvelun kehittämistä. FINFO-neuvontapalvelu on ainoa valtakunnallinen, henkilökohtaiseen neuvontaan perustuva monikielinen neuvontapalvelu. FINFO-palvelu koostuu maahan muuttaneille suunnatusta puhelin- ja sähköpostineuvonnasta sekä nettisivuista ja ammattihenkilöstölle kohdennetusta palveluportaalista. Neuvontaa annetaan suomalaiseen palvelujärjestelmään, lupamenettelyyn ja erilaisiin arkielämän kysymyksiin liittyen. Viidellä kielellä toimivasta neuvonnasta on tiedotettu laajasti julisteita ja esitekortteja levittämällä, julkisissa kulkuvälineissä olleella kampanjalla sekä esiintymisillä koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa. Yhteydenotot palveluun ovat nousseet vähitellen sitten palvelun aloittamisen joulukuussa 2009. Osaamiskeskuksen muulle, RAY-rahoitteiselle toiminnalle FINFO-palvelu on tärkeä tietokanava, sillä sen kautta saadaan olennaista tietoa maahanmuuttajien tiedon ja neuvonnan yleisistä tarpeista ja palveluaukoista ja epäkohdista. Vertaisryhmätoiminnassa keskeisellä tavoitteena vuonna 2010 oli maahanmuuttajayhdistyksissä toimivien kouluttaminen vapaaehtoisiksi vertaisryhmäohjaajiksi. EUrahoitteisessa Vertaistukea pakolaisille hankkeessa on mallinnettu kunnallisten toimijoiden (esim. koulu tai päiväkoti) yhteistyötä maahanmuuttajataustaisten vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Tavoitteena on juurruttaa vertaisryhmätoimintaa kunnallisen ja kolmannen sektorin yhteistyöksi ja luoda maahanmuuttajayhdistyksille palvelutuottajamallia. Hankkeessa on myös koulutettu ammatillisia ja vapaaehtoistoimijoita yhdessä ja kehitetty koulutuksia saatujen kokemusten perusteella. Yhteistyössä Väestöliiton Perhekeskuksen kanssa valmistui vuonna 2010 kaksikulttuuristen parisuhteiden tukimalli Monikulttuurisen parisuhteen Kehrä, joka julkistettiin nettiversiona.
Lisäksi Osaamiskeskuksessa on kehitetty ja omassa toiminnassa testattu Kotoutujan roolipaletti-mallia. Toimintamalli on kirjoitettu tekstiksi, mutta painatus ja julkaisu siirtyivät kustannussyistä vuoden 2011 puolelle. Netti-Väestöliitto, puhelinpalvelut ja sosiaaliset verkostot Monikulttuurisen osaamiskeskuksen nettisivuilla oli vuoden aikana lähes 17 000 käyntiä. Lisäksi FINFO-neuvontapalvelun nettisivuilla kävi 6316 (1.3.-31.12.2010) kiinnostunutta. FINFO on myös FaceBookissa. Puhelinneuvontaa annettiin yhteensä 591 kertaa ja sähköpostineuvontaa 51 kertaa, kuten jo aiemmin on mainittu. Vertaistukitoimintaa asiantuntijoiden tuella Vertaistukitoiminta on ollut Osaamiskeskuksen merkittävä toimintamuoto jo vuodesta 2004 lähtien. Vertaistuki toimintaa ovat vertaisryhmät, joissa Osaamiskeskuksen oma työntekijä toimii ryhmänohjaajana. Ryhmiä järjestettiin kahdeksan, joissa ryhmätapaamisia oli yhteensä 37. Osallistuvia vanhempia arvioidaan olleen noin 60. Lisäksi Vepa-hankkeen aloitteesta syntyi yhteensä kuusi ryhmää (Vaasassa, Kouvolassa, Tampereella ja Kokkolassa), joissa hankkeen kouluttamat ohjaajat. Näihin osallistui noin 70 vanhempaa. Vertaistoiminnan painopiste on ollut kehittää ryhmänohjaajakoulutusta VEPA-hankkeen tuella. Vertaistoimintamallia juurruttavia kahden päivän mittaisia ohjaajakoulutuksia järjestettiin vuoden aikana viisi. Koulutuksiin osallistui yhteensä 55 henkilöä, joista 26 maahanmuuttajataustaisia. 5. YHTEISTYÖ JÄSENJÄRJESTÖJEN JA MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA Ahaa! -cd-rom materiaalin tuottamisen ympärille syntynyt koulutusyhteistyö on jatkunut ja sitä on kehitetty edelleen Ihmisoikeusliiton ja Miehen Linja ry:n kanssa WIMMAyhteiskoulutuksiksi. Monikulttuurinen osaamiskeskus osallistui neljännen Venäjä-seminaarin järjestämiseen. Teemana oli tällä kertaa kielivähemmistöön kuuluvan lapsen kielenkehitys. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Venäjän kulttuuri- ja tiedekeskuksen, FARO ry:n, Suomalaisvenäläisen koulun kannatusyhdistyksen ja Venäjän lähetystön kanssa. Osallistujia oli kahdeksasta eri maasta. Osaamiskeskuksen edustajia toimii myös useiden muiden järjestöjen hankkeiden ohjausryhmissä. Yli 20 järjestön Monikulttuurisen lapsen etu-verkosto on toiminut keskeisenä vaikuttamistyön kanavana. Osaamiskeskus tuotti tekstin Opetushallituksen tilaamaan, valtakunnallisesti kouluihin jaettavaan lehtiseen, jossa aiheena oli monikulttuurinen kodin ja koulun yhteistyö.
6. TUTKIMUSHANKKEET Monikulttuurinen osaamiskeskus on osallistunut Suomen Akatemian rahoittaman EtnoKidstutkimushankkeen valmisteluun yhteistyössä Väestöntutkimuslaitoksen ja THL:n kanssa. Tutkimus tulee tuottamaan tietoa maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Tietoa voidaan käyttää muun muassa Osaamiskeskuksen toiminnan kehittämiseen ja toiminnan kohdentamiseen myös nuoriin. 7. VOIMAVARAT JA TALOUS Vuoden lopussa yksikössä työskenteli Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella neljä henkilöä (joista yksi osan vuodesta 60%) sekä EU:n Pakolaisrahaston rahoituksella yksi henkilö ja EU:n Kotouttamisrahaston rahoituksella 2,5 henkilöä. 8. EDUSTUKSET Confederation for the Family Organizations in the European Union (COFACE) hallintoneuvoston varajäsen ja työryhmän puheenjohtaja COST (European Cooperation in Science and Technology) Action rahoitteisen HOME (Health and Wellbeing of Migrants and Ethnic Minorities in Europe) tutkimusverkoston jäsen Lapsiasianneuvottelukunnan jäsen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman Syrjäytymisen ehkäisy työryhmän jäsen Lastensuojelun Keskusliiton Maahanmuuttajalapset toimikunnan jäsen SPR:n Maahanmuuttajaohjelman ohjausryhmän jäsen Ihmisoikeusliiton Kitke-hankkeen ohjausryhmän jäsen Monikulttuurisen lapsen etu verkoston jäsen Ulkomaalaistaustaisten rikoksen uhrien (ULRIK) hankkeen ohjausryhmän jäsen Helsingin kaupungin Opetusviraston MANUVA-hankkeen koordinointiryhmän jäsen Sisäasiainministeriön Yhdenvertaisuus työryhmän jäsen
LIITE 1 Toimintojen kehitys ja jakautuminen lukuina vuosina 2003-2010 KOHDERYHMÄ: Maahanmuuttajat 2003-2005 C-rahoitus 2006-2008 Akrahoitus 2009 Ak-rahoitus 2010 Ak-rahoitus YHTEENSÄ tapaamiset Vertaisryhmät 17/70/85 31ryhmää/ 155 tapaamista 252 hlöä 5 ryhmää/20 tapaamista/49 hlöä 61 ryhmää/282 tapaamista/ 446 hlöä Seminaarit tms. 1400 158 100 1658 Vertaisohjaaja 9 17 26 52 ohjaajakoulutus osallistujaa KOHDERYHMÄ: Ammattihenkilöstö Päätöksentekijät Konsultaatio ja tiedotus Koulutukset, alustukset ja toimintamallien siirtäminen Asiakastyö 100 35 - - 135 hlöä Neuvonta 350 480 (sis. 387 642 (sisältää 1659 krt asiakas- FINFOpalvelun) 8 ryhmää/37 tapaamista/60 hlöä 2003-2005 C- rahoitus 2006-2008 Akrahoitus 2009 Ak-rahoitus 2010 Ak-rahoitus YHTEENSÄ 700 680 345 220 1945 krt 4000 7500 3176 +vertaisohjaajakoulut. 70 osallistujaa 3729 + 29 vertaisohjaajakoulutukseen osallistujaa Työnohjaus 9 62 - - 71 krt Lausunnot, kannanotot, artikkelit 15 24 12 8 lausuntoa +9 artikkelia 68 kpl 18 485 hlöä (sis. 99 vertaisohjaajakoul.)