MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS. (Kotipuu sekä VePa-, WelMig- ja Inkeri-1 hankkeet)

Transkriptio

1 MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS (Kotipuu sekä VePa-, WelMig- ja Inkeri-1 hankkeet) Toimintakertomus 2011

2 Monikulttuurisen yhteiskunnan edistäminen on Väestöliiton strategiassa yksi neljästä painopisteestä. Vuonna 2011 Monikulttuurisessa osaamiskeskuksessa toimi tällä strategiaalueella kaksi toiminnallista osa-aluetta: (1) lasten, nuorten ja perheiden kotoutumisen ja hyvinvoinnin tukeminen sekä (2) kotoutumista tukevan yleisen neuvontapalvelun kehittäminen. Lasten, nuorten ja perheiden kotoutumisen ja hyvinvoinnin edistämisestä jatkettiin Rayrahoitteisessa Kotipuu-tiimissä entiseen tapaan kouluttamalla ja konsultoimalla ammattilaisia, tuottamalla uusia materiaaleja, tekemällä vaikuttamistyötä sekä suuntaamalla toimintaa suoraan eri etnisiin ryhmiin. Tähän toimintalinjaan saatiin lisätukea Euroopan Pakolaisrahastolta, kun Vertaistukea pakolaisille hankkeessa kehitettiin vanhemmuutta tukevaa vertaistoimintaa työkaluksi vapaaehtoisille ja maahanmuuttajayhdistysten aktiiveille. Kotoutumista tukevaa yleistä neuvontapalvelua kehitettiin Euroopan Kotouttamisrahaston rahoittamassa Welcome Immigrant hankkeessa, jossa keskityttiin kehittämään valtakunnallista, henkilökohtaiseen palveluun perustuvaa neuvontapalvelua kotoutujille. Palvelun tarkoituksena on nopeuttaa kotoutumista ja edistää yhdenvertaisuutta henkilökohtaisen, valtakunnallisen palveluneuvonnan avulla. Neuvontapalvelun tunnettuutta edistämään saatiin lisärahoitusta ulkoministeriöltä Inkeri-1 hankkeeseen. 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret ovat kasvava osa suomalaista väestöä. On kaikkien etu, että heillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvään elämään ja osallisuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomella on vielä kaikki mahdollisuudet välttää kehityssuunta, jossa luodaan etnisesti eriytynyttä yhteiskuntaa, jossa ammatit, asuinalueet että oppilaitokset jakautuvat etnisten vähemmistöjen ja valtaväestön välillä. On kuitenkin toimittava tehokkaasti, sillä merkkejä etnisestä eriytymisestä on jo olemassa. Tarvitaan aktiivisia ja riittävästi resursoituja kotouttamistoimenpiteitä. Uusi laki kotoutumisen edistämisestä astui voimaan Väestöliitto oli lain valmistelussa voimakkaasti vaikuttamassa siihen, että lain uudistuksessa korostui lasten, nuorten ja perheiden tarpeet. Lain pykälä 16 perheen kotoutumissuunnitelmasta velvoittaa viranomaisia toimintaan, joita Väestöliitto on edistänyt jo useamman vuoden ajan. Pykälässä kehotetaan kiinnittämään huomiota lapsen tai nuoren kehitystä tukevan ja ohjaavan vanhemmuuden edellytyksiin ja vanhempien tuen ja koulutuksen tarpeisiin. Tämä maininta luo vastedes entistä vankemman perustan ja oikeutuksen Monikulttuurisen osaamiskeskuksen vanhemmuuden tukemiseen suunnatulle toiminnalle.

3 Tutkija Elina Kilven (2010) tutkimus vahvistaa perhetaustan ja vanhempien resurssien merkittävän vaikutuksen myös koulusuoriutumiseen, jatko-opintoihin hakemiseen että opintojen keskeyttämiseen. Perhenäkökulma on siis tärkeä nuorten kouluttautumisen ja sitä kautta työllistymisen ja tasa-arvoisen sosio-ekonomisen aseman kannalta. Vahvistamalla vanhempien resursseja vanhempina voidaan ehkäistä yli sukupolvien siirtyvää köyhyyttä ja syrjäytymistä. Vuosittain peruskoulun päättää noin vieraskielistä nuorta, jotka kuuluvat joko 1. tai 2. sukupolveen. On tärkeää, että heillä on tarvittavat peruskoulun antamat tiedot, että he voivat toteuttaa omaa potentiaaliaan perhe- tai etnisestä taustastaan riippumatta. Tähän tavoitteeseen päästään kehittämällä monikulttuurista opetusta ja suuntaamalla vanhemmuutta tukevia toimia perheisiin. Vertaisryhmätoiminta on kehitetty tähän tarpeeseen. Laki kotoutumisen edistämisestä korostaa myös alkuvaiheen ohjausta ja neuvontaa. Laissa edellytetään, että maahanmuuttajalle annetaan tietoa hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa. Viranomaisten on annettava maahanmuuttajalle asianmukaista ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista sekä työelämästä. Aina kunnalla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta täyttää tätä velvollisuuttaan. Väestöliitto onkin kehittänyt valtakunnallista neuvontapalvelua, josta muuttajat saavat tietoa mm. työmarkkinoihin, opiskeluun ja kielikursseihin liittyviin kysymyksiin asuinpaikkakunnastaan riippumatta.

4 2. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN Monikulttuurisen osaamiskeskuksen toiminnan alusta alkaen vaikuttamistoiminnassa on nostettu esiin peruspalvelujen kehittämisen merkitystä kotoutumista tukevassa työssä. Erityisesti vanhemmuuden tuen merkityksen huomioimista neuvolan, varhaiskasvatuksen ja peruskoulun toiminnassa on korostettu. Kuluneen vuoden aikana myös valtakunnallisesti kattavan monikielisen ja henkilökohtaisen neuvonnan ja palveluun ohjauksen kehittämisen tarve on ollut osa keskeistä vaikuttamistoiminnan sisältöä. Monikulttuurinen osaamiskeskus on osallistunut kotoutumislakiin liittyvän Osallisena Suomessa hankkeen edistämiseen tarjoamalla koulutusta hankerahoitusta saaneille kunnille. Espoo ja Vantaa ottivat tarjouksen vastaan ja syksyn koulutuksissa perheen näkökulmaa ja uusia toimintamalleja saatiin siirretyksi näiden kuntien perustoimintaan. Lausunnot ja kannanotot olivat edelleenkin keskeinen osa vaikuttamistyötä. Vuoden 2011 aikana annettiin lausunto tai kannanotto seuraavista asioista: YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattaminen liittyen lasten myyntiin, lapsiprostituutioon ja lapsipornografiaan(ulkoministeriö) valtioneuvoston asetus etnisten suhteiden neuvottelukunnan toimintaa säätelevästä asetuksesta (sisäasiainministeriö) kansallinen Ihmisoikeustoimintaohjelma (LSKL/oikeusministeriö) Suomen ihmisoikeustilanne YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun kansallinen raportti (ulkoministeriö) Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma (opetus- ja kulttuuriministeriö) Lisäksi vaikutettiin eduskuntavaaliteemoihin sekä hallitusohjelmaan. Väestöliitto on aktiivinen toimija Monikulttuurisen lapsen etu verkostossa, joka tuotti vuoden aikana lausunnon Eduskunnan hallintovaliokunnalle kansainvälistä suojelua tarvitsevan vastaanottoon liittyvään lakimuutokseen ja kannanoton hallitusohjelmaan. Lakimuutokseen liittyen Osaamiskeskuksen edustaja oli myös kuultavan hallintovaliokunnassa. Lisäksi verkosto järjesti joulukuussa taustatilaisuuden Perheenyhdistäminen kriisissä? tiedotusvälineille humanitäärisistä syistä muuttaneiden perheenyhdistämiseen liittyen. Tilaisuuden tavoitteena oli välittää tietoa perheenyhdistämistematiikkaan liittyvistä faktoista ja oikaista virheellisiä ja uhkakuvia maalailevia kommentteja.

5 Osana Väestöliiton laajempaa toimintaa liittyen Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaiseen vuoteen Monikulttuurisessa osaamiskeskuksessa laadittiin muun muassa taustapaperi lapsiperheköyhyydestä maahanmuuttajataustaisissa perheissä. Muuta valtakunnallista vaikuttamistyötä on jatkettu edellisten vuosien tapaan muun muassa Lapsiasianeuvottelukunnassa, jossa on osallistuttu muun muassa lapsiasiavaltuutetun kannanottoon lapsi- ja perhenäkökulman huomioimiseen kuntauudistuksessa. Euroopan Unionin tasolla Monikulttuurisen osaamiskeskuksen edustaja on toiminut puheenjohtajana Confederation of Family Organizations in the European Union (COFACE) - järjestön työryhmässä. Työryhmä järjestää pienseminaareja ja tuottaa kannanottopapereita unionissa kulloinkin ajankohtaisista ja esillä olevista aiheista. Vuonna 2011 kannanotto tehtiin aiheesta Romani Families and the Intergenerational transmission of poverty and social exclusion. 3. ENNALTAEHKÄISY JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Koulutus-, seminaari- ja puhetilaisuuksia, joissa Monikulttuurisen osaamiskeskuksen asiantuntija oli esitelmöimässä, oli vuoden aikana 117. Monikulttuurisen osaamiskeskuksen työntekijät ovat suosittuja kouluttajia eri tahojen järjestämissä tilaisuuksissa. Laajoja koulutuskokonaisuuksia järjestettiin mm. Vastaanottava Pohjois-Savo hankkeen, Osallisena Suomessa Espoon ja Vantaan sekä Haapa-hankkeen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Vuoden 2011 aikana eri tilaisuuksissa kuulijoita oli yhteensä noin Myös omia koulutustilaisuuksia järjestettiin useita. Merkittävä oma tilaisuus olivat muun muassa huhtikuussa järjestetty kuudes Venäjä-seminaari, jonka teemana oli venäjänkielisten maahanmuuttajien kouluttautumisen ja oppimisen mahdollisuudet. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Venäjän kulttuuri- ja tiedekeskuksen, Helsingin Yliopiston, Suomalais-venäläisen koulun kannatusyhdistyksen ja Venäjän suurlähetystön kanssa. Osallistujia oli 27 eri maasta.

6 Monikulttuurinen osaamiskeskus järjesti lokakuussa Kotoutumisen Ideapäivän Eurooppasalissa. Ideapäivän teemana oli vertaistuen merkitys kotoutumisessa. Syksyllä oltiin Opetushallituksen kumppanina järjestämässä myös kansainvälistä seminaaria somalinkielen opettajille. Osallistujia oli viidestä eri maasta. Monikulttuurisen osaamiskeskuksen somalinkielinen asiantuntija piti konferenssissa kaksi työpajaa. Osaamiskeskuksen asiantuntijoiden ohjaamia vertaisryhmiä järjestettiin suomen-, venäjän-, darin-, ja somalinkielillä, yhteensä kahdeksan erillistä ryhmää. Yhdessä ryhmässä oli lisäksi tulkkaus burmaksi ja yhdessä tulkkaus useille kielille. Ryhmätapaamisia oli kaiken kaikkiaan 23 ja niihin osallistui keskimäärin 8 vanhempaa/tapaaminen. Eniten ryhmätapaamisia oli venäjän- (10) ja suomenkielillä (6). Lisäksi Euroopan Pakolaisrahaston rahoittaman Vertaistukea pakolaisille hankkeen tukemana monia vertaistuenryhmiä järjestettiin hankekumppanikunnissa, joissa Monikulttuurisen osaamiskeskuksen kouluttamat ryhmänohjaajat järjestivät ryhmiä. Ennaltaehkäisevän työn menetelmiin kuuluu myös erikieliset, vanhemmille suunnatut kasvatusvihkoset. Kahdeksalle eri kielelle käännettyjä vihkosia on jaettu vuoden aikana eri tapahtumissa ja postitse suuria määriä. Myös lasten äidinkielen kehitystä tukevaa viisikielistä dvd:tä on myyty ja esitelty useissa ei tilaisuuksissa. Euroopan Kotouttamisrahaston ja ulkoministeriön tukema FINFO-neuvontapalvelu antoi ongelmia ehkäisevää, yleistä palveluihin ohjaavaa neuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse 375 henkilölle (puheluita 278, sähköposteja 97). Monet palveluun tulleet kysymykset ovat liittyneet monimutkaisiin elämäntilanteisiin ja vaatineet useita yhteydenottoja. Noin puolet yhteydenotoista on tullut venäjänkielellä, muita käytettyjä kieliä on ollut somali, englanti ja suomi. Ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttaminen Monikulttuurinen osaamiskeskuksen auttamistyö on RAY-rahoitteisen, monikielinen Kotipuutiimi antamaa neuvontaa perhe- ja vanhemmuuskysymyksissä. Vuonna 2011 oli 23 asiakastapaamista, lisäksi puhelimitse tai sähköpostilla tukea ja ohjausta annettiin 150 henkilölle.

7 Monikulttuurisen osaamiskeskuksen auttamistoiminnan vaikuttavuutta nostaa eri alojen ammattilaisille annetusta konsultaatiopalvelusta. Vuonna 2011 tuli 144 konsultaatiopyyntöä eri puolilta maata. Konsultaatiot jakautuivat seuraavasti: puhelimessa 116 kertaa (sosiaali- ja terveysala 56, opetussektori 51, varhaiskasvatus 39 ja muut 19 kertaa), konsultaatiotapaamisissa 23 kertaa ja moniammatillisissa verkostokonsultaatioissa 6 kertaa. Tunnettu ja ihmistä lähellä oleva asiantuntijaorganisaatio Osaamiskeskuksen nettisivuja on vuoden aikana kehitetty käyttäjäystävällisemmiksi ja nettisivujen päivitykseen ja ajankohtaisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Nettisivuilla oli vuoden aikana noin kävijää. Monikulttuurisen osaamiskeskuksen toimintaa on tuotu esiin kaikissa niissä yli 117 koulutustilaisuudessa, joissa osaamiskeskuksen asiantuntijat ovat esiintyneet vuoden aikana. Samoin Monikulttuurisen osaamiskeskuksen monipuolista toimintaa on esitelty myös seuraavissa paikoissa ja tapahtumissa: Educa- ja TerveSOS-messut, Integraatiofoorumi, Neuvolakongressi, Maailma kylässä -festivaali, Working In Finland -tilaisuus Turun yliopistolla, Neuvolapäivät, Helsinki Region Welcome Week, Welcome to Tampere, Varhaiskasvatusmessut, Edupoli, Ikääntyvät maahanmuuttajat seminaari, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto ja THL:n Innomarkkinoiden posterinäyttely ja Rea-tietokanta. Vuoden 2011 tunnettavuuden edistäminen keskittyi etenkin FINFO-neuvontapalveluun liittyvään tiedottamiseen. Saadun kokemuksen perusteella voidaan todeta, että heterogeenisen maahanmuuttajataustaisen väestön saavuttaminen on haasteellista ja että uudenlaisen palvelumallin lanseeraaminen vaatii paljon aikaa ja tiedottamista monien kanavien kautta. FINFO-neuvontapalveluun liittyvää tiedottamista tehtiin monin tavoin ja monia eri kanavia käyttäen seuraavasti: mainoskampanja Metro-lehdessä, tiedotusmateriaalin lähettäminen (suurempien maahanmuuttajakaupunkien kouluihin ja oppilaitoksiin, korkeakouluihin,

8 maistraatteihin, te-toimistoihin, Kela-toimistoihin, maahanmuuttajayhdistyksille, sosiaalivirastoon sekä kuntien maahanmuuttajapalveluihin), mainos viiden kunnan maahanmuuttajille tuottamissa alkuinfo- tiedotuspaketeissa, sisäasiainministeriön koordinoimassa Perustietoa Suomesta oppaan esitteessä, sekä banneri Espoon, Kuopion, Tampereen, Vaasan, Rauman, Oulun ja Imatran kaupunkien internet-sivuilla.. Monikulttuurista yhteiskuntaa edistettiin myös kirjoittamalla kymmenen yleistajuista artikkelia maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyen. Lisäksi annettiin yhteensä yksitoista haastattelua lehtiin, radioon ja TV:lle. Vuoden aikana kirjoitettiin myös neljä blogia Osaamiskeskuksen nettisivuille. Kansainvälisesti tieto Monikulttuurisen osaamiskeskuksen FINFO-neuvontapalvelusta levisi muuttoa suunnittelevien paluumuuttajien keskuuteen ulkoministeriön tukeman INKERI-1 hankkeen kautta. Toiminnan valtakunnallisuus ja saavutettavuus sekä kansainvälisyys Osaamiskeskuksen toimintamuodoista koulutuksilla, puhelin- ja sähköpostineuvonnalla ja konsultaatioilla, FINFO-neuvontapalvelulla sekä vaikuttamistoiminnalla on valtakunnallinen ulottuvuus. Esimerkiksi koulutuksia tehtiin kuluneen vuoden aikana paljon Itä-Suomessa ja myös Vertaistukea pakolaisille hankkeen kumppanikunnat olivat eri puolilta Suomea (Vaasa, Kouvola, Tampere ja Espoo). Uutena hankkeena vuonna 2011 aloitti osaamiskeskuksessa UM:n rahoittama Inkeri-hanke, jonka päätavoitteena on lisätä osaamiskeskuksen neuvontapalvelujen tunnettuutta paluumuuttajien keskuudessa. Rahoitus mahdollisti neuvontapalvelusta tiedottamisen etenkin Venäjällä. FINFO-neuvontapalvelusta on tiedotettu Pietarissa (Suomen edustusto, Inkerinliitto ja Inkerin kirkko), Petroskoissa (Suomen konsulaatti, Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen koordinoima neuvontapiste ja Karjalan Inkeriliitto), Tallinnassa (Rakennusliiton Tallinnan neuvontapiste, Tallinnan Inkerin liitto) ja Nairobissa (Suomen edustusto ja yliopisto). Italiassa toimiva neuvontapalvelu Telefonfo Mondo on ollut kiinnostunut FINFOn

9 toiminnasta ja esitellyt seminaarissaan neuvontapalvelua. Myös European Web site of integration sivusto pyysi sivuilleen esittelyä FINFO-palveluista englanniksi. Keväällä järjestetyssä Venäjä-seminaarissa oli osallistujia 27 maasta ja somalinkielenopettajine konferenssissa viidestä eri maasta. Toiminta perhejärjestöjen kattojärjestö COFACEssa tuo eurooppalaista näkökulmaa Osaamiskeskuksen työhön. 4. SOSIAALISET INNOVAATIOT Innovatiiviset palvelujärjestelmät eli kehittämishankkeet Osaamiskeskuksen keskeistä toimintaa on jatkuva, kotoutumista tukevien sosiaalisten innovaatioiden ja tuotteiden kehittämistyö. Vuonna 2011 kehittämistoiminnan painopiste on ollut EU:n Kotouttamisrahaston tuella toimivan FINFO-neuvontapalvelun kehittämisessä. FINFO-neuvontapalvelu on ainoa valtakunnallinen, henkilökohtaiseen neuvontaan perustuva monikielinen neuvontapalvelu. FINFO-palvelu koostuu maahan muuttaneille suunnatusta puhelin- ja sähköpostineuvonnasta sekä nettisivuista ja ammattihenkilöstölle kohdennetusta palveluportaalista. Neuvontaa annetaan suomalaiseen palvelujärjestelmään, lupamenettelyyn ja erilaisiin arkielämän kysymyksiin liittyen. Palvelukielinä vuoden 2011 aikana käytettiin englantia, venäjää sekä kiinan-, somalin- että ja suomen kieltä. Muilla kielillä on ollut mahdollista saada puhelintulkkausta. Henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi palvelukokonaisuuteen kuuluu myös audiovisuaalinen nettisivusto ja maahanmuuttotyötätekeville oma palveluportaali. Palveluihin ohjaavaa neuvontapalvelua on kehitetty yhteistyössä eri kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Vuonna 2011 tehtiin FINFO-neuvontapalvelusta arviointi kehittämistoiminnan perustaksi ja järjestettiin yksi arviointityöpaja. Finfonet-sivuille luotiin muun muassa sähköinen kuukauden kysymys osio ja syksyllä lähetettiin ensimmäinen FINFO-uutiskirje noin 1200 vastaanottajalle. Myös Mental Capital Care Oy:n (MCC) kanssa suunniteltiin palvelusetelimallia, jonka avulla kunnan voisivat osallistua neuvontapalvelun rahoittamiseen hankekauden jälkeen.

10 Kuntatalouden haasteet ja palvelun rahoituksen epävarmuus tekivät palvelusetelien myymisen kuitenkin vaikeaksi. FINFO-palvelun hanketiedot ja käytännöt on lisätty sähköiseen Innokylän (THL, SOSTE, KL) arviointi- ja käytäntöjenkuvaus työkalu REA:an. Kuvauksen perusteella FINFO-palvelut valittiin äänestyksessä posterinäyttelyyn Innomarkkinoille marraskuussa Toinen kehittämisalue vuoden aikana on ollut vertaisryhmätoiminnan kehittäminen ja juurruttaminen. Myös tämä kehittämistoiminta tapahtui Euroopan unionin rahoituksen varassa. Vertaistukea pakolaisille hankkeen keskeisenä tavoitteena kouluttaa ammatillisia ja vapaaehtoistoimijoita vertaisryhmäohjaajiksi ja kehittää koulutuksia saatujen kokemusten perusteella. Lisäksi kehitettiin maahanmuuttajayhdistyksille ja muille vapaaehtoisille suunnattu koulutus vertaistoimintapalvelujen tuottamisesta. Vertaistoiminnasta tehtiin myös dvd, jota käytetään lähinnä koulutuskäytössä. Hankkeen ja ohjaajakoulutusten avulla vanhemmuutta vahvistava vertaistoiminta on leviämässä ammattilaisten ja toivottavasti myös vapaaehtoistoimijoiden käyttöön. Osaamiskeskuksen kehittämä vertaistoimintamalli valittiin Valtakunnallisilla Sosiaalialan asiantuntijapäivillä esiteltäväksi Vuoden parhaat sosiaaliset innovaatiot -kilpailun tulostorilla. Asiantuntijapäiville osallistui laajasti ja ympäri Suomen eri sosiaalialan sektoreiden ammattilaisia. Hankekumppaneille järjestettyjen kahden koulutuksen lisäksi järjestettiin syksyllä yksi avoin, kahden päivän mittainen ryhmänohjaajakoulutus, joka otettiin hyvin vastaan. Kolmantena kehitystuotteena valmistui loppuvuodesta Kotoutujan Roolipaletti toimintamalli ja sitä tukeva opaskirjanen. Työmalli ja opas on tarkoitettu työvälineeksi ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat Suomeen muuttaneita asiakkaita. Mallin juurruttaminen aloitetaan koulutusten avulla vuonna Neljäntenä kehittämisalueena oli maahanmuuttajataustaisiin nuoriin suuntautuva MESSIIN!- hanke. Hanketta suunniteltiin yhdessä Logrus ry:n ja Kanava ry:n kanssa. Tavoitteena oli luoda tutor-toimintaan perustuva toimintamalli, jota voidaan hankekauden jälkeen

11 koulutuksella siirtää mm. julkisen sektorin (koulut, nuorisotyö) sekä maahanmuuttajayhdistysten toimintaan. Hanke ei saanut rahoitusta. Taustatyötä on tehty myös vammaisten lasten perheiden tukeen liittyvää toimintaa. Asiasta tehtiin tilannekartoitusta ja yhteistyötä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön, Kehitysvammaisten tukiliiton, AS-liiton ja Vammaisten maahanmuuttajien tukiyhdistys Hilman kanssa. Selvittämistyön tuloksena Monikulttuurinen osaamiskeskus kehittää ammattilaisille suunnattuja koulutussisältöjään vuoden 2012 aikana. Vuoden 2011 aikana on lisäksi kehitetty ja toteutettu kolmen järjestön (Ihmisoikeusliitto, Miehen Linja Espoo ja Väestöliiton Monikulttuurinen osaamiskeskus) järjestöyhteistyössä koulutusyhteistyönmalli WIMMA. WIMMA-koulutusmallia tullaan markkinoimaan ja kehittämään edelleen vuonna Netti-Väestöliitto, puhelinpalvelut ja sosiaaliset verkostot Monikulttuurisen osaamiskeskuksen nettisivuilla oli vuoden aikana lähes käyntiä. Lisäksi FINFO-neuvontapalvelun nettisivuilla kävi 6681 ( ) kiinnostunutta. FINFOlla on myös omat Facebook-sivut "FINFO - New to Finland?", johon oli ilmoittautunut lähes 300 henkilöä sivuston faniksi. Sosiaalisen median kautta tulleet kysymykset on ohjattu varsinaiseen neuvontapalveluun. Monikulttuurisen osaamiskeskuksen nettisivujen käyttäjäystävällisyyteen on kiinnitetty toimintavuoden aikana erityistä huomiota. Nettisivujen uudistaminen on suunnitteilla. Puhelinneuvontaa annetaan sekä perheeseen ja lapsen kasvatukseen liittyvissä ongelmissa (Kotipuu-tiimi) ja yleisissä palvelujärjestelmään ja oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä (FINFO). Toimintaa koskevat luvut on raportoitu yllä. Vertaistukitoimintaa asiantuntijoiden tuella Vertaistukitoiminta on ollut osaamiskeskuksen merkittävä toimintamuoto jo vuodesta 2004 lähtien. Vanhemmuutta vahvistavan vertaistoiminnan juurruttamista julkisen sektorin ja

12 vapaehtoisten toimintamuodoksi edistetään myymällä ryhmänohjaajille tarkoitettuja oppaita sekä järjestämällä 16 tunnin pituisia ohjaajakoulutuksia. Osaamiskeskuksen kehittämä vertaistoiminta on asiantuntijavetoista, eli ryhmissä toimii osaamiskeskuksen oma työntekijä tai ohjaajakoulutuksen käynyt henkilö ryhmänohjaajana. Vuoden 2011 aikana ryhmiä, joissa oli mukana osaamiskeskuksen työntekijä järjestettiin kahdeksan ja näihin osallistuvia vanhempia arvioidaan olleen noin 190. Ryhmät toteutettiin yhteistyössä järjestöjen, päivähoidon ja koulutoimen kanssa. Vertaistoimintamallia juurruttavia, kahden päivän mittaisia, ohjaajakoulutuksia järjestettiin vuoden aikana kolme. Koulutuksiin osallistui yhteensä 42 henkilöä, joista 12 maahanmuuttajataustaisia. Kuten yllä kohdassa innovaatiotoiminta on mainittu, vertaistoiminnan kehittäminen on ollut yksi vuoden painopisteistä. Hankkeessa järjestettiin muun muassa kolme kehittämistyöpajaa hankekumppaneille. 5. YHTEISTYÖ JÄSENJÄRJESTÖJEN JA MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA Yhteistyö jäsenjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa Osaamiskeskuksen edustajia toimi yhteensä 27 ohjaus-, koordinaatio- tai kehittämisryhmässä, neuvottelukunnassa, asiantuntijaryhmässä tai vaikuttamisverkostossa (ks. kohta 9. Edustukset). Monikulttuurisen osaamiskeskuksen asiantuntijoiden osaamista arvostetaan. Laaja-alainen osallistuminen on koettu tarpeelliseksi sen takia, että se antaa mahdollisuuden viedä toiminnan tavoitteita eteenpäin ja avartaa omaa näkemystä kotouttamistyön kentästä. Osaamiskeskuksen edustaja oli British Councilin koordinoimassa työryhmässä, joka julkaisi Migration Integration Index (Mipex) -seurantatutkimuksen. Yhdessä Eurooppa-tiedotuksen kanssa järjestettiin tammikuussa elokuvatapahtuma ja paneelikeskustelu kunniaväkivallasta. Paneelikeskustelussa oli mukana mm. vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet ja muita alan asiantuntijoita.

13 Yhteistyötä erilaisten seminaarien suunnittelussa tehtiin myös esimerkiksi Kirkkohallituksen ja Evankelis-luterilaisen kirkon kanssa sekä Venäjän kulttuuri- ja tiedekeskuksen, Helsingin Yliopiston, Suomalais-venäläisen koulun kannatusyhdistyksen ja Venäjän suurlähetystön kanssa. Yhteistyötä tehtiin koulutusten kehittämiseksi Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön, Kehitysvammaisten tukiliiton, AS-liiton ja Vammaisten maahanmuuttajien tukiyhdistys Hilman kanssa sekä Ihmisoikeusliiton ja Miehen Linjan kanssa. Welmig-hanke järjesti toukokuussa 2011 maahanmuuttajaneuvonnan työpajan kolmannen sektorin neuvontapalvelujen tilanteen kartoittamiseksi. Mukana olivat Monika-Naiset Liitto ry, FARO, Rikosuhripäivystys, Suomen Mielenterveysseuran SOS-Kriisikeskus ja Kalliolan setlementti. Suomi-Somalia Seuran kanssa tehtiin yhteistyötä ja tuettiin yhdistyksen ponnisteluja hankerahoituksen hankintaan vertaistukitoimintaa varten. Yhdistyksen jäsenille järjestettiin myös maksuton vertaisryhmäohjaajakoulutus. Osaamiskeskus on ollut myös vaikuttamassa Iranilaisten naisten yhdistys ry:n perustamiseen. Yhdistys keskittyy maahanmuuttajanaisten kotoutumisen tukemiseen. Ramboll Oy:n kumppanina osallistuttiin sisäministeriön tarjouskilpailuun koordinoidun informattio-ohjauksen verkostomallin suunnittelusta. FINFO-neuvontapalvelun rahoituspohjan kehittämiseksi tehtiin sopimus Mental Capital Care oy:n kanssa. Vertaistukea pakolaisille hanketta on toteutettu kolmen kuntakumppanin, eli Vaasan, Kouvolan, Espoon ja Tampereen kanssa. WelMig-hankkeen ohjausryhmässä on SAK:n, AKAVAn, STTKn edustajat vuorotellen sekä KELAn, MIGRIN, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Hämeenlinnan kaupungin ja Monika Naiset Liitto ry:n edustajat. Väestöliitossa yhteistyötä on tehty etenkin Väestöntutkimuslaitoksen kanssa liittyen EtnoKids-tutkimukseen sekä WOMENTO-hankkeeseen. Perhekeskuksen kanssa yhteistyötä on ollut Monikulttuurisen pari- ja perhetyön verkoston tiimoilta. Osaamiskeskus osallistui Väestöliiton strategian mukaisen Monikulttuurisen yhteiskunnan edistäminen kehittämisohjelman suunnitteluun sekä johtoryhmätyöskentelyyn.

14 6. TUTKIMUSHANKKEET Monikulttuurinen osaamiskeskus on osallistunut Suomen Akatemian rahoittaman EtnoKidstutkimushankkeen valmisteluun yhteistyössä Väestöntutkimuslaitoksen ja THL:n kanssa. Erityisesti tutkimuksen Väestöliitossa tehtävä osio, Migrant Families intransition, tulee tuottamaan uutta tietoa sovellettavaksi suoraan Osaamiskeskuksen toiminnan, erityisesti koulutusten, kehittämiseen ja toiminnan kohdentamiseen nuoriin. 7. SEURANTA JA ARVIOINTI Monikulttuurisen osaamiskeskuksen toiminnan tuloksia arvioidaan jatkuvasti sisäisen seurannan avulla. Osaamiskeskuksen koulutus-, seminaari- ja puhetilaisuuksista kerätään palautteet osallistujilta. Palautteet näistä tilaisuuksista ovat poikkeuksetta olleet hyviä (yli 4, asteikolla 0-5). Tulokset tallennetaan osaamiskeskuksen palautejärjestelmään. Henkilökunta kokoontuu viikoittain tiimikokoukseen sekä kerran kuukaudessa laajempaan suunnittelukokoukseen. Suunnittelukokouksissa arvioidaan työn painopistealueiden suuntaamista kulloinkin kertyneiden kokemusten ja hankkeiden toimintasuunnitelmien mukaan. Lisäksi henkilökunta raportoi kuukausittain työtehtävistään kuukausiraportilla. Vuoden 2011 FINFO-neuvontapalvelusta tehtiin sisäinen arviointi. Arvioinnin aineisto koostui hankkeen tuottamista dokumenteista, kahdesta kohderyhmäkyselystä (neuvontapalvelut ja palveluportaali), sidosryhmähaastatteluista ja hankehenkilöstön sekä ohjausryhmän itsearvioinneista. Arvioinnin tuloksena saatiin tietoa neuvontaa hakevien asiakkaiden tarpeista ja pystyttiin kehittämään ja selkiinnyttämään työmenetelmiä ja palveluita sekä arvioimaan toiminnan vaikuttavuutta. Arviointitulosten pohjalta toimintasuunnitelmaa tarkennettiin. Itsearviointi toimi myös työyhteisön oppimisen tukena. 8. VOIMAVARAT JA TALOUS Anne Alitolppa-Niitamo, monikultuurisuusasioiden päällikkö, 100%, Kotipuu-tiimi

15 Anita Novitsky, monikulttuurisuuden asiantuntija, 100%, Anna Mikkonen, monikulttuurisuuden asiantuntija, 80%, Mohammed Moallin, monikulttuurisuuden asiantuntija, 100%, Maryan Abdulkarim, monikulttuurisuuden asiantuntija, 100%, Welmig-tiimi (FINFO): Johanna Malmelin, projektikoordinaattori, 100%, Inka Saarela, projektikoordinaattori, 100%, Violetta Veller, palveluneuvoja (englanti, suomi, venäjä). 57 %, Johanna Lahdenperä, palveluneuvoja (kiina), tuntityöntekijä 5 h/vko, Kansallista osuutta laskennallisena työpanoksena 25% hankerahoituksesta Kotipuu-tiiimiltä ja hallinnolta. Vertaistukea pakolaisille hanke Mina Zandkarimi, hankekoordinaattori, 100%, Kansallista osuutta laskennallisena työpanoksena Kotipuu-tiimiltä 50% hankerahoituksesta. Inkeri-1 hanke Violetta Veller, hankekoordinaattori, 43%, EDUSTUKSET Nimetyt jäsenyydet Confederation for the Family Organizations in the European Union (COFACE) hallintoneuvoston varajäsen ja työryhmän puheenjohtaja European Commission, Thematic Working Group on Early School Leaving jäsen Lapsiasianeuvottelukunnan asiantuntijajäsen Sisäasiainministeriön Somaliasioiden asiantuntijaryhmän jäsen Lastensuojelun Keskusliiton Lapsen oikeuksien ja kansainvälisen lasten suojelun neuvottelukunnan jäsen SPR:n Maahanmuuttajaohjelman ohjausryhmän jäsen Ihmisoikeusliiton Kitke-hankkeen ohjausryhmän jäsen Helsingin kaupungin Opetusviraston MANUVA-hankkeen koordinointiryhmän jäsen

16 Familia Clubin Duo-hanke ohjausryhmän jäsen Espoon Osallisena Suomessa ohjausryhmä jäsen Vantaan Osallisena Suomessa ohjausryhmän jäsen THL Etnokids tutkimushankkeen ohjausryhmän jäsen THL:n Kotoutumisen indikaattorit asiantuntijatyöryhmän jäsen IOM Youth-hankkeen tukiryhmä Maria Akatemia ry:n Masu-hankeen ohjausryhmä DIAK Arjesta voimaa- hankkeen selvitysryhmä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Chili-hankkeen ohjausryhmä Suomen Mielenterveysseuran Tasapaino-valmennus hanke Helsingin yliopisto ja Palmenia Nuorten Ikihyvä hankkeen suunnitteluryhmä Verkostot Monikulttuurisen lapsen etu verkoston jäsen Suomen Pakolaisavun VETO-verkosto toimikunnan jäsen Paperittomat- verkosto (SPR) Vertaistuki toimijoiden VETO-verkosto (Pakolaisapu ry) Monikulttuurinen pari- ja perhetyön verkosto (Väestöliitto) Pakolaisjärjestöjen verkosto Venäjä-seminaari työryhmä Wimma-koulutusyhteistyö (Miehen Aika, Ihmisoikeusliitto & Väestöliitto)

17 LIITE 1 Toimintojen kehitys ja jakautuminen lukuina vuosina KOHDERYHMÄ: Maahanmuuttajat C- rahoitus Akrahoitus 2009 Ak-rahoitus 2010 Ak-rahoitus 2011 yht tapaamiset Vertaisryhmät 17/70/85 31ryhmää/ 155 tapaamista 252 hlöä 5 ryhmää/20 tapaamista/49 hlöä (sis.finfo) 8ryhmää/23 tapaamista/88 henkilöä 69/305/739 Seminaarit tms Vertaisohjaaja osallistujaa 64 osallistujaa ohjaajakoulutus KOHDERYHMÄ: Ammattihenkilöstö Päätöksentekijät Konsultaatio ja tiedotus Koulutukset, alustukset ja toimintamallien siirtäminen Asiakastyö Neuvonta (sis (sisältää 458 (puh) 2124 asiakas- FINFO- 164( sähköp) palvelun) 8 ryhmää/37 tapaamista/160 hlöä C- rahoitus Akrahoitus 2009 Ak-rahoitus 2010 Ak-rahoitus 2011 Akrahoitus yhteensä krt 2110 yhteydenottoa hlöä +vertais ( sis.55 (sis.141 ohjaajakoulut. vertaisohjaaja- vertaisohjaaja vertaisohjkoul. 70 koulutukseen osallistujaa osallistujaa koulutus) Työnohjaus krt 71 krt Lausunnot, kannanotot, artikkelit lausuntoa+ 9 artikkelia 84 kpl 6 laus., 10 art., 4 blogia + 11 haastatt.