Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys

Samankaltaiset tiedostot
Ilpo Halonen Luonnehdintoja logiikasta 11. Poikkeavista logiikoista. Poikkeavista logiikoista 2. Poikkeavista logiikoista 3. Johdatus logiikkaan

Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys

Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys

Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys

Ilpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 5. Logiikan rooli argumentaatiossa LISÄÄ KIRJALLISUUTTA LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Mitä logiikka on?

Mahdollisten maailmojen. semantiikan synty ja kehitys. Aikataulu: Propositionaalisten asenteiden logiikasta 1. Mahdollisten maailmojen

Ilpo Halonen Luonnehdintoja logiikasta 12 KIRJALLISUUTTA. Loppukurssin ohjelma. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan

Ilpo Halonen Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2

Mahdollisten maailmojen. semantiikan synty ja kehitys

ja muutamia muita siihen liittyviä termejä TIETEEN TERMIPANKKI Implikaation määritelmä termipankissa

Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteenfilosofia KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

Logiikka ja argumentaatio


anna minun kertoa let me tell you

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Mahdollisten maailmojen. semantiikan synty ja kehitys. Mahdollisten maailmojen KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 1 KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 4

Chalmers, semantiikka ja välttämättömyys

Mahdollisten maailmojen. semantiikan synty ja kehitys. ((p q) r) (r ( p q)) is written CCApqNrCrKNpNq. Aikataulu: Mahdollisten maailmojen

Tietämisestä ja uskomisesta

Propositionaalinen dynaaminen logiikka

Bisimulaatio modaalilogiikassa

Kieli merkitys ja logiikka

Johdatus modaalilogiikkaan. Veikko Rantala Ari Virtanen

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi

Insinöörimatematiikka A

Kieli merkitys ja logiikka

Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.

Äärellisen mallin ominaisuus filtraation kautta

Pikapaketti logiikkaan

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen

Kesälukio 2000 PK2 Tauluharjoituksia I Mallivastaukset

Esimerkkimodaalilogiikkoja

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

Mitä Master Class:ssa opittiin?

LOGIIKKA johdantoa

HOITAJAN ROOLI TEKNOLOGIAVÄLITTEISESSÄ POTILASOHJAUKSESSA VÄITÖSKIRJATUTKIJA JENNI HUHTASALO

T kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 1 Ratkaisut

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. Itä-Suomen yliopisto ...

FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN

Loogiset konnektiivit

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT:

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Capacity Utilization

Johdatus modaalilogiikkaan

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

Mahdollisten maailmojen. semantiikan synty ja kehitys. Mahdollisten maailmojen. Suorittaminen 1. Suorittaminen 2

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 8. syyskuuta 2016

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Heidi Luukkonen. Sahlqvistin kaavat

Ilpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia.

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA

Predikaattilogiikan malli-teoreettinen semantiikka

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E.

Merkitys, totuus ja kielto

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.

13. Loogiset operaatiot 13.1

JUJUPRIX Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students.

Propositionaalisten asenteiden logiikka

Information on preparing Presentation

1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS

Muutos mahdollisuutena Tuusula Anssi Tuulenmäki

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli

Deonttisesta logiikasta. Heikki-Pekka Innala, Veikko Rantala, Ari Virtanen

Kaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Modaalilogiikan ja predikaattilogiikan kaavojen vastaavuus

Preesens: YLEIS- JA KESTO-

Intentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia

Efficiency change over time

Filosofian historia: 1900-luku

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä

Taulumenetelmä modaalilogiikalle K

Farmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona

Eettisten teorioiden tasot

Suomalaisen Tiedeakatemian kunniajäsen,

C++11 seminaari, kevät Johannes Koskinen

811120P Diskreetit rakenteet

FRAME INNOVATION WORKSHOP Timo Sirviö & Sirpa Ryynänen

Akateemiset fraasit Tekstiosa

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka )

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

Predikaattilogiikkaa

Kauppatieteiden maisteri. Taloustiede. Pääaineinfo Oulun yliopisto

Lause 5. (s. 50). Olkoot A ja B joukkoja. Tällöin seuraavat ehdot ovat

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Logiikan kertausta. TIE303 Formaalit menetelmät, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos.

LOGIIKAN PERUSKURSSI. Veikko Rantala Ari Virtanen

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

Transkriptio:

Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys (Fte264/265, Kf330n) FT Ilpo Halonen to klo 12-14 S20A sh 303 1. luento 20.1.2005 Luento 1 20.1.2005 Motto 1 Voimmeko aina lähestyä aktuaalista maailmaamme suoraan turvautumatta kiertotiehen, joka käsitteellisesti ottaen kulkee muiden mahdollisten maailmojen kautta? 2 Motto 1 (jatkoa) Yhden maailman oletuksen olennainen sisältö on väite, että kaikki tieteelliset tosiasiat voidaan tulla tietämään ja kertomaan kielen avulla tarkastelematta koskaan mitään muuta kuin todellista maailmaamme. Motto 1 (jatkoa) Yhden maailman oletus on analogisesti vastakkainen Kiplingin imperialistiselle lausumalle Mitä he tietävätkään Englannista, jotka tuntevat vain Englannin? Oma perusteltu kantani on, että ne, jotka tuntevat vain aktuaalisen todellisuuden, tietävät siitä hyvin vähän. (Jaakko Hintikka, Köyhyyden oireita, Filosofian köyhyys ja rikkaus 54-55.) 3 4 Motto 2 talk of possible worlds cries out for further analysis. There are no possible worlds except the actual one; so what are we up to when we talk about them? J. L. Mackie, Truth, Probability, and Paradox Motto 3 I believe that there are possible worlds other than the one we happen to inhabit. If an argument is wanted, it is this. It is uncontroversially true that things might be otherwise than they are. I believe, and so do you, that things could have been different in countless ways. But what does this mean? David Lewis, Counterfactuals 5 6 1

KIRJALLISUUTTA Kurssin oheiskirjallisuutena käytetään mm. seuraavaa artikkelia, joka myös tentitään loppukuulustelun yhteydessä: Copeland, Jack B., "The Genesis of Possible Worlds Semantics", Journal of Philosophical Logic 31, no. 2, 99 137. (Myös internetissä: ejournals.helsinki.fi) Aikataulu (luennot: 10 x 2 t) (aiheet alustavia) 20.1. Luento 1 (johdanto) 27.1. Luento 2 (historiaa) 3.2. Luento 3 (1918 1959/ 10.2. Luento 4 von Wright) 17.2. Luento 5 (1959 1972/ 24.2. Luento 6 Hintikka) 3.3. Luento 7 (deontt., aikalog.) 7 8 Aikataulu jatkuu (aiheet alustavia) Suorittaminen 1 10.3. väliviikko 17.3. Luento 8 (propos. asenteet) 24.3. pääsiäisloma 31.3. ei luentoa 7.4. Luento 9 (sovell.,fikt. oliot) 14.4. Luento 10 (1972 - ) 21.4. varalla Kurssin voi suorittaa kahden opintoviikon laajuisena kohtiin Fte264/265, Kf330n, Tt210a tai sop. muk. Esitietotoive: n. Logiikan johdantokurssin tasoiset tiedot. Sopii esim.logiikan jatkokurssin ja Tuomo Ahon Modaalilogiikkaa-kurssin ohessa suoritettavaksi. 9 10 Suorittaminen 2 Loppukuulustelu: to 28.4. klo 12-14 S20A sh 303 Uusinta: sovitaan myöhemmin Vaihtoehto: esseellä (sovitaan erikseen). Klassisen logiikan luonteesta (1) Ns. klassisen logiikan luonteesta: Looginen pätevyys yleispätevyyttä kaikissa mahdollisissa maailmoissa: Kaikki linnut osaavat lentää. Tipi on lintu. Siis: Tipi osaa lentää. 11 12 2

Klassisen logiikan luonteesta (2) Edellinen päätelmä on pätevä: Päättely säilyttää ehdottomasti totuuden; johtopäätös seuraa välttämättä premisseistä. Siis: missään mahdollisessa maailmassa, jossa kaikki oletukset ovat tosia, johtopäätös ei voi olla epätosi Klassisen logiikan luonteesta (3) Looginen totuus totuutta kaikissa mahdollisissa maailmoissa: Esim: "Wolfen silmät aukenivat kokonaan. Hän alkoi ärsyyntyä. Lähden siitä oletuksesta, että te joko murhasitte Ann Amoryn tai ette, mikä tuntuu järkeenkäyvältä. (Rex Stout: Ei aivan tarpeeksi kuollut) 13 14 Ei-klassiset logiikat (1) Ei-klassiset logiikat (2) Käytän Susan Haackin erottelua, jonka mukaan klassisen logiikan ei-standardit "vaihtoehdot" eli ns. ei-klassiset logiikat voidaan jakaa kahteen luokkaan: 1. poikkeavat logiikat, jotka ovat klassisen logiikan kilpailijoita, ja 2. klassisen logiikan laajennukset, joissa logiikan systeemejä kehitetään alueille, jotka ovat klassisen logiikan ulottumattomissa. Modaalilogiikat kuuluvat tähän luokkaan. 15 16 Totuusfunktionaalisuus Leibnizin periaate Klassisen logiikan ekstensionaalisuus ja totuusfunktionaalisuus: lauseen A totuus tai epätotuus struktuurissa (mallissa, maailmassa) M riippuu vain A:sta ja M:stä. Leibnizin periaate: identtisyyksien korvattavuuden periaate on ekstensionaalisuuden tunnusmerkki. Intensionaalinen logiikka kiistää tai rajoittaa periaatteen pätevyyden. 17 18 3

Ekstensio/intensio Ekstensio/intensio: Ilmaisun referenssi (ekstensio) vs. mieli (intensio). Sukulaisterminlogiaa: Ilmaisun Bedeutung (=ekstensio) vs. Sinn (=intensio) (Frege), denotaatio vs. konnotaatio (Mill) Ekstensionaalinen/ intensionaalinen Ekstensionaalinen/intensionaalinen: Sukulaisterminlogiaa: epäsuora (oblique) (Frege), referentiaalisesti transparentti (=ekstensionaalinen) vs. referentiaalisesti opaakki (=intensionaalinen) vrt. intensionaalinen vs. intentionaalinen 19 20 Gottlob Frege (1848 1925) Frege: Aamutähti Iltatähti paradoksi: kahdella nimellä voi olla eri mieli, vaikka niillä olisikin sama viittauksen kohde ( Aamutähti ja Iltatähti viittaavat samaan olioon, planeetta Venukseen) Mutta: mitä tapahtui logiikassa 1900-luvun puolivälissä? (1) Modaalilogiikan renessanssi ja sille sukua olevien loogisten systeemien tutkiminen on mielestäni ollut tärkein ja hedelmällisin kehityslinja 1900-luvun jälkipuoliskolla sentyyppisessä tutkimuksessa, jota haluan kutsua filosofiseksi logiikaksi. G.H. von Wright (1916 2003), Elämäni niin kuin sen muistan (Otava 2002). 21 22 Modaalilogiikan uudelleen syntyminen Mahdollisten maailmojen semantiikka Kun tarkastelemme modernin logiikan historiaa rationaalisena lumouksesta heräämisenä, on todettava, että toisen maailmansodan jälkeisen loogisen teorian puitteissa tapahtunut jännittävin kehitys on ollut modaalilogiikan uudelleen syntyminen. G.H. von Wright (1916 2003), Minervan pöllö (Otava 1992). 1900-luvun puolivälissä modaalilogiikkaan liittyi ns. mahdollisten maailmojen semantiikan kehittäminen. Loogisten modaliteettien teoria yleistettiin koskemaan useita samanlaisen formaalisen rakenteen omaavia systeemejä. 23 24 4

Asiat voisivat olla toisin Tässä kehityksessä G. H. von Wrightillä ja Jaakko Hintikalla oli keskeinen rooli etenkin 1950- ja 1960-luvuilla. Mahdollisten maailmojen taustalla oleva intuitiivinen ajatus on kiehtova: asiat voisivat olla lukemattomilla tavoilla toisin kuin miten ne ovat. Teorian yleistäminen Modaalilogiikka tutkii alunperin välttämättömyyden ja mahdollisuuden käsitteitä. Teorian yleistämisestä saivat alkunsa mm. deonttinen logiikka, episteeminen logiikka, doksastinen logiikka, propositionaalisten käsitteiden logiikka, preferenssilogiikka ja aikalogiikka. 25 26 Intensionaaliset operaattorit Välttämättömyys ja mahdollisuus Näitä systeemejä kutsutaan joskus yhteisesti intensionaalisiksi logiikoiksi. Ero klassiseen logiikkaan: intensionaalisia operaattoreita ja konnektiiveja sisältävien lauseiden totuusehdoissa täytyy viitata samanaikaisesti useampiin struktuureihin (malleihin, maailmoihin) Tästä nimi mahdollisten maailmojen semantiikka. Esim. välttämättömyys: totuus kaikissa mahdollisissa maailmoissa; mahdollisuus: totuus ainakin yhdessä mahdollisessa maailmassa 27 28 Historiaa Duns Scotus (n. 1266 1308). Ks. Simo Knuuttila, Järjen ja tunteen kerrostumat (Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, Helsinki 1998). Leibniz (Lisää ensi kerralla.) 1900-luku: materiaalisen implikaation paradoksit - C. I. Lewis: tiukka implikaatio (strict implication) Esimerkkejä intensionaalisista käsitteistä Varsinainen modaalilogiikka: Aleettiset modaliteetit A luetaan: on välttämätöntä että A A on mahdollista että A 29 30 5

Yhteyksiä A <=> ~ ~A (vrt. xk(x) <=> x K(x)) ~A <=> ~ A on mahdotonta että A ~ A <=> ~A ~ ~A <=> A Deonttinen logiikka Deonttiset modaliteetit OA on pakollista että A, pitäisi olla että A, velvollisuuksiin kuuluu että A PA on sallittua että A, on lupa toimia siten että A (FA on kiellettyä että A ) 31 32 Yhteyksiä OA <=> ~P~A <=> F~A O~A <=> ~PA <=> FA ~OA <=> P~A <=> ~F~A ~O~A <=> PA <=> ~FA Episteeminen logiikka (doksastinen logiikka) Episteemiset ja doksastiset modaliteetit K p A p tietää että A B p A p uskoo että A tietäminen ja uskominen esimerkkejä ns. propositionaalisista asenteista, joihin kuuluvat myös mm. muistaminen ja havaitseminen 33 34 Aikalogiikka Multimodaalilogiikat Aikakäsitteet eilen, menneisyydessä, huomenna, tulevaisuudessa (Prior: aina menneisyydessä, joskus menneisyydessä; aina tulevaisuudessa, joskus tulevaisuudessa) myös esim. preferenssilogiikka, vakaumusten logiikka, mielikuvituksen logiikka, näkökulmien logiikka, nykyään kiinnostuksen kohteena myös multimodaalilogiikat 35 36 6

Mitä on tapahtunut tultaessa vuosituhannen vaihteeseen? Blackburn, de Rijke & Venema, Modal Logic (2001): Älä ajattele malleja maailmojen kokoelmana, joita yhdistää saavutettavuusrelaatio. Mitä on tapahtunut (2)? Älä ajattele modaalilogiikkaa eiklassisena logiikkana, joka sopii ainoastaan suoriutumaan sellaisista intensionaalisista käsitteistä kuin välttämättömyys, mahdollisuus ja uskominen. 37 38 Mitä on tapahtunut (3)? Seuraavaksi: Nykyinen modaalilogiikka on alaltaan laajempi: sitä käytetään monilla aloilla, kuten teoreettisessa tietojenkäsittelytieteessä, tekoälytutkimuksessa, tietokonelingvistiikassa ja peliteoriassa. Historiaa ennen 1900-lukua Duns Scotus (n. 1266 1308) 39 40 7