SEINÄJOEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE OIKAISUVAATIMUS Asia: Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjanmaa ry:n oikaisuvaatimus Seinäjoen kaupunginhallituksen päätöksestä 2.9.2013 301 niiltä osin, kun lomautus koskee kaupungin sosiaalitoimen aikuissosiaalityön, lastensuojelun perhetyön, sijaishuollon ja jälkihuollon työntekijöiden sekä päivähoidon kasvatushenkilöstöä (liite 1). Oikaisuvaatimuksen tekijä: Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjanmaa ry Seksmanninpolku 3 60200 Seinäjoki Päätöksen tiedoksianto: Päätös on saatu tiedoksi 10.9.2013. Vaatimukset: 1) Seinäjoen kaupunginhallituksen päätös 2.9.2013 301 tulee kumota niiltä osin kun se koskee kaupungin sosiaalitoimen aikuissosiaalityön, lastensuojelun perhetyön, sijaishuollon ja jälkihuollon työntekijöiden sekä päivähoidon kasvatushenkilöstön lomauttamista, koska a) päätös ei ole tarkoituksenmukainen b) päätöksen täytäntöönpanoa ei voida toteuttaa lainsäädännön ja määräysten vaatimusten mukaisesti c) päätös on muutenkin lainvastainen. 2) Päätöksen täytäntöönpano tulee välittömästi kieltää siihen saakka, kunnes asia on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä.
2 Perustelut Täytäntöönpanon keskeytys Sosiaalitoimen aikuissosiaalityön, lastensuojelun perhetyön, sijaishuollon ja jälkihuollon työntekijöiden sekä päivähoidon kasvatushenkilöstön lomautuspäätösten täytäntöönpano tulee välittömästi keskeyttää kuntalain 98 :n perusteella, koska mikäli lomautukset toteutetaan suunnitelmien mukaisesti, aiheuttavat ne lainvastaisen tilanteen ja peruuttamatonta vahinkoa sosiaalipalvelujen tarpeessa oleville kaupunkilaisille. Sosiaalitakuun on toteuduttava kaupungin tarjoamista virkavapauksista ja lomautuksista huolimatta. Esimerkiksi lastensuojelussa sosiaalitakuu ei ole todistetusti toteutunut ennen lomautuksiakaan (Stlk 8.5.2013 82). Tilanne on ollut tiedossa yt-lain mukaisen menettelyn aikana. Määräaikojan ylitysten seurauksena aluehallintovirasto voi määrätä merkittävän uhkasakon. Lakisääteisten palvelujen toteuttaminen Toimeentulotuessa, lastensuojelussa, vammaispalveluissa ja vanhustenhuollossa, päivähoidossa, koulujen oppilashuollossa, kuntouttavassa työtoiminnassa jne. on lakisääteisiä palveluja, joissa kaikkein heikoimmassa asemassa oleville kuntalaisille on säädetty lain suoja saada palveluita. Sosiaalilainsäädännössä on säädetty eri palveluiden antamisesta ja toimenpiteiden suorittamisesta tietyissä määräajoissa (ns. sosiaalitakuu) sekä päivähoidon ja lastensuojelulaitosten kasvatus- ja hoitohenkilöstön vähimmäislukumääristä. Samaten kunnat ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että kiireelliset toimenpiteet ja apu pystytään järjestämään vuorokauden ajasta tai viikonpäivästä riippumatta (ns. sosiaalipäivystys). Mikäli käsittelymääräajoissa ei lomautushetkellä pysytä tai palvelutuotanto muutoin vaarantuu, ei työnantajalla ole oikeutta lomauttaa, vaan lomautus tulee perua Eduskunnan oikeusasiamies on todennut, että mikäli kunta omilla päätöksillään (mm. lomautukset) aiheuttaa tilanteen, jossa kuntalaisten turvaksi säädetyt sosiaalitakuun aikamäärät eivät toteudu, voidaan sen vastuullisia virkamiehiä ja päättäjiä vastaan harkita virkarikossyytettä. Lomautusten ja kaupungin myöntämien vapaaehtoisten virkavapauksien seurauksena ei pystytä noudattamaan erityisesti seuraavia sosiaalitakuuseen liittyviä lainkohtia. Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710 Kunnan on huolehdittava sosiaalipalveluiden järjestämisestä kuntalaisille lain edellyttämällä tavalla kuntalaisten tarvetta vastaavasti. Sosiaalipalveluiksi katsotaan sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito, elatusavun vahvistaminen, vammaisten henkilöiden työllistymisen tukeminen ja työtoiminta, muut lakisääteiset kunnan järjestettäviksi edellytetyt
palvelut ( mm. päivähoito, kehitysvammaisten erityishuolto, kuntouttava työtoiminta) sekä muut tarpeelliset palvelut. Kiireellisissä tapauksissa tai olosuhteiden muutoin niin vaatiessa palveluja on annettava myös muille kuin kunnan asukkaille. Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä (40a ). Jokaisessa kunnassa tulee olla asiakastyössä sosiaalityöntekijän kelpoisuuden omaava henkilö (10 ). Sosiaalityöntekijän kelpoisuudesta on säädetty sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa lain (29.4.2005/272) 3 :ssä. 3 Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412 Toimeentulotukipäätös tulee saada viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen tekemisestä. Kiireellisissä tilanteissa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Päätös on pantava täytäntöön viivytyksettä. Asiakkaan tulee päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt. Lisäksi lastensuojelulain 35 :ssä on säädetty, että kun lastensuojelun tarve oleelliselta osin johtuu riittämättömästä toimeentulosta, kunnan on viivytyksettä järjestettävä riittävä taloudellinen tuki. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2.3.2001/189 Pitkään työttömänä olleelle henkilölle on viipymättä tehtävä aktivointisuunnitelma työllistymisedellytysten ja elämänhallinnan parantamiseksi. Lastensuojelulaki 13.4.2007/417 Lastensuojelun on oltava laadultaan sellaista, että se takaa lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen heidän tarvitsemansa avun ja tuen. Myös velvoite lastensuojeluilmoituksen tekemiseen on laajentunut ja monessa kunnassa ilmoitusten määrä on kasvanut voimakkaasti. Kun lastensuojeluilmoitus saapuu, on välittömästi arvioitava lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve ja viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä päätettävä, onko sen johdosta ryhdyttävä lastensuojelutarpeen selvitykseen. Lastensuojelutarpeen selvitys on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluilmoituksen tekemisestä. Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma, joka on tarkastettava aina tilanteen muuttuessa ja vähintään kerran vuodessa. Tarvittaviin avohuollon toimenpiteisiin on velvollisuus ryhtyä viipymättä. Vastentahtoisista toimenpiteistä (kuten huostaanotosta ja sen lopettamisesta, sijaishuollosta, yhteydenpidon rajoittamisesta, erityisen huolenpidon aloittamisesta ja jatkamisesta) voi päättää vain sosiaalityöntekijän kelpoisuusehdot täyttävä viranhaltija. Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on nimettävä hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä, jolla tulee olla laissa säädetty sosiaalityöntekijän ammatillinen kelpoisuus.
Lastensuojelulaitoksessa tulee asuinyksikköä kohden olla lasten ja nuorten tarvitsemaan huoltoon sekä hoitoon nähden riittävä henkilökunta, kuitenkin vähintään seitsemän hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. 4 Lastensuojelulaitosten henkilökunnalla tulee olla riittävä pätevyys tehtäväänsä. Laitoksen hoito- ja kasvatustehtävistä vastaavalla johtajalla tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta annetun lain 10 :n 4 momentin mukainen kelpoisuus: tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus ja riittävä johtamistaito. Lastensuojelulaitoksessa vaativissa hoito- ja kasvatustehtävissä työskenteleville työntekijöille soveltuvia koulutuksia ovat mm. sosiaalikasvattajan, sosiaaliohjaajan, sosionomi (AMK) jne. tutkinnot. Sosiaalialan ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Lastensuojelun ympärivuorokautinen hoito- ja kasvatus. Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012-2014. Valvontaohjelmia 4:2012 Lastensuojelulaitoksessa on oltava lasten ja nuorten tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen nähden riittävä määrä sosiaalihuollon ammatillista ja muuta henkilöstöä (lastensuojelulaki 58 ). Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksissa on otettava huomioon toimintayksikön asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne (lastensuojelulaki 60 ). Erilaiset lapset tarvitsevat erilaisia palveluja, joten henkilöstöltä vaaditaan hyvin laajaalaista ammattitaitoa sekä kykyä työskennellä usein haastavissa tilanteissa. Sijaishuoltoon sijoitetuilla lapsilla on nykyisin usein takanaan monia sijoituksia kodin ulkopuolelle ja paljon muitakin traumatisoivia kokemuksia. Heille on erityisen tärkeää, että sijaishuoltopaikan henkilöstöllä on koulutukseen perustuvaa riittävää asiantuntemusta työhönsä, ja että henkilöstö on tarpeeksi kokenutta ja ammattitaitoista. Henkilökunnassa on tärkeää olla sekä miehiä että naisia, sillä osa rajoitustoimenpiteistä edellyttää toteuttajakseen lapsen kanssa samaa sukupuolta olevan työntekijän. Henkilökunnassa olisi hyvä olla eri-ikäisiä työntekijöitä. Pajurinteen lastensuojeluyksikön henkilöstön lomauttaminen aiheuttaa poikkeusjärjestelyjä riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön saamiseksi työvuoroihin, kuten työvuorolistojen uudelleen järjestämistä, pidempiä työvuoroja, työvuorossa olevien henkilöstön kelpoisuuksista tinkimistä ja hoitotyön tekemistä esimiesvoimin. Näillä toimenpiteillä ei voida kuitenkaan taata riittävää henkilöstömäärää työvuoroihin. Lomautuksista aiheutuvat toimenpiteet ovat ristiriidassa lastensuojelulain ja Valviran valvontaohjelman määräysten kanssa ja vaarantavat täten riittävän hoidon tarjoamisen sijoitetuille lapsille. Selvityksessä heinäkuulta 2013 sosiaalitakuun toteutumisesta Seinäjoella ilmenee mm. seuraavaa. Lastensuojeluilmoituksista lain edellyttämä seitsemän päivän kiireellisyysarvio on tehty 63 prosentissa. Lastensuojelutarpeen selvityksistä lain edellyttämässä kolmen kuukauden
5 määräajassa on valmistunut 70 prosenttia. Ilmoitusten kokonaismäärä heinäkuun loppuun on 707 ilmoitusta ja selvityksiä on tehty 217. (Liite 2) Lastensuojelun määräaikojen toteutumisesta on olemassa tuomioistuin ja hallintoviranomaisen päätöksiä: Etelä-Suomen LH 28.10.2009 päätös STU 1846 A. Huomautus sosiaalivirastolle lastensuojelutarpeen määräajan ylittämisestä, ja AOA 5.7.2011 Dnro 3814/4/10. Apulasioikeusasiamies totesi, että lastensuojelulain 27 :n tarkoittama määräaika lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiselle on ehdoton, ja vielä, että AOK 4.4.2011 Dnro OKV/753/1/2009. Apulaisoikeuskansleri totesi, että lastensuojelulain 27 :n sisältämä säännös kolmen kuukauden määräajasta on ehdoton. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (ns. vammaispalvelulaki) 3.4.1987/380 Vammaisille tarkoitettujen palvelujen ja tukitoimenpiteiden on sisällöltään ja laadultaan vastattava tarvetta. Palveluiden ja tukitoimenpiteiden tarpeen selvittäminen on aloitettava seitsemän arkipäivän kuluessa yhteydenotosta ja palvelusuunnitelma on laadittava ilman viivytystä. Palvelusuunnitelma on myös tarkistettava aina palvelutarpeen tai olosuhteiden muuttuessa. Laki ja asetus lasten päivähoidosta 19.1.1973/36 ja 16.3.1973/239 Päivähoidon tulee olla järjestetty siten, että se tarjoa lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, kun sitä tarvitaan. Päiväkodin hoitoja kasvatustehtävissä tulee olla vähintään yksi sosiaalihuollon ammatillisen kelpoisuuden omaava henkilö enintään seitsemää yli 3-vuotiasta tai enintään neljää alle 3-vuotiasta lasta kohti. Osapäivähoidon kohdalla on oltava yksi kelpoisuusehdot täyttävä henkilö enintään 13:a yli 3-vuotiasta lasta kohti. Suhdeluvuista voidaan poiketa ainoastaan tilapäisesti ja lyhytaikaisesti. Lomautusperuste ja syrjintä Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 30 :n mukaan lomautusperusteita on kolme: lomautukseen voidaan turvautua, jos työnantajalla on olemassa lain 37 :n mukainen (taloudellinen tai tuotannollinen) irtisanomisperuste, lomautus 2 momentin mukaan siinä säädetyillä edellytyksillä tulee kysymykseen, jos tehtävät tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat tilapäisesti vähentyneet ja kolmas lomautusperuste on työnantajan ja viranhaltijan välinen 3 momentissa tarkoitettu sopiminen lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi. Saman lain 12 :n mukaan työnantaja ei saa virkasuhteen aikana ilman hyväksyttävää perustetta asettaa viranhaltijoita eri asemaan mm. mielipiteen, vakaumuksen,
ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Työnantajan on muutoinkin kohdeltava viranhaltijoita tasapuolisesti, ellei siitä poikkeaminen ole viranhaltijoiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Epäsuotuisammalla kohtelulla, joka kuluu välittömään syrjintään, tarkoitetaan sellaista kohtelua, joka aiheuttaa yksilölle haittaa, kuten saamatta jääneitä etuisuuksia, taloudellista tappiota, valinnanmahdollisuuksien vähenemistä tai vastaavaa verrattuna siihen, miten jotakuta muuta yleensä kohdellaan samankaltaisessa tilanteessa. Syrjinnän käsitteen täyttyminen ei edellytä tahallisuutta, välittömästä syrjinnästä voi olla kysymys, vaikka työnantaja ei lainkaan mieltäisi toimintaansa syrjiväksi, mikäli syrjintää objektiivisesti ottaen on tapahtunut. Tasapuolinen kohtelu edellyttää, että viranhaltijoita, jotka ratkaistavan asian kannalta ovat samassa asemassa, kohdellaan samalla tavalla. Tasapuolisesta kohtelusta poikkeaminen edellyttää, että poikkeaminen on viranhaltijoiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Hallituksen esityksessä painotetaan, ettei säännöksellä pyritä estämään viranhaltijoiden asettamista toisistaan poikkeavaan asemaan, jos tähän on objektiivisesti arvioiden hyväksyttävä syy. Hallituksen esityksen mukaan tasapuolista kohtelua ei rikota jos jonkun viranhaltijan eri asemaan asettamiselle olisi hänen työnsä luonteesta johtuvat perusteet. Viranhaltijoita ei saa asettaa eri asemaan aseman ja tehtävien perusteella, jos viranhaltijan asemalla ja tehtävillä ei ole merkitystä asiassa. Yhdenvertaisuuslaissa on säännös vastatoimien kiellosta (8 ). Sen mukaan ketään ei saa asettaa epäedulliseen asemaan tai kohdella siten, että häneen kohdistuu kielteisiä seurauksia, koska hän on valittanut tai ryhtynyt toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Seinäjoen kaupungin päättäessä, että ne, jotka eivät ole ottaneet työnantajan tarjoamaa viikon vapaata, josta neljä päivää on palkatonta, tullaan lomauttamaan viideksi kalenteripäiväksi, on syrjivä eikä työnantaja kohtele kaikkia palveluksessaan olevia tasapuolisesti. Tällä menettelyllä on perusteettomasti ja epätarkoituksenmukaisesti asetettu lomautuksen piirissä olevat henkilöt huonompaan asemaan suhteessa niihin henkilöihin, jotka ovat luopuneet neljän päivän palkastaan. 6 Edellä kerrottu menettely vapaaehtoisten neljän vapaapäivän osalta tarkoittaa myös sitä, että Seinäjoen kaupungilla ei ole perustetta lomauttaa viideksi päiväksi.
7 Lopuksi Seinäjoen kaupunginhallitus ei ole ennen valituksenalaisen päätöksen tekemistä riittävästi selvittänyt, miten sosiaalitoimen aikuissosiaalityö, lastensuojelun perhetyö, sijaishuollon ja jälkihuollon työntekijöiden sekä päivähoidon kasvatushenkilöstön työt käytännössä voidaan hoitaa siten, että kaupunki täyttää lakisääteiset velvoitteensa eikä riko sosiaalitoimen ja varhaiskasvatuksen asiakkaiden oikeuksia. Päätöksentekijät ovat näin ollen myös ylittäneet toimivaltansa tehdessään päätöksen, joka ei mahdollista kaupungin palvelujen tuottamista lainsäädännön mukaisesti. Kaikki aikaisemmin sekä edellä mainittu huomioon ottaen Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjanmaa ry. katsoo, että Seinäjoen kaupungin suunnitelmat kaupungin sosiaalitoimen aikuissosiaalityön, lastensuojelun perhetyön, sijaishuollon ja jälkihuollon työntekijöiden sekä päivähoidon kasvatushenkilöstön lomautuksen aikaisista järjestelyistä ei ole edellä mainittujen lakien sekä lainsäädännössä säädettyjen velvoitteiden ja määräysten mukaisia. Näin ollen Seinäjoen kaupunginhallituksen päätös 2.9.2013 301 tulee kumota niiltä osin kuin se koskee kaupungin sosiaalitoimen aikuissosiaalityön, lastensuojelun perhetyön, sijaishuollon ja jälkihuollon työntekijöiden sekä päivähoidon kasvatushenkilöstön lomautusta, koska päätös on epätarkoituksenmukainen, ja koska päätöksen täytäntöönpano tulee mitä ilmeisimmin johtamaan lainvastaiseen tilanteeseen. Seinäjoella syyskuun 23. päivänä 2013 Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjanmaa ry Jarmo Lusa Puheenjohtaja Liitteet: 1) Seinäjoen kaupunginhallituksen päätös 2.9.2013 301 2) Tilasto lastensuojelun toimenpiteistä