Mahdollisten maailmojen. semantiikan synty ja kehitys. Mahdollisten maailmojen. Suorittaminen 1. Suorittaminen 2

Transkriptio

1 Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys (Fte264/265, Kf330n) FT Ilpo Halonen to klo S20A sh luento Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys Kurssimateriaali löytyy myös internetistä osoitteesta sekä Philosophica-kirjastosta. Materiaali on pääosin pdf-muodossa. Tarvittavan ilmaisen Adobe Reader - ohjelman voi ladata osoitteesta 2 Suorittaminen 1 Kurssin voi suorittaa kahden opintoviikon laajuisena kohtiin Fte264/265, Kf330n, Tt210a tai sop. muk. Loppukuulustelu: to klo S20A sh 303 Uusinta: tarvittaessa Vaihtoehto: esseellä (sovitaan erikseen). Suorittaminen 2 Loppukuulustelussa suoritetaan luentomateriaali ja seuraava kirjallisuus: 1. Copeland, Jack B., "The Genesis of Possible Worlds Semantics", Journal of Philosophical Logic 31, no. 2, (Myös internetissä: ejournals.helsinki.fi) 2. Rantala Veikko & Ari Virtanen 1996, Kuka keksikään Kripke-semantiikan?, 3 4 Suorittaminen 3 kirjassa Koskinen, Ismo et al. (toim.), Luonto toisena, toinen luontona. Kirjoituksia Lauri Mehtosen 50- vuotispäivän kunniaksi, Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta 60, Tampere. Propositionaalisten asenteiden logiikasta 1 Voimme kaikkiaan todeta, että asennelogiikka ei ole juuri tuottanut mielenkiintoisia loogisia teoreemoja. Sitä vastoin sen ehkä houkuttelevin sovellutus on ollut luonnollisen kielen asennelauseiden rekonstruoiminen eksaktimmalla kielellä, 5 6 1

2 Propositionaalisten asenteiden logiikasta 2 jotta niitä voidaan paremmin vertailla ja niiden hienorakennetta tutkia. Tämä rekonstruktio on usein yllättävän hankalaa, ja siihen tarvitaan kaikkia modaalisen predikaattilogiikan keinoja. (Aho 2004.) KIRJALLISUUTTA 1 Propositionaaliset asenteet: Aho, Tuomo 1987, Kuvittelemisesta ja sen logiikasta, lisensiaatintutkimus, Filosofian laitos, Helsingin yliopisto. Aho, Tuomo 1994, On the Possibility of Attitude Logic, Acta Philosophica Fennica 57, Helsinki. 7 8 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 3 Aho, Tuomo 2003, Propositional Attitudes, teoksessa Haaparanta Leila & Ilkka Niiniluoto (eds.), Analytic Philosophy in Finland, Poznan Studies in the Philosophy of the Sciences and the Humanities Volume 80, 2003, (Myös internet-osoitteessa siis koko kirja! content/rodopi/pozs) Aho, Tuomo 2004, Propositionaaisten asenteiden logiikka, internet-osoitteessa < episteeminen.pdf> Hintikka, Jaakko 1962, Knowledge and Belief. An Introduction to the Logic of the Two Notions, Cornell University Press, Ithaca (NY) KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5 Hintikka Jaakko 1969, Models for Modalities. Reidel, ordrecht. Hintikka Jaakko 1975, The Intentions of Intentionality and Other New Models for Modalities, Reidel, ordrecht. Hintikka Jaakko 1982, Kieli ja mieli: katsauksia kielifilosofiaan ja merkityksen teoriaan, Helsinki, Otava. Hintikka, Jaakko & Merril B. Hintikka 1989, The Logic of Epistemology and the Epistemology of Logic, Kluwer Academic Publishers, ordrecht

3 KIRJALLISUUTTA 6 Hintikka, Jaakko & Ilpo Halonen 1998, Epistemic logic, in E. Craig (ed.), Routledge Encyclopedia of Philosophy, Routledge, London. Retrieved April 07, 2005, from < /P015> KIRJALLISUUTTA 7 Niiniluoto, llkka 1979, Knowing that One Sees, in Saarinen Esa et al. (eds.)1979, Essays in Honour of Jaakko Hintikka, Reidel, ordrecht. Niiniluoto, llkka 1982, Remarks on the Logic of Perception, in Niiniluoto, Ilkka & Saarinen, Esa (eds.) 1982, Intensional Logic: Theory and Applications, Acta Philosophica Fennica 35, Helsinki KIRJALLISUUTTA 8 Niiniluoto, Ilkka 1983, On the Logic of Imagination, in Vexing Questions. An Urnful of Essays in Honour of Veikko Rantala on the Occasion of His Fiftieth Birthday, Reports from the epartment of Philosophy 3/1983. KIRJALLISUUTTA 9 Yleistä Blackburn, Patrick, Maarten de Rijke & Yde Venema, Modal Logic, Cambridge UP, Cambridge Schurz, Gerhard 1997, The Is-Ought Problem. An Investigation in Philosophical Logic, Kluwer Academic Publishers, ordrecht KIRJALLISUUTTA 10 Fine, Kit & Gerhard Schurz, Transfer Theorems for Multimodal Logics, in Jack Copeland (ed.) 1996, Logic and Reality. Essays on the Legacy of Arthur Prior, Clarendon Press, Oxford.) Viimeaikaisesta kehityksestä: kaksi suuntausta As far as I know, this [von Wright s Essay] is the first complete occurrence of the idea that modalities ought to be treated entirely abstractly. What is essential in the logic of modality is just a structure that can then possibly be applied to indefinitely many of our everyday concepts

4 The Birth of General Modal Logic Instead of particular readings, we might symbolize the modality itself simply with an abstract box ~ (though von Wright himself does not do so). Aho Tuomo, The Birth of General Modal Logic, an unpublished manuscript Matemaattinen ja filosofinen suuntaus modaalilogiikassa Blackburn, Patrick, Maarten de Rijke & Yde Venema, Modal Logic, Cambridge UP, Cambridge Schurz, Gerhard 1997, The Is-Ought Problem. An Investigation in Philosophical Logic, Kluwer Academic Publishers, ordrecht Patrick Blackburn matemaattisen suuntauksen edustajana on t think of models as collections of worlds linked by an accessibility relation, or of modal logic as a nonclassical logic suitable only for coping with intensional concepts such as necessity, possibility, and belief. Modal logic is broader than this. Patrick Blackburn 2 Readers familiar with the Standard Translation, bisimulations, and the second-order nature of modal validity can safely skip what follows; others do so at their peril. (Patrick Blackburn, Modal Logic as ialogical Logic 2001.) Gerhard Schurz filosofisen suuntauksen edustajana Gerhard Schurz 2 Schurz s main area of application is the is-ought problem, i.e. the investigation of Hume's claim that normative statements are never derivable from descriptive statements. the logical study of the is-ought problem requires a bimodal logic with noninteracting operators for necessity and obligation, i.e. a stratified alethic-deontic logic

5 Gerhard Schurz 3 The purpose of Schurz's investigation: to show by means of alethic-deontic predicate logic that ethical theories cannot be intersubjectively justified like theories of science. 25 Gerhard Schurz 4 There is an infinite variety of alethicdeontic logics and there are several philosophical alethic-deontic logics, corresponding to different concepts of necessity and obligation. According to Schurz it often happens that a logic which so far was of purely mathematical interest turns out to have an important philosophical application. 26 a.d.-logics 1 Schurz concentrates on the class of normal alethic-deontic predicate logics (a.d.-logics): a.d.1-logics: a fixed domain and rigid designators a.d.2-logics: varying domains and rigid designators a.d.-logics 2 a.d.3- and a.d.4-logics: varying domains and nonrigid designators (they differ in the existence conditions for the counterpart relation) a.d.1-logics with bridge principles 1 a.d.1-logics with bridge principles 2 The ought-can principle (OC) OA A (equivalent version: ~A PA) "all obligatory propositions (or actions) are possible" The must-ought principle (MO) ~A OA (equivalent version: PA A) "all necessary propositions are obligatory"

6 a.d.1-logics with bridge principles 3 "these two BPs are the only ones which are regarded as analytical or at least as 'beyond doubt' by the majority (though not all) of relevant systems of ethics." (Schurz 1997, 128.) The means-ends principle (MO) is equivalent with the following means-ends principle: (ME) (OA ~(A B) ) OB (applied to norms): "if A is obligatory (i.e., an end), and B a necessary condition for realizing A, then B is also obligatory" ifferent operators 1 ifferent operators 2 Schurz generalizes his approach from alethic-deontic predicate logics to multimodal logics including any sentence operator. Particularly Schurz compares 1. value operators, 2. action operators, 3. knowledge-, belief-, speech- and volitionoperators with each other Classifications 1 Classifications 2 descriptive vs. ethical operators neutralizing vs. nonneutralizing descriptive operators: an occurrence of an O-operator is neutralized if it lies in the scope of some Be-operator Be neutralizes the normative power of O Fine & Schurz 1996 generalize the notion of a combined logic so that it covers also combinations of arbitrary multimodal logics. The results on the is-ought-problem hold for these generalizations, provided a classification of the modal operators is given

7 Classifications 3 The classification must tell us which ones are descriptive and which ones are ethical. Operator: Belief Volitive Speech act Neutralizing: Formally: KA BeA esa StA To be read: it is known that A it is believed that A it is desired that A it is stated that A escriptive / Ethical: Knowledge No Yes Yes Yes 37 Action: AA it is acted such that A No Ought-irrelevance 1 One of the most important concepts is Ought-irrelevance (or O-irrelevance ). Some conclusions of deductive inferences are completely O-irrelevant: the fact that the propositional variables of the conclusion are replaceable in the O-scope by every other sentences salva validitate Ought-irrelevance 2 in particular also by their negations means that what the conclusion says about the atomic deontic facts is completely independent of the descriptive information contained in the premises Charles Pidgen 1 Charles Pidgen 2 There have been books written since 1997 both on Hume s ethics and on metaethics generally which make no mention of Gerhard Schurz s The Is- Ought Problem. I don t say that they are ipso facto bad books since they may have merits which make up for this glaring defect. But Schurz s magnificent The Is- Ought Problem is a major contribution to both logic and metaethics and ethicists who disregard it do so at their intellectual peril. (Charles Pidgen, Review, Australasian Journal of Philosophy 2001.)

8 Sovelluksista Totuus fiktiossa (vrt. Lewis avid, Truth in Fiction ) Tulevaisuudentutkimus Virtuaalitodellisuus (ks. esim. Huhtamo, Erkki (toim.), Virtuaalisuuden arkeologia. Virtuaalimatkailijan uusi käsikirja, 1995; QuJau, Philippe, Lumetodellisuus. Art House, Helsinki 1995.) Tulevaisuudentutkimuksesta 1 Mahdollinen maailma. Mahdollinen tulevaisuuden asiaintila, joka voi periaatteessa toteutua. Jokin tulevaisuuspolkujen kautta hahmotettavissa oleva tulevaisuus, jonka ominaisuudet ovat selkeästi seurattavissa polkua takaisin päin kulkemalla. [ ] Tulevaisuudentutkimuksesta 2 Loogisesti mahdollisista maailmoista siten osa on luonnontieteellisesti mahdottomia aktuaalisessa (olemassaolevassa) maailmassa samalla, kun osa aktuaalisen maailman luonnontieteellisesti mahdollisista maailmoista on kulttuurisesti, poliittisesti, sosiaalisesti, psykologisesti tai muuten käytännön tasolla mahdottomia. (Kamppinen et al. 2002, 897.) Tulevaisuudentutkimuksesta 3 Tulevaisuuspolku on ajallisesti järjestynyt: siinä eri tapahtumat (reitin haarat) sijoittuvat toistensa suhteen ennen ja jälkeen. Mahdollisten maailmojen polusto on kytketty suunnattu verkko, jossa tiettyyn maailmantilaan voidaan päästä nykyisyydestä useita eri reittejä pitkin Tulevaisuudentutkimuksesta 4 Kytketty tarkoittaa sitä, että jokaisesta maailmasta pääsee jonnekin ja jokaiseen pääsee jostain. Skenaario tarkoittaa erityisen merkittävää toteutettavissa olevaa mahdollista maailmaa, (Kamppinen et al. 2002, 28 29, 31.) Tulevaisuudentutkimuksesta

9 Tulevaisuudentutkimuksesta 6 Virtuaalitodellisuudesta 1 Lume [Virtuaalisuus] vie ihmisen toiseen todellisuuteen, joka voi olla järkevä tai järjetön, johdonmukainen tai ristiriitainen, fysikaalinen tai fantastinen. Katsoja voi samaistua risteilyohjukseksi tai rukoilijasirkaksi, hän voi lainata huippuurheilijan ruumista, inkarnoitua ammattipianistin hyppysiin tai syöksyä leijonan kitaan. (QuJau 16.) Virtuaalitodellisuudesta 2 Virtuaalitodellisuudesta 3 Vaellan Reininmaan viinitarhoissa, istun Rooman kaarien alla, kuljen kerran hautautuneiden kaupunkien katuja pitkin, kurkistan alppijäätiköiden kuiluihin, tuijotan vesiputousten tuhlaileviin kuohuihin. Silmänräpäyksessä siirryn Charles-joen partaalta Jordan-virralle. Jätän ulkoiset puitteeni nojatuoliin työpöytäni ääreen, samalla kun henkeni katselee Öljymäeltä alas Jerusalemiin. Oliver Wendell Holmes (1859) (Huhtamo 1995, 89.) Seuraavaksi Loppukuulustelu: to klo S20A sh 303 Uusinta: tarvittaessa Vaihtoehto: esseellä (sovitaan erikseen). 53 9