METSATEHON KATSAUS 12/1966 SELV I TYS ERILAISTEN HAKKUUMENETELMIEN KÄYTÖSTÄ KU USIPAPERIPUUN HANKINNASSA Ti iv ist e l m ä M e t s ät e hon tiedotukse s ta 255 Metsäteho ryhtyi syksyllä 1965 suorittamaan hankintametelmätutkirnuksia, joissa verrataan uusia hakkuumieh työn säästämise tähtääviä puutavaran korjuumetelmiä tavanomaisiin metelmiin. Seuraavassa selostetaan A. Ahlström Osakeyhtiön työmaalla Kaavilla hakkuusta suoritetun tutkimuks tuloksia. Tällä tutkimuksella pyrittiin selvittämään lähinnä karsintaväline, karsinnan l aadun ja paperipuupölkkyj pidtämis vaikutusta kuusipaperipuun hakkuussa. Aineisto käsitti seuraavat hakkuutavat ja puutavaralajit. 1 a ja 1 b 2 m kuorellis kuusipaperipuun hakkuu le nippujuontoa (konttimista) vart. ta kirveellä tavanomaist vaatimust hakkuu. 1 2 p- m\ n kasoihin palstal Minimi läpimitta 8 c m. Karsinmukaisesti. Syys- ja talvi- 1 c 2 3 4 Mi ni mi läpimitta 5 cm, muut kut kohdissa 1 aja 1 b. 3 m ja 6 m kuorellis kuusipaperi puun hakkuu. 3 m paperipuun varastointi 1 2 p-m3 : n juontotaakkoihin, 6 m paperipuu haj alle. Minimiläpi mitta 5 cm. Karsinta kirveellä tavanomaist vaatimust mukaisesti. Syyshakkuu. 3 m ja 6 m kuorellis kuusipaperipuun hakkuu. Varastointi kut kohdassa 2. Mi nimiläpimi tta 5 c m. Karsinta moottorisahalla sit, että lyhyitä, 2 5 c m: n oksantynkiä varsinkin rungon alapuolella sallitaan. Syyshakkuu. 3 m ja 6 m kuorellis kuusipaperipuun hakkuu. Varastointi sekä 3 m että 6 m paperipuun osalta 1 2 p-m3: n juontotaak.koihin palstalle. Mi nimiläpimitta 5 c m. Karsinta kut kohdassa 3. Talvihakktru..
6 3 6 m vaihtelevanpituis kuorellis kuusipaperipuun hakkuu. Va,rastointi 3-6 kpl: n juontotaakkoihin. Minimiläpimitta 5 cm. Karsinta kut kohdassa 3. Syys- ja talvihakkuu. 7 3 6 m vaihtelevanpituis kuorellis kuusipaperipuun hakkuu. 5 ja Va,rastointi kut kohdissa 5 ja 6. Minimiläpimitta 5 c m. Karsinta moottorisahalla tavanomaist vaatimust mukaisesti. Syyshakkuu. Hakkuutapa oli kaikissa tapauksissa paljaaksihakkuuta. Varastomuodostelmat sijoitettiin palstalle hajalle tietty ä ajosuuntaa silmällä pitä. Oksaisuusluokka oli keskimäärin III ja tiheysluokka 1. Lum vahvuus talvella oli 60 cm. TULOKSET Kuvassa 1 esitetään kiintokuutiometriä kohti kulunut työmaa-aika eri rungonsuuruusluokissa kunkin hakkuutavan osalta. Aineistoon sisältyi kaksi hakkuumiestä, mutta kuva 1 koskee vain toista, koska molempi hakkuumiest työmaa,-aikoja esittävät käyrät olivat hyvin samanlaiset. Karsintatyöhön kiinnitettiin tutki muksessa erityis suurta huomiota. Karsintavälineä oli osassa aineistoa kirves ja osassa moottorisaha. K i veskarsinta suoritettiin kaikissa tapauksissa tavanomaist karsint avaatimust mukaisesti. Moottorisahalla karsittaessa karsinnan laatu oli ainoastaan metelmässä 7 tavanomaista. Muissa tapauksissa runko karsittiin moottorisahalla sit, että rungon yläpuoli pyrittiin karsimaan hyvin, tavanomaisia laatuvaatimuksia vastaavaksi, mutta rungon alapuolella sallittiin 2 5 cm:n pituisia oksantynkiä. Huonost i karsittu rungonosa oli noin 1/3 oksais alan vaippa-alasta. Kuvasta 2 (s. 4) ilmee karsintaväline ja karsinnan laadun vaikutus karsinta-aikaan. Moottorisahakarsinta tavanomaisia laatuvaatimuksia sovelta oli 4.. 16 nopeampaa kuin kirveskarsinta. Vastaavasti karsint a moottorisahalla sit, että lyhyitä oksantynkiä rungon alapuolella sallittiin, oli 31 41 nopeampaa kuin kirveskarsinta. Luvut kuvaav at siis karsintaväline ja karsinnan laadun vaikutusta karsinta-aikaan, eikä niihin sisälly muid tekijöid, kut esi merkiksi tavaran pitemis ja vaihteleviin pituuksiin teon, vaikutusta karsinta-aikaan. Mo o tt orisaha on kummassakin tapauksessa nopeuttanut karsintatyötä sitä emmän, mitä suuremmista rungoista on ollut kysymys. Moottorisahalla tapahtuvaa karsintaa nopeuttaa myös se, jos määrämittais paperipuun sijasta tehdään vaihtelevanpituista paperipuuta, j ossa pölkkyjä ei tarvitse mitata. Karsintatyö tehtäessä 3 6 m vaihtelevanpituista paperipuuta moottorisahalla "huolimattomasti" karsi oli keski määrin 50 nopeampaa kuin 2 m määrämittais paperipuun kirveskarsinta. Näyttää myös siltä, että moottorisahakarsinta on talviolosuhteissa hieman nopeampaa kuin lumettomana aikana. Tutkimuks yhteydessä suoritettiin mittauksia käytetys t ä polttoteluaine määrstä. Tulokset nähdään seuraavasta asetelmasta. ja voi- Polttcr- ja voiteluaine kulutus Polttoaine Vfiteluaine l/k-m 2 m pape ripuu, karsinta kirveellä 0. 46 0. 01 3 6 m paperipuu, karsinta moottori- o. 71 o. 11 0.7 4 0.12 sahalla "huolimatto masti" 3 6 m paperipuu, karsinta moottorisahalla "huolellisesti" 2 f
'..Ao Kuva! 7?fömoa-a/J:.a, n11i? /i-m k'uusipa.peripuu. 90 -r---.-------r--,-r---i-- :_, "'t '-... 80 70 60 c: -E: ci 50 tl 1 tj \1, '-10 30 \ " " "', \.,_ 0 --.:.. -.. ---.. ---- --... -- - - 0 -- 1 -- -- ------... 1-.. T'f Ömefelmä n:o la,, n:o 1 b 11 n:o Te,, n :o 2 --11.--11.--,, n:o 3 """ 11 n:o 4 --o--o--,, n:o 5 -- --<&-- ",, n:o 1 -----.. ---...:; -=.1 --. --....1,-"- M+: :-:-: -- <> -""". 1-. - =-.. j --t; =- """'-""""" _.. _.,-.. -IWV """'--.. 'o-._1 0::_.i:._-; -±--.. A-.. 10-0.,,.= -- -. - o - o o_o n10 6 -- 0-e )t - )( o-o 0-025 o.oso ao1s Q/00 0.!2S 0.150 0,17.5 0,200 0.225 0,250 0.215 0,300 Rungon kä51llöosan kuuf/o, k-m' l,,.j
K u v o :2. /.:::Qrs /nfo-a/i:a, m/n /runj:o. Kors/nfa i::/rvee!jö. I 0 ".3 11 1 " t:' 6 5 t:: - 1/) _!...------- J../ 4 3 / 2 l...,, L 1,1h1jet oksonfyngåf rungon olcpuole//o so//iflu/o. " 0 1,,... Tavanoma/n loofuvoof/mus. moolf. soholla. I /!; V./ V- --...-'- /... V ---- -- -----.. --- ---,.' ',',. - -""' [...--"' L...--...2 ------- ----- -- 3 '/ a a a a a 0.300 0.350 E u n g on kollöoson kuuf/o, k- m Katkontaty ö kävi kuut ioyks i kkö ä kohti sitä nope ammin, mitä p i te mpiin mit toihi n tav a r a tehti in, Katkonta 3 m: n j a 6 m: n määrä mittaa n t apaht ui 19 52 nopeammin kuin kat k onta 2 m: n pituiseksi, Mittaukse k äytettiin mit takeppiä, Tutkimukse n aikana k okeiltiin my ös mittanauhan k äytt öä ( Rickle å metelmä ), mutta s ei todettu nopeuttavan kat kontatyötä, Moottorisahalla tapahtuva karsinta nopeuttaa myö s katkontaty ö tä, syystä että kirv e skarsinnan yhteyd essä katk ontatyö suoritetaan e ri t y övälinee llä, kun t aas moottoris ahall a karsittae ssa katkaisusahaus voi d a a n suorittaa karsinnan yh teydessä. Tehtäessä vaihtelevanpituista 3 6 m p ape ripuuta on katko n taty ö tapahtunut huomattavasti nopeammin k u in t ehtäe s sä 2 m pap eri p uu ta, Eroa ajank äytös sä on ollut 88 96 v aihtel evanpituis e n tavaran hyväk s i, Syynä on se, ettei mitään mittausta ol e t a rvinnut te hd ä, vaan katkaisusahaus on t ap ahtunut täys in silmävaraisesti moot t orisahal la suori tetun k ar s inna n lomassa. Var astointityöhö n käytetti in vähi te n a i ka a sil l oin, kun 3 m p a pe ri p uu k as at tiin juont otaakk oihin ja 6 m tavara jät e t t i in l ev ä ll e, Aj a nme n ekk i oli tällö3n 13 22 2 m paperipuun v a rasto intiajasta, joka v a r asto i t iin 1 2 p-m :n nip p ujuontokasoihin p als ta ll e, 3 6 m v aihte l ev an p i tu in tavara oli 45 54 nopeampaa varastoida juontotaakk oi h in k uin 2 m pape rip uu nippujuontokasoihi n, Talvella pi t kän t a v aran v a r ast oint i oli h ieman hitaampaa kuin kesällä. Taulukosta ( s. 5 ) ilme vät suhteelliset tuo tokset e ri hakkuume n etelmi s sä. 2- metr3s kirvee ll ä karsitun,5 cm: n mini miläp i mittaan syksyl l ä te hd yn ja 1 2 p-m zn nippujuontokasoihin vara s t oi d un pape ri p uun (me netelmä 1 c ) hakkuutuotosta on rung onsuuruusluokittain merki t ty 100 : lla. Voi daan t odeta, e ttä tuotos on kaikissa muissa hakkuum e ne t el missä ollut vertailumet elmän tuoto sta suure mpi. Tehtäe s sä 2 rn pape ri puuta 8 c m: n läp i mi t taan tuotos on ollut 2 35 suurempi kuin v e r tailume nete lmässä, Tuo tose ro on ol l ut suurin piillä rung oilla. Tehtäessä 3 m j a 6 m p a p erip uuta syk syllä tuotos on ollut 11 50 suur e mpi kuin ver tailume n et el mä ssä, Ka r s int a on 4
Suht eellin tuotos eri hakkuumetelmissä. Metelmä 1 c = 100. 1 ::l Hakkuumetelmä Rungon käyttöosan kuutio, k- m3 ='"' Hak-..\<:..\<: Pölkyn l<:inimi- Karsinta.- Karsinnan Varastoimis- kuu- 0. 075 0.125 0. 175 0. 225 o. 275 0. 325 n: o pituus, läpimitväline laatu t apa mies " m ta, cm Suhteellin tuotos ( metelmä 2 = 100) / / --- / / --- / / --- 1 135 122 114 108 104 102..\<: "' 1 a 2 8 2 109 104 103 103 103 103... > r< 1 b 2 8 8 "' 1 110 107 106 106 105 105 "' 1 100 100 100 100 100 100..\<: 1 c 2 5 2 100 100 100 100 100 100., / / 3 3 m[ =:@ 1 132 131 132 134 136 138..\<: 2 ja 5 6 6 m hajal le 2 111 117 126 135 143 150 \.Jl 3 1)1 / 3m 1 17 3 166 161 158 155 154..\<: "' 3 ja 5 6 6 m hajalle 2 145 154 165 174 182 188... 3... > 4 ja 5 6 1)1 / - 1)1 / E 1)1 / 1 144 137 132 128 125 123 1 176 170 166 164 162 161..\<: "' 5 3 6 5 2 157 163 174 183 192 200...... > 6 ) 6 5 8 "' / 1 169 160 155 15 1 147 145 1)1 i;,> 1 146 145 14 3 140 138 136..\<: 7 ) 6 5 2 129 133 139 145 150 154
suoritettu tällöin kirveellä tavanomaist laatuvaatimust mukaisesti. Karsinnan tapahtuessa moottorisahalla sit, että lyhyitä 2 5 cm :n oksantynkiä rungon alapuol ella on sallittu, on 3 m ja 6 m paperipuun hakkuun tuotos ollut 45 88 korkeampi kuin 2 m paperipuun, jossa karsinta tapahtui kirveellä. SU'1rimmat lis äykset hakkuutuotokse on saavutettu tehtäessä 3 6 m vaihtelevanpituista paperi puuta karsinnan tapahtuessa moottorisahalla "huolimattomasti". Hakkuu tuotos on tällöin miehestä ja rungonsuuruus luokasta riippu ollut lurnettomana aikana 57 100 korkeampi kuin vertailumetelmässä. Kar s innan tapahtuessa moottorisahalla tavanomaist laatuvaatimust mukaisest i on 3 6 m paperipuun tuotos ollut 29 54 korkeampi kuin kirveellä kar situn 2 m paperipuun. Talviolosuhteet ovat kaikissa tutkituissa tapauksissa hieman pitäneet tuotoksia lumettoman ajan oloitin verrattuna. Suoritettu tutkimus osoittaa, että mi käli tavanomaista hakkuumieh me t sässä suorittamaa paperipuun hakkuutyötä halutaan nopeuttaa ja rationalisoida, on n muuta kiinni tettävä huomiota karsintatyöhön ja s kehi ttämise sekä karsinnan laatuun ja toisaalta on pyrittävä suurtamaan pölkkyj pituutta. Mi kko Kahala
(.) \I E T S \TEllO Suom Puunj alos tu s teolli suud K esku s liiton metsätyöntutkimuso a to Osoi te : Rauha nkaru 15, He lsinki 17