4/2016 1 (27) Aika 22.09.2016 klo 14:00 Paikka Tekniikka- ja ympäristötalo, Valtakatu 33, Kuusankoski Asialista Nro Asia Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastajat 4 3 Kouvolan ja Iitin ekomaksutaksan perusteiden tarkastaminen 5 4 Vapaa-ajan asuntojen jätehuollon järjestäminen Kymen jätelautakunnan 9 toiminta-alueella 5 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöt Suomen toimipisteiden jätehuollon 16 poikkeushakemus 6 Kymen jätelautakunnan talousarvion valmistelutilanne ja toiminnan 23 painopisteet vuodelle 2017 7 Jätelautakuntien neuvottelupäivät 2016 26 8 Ilmoitusasiat 27 Muut esille tulevat asiat Pulla Peltola puheenjohtaja
4/2016 2 (27) Osallistujat Jäsenet Peltola Pulla puheenjohtaja Jaakkola Allan varapuheenjohtaja Hartikainen Jutta jäsen Hongisto Mikko jäsen Kansikas Jari jäsen Koivunen Pasi jäsen Lantta Sari jäsen Lindeman Ari jäsen Palonen Juha jäsen Pasi Tero jäsen Peltola Tuomo jäsen Rinnesalmi Keijo jäsen Sainio Teppo jäsen Muut Tylli Hannu tekninen johtaja Ahtiainen Anne esittelijä Soini Arja asiantuntija Forsström Eeva pöytäkirjanpitäjä
4/2016 3 (27) 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kyjäte Hallintosäännön 39 :n mukaan avattuaan kokouksen puheenjohtajan on todettava läsnä olevat sekä missä ominaisuudessa kukin on läsnä. Lisäksi puheenjohtajan on todettava kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Yhdyskuntatekniikan johtajan ehdotus: Puheenjohtaja toteaa läsnäolijat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Kymen jätelautakunnan päätös:
4/2016 4 (27) 2 Pöytäkirjan tarkastajat Kyjäte Yhdyskuntatekniikan johtajan ehdotus: Kymen jätelautakunta valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Kymen jätelautakunnan päätös:
4/2016 5 (27) Kymen jätelautakunta 28 26.05.2016 3 Kouvolan ja Iitin ekomaksutaksan perusteiden tarkastaminen 12402/14.06.02/2016 Kyjäte 28 Kouvolassa ja Iitissä ekomaksun määräytymisperusteena on ruo ka kunnan koko ja vapaa-ajanasunnon käyttötarkoitus. Laskutusrekisterin päivittäminen on hankalaa tie to suo ja käy tän tö jen takia. Tämän vuoksi tulisi harkita laskutusperusteen muut ta mis ta. Muualla maas sa ja Kymenlaakson Jäte Oy:n toimialueen muis sa kunnissa lukuun ottamatta Kotkaa on maksuperusteena ra ken nuk sen käyttäminen tai käyttötarkoitus asumiseen tai va paa-ajan asu mi seen. Ekomaksun porrastuksen tarkoituksena on kohdentaa maksu mah dol lisim man oikeudenmukaisesti ekomaksupalveluiden käytön suhteessa. Ekomaksupalveluiden käytössä on erotettu 3 käyttäjäryhmää: Omakotitaloissa ja pientaloissa asuvat Kerros-ja rivitaloissa asuvat, joissa on kiinteistöllä hyötyjätteiden eril lis ke räys. Vapaa-ajan asunnot Muutos nostaisi pienten ruokakuntien maksua ja laskisi isompien ruo kakun tien maksua. Merkittävä muutos on, että jatkossa taloyhtiöissä laskut menisivät isännöitsijöille ja asukkaat maksaisivat ekomaksun osana vas ti ket ta tai vuokraa. Pientaloissa asuvat ovat palveluita eniten tarvitseva ja käyttävä asiakas ryh mä. Kerros-ja rivitaloissa, joissa on vähintään 10 huoneistoa, on ol ta va omat keräysastiat paperille, kartongille, lasille ja pienmetallille, joten nämä tarvitsevat lähinnä vain neuvontapalveluita sekä vaarallisten jät tei den, isojen kappaleiden ja puutarha- ja remonttijätteiden vas taanot to pal ve lui ta. Lomataloudet tarvitsevat ja käyttävät kaikkia palveluita, mutta käyttö vaih te lee paljon loma-asunnon käyttömäärän mukaan. Kymenlaakson Jäte Oy:n hallitus esittää Kymen jätelautakunnalle, että Kou vo lan ja Iitin taksa-alueilla otetaan käyttöön vuoden 2017 alusta mak su pe rus teek si rakennuksen käyttäminen tai käyttötarkoitus asu miseen tai vapaa-ajanasumiseen. Maksuperusteen muutoksesta tulee kuul la asianosaisia jätelain 79 ja hallintolain 41 :n mukaisesti. Kymen lautakunta ilmoittaa Kouvolan ja Iitin ekomaksutaksan pe rus teiden tar kas ta mi sen vireilläolosta hallintolain 41 mukaisesti, ennen vuoden 2017 taksavalmistelua. Tämän jälkeen Kouvolan ja Iitin ekomaksutaksan perusteet tuodaan Kymen jä te lau ta kun nan vahvistettavaksi syksyn 2016 kokouksen. Lisätietoja: Kymen jätelautakunnan jätehuoltopäällikkö Leena Rau tiainen, p. 02061 58143, leena.rautiainen@kouvola.fi
4/2016 6 (27) Kymen jätelautakunta 28 26.05.2016 Yhdyskuntatekniikan johtajan ehdotus: Kymen jätelautakunta päättää laittaa Kouvolan ja Iitin ekomaksutaksan pe rus tei den muuttamisen vireille. Vi reil le tulosta ja vai ku tus mah dol lisuuk sis ta ilmoitetaan hallintolain 41 mukaisesti. Kymen jätelautakunnan päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Kyjäte Kymen jätelautakunta ilmoitti Kouvolan ja Iitin ekomaksutaksan pe rustei den tarkastamisen vireilläolosta hallintolain 41 mukaisesti. Esitys ekomaksutaksan perusteiden tarkastamiseksi ja kuulutus asian vi reil lä olosta ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista lähetettiin julkais ta vak si Kouvolan Sanomiin ja Pohjois-Kymenlaaksoon 11.8.2016 se kä asetettiin pidettäväksi nähtävillä Kouvolan kaupungin Tekniikka- ja ym pä ris tö ta los sa osoitteessa Valtakatu 33, 45700 Kuusankoski ja Iitin kun nan yhteispalvelupisteessä osoitteessa Rautatiekatu 20, 47520 Kau sa la. Lisäksi asiakirjat ovat olleet nähtävillä Kymen jätelautakunnan ja kuntien internet-sivuilla ajalla 12.8-2.9.2016. Nähtävillä oloaikana saatiin yksi mielipide asiasta. Mielipide kokonaisuudessaan: "Uusi jätehuollon maksuehdotus lisää yhden hengen talouksien jätemaksuja suhteessa muihin. Yhden hengen ta louk sis sa kaikki kulut ovat suurempia henkilöä kohti ja asuminen vie suu ren osan tuloista. Ehdotus lisää edelleen eriarvoisuutta, mikä vaikeut taa pienten talouksien toimeentuloa entisestään. Vastustan eh dotto mas ti esitystä." Vastine: Jätemaksuja ei lainsäädännön mukaan voi kohdentaa sosiaalisin pe rustein. Yksin asuvan muut maksut tai kustannukset eivät voi olla jä te maksun perusteena. Sen sijaan jätemaksun tulisi vastata tarjottuja pal ve luja. Jätelain mukaan ekomaksujen ja perusmaksujen käytöstä on tie do tet tava kunnan asukkaille vuosittain. Kymenlaakson Jäte Oy:n in ter net-sivuil la julkaistun vuoden 2015 raportin mukaan kerätyistä eko- ja pe rusmak suis ta on käytetty jäteasemiin 37 %, hyötyjätepisteisiin 17 %, lau takun ta mak sui hin, tiedotukseen ja neuvontaan sekä vaarallisten jätteiden jä te huol-toon 10 % kuhunkin, laskutukseen 9 %, kunnille on tilitetty 5 % ja lisäpalveluihin 3 %. Jäteasemat vastaanottavat henkilöautoilla, pakettiautoilla ja pe rä kär ryillä tuotavia kuormia, joita ovat mm. kodin kunnostus- ja remonttijätteet, huo ne ka lut ja muut suurikokoiset jäte-esineet ja puutarhajätteet sekä
4/2016 7 (27) Kymen jätelautakunta 28 26.05.2016 vaa ral li set jätteet. Tämän tyyppistä jätettä syntyy asuin- ja va paa-ajanra ken nuk sis sa eikä se ole riippuvaista talouden koosta. Hyötyjätepisteverkosto haluttiin Kouvolassa säilyttää laajana myös haja-asu tus alu eel la. Pisteiden ylläpidosta syntyy kustannuksia, jotka eivät ole suhteessa syntyviin jätemääriin. Hyötyjätepisteitä käyttävät oma ko tita lot, vapaa-ajanasunnot ja rivitalot. Kerrostalot on velvoitettu jär jes tämään lajitteluastiat kiinteistöilleen. Esitetty maksuperusteen muutos huo mioi aiempaa paremmin sen kuka pisteitä tosiasiallisesti käyttää. Näin ollen kiinteistön käyttöä tai käyttötarkoitusta maksuperusteena voidaan katsoa vastaavan enemmän syntyviä kustannuksia ja koh den tuvan oikeudenmukaisemmin kuin aiempi perheen kokoon sidottu maksu, jos sa asumistyyppiä ei huomioitu. Mielipiteessä ei esitetä siten sellaisia perusteita, joiden vuoksi olisi syytä muut taa nähtävillä ollutta esitystä. Lisäselvennyksenä esillä olleeseen esitykseen todetaan seuraavaa: Vakituisena asumisena tarkoitetaan sekä vakituiseen asumiseen käytet tä vää asuntoa että ympärivuotuisessa käytössä olevaa vapaa-ajan asun toa. Vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoitus-termillä tarkoitetaan, että esim. yli 25 m2 saunarakennusta on pidettävä sellaisena vapaa-ajan asun to na, jolta ekomaksu on suoritettava. Ekomaksu jakautuu uudessa mallissa seuraaviin kolmeen (3) käyt tä järyh mään: I Omakotitaloissa ja pientaloissa asuvat II Kerros-ja rivitaloissa asuvat, joissa on kiinteistöllä hyötyjätteiden erillis ke räys. III Vapaa-ajan asunnot Ekomaksulaskutuksen tiedot tulevat pohjautumaan jatkossa pelkästään ra ken nus re kis te riin. Kullekin käyttäjäryhmälle tullaan esittämään oma euromääräinen maksu. Maksujen erilaisuus perustuu Kymen jätelautakunnan 26.5.2016 28 esitettyihin perusteisiin kunkin käyttäjäryhmän erilaisiin tarpeisiin ja käyt tö mää riin. Ekomaksu perustuu jätelain pykäliin 78, 79 ja 81. 78 1 mom. mukaan kunnan on perittävä tämän lain mukaisesti jär jestä mäs tään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoi tami ses ta aiheutuvat kustannukset. Jätteen loppukäsittelystä perittävällä mak sul la on katettava vähintään 21 :ssä tarkoitetut kustannukset. Kun ta voi periä jätemaksua myös 93 :n 1 momentissa kunnan vas tuulle säädetystä jäteneuvonnasta, 143 :ssä säädetyn rekisterin yl lä pi dosta ja muista vastaavista jätehuollon järjestämiseen liittyvistä tehtävistä ai heu tu vien kustannusten kattamiseksi. 78 3 mom. mukaan jätemaksu, jolla katetaan 1 momentissa tar koi tetus ta jäteneuvonnasta, rekisterin ylläpidosta ja muista vastaavista jä te-
4/2016 8 (27) Kymen jätelautakunta 28 26.05.2016 huol lon järjestämiseen liittyvistä tehtävistä aiheutuvat kustannukset, voidaan periä erillisenä perusmaksuna. Perusmaksulla voidaan kattaa myös vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisten vas taan ot to paik kojen perustamisesta ja ylläpidosta kunnalle aiheutuvat kustannukset. 79 mukaan kunnan jätemaksun perusteita ovat jätteen laji, laatu, mää rä ja noutokerrat. Perusteina voidaan lisäksi ottaa huomioon jätteen ke räys- ja kuljetusolot kiinteistöllä ja noutoalueella, kunnan ke räys vä linei den käyttö sekä kuljetusmatka kuljetettaessa jäte yksittäisenä kul jetuk se na. Jätemaksun perusteina voidaan käyttää myös kiinteistöllä asuvien henkilöiden määrää, kiinteistön käyttötarkoitusta tai muuta vas taavaa perustetta, jos jätteen määrää tai laatua on vaikea luotettavasti selvit tää tai jos se on tarpeellista ympäristö- tai terveyshaittojen eh käi se misek si tai jätehuollon järjestämiseksi. Perusmaksun perusteita ovat lain mukaan kiinteistöllä asuvien hen ki löiden lukumäärä tai kiinteistön käyttötarkoitus taikka muu vastaava perus te. Perusmaksu voidaan määrätä kiinteistö- tai talouskohtaisena. 81 2. mom mukaan jätemaksua voidaan kohtuullistaa tai jättää pe rimät tä laissa ilmenevin perustein. Nykyinen ekomaksu perustuu kotitalouksien henkilölukumäärään sekä lo ma-asun to jen osalta käyttötarkoitukseen, joka ei toimi kattavasti (mää räl tään kasvavien) tietosuojakäytäntöjen takia. Lisätietoja: Kymen jätelautakunnan jätehuoltopäällikkö Leena Rau tiainen, p. 02061 58143, leena.rautiainen(a)kouvola.fi Yhdyskuntatekniikan johtajan ehdotus: Lautakunta päättää hyväksyä Kouvolan ja Iitin ekomaksun 1.1.2017 alkaen edellä selostetun kaltaisena ja perustein siten, että mää räy ty mispe rus tee na on rakennuksen käyttäminen tai käyttötarkoitus vakituiseen tai vapaa-ajan asumiseen. Vakituisten asuntojen osalta maksut tulevat jakautumaan erilaisina pien ta loil le ja rivi- ja kerrostaloille. Kymen jätelautakunnan päätös:
4/2016 9 (27) Kymen jätelautakunta 49 03.12.2015 4 Vapaa-ajan asuntojen jätehuollon järjestäminen Kymen jätelautakunnan toiminta-alueella 10133/14.06.00/2015 Kyjäte 49 Kymen jätelautakunnalle on saapunut kansalaisaloite Kouvolan seudun kun ta yh ty män hallituksen tekemän päätöksen 145, 9.12.2002 ku moami sek si. Päätös käsitteli vapaa-ajan asuntojen jätehuollon järjestämistä Kou vo lan seudun kuntayhtymän alueella. Kansalaisaloitteessa esi tetään tehtäväksi asiasta uusi päätös, jolla ku mot tai siin Kouvolan seudun kun ta yh ty män hallituksen tekemä päätös 145. Aloite kuuluu seuraavasti: "Asia: Vanhan, lainvastaisen päätöksen kumoaminen vapaa-ajan asuntojen jätteenkuljetuksesta. Viite: Suomen Perustuslaki ja Jätelaki Tausta: Kokemukseeni perustuvia esimerkkejä löytyy Kouvolan alueelta var maan satoja. Omakohtainen kokemus; mökkivesistöni rannalla on kuu si vapaa-ajanasunto kiinteistöä. Näistä yhden omistavat hel sin ki läiset ja yhden lahtelaiset. Loput ovat kouvolalaisien omistuksessa. Minun ja lahtelaisien on pitänyt liittyä kiinteistökohtaiseen jätekuljetukseen, mut ta ei kouvolalaisien. Kysyin Leena Rautiaiselta syytä menettelyyn. Hän vastasi, että Kouvolassa on aikanaan tehty kouvolalaisia koskeva va paut ta va päätös. Me "ulkopaikkakuntalaiset" olemme siten kiistatta eri ar voi ses sa asemassa ja joudumme maksamaan jätehuollostamme "tup lat", sillä maksamme siitä myös yhtiövastikkeessa ympäri vuoden kau pun ki kiin teis töl tä. Esitän tehtäväksi uuden päätöksen, jolla tuo LAIN- VAS TAI NEN päätös kumotaan. Perustelu 1. Perustuslaki 2 luku Perusoikeudet, 6 : Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Perustelu 2. Jätelaki 5 luku 40 : Kiinteistön haltijan on järjestettävä vastaanottopaikka kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluvan jätteen keräystä varten. Huom. Jätelaki ei siis vapauta kouvolalaisien omistamia vapaa-ajan asuntoja ( pois lukien esim. asumiskelvottomat) jätekuljetuksen järjestämisestä. Eli joskus tehty päätös on lainvastainen. Loppulausuma: Siis myös paikalliset kiinteistöomistajat on saatettava Jätehuoltolain piiriin. Siten kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti ja sillä voi olla ainoastaan myönteistä vaikutusta erityisesti vesistöalueiden kokonaisvaltaiseen jätehuoltoon." === Aloitteessa halutaan puuttua ns. koti-mökki kimppoihin jos sa vapaa-ajan asunnon haltijalle on myönnetty lupa tehdä ns. kimppa va ki tuisen asun non ja vapaa-ajan asunnon kanssa, jos kiinteistöjen välinen vä li mat ka on ollut enintään 40 km ja molemmat kiinteistöt ovat si jain-
4/2016 10 (27) Kymen jätelautakunta 49 03.12.2015 neet kun ta yh ty män alueella. Luvan myöntämisen perusteena on ollut, että vapaa-ajan asunnolle on han ka lat kulkuyhteydet raskaalle jäteautokalustolle tai, jos on pai no rajoi tet tu ja tieosuuksia sekä siltoja, yhteiselle jäteastialle ei ole löytynyt sijoi tus paik kaa sekä ne saarikiinteistöt joilla ei ole mahdollisuutta jär jestää jä te as tial le paikkaa mantereella. Päätöksen taustalla oli myös se, et tä Kouvolan seudun kuntayhtymän alueella päätettiin luopua 1.4.2002 al kaen vapaa-ajan asuntoja varten perustetuista alueellisista jät teen keräys pis teis tä niissä ilmenneiden väärinkäytösten, roskaantumisen ja vapaa mat kus ta ja on gel man vuoksi. ==== Lautakunnalle esitetään, että Kymen jätelautakunta aloittaa asian valmis te lun virkamiestyönä, jossa Kymen jätelautakunnan toiminta-alueella si jait se vat ns. ko ti-mök ki kimpat ote taan uuteen tarkasteluun. Samalla tar kas tel laan, ovatko asiaan vaikuttaneet olosuhteet muuttuneet esim. tei den kulkukelpoisuuden osalta. Myös jätelainsäädännön muutokset vai kut ta vat asiaan. Li säk si on tärkeää saada koko Kymen jä te lau ta kunnan alueelle samat toi min ta pe ri aat teet, jos vapaa-ajan asunnon jä tehuol lon järjestäminen vaa tii erityistoimenpiteitä ja jätelain 40-41 py kälien mukainen järjestely ei ole mahdollinen. Selvityksen valmistuttua Kymen jätelautakunnalle tullaan esittämään pää tet tä vik si periaatteet, kuinka niiden vapaa-ajan asuntojen jä te huol to jär jes tä tään, jos kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen jär jes tä mi nen ei ole mah dol lis ta. Lisätietoja Kymen jätehuoltopäällikkö Leena Rautiainen, p. 02061 58 143, leena.rautiainen@kouvola.fi Yhdyskuntatekniikan johtajan ehdotus: Kymen jätelautakunta päättää, että Kymen jätelautakunta ryhtyy asian val mis te luun virkamiestyönä. Aloitteen tekijälle annetaan edellä esitetty vastaus. Kymen jätelautakunnan päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin Kyjäte Vapaa-ajan asuntojen jätehuollon periaatteiksi on selvityksen pe rus teella esitetty seuraavaa: Kiinteistön jätehuolto on järjestettävä sillä alueella, missä jäte syntyy Jätteen haltijalla on mahdollisuus valita jokin seuraavista vaihtoehdoista
4/2016 11 (27) Kymen jätelautakunta 49 03.12.2015 kiin teis tön jätehuollon järjestämiseksi: 1. Kiinteistöittäinen jätteenkeräys Jätteenkuljetukseen liitytään pääsääntöisesti kiinteistöittäisesti omalla jä te as tial la (Kiinteistöittäinen jätteenkeräys) Kaikissa Kymen jätelautakunnan alueen kunnissa on järjestetty kiin teistöit täi nen jätteenkuljetus. Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään si ten kuin jätehuoltoviranomainen on kuljetusjärjestelmäpäätöksissään päät tä nyt. Jätehuollosta voidaan vapauttaa määräaikaisesti ainoastaan kiinteistöt, joil la sijaitsevat rakennukset ovat täysin asuinkelvottomia. Asuin kel votto muus tulee osoittaa jätelautakunnalle (käyttökelvottomuus, kes keneräi syys). Periaatteet jätemaksujen kohtuullistamisesta ovat Kymen jäte lau ta kun nan päätöksessä 38 16.10.2014. 2. Lähekkäisten kiinteistöjen yhteisastia (Kimppa) Toisena vaihtoehtona on lähekkäisten kiinteistöjen yhteisastian eli kimpan muodostaminen (Kimppa). Lähekkäiset kiinteistöt voivat perustaa yksityisiä yhteisastioita eli kimppo ja. Kriteerinä on kiinteistöjen sijainti ja kiinteistöjen keskinäinen so pimus. Myös vakituisen ja vapaa-ajanasunnon välinen kimppa edellyttää lä hek käi siä kiinteistöjä. Kimpan muodostamisesta määrätään jä te huolto mää räys ten 8. Yhteisastian voivat muodostaa lähekkäiset kiinteistöt: lähinaapurit tai kiinteistöt jotka sijaitsevat ajotietä enintään 5 ki lomet rin päässä yhteisestä keräysvälineestä tai vakituinen asunto sijaitsee lähempänä vapaa-ajanasuntoa kuin lu kol li nen yhteiskeräyspiste tai käytettävissä oleva yhteisastia tai kiinteistöt, jotka sijaitsevat saman yksityistien tai -tiestön varrella tai vapaa-ajan kiinteistöt, joihin kuljetaan veneellä ja yhteinen astia on sijoitettu venepaikan yhteyteen, kuitenkin läheisyysperiaatetta nou dat taen. Yhteisastian (kimpan) perustamisesta on ilmoitettava etukäteen kir jal lises ti joko Kymen jätelautakunnalle tai Kymenlaakson Jäte Oy:lle. Il moituk sen tulee sisältää yhteisastian käytöstä ja ylläpidosta vastaavan yhdys hen ki lön (kimppaisännän) yhteystiedot, yhteisastian sijainti, koko ja as tioi den lukumäärä sekä tiedot yhteisastiaa käyttävistä kiinteistöistä (omis ta jien ja haltijoiden nimet ja osoitteet). Kimppaisännän on il moi tetta va yhteisastian käytössä tapahtuvista muutoksista kuten kimppaan liit ty neis tä tai poistuneista kimpan jäsenistä. 3. Liittyminen kunnan tai Kymenlaakson Jäte Oy:n järjestämän yh teiske räys pis teen käyttäjäksi Kolmantena vaihtoehtona on liittyminen kunnan tai Kymenlaakson Jäte Oy:n järjestämän lukollisen yhteiskeräyspisteen käyttäjäksi. Kuntiin perus te tut lukolliset yhteiskeräyspisteet on tarkoitettu niiden kiinteistöjen jä te huol lon järjestämiseen, joille jäteautolla ei pääse.
4/2016 12 (27) Kymen jätelautakunta 49 03.12.2015 Kiinteistö, joka ei kuljetusteknisestä tai muusta hyväksytystä syystä voi liit tyä tavanomaisen yhdyskuntajätteen kiinteistöittäiseen jät teen kul jetuk seen, voidaan hakemuksesta hyväksyä yhteiskeräyspisteen käyt täjäk si sellaisilla alueilla, joissa kunta tai Kymenlaakson Jäte Oy tämän pal ve lun järjestää. Mikäli yhteiskeräyspisteitä ei ole, tulee kunnan osoittaa paikka, mihin jätteet pitää toimittaa. Kiinteistöt, jotka voivat liittyä lukolliseen yhteiskeräyspisteeseen tai vastaa vaan, ovat seuraavat: Saaressa sijaitsevat kiinteistöt, jos kiinteistö ei pysty järjestämään pe rus tel lus ta syystä astiaa venerantaan tai ajokelpoisen tien varrel le Mantereella sijaitsevat kiinteistöt, joille johtavat tiet eivät ole jä teau tol le ajokelpoisia (esim. kantavuus, kapeus, mäkisyys, kal tevuus, talvikunnossapitotaso), eikä kiinteistön läheisyydessä ole paik kaa mihin astia voidaan sijoittaa Jos kiinteistölle johtavalla tiellä ei ole kääntöpaikkaa ja pe ruu tusmat kak si muodostuu yli 50 metriä. Linjaus perustuu Kymen jätelautakunnan päätökseen 16.10.2014 38 "Muu poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä". Palvelutasomäärittelyn mukaan kriteerit lukollisen yhteisastian pe rus tamis vel vol li suu del le ovat matka ja liittyvien kiinteistöjen määrä: Kohtuullisena matkana kiinteistöltä lukolliseen yh teis ke räys pis teeseen voidaan pitää enintään 20 km. Matkaan vaikuttaa luon nol linen kulkusuunta ja tieolosuhteet. Lukollista yhteiskeräyspistettä kohti tulee olla vähintään viisi (5) liit ty vää kiinteistöä. Periaatteet perustuvat seuraaviin lainsäädännön, säädösten ja olosuh tei den muutoksiin Valtakunnallisessa tutkimuksessa on todettu vapaa-ajanasuntojen käytön kasvavan. Mökkibarometri 2016 mukaan mökkiä käytetään kes kimää rin 79 vuorokautta vuodessa. Mökkiä käyttävät usein muutkin kuin pel käs tään mökin omistajat. Matka kodin ja mökin välillä oli keskimäärin 91 kilometriä. Etäisyyden mediaani oli 37 kilometriä eli puolet mök kimat kois ta oli korkeintaan 37 kilometriä. Jätteiden omatoiminen käsittely (kom pos toin ti, polttaminen, kotiin vieminen) sekä kunnalliseen ke räyspis tee seen toimittaminen ja kiinteistökohtainen keräys ovat li sään tyneet. Kuntayhtymän päätös on tehty edellisen jätelain 1072/1993 (kumottu 2012) nojalla. Tuolloin viranomainen saattoi vapauttaa kiinteistön vel volli suu des ta liittyä kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen jätelain 11 pe rus teel la. Nykyinen jätelaki (646/2011) ei mahdollista asuin- tai vapaa-ajan kiin teis tön vapauttamista järjestetystä jätteenkuljetuksesta. Jäte lain 41 velvoittaa kiinteistön haltijan luovuttamaan jäte kiin teis töit täiseen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vas taanot to paik kaan. Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset mah dol lista vat yhteisastian perustamisen lähikiinteistöjen kesken.
4/2016 13 (27) Kymen jätelautakunta 49 03.12.2015 Viime aikoina oikeuslaitoksen tekemissä päätöksissä on tulkittu jä te lakia niin, ettei jätteiden kuljettaminen vapaa-ajanasunnolta vakituiselle asun nol le ole sellaista jätteen omatoimista käsittelyä, johon jätelaki antai si mahdollisuuden. Jätelain mukaan kaikkien asuin- ja vapaa-ajan kiin teis tö jen on oltava kunnan järjestämän jätehuollon piirissä, jolloin kun nan vastuulle kuuluva jäte on luovutettava alueella järjestettyyn kiinteis töit täi seen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vas taan ot to paik kaan. Kuntayhtymän tekemän päätöksen perustelujen mukaan päätöksellä oli tar koi tus järjestää jätehuolto niille kiinteistöille, joilla oli huonot tie yh teydet. Nykyisin tieverkko on parempi, ja jätehuollon ulkopuolella on silloin mer kit tä vä osa vapaa-ajanasuntoja, jotka ovat jäteautolla liikennöitävän tien varressa. Merkittävässä määrässä edelleen voimassa olevia päätöksiä ovat olosuh teet kiinteistöllä muuttuneet siten, ettei perusteita yhteisastialle nyky tar kas te lus sa enää olisi. Merkittävimpinä voidaan mainita tapaukset, jois sa omistussuhteet ovat muuttuneet eikä kyse ole enää lä hi kiin teistöis tä, vaan nykyiset omistajat asuvat kauempana tai jopa ulkomailla. Kui ten kin, päätöksen nojalla tehdyt viranomaispäätökset tehtiin tois taisek si voimassa olevina. Viranomaispäätöksiä ei ole enää tehty toistaiseksi voimassaolevina, vaan määräaikaisina, enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Vapaa-ajan asuk kai den tasapuolisen kohtelun vuoksi vanhat päätökset olisi kumottava. Niillä, joita kumottavat päätökset koskevat, on mah dol lisuus hakea uutta päätöstä, jos kohdassa 2 mainittujen kiinteistöjen yhteis as tioi den muodostamisen sekä nykylainsäädännön edellytykset täytty vät. Edellä mainituista syistä ja koska päätöksiä on lukumääräisesti paljon, pää tök siä ei voida kumota yksittäin. Päätökset tulisi kumota ko ko naisuu des saan ja tiedottaa asianosaisia asiasta hallintolain 55 2 mom. mu kai ses ti yleistiedoksiantona. Aikataulu ja perustelut Vanhat toistaiseksi voimassa olevat päätökset vapaa-ajan asunnon jäte huol to jär jes te lyis tä eli nk. kotimökkikimpat esitetään peruutettavaksi si ten, että vanhat viranhaltijapäätökset ovat voimassa 31.12.2016 asti. Päätös perustuu seuraaviin säännöksiin: Jätelaki 17.6.2011 / 646, 32, 40, 41, 91 Suomen perustuslaki 731/1999 6 Hallintolaki 6.6.2003/434 55 2 mom. Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset 1.5.2015 4, 6, 8, 11 Kymen jätelautakunta 3.12.2015 41 Jätehuollon alueellinen palve lu ta so Liite 2 KHO 2.7.2007 / 1793 = = =
4/2016 14 (27) Kymen jätelautakunta 49 03.12.2015 Kouvolan seudun Kuntayhtymän yhtymähallituksen päätös nro 10/2002 (kotimökkikimpat) on liitteenä nro 1. = = = Vaikutusmahdollisuuksien varaaminen Kymen jätelautakunta on ennen päätöksen tekemistä varannut kaikille, joi den oloihin päätöksen tekemisellä on huomattava vaikutus, mah dol lisuu den saada tietoa ja lausua mielipiteensä asiasta. Vai ku tus mah dol lisuuk sien varaamiseksi niille, joihin asian ratkaisulla voi olla vaikutusta, tie do tet tiin asian vireillä olosta hallintolain 41 :ssä edellytetyllä tavalla. Nähtävillä ollut esitys perustui em. periaatteisiin. Asiaa koskeva ilmoitus taustamateriaaleineen olivat nähtävillä alueen kun tien virallisella ilmoitustaululla 23.5-22.6.2016 välisen ajan. Lisäksi asiaa koskeva ilmoitus taustamateriaaleineen on ollut nähtävillä Kymen jä te lau ta kun nan internetsivuilla samana ajankohtana. Asiaa koskeva lehti-ilmoitus julkaistiin seuraavissa kuntien virallisissa ilmoi tus leh dis sä: - Kaupunkilehti Ankkuri 18.5.2016 - Pohjois-Kymenlaakso 18.5.2016 - Kymen Sanomat 18.5.2016 - Kouvolan Sanomat 18.5.2016 - Iitinseutu 19.5.2016 - Kaakonkulma 19.5.2016 - Pitäjän Uutiset 19.5.2016 - Loviisan Sanomat 20.5.2016 - Östra Nyland 20.5.2016 Mielipidettä / kannanottoja asiasta määräaikaan mennessä saapui viisi (5) kappaletta. Vapaa-ajan asuntojen jätehuollon järjestämistä kannanottonsa ovat lähet tä neet seuraavat tahot: Haminan kaupunki / ympäristölautakunta Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry kolme yksityishenkilöä Kannanotot ovat kokonaisuudessaan liitteenä nro 2. Kymen jätelautakunta on tehnyt selvityksen lausunnoissa ja kan nanotois sa esille tuotuihin näkökohtiin Lausuntojen ja kannanottojen huomiointi on oheismateriaalina nro 1.
4/2016 15 (27) Kymen jätelautakunta 49 03.12.2015 Lausunnoissa ja kannanotoissa ei ole esitetty sellaisia muutoksia tai perus te lu ja, jotka antaisivat aihetta muuttaa esillä ollutta esitystä. Päätöksen perustelut Asiasta tehdyn tarkastelun perusteella nykyinen käytäntö ei täytä kai kilta osin voimassa olevaa lainsäädäntöä ja jätehuoltomääräyksiä. Ta sapuo li sen kohtelun ja jätelain vaatimusten huomioimiseksi tulisi koko Kymen jätelautakunnan toiminta-alueella peruuttaa kaikissa jäsenkunnissa teh dyt vastaavat päätökset, jotka koskevat jätehuollosta vapautettuja aluei ta ja lupia yhteisen jäteastian käyttöön muilla kuin naapuruus- tai lä hei syys pe rus teil la. Lisätietoja: Kymen jätelautakunnan jätehuoltopäällikkö Leena Rau tiainen, p. 02061 58143, leena.rautiainen(a)kouvola.fi Yhdyskuntatekniikan johtajan ehdotus: Kymen jätelautakunta päättää, että Kouvolan seudun Kuntayhtymän yhty mä hal li tuk sen päätöksen nro 10/2002 (kotimökkikimpat) nojalla myönne tyt ja tehdyt viranhaltijapäätökset sekä muissa toimialueen jä sen kunnis sa tehdyt vastaavat päätökset, jotka koskevat jätehuollosta va pau tettu ja alueita ja lupia yhteisen jäteastian käyttöön muilla kuin naapuruustai läheisyysperusteilla lakkaavat olemasta voimassa 1.1.2017 lukien. Kymen jätelautakunta päättää, että vapaa-ajan asuntojen jätehuolto järjes te tään edellä selostetun kaltaisena (kohta 1-3) Kymen jä te lau ta kunnan toimialueella. Uusissa hakemuksissa tätä päätöstä noudatetaan 1.10.2016 alkaen. Päätös tulee voimaan 1.10.2016 alkaen mahdollisesta muu tok sen hausta huolimatta. Kymen jätelautakunnan päätös:
4/2016 16 (27) 5 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöt Suomen toimipisteiden jätehuollon poikkeushakemus 11030/14.06.02/2015 Kyjäte Jätekonsultointi Sawa Oy on hakenut 29.12.2015 päivätyllä poik keus hake muk sel la Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden Suomen toi mipis tei den vapauttamista velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan jär jes tämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen seuraavaksi viiden vuoden jak sok si. Hakemuksen liitteenä on Mehiläinen Oy:n laatupäällikön al lekir joit ta ma valtakirja. Sawa Oy:n toimittama aineisto Hakija perustelee poikkeushakemusta seuraavilla seikoilla: 1. Miksi on perusteltua Perusteena määräaikaisen poikkeusluvan myöntämiselle jätehuollon jär jes tä mi sek si Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöt Suomessa toimi pis teil le omilla keskitetyillä jätehuoltosopimuksilla katsomme, että yhden kiinteistön tiloissa voitaisiin parhain tuloksin sekä turvallisimmin huo leh tia, vastata ja kehittää jätehuollon vastuullisuutta liiketila-alueella. 2. Etusijalla olevat perusteet Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöt Suomessa kykenevät kes ki tetyl lä omalla jätehuoltosopimuksella vastaamaan parhaiten ja tur val li simmin jätehuollon asettamista vastuutehtävistä: - palo- ja pelastustoiminnasta, kuten huolehtimaan jätekeräystilojen paloturvallisuudesta - jätehuollon ympäristö- ja liikenneturvallisuusvastuun hoitamisesta, kuten jätehuollon tyhjennyskuljetusten minimoinnista sekä suoritettavien jä te nou to kul je tus ten täyttöasteen pitämisestä korkeana nykyisellä keski te tyl lä kiinteistön yhteiskeräyksellä. Tällöin vain yksi kuljetusajoneuvo suo rit taa yhden kerättävän jätekeräysmateriaalin tyhjennyksen, mikä pitää kuljetusten liikennemäärät minimissä - jätehuollon keräystilojen käytön ja lajittelun ohjeistamisesta sekä valvo mi ses ta, kuten yhteisten liiketoimintayrityksien opastusten avulla ohjeis ta maan kaikkia kiinteistön jätehuollon käyttäjiä sekä esim. sii vousliik kei tä ja tällä tavoin huolehtimaan sekä valvomaan keräysten käyttöä ko ko nais val tai ses ti parhaan kierrätyksen tason saavuttamiseksi ja varmis ta mi sek si 3. Perusteet ympäristölle Mehiläinen Oy sekä Mediverkko-yhtiöt Suomessa kykenee parhaiten vas taa maan keskitetyllä omalla jätehuollon keräys- ja kul je tus pal ve lu sopi muk sel la jätehuollon ympäristövastuun sekä liikenneturvallisuuden vai ku tus ten kuormittamisen minimoinnista
4/2016 17 (27) sekä ympäristölle että lähialueelle. 6 Näitä ovat mm. jätehuollon tyhjennyskuljetusten minimointi, jolloin suo ritet ta vien jätehuollon tyhjennyskuljetusten kuormien täyttöaste pidetään suu re na ny kyi sen keskitetyn kiinteistön yhteisjätekeräyksessä. Tällöin vain yksi kul je tus ajo neu vo suorittaa yhden jätekeräystyhjennyksen, mikä pitää kul je tus ten liikennemäärät alhaisimpina. Mikäli vaihtoehtoisesti yh dys kun ta jä te ke räys- ja kuljetustehtävä toteutettaisiin kiinteistössä yhteis jä te ke räyk ses tä erillisellä kuljetussopimuksella, aiheuttaisi se sa malle ke räys ma te ri aa lil le (yhdyskuntajäte) kaksi (2) rinnakkaista tyh jen nyskul je tus lii ken ne- järjestelmää samasta kiinteistöstä. Kuitenkin erillisenä kerätty yhdyskuntajätteen (siivousjätteen) paino on vä häi nen mutta jätesäkkien tilavuus suuri, jolloin erilliskeräyksen tyh jennys nou to ja jouduttaisiin suorittamaan olemattomien kilomäärien joh dosta viikoittain kiinteistön yhteisjätekeräyksen rinnalla. Samanaikaisesti eril li sen kuljetuskeräyksen sijoittaminen kiinteistön alueelle lisäisi kul kutur val li suu des ta vastaamisen tehtäviä kiinteistölle. 4. Muun liikekiinteistössä syntyvän jätteen määrä suhteessa yh dys kunta jät teen määrään Mehiläinen Oy sekä Mediverkko-yhtiöt Suomessa noudattavat vas tuul lisen ympäristöhuollon toimintaa kiinteistön keskitetyssä omassa jä tehuol los sa. Siinä huolehditaan uusiomateriaalien ensisijaisesta ke räykses tä ja ohjaamisesta uudelleenkäyttöön jo lajittelukeräyksen vai heessa. Yhteisellä keskitetyllä omalla jätehuoltosopimuksella pystytään ohjaa maan ja noudattamaan parhaiten jätehuollon asettamia tavoitteita. Ke rä tyn yhdyskuntajätteen määrä suhteessa muuhun kiinteistössä kerät tyyn jätemateriaalien määrään on pysynyt noin 15 % osuudessa. Uusio käyt tö ma te ri aa lien osuus jätekeräyksen kierrätyksessä on jo yli 35 %. 5. Mille ajalle jätehuollon poikkeuslupaa haetaan Mehiläinen Oy sekä Mediverkko-yhtiöt Suomessa Liite 1K hakee jätehuollon järjestämisen poikkeuslupaa viiden vuoden (5 vuotta) mää rä ajal le jätelain 646/2011 luvun 5 kohdan 32 osalle kohdan 42 mu kai ses ti. Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöt toimipisteissä yh dys kun ta jä teke räys (siivousjäte) toteutettaisiin järjestämisvelvoitteen osalta samassa kes ki te tys sä omassa jätehuoltosopimuksen yhteisjätekeräyksessä. 6. Jätelajikohtainen suunnitelma, miten yhdyskuntajäte hoidetaan kiinteis tön muun jätehuollon ohessa Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden keskitetyssä omassa jä tehuol los sa yhdyskuntajäte kerätään uusiokäyttömateriaalien talteen ohjaa mi sen jälkeen ensisijaisesti, jos mahdollista, poltettavana jä te ke räykse nä keskitetyssä kiinteistön yhteiskeräyksessä. Siinä huolehditaan kiin teis tön käyttäjien saamista yhtenevistä kierrättämisen ohjeista koko kiin teis tön alueella sekä uusiomateriaalien ensisijaisesta keräyksestä, jos sa materiaalit kerätään uudelleenkäyttöön.
4/2016 18 (27) Poikkeushakemus myöhemmin toimitettuine täydennyksineen on ko konai suu des saan liitteenä nro 3. Hakemuksen käsittely ja lisäselvitykset jätelautakunnassa Jätelain mukaan jätehuollosta vapauttaminen edellyttää tar kas te lemaan, että jätehuollon järjestäminen muutoin kuin kunnan järjestämänä on jätehierarkian kannalta parempi vaihtoehto ja että jätehuollon jär jestä mi nen tällä tavoin on perusteltua kiinteistön muun jätehuollon kan nalta eli toiminnoissa syntyy myös muuta jätettä kuin yhdyskuntajätettä. Lisäk si jätehuoltoviranomainen voi vapauttaa ainoastaan jätelain 32 2) ja 3) kohtien toimintoja. Voimassa oleva jätelaki ei mahdollista jä te huolto vi ran omai sel le oikeutta vapauttaa asumista tai asuntoloita kunnan järjes tä mäs tä jätehuollosta. Jätelaki 646/2011 32 : Kunnan velvollisuus järjestää jätehuolto Kunnan on järjestettävä seuraavien, muiden kuin vaarallisten jätteiden jä te huol to: 1) vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muus sa asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja um pi kaivoliete; 2) sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvä yhdys kun ta jä te; 3) valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yh tei söjen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syn ty vä muu kuin 2 kohdassa tarkoitettu yhdyskuntajäte; 4) liikehuoneistossa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään kiinteistöllä yh des sä 1 3 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa; 42 : Poikkeus velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan jär jes tä mään jäte huol toon Kunta voi jätteen haltijan hakemuksesta päättää, että 32 :n 1 mo mentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun jätehuolto 41 :n 1 momentista poiketen voi daan järjestää 4 luvun mukaisesti, jos näin järjestetty jätehuolto on pe rus tel tua kiinteistön muun jätehuollon järjestämiseksi ja johtaa etu sijais jär jes tyk sen toimeenpanon kannalta parempaan lopputulokseen eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä terveydelle. Päätös teh-dään määräajaksi enintään viideksi vuodeksi. Jätteen haltijan on vuosittain annettava tiedot kunnan jä te huol to vi ranomai sel le toiminnassa syntyneen jätteen lajista ja määrästä sekä jätteen toimituspaikoista ja käsittelytavoista. 152 (27.4.2012/195): Eräitä velvoitteita koskevat siirtymäajat Edellä 32 :n 1 momentin 2, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetun jätteen hal tijaan, joka vuoden 1993 jätelain mukaan ei ole velvollinen liittymään järjes tet-tyyn jätteenkuljetukseen, sovelletaan 41 :n 1 momentissa säädet tyä velvollisuutta luovuttaa jäte kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vastaanottopaikkaan 1 päivästä ke sä kuu ta 2014, jollei 41 :n 2 tai 3 momentista tai 42 :stä muuta joh-
4/2016 19 (27) du. Jätekonsultointi Sawa Oy tekemä kirjallinen poikkeuslupahakemus ei riit tä nyt päätöksenteon pohjaksi. Lisäksi näytti siltä, että hakemus si sältäi si myös asuntolatoimintoja. Tämän vuoksi Ky men jätelautakunta lähet ti hakijalle lisäselvityspyynnön (31.12.2015), mis sä pyydettiin hakijaa tar ken ta maan poikkeushakemustaan la ki sää teis ten edellytysten täyt tymi sek si. Selvitys tuli toimittaa 21.1.2016 men nes sä Kymen jä te lau takun nal le. Lisäselvityspyynnön mukaan, poikkeamishakemuksessa olisi sel vitet tävä perusteellisesti seuraavat seikat: miten yhdyskuntajätehuolto hoidetaan osana muuta jätehuoltoa sekä sel vi tyk set siitä, millä tavalla se johtaa etusijaisjärjestyksen toimeenpanon kannalta parem paan lopputulokseen kuin kunnallinen jätehuolto, ettei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä terveydelle mistä syntyy kunnan vastuulla olevaa ja kuinka paljon millä kiinteistöillä se syntyy ja erityisesti, minkä muun jätteen kanssa kunkin jätelajin jätehuolto on tar koi tus järjestää kuinka paljon tätä muuta jätettä syntyy ja miten sen jätehuolto on järjestetty sekä miten pakkausten tuottajavastuu on huomioitu. mitä kiinteistöjä hakemus koskee Poikkeus velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jä te huoltoon voitaisiin myöntää, jos näin järjestetty jätehuolto olisi perusteltua kiin teis tön muun jätehuollon järjestämiseksi ja johtaisi etu si ja jär jes tyksen toi meen pa non kannalta parempaan lopputulokseen eikä siitä aiheu tui si vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä terveydelle. Annettujen tietojen valossa vaikuttaa siltä, että lautakunnalla ei olisi perus tet ta myöntää poik keus ta velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjes tä mään jä te huol toon. Poikkeushakemuksesta ei käynyt ilmi kuinka ky sei set jä te huol to jär jes te lyt johtaisivat etusijajärjestyksen toi meen panon kannalta pa rem paan lopputulokseen tai minne jätteet toimitetaan ja ke nen toimesta. Jätekonsultointi Sawa Oy toimitti lisäselvityksen määräaikaan men nessä 20.1.2016, mutta Jätekonsultointi Sawa Oy:n tekemässä kirjallisessa li sä sel vi tyk ses sä ei ol lut riittävästi selkeää tietoa päätöksenteon poh jaksi. Lisäksi jätelautakunnalle suunnatussa hakemusasiassa Mehiläinen Oy:n hal lin nol li sis ta toimenpiteistä oli päättänyt henkilö, jolta katsottiin puut tu neen lakiin perustuva ja oikeassa järjestyksessä perustettu määrää mis oi keus tällaisista asioista. Jätelautakunta ohjeisti Sawa Oy:tä kor jaa maan edustusvaltaansa ja nimenkirjoitusoikeuttaan koskevat puut teet, jotta hakemuksen käsittelyä voitaisiin jatkaa. Hakijaa pyy dettiin toimittamaan valtakirja Mehiläinen Oy:n sekä Me di verk ko-yh tiö den ni men kir joi tus oi keu den omaavalta henkilöltä. Val ta kir jan al le kir joit taneel la henkilöllä ei kaupparekisterin mukaan ole ollut asemaansa perus tu vaa eikä muutenkaan ulkoisesti toteen näytettävää kelpoisuutta
4/2016 20 (27) edus taa hakijaksi ilmoitettua yhtiötä. Edustusvallasta kertovat etenkin kaupparekisterissä näkyvät ja yh tiö järjes tyk seen perustuvat merkinnät, jotka yksittäistapauksessa täy den tävät osakeyhtiön edustusvaltaa koskevia lakisääteisiä periaatteita. Osakeyhtiölaki 624/2006, 6-luku - Osakeyhtiön johto ja edustaminen Edustaminen 25 Hallitus ja toimitusjohtaja edustajina Hallitus edustaa yhtiötä. Toimitusjohtaja voi edustaa yhtiötä asiassa, joka 17 :n nojalla kuuluu hänen tehtäviinsä. 26 Muut edustajat Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että hallituksen jäsenellä tai toi mitus joh ta jal la on oikeus edustaa yhtiötä tai että hallitus voi antaa oi keuden jäsenelleen, toimitusjohtajalle tai muulle nimetylle henkilölle. Hal litus voi milloin tahansa peruuttaa antamansa oikeuden yhtiön edus ta miseen. Prokuralaki 130/1979 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Kaupparekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja voi valtuuttaa määrätyn hen ki lön prokuristikseen antamalla hänelle valtakirjan, joka valtakirjan teks tis sä nimenomaan selitetään prokuraksi, tai muulla tavoin to dis tetta vas ti osoittamalla hänet prokuristikseen. Prokuran rekisteröimisestä säädetään kaupparekisterilaissa (129/79). 2 Prokuristi saa kaikessa, mikä kuuluu päämiehen liikkeen har joit ta miseen, toimia päämiehen puolesta ja kirjoittaa hänen toiminimensä. Proku ris ti ei kuitenkaan saa ilman erityistä valtuutusta luovuttaa päämiehen kiin teä tä omaisuutta tai tontinvuokraoikeutta eikä hakea kiinnitystä niihin. Jos prokura on kirjallinen, prokuristilla on oikeus edustaa elin kei non harjoit ta jaa tuomioistuimissa ja muiden viranomaisten luona. 3 Prokura voidaan antaa myös usealle henkilölle siten, että he ainoastaan yh des sä voivat sitä käyttää (yhteisprokura). Osakeyhtiössä tai osuuskunnassa voidaan määrätä, että prokuristi saa edus taa yhtiötä tai osuuskuntaa ainoastaan yhdessä osakeyhtiölain (624/2006) 6 luvun 26 :n tai osuuskuntalain (421/2013) 6 luvun 27 :n mu kaan siihen oikeutetun henkilön kanssa. Avoimessa yhtiössä ja komman diit ti yh tiös sä voidaan määrätä, että prokuristi saa edustaa yhtiötä ai noas taan yhdessä yhden tai useamman avoimen yhtiön yhtiömiehen tai kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen kanssa. (14.6.2013/433) Tämän vuoksi Ky men jätelautakunta lähetti hakijalle toisen li sä sel vi tyspyyn nön ha ke muk sen täydentämiseksi (15.8.2016) lakisääteisten edelly tys ten täyt ty mi sek si. Selvitys tuli toimittaa 9.9.2016 mennessä Kymen jä te lau ta kun nal le. Lisäselvityspyynnöt kokonaisuudessaan ovat
4/2016 21 (27) liitteenä nro 4. Jätekonsultointi Sawa Oy toimitti lisäselvityksen määräaikaan men nessä 9.9.2016. Kyseisessä lisäselvityksessä Jätekonsultointi Sawa Oy ilmoitti, ettei toimi ta nimenkirjoitusoikeuden omaavan henkilön valtakirjaa. Hakija ilmoitti, ettei lähde toimittamaan keräilyväline- ja jätemääräsel vityk siä. Myöskään tietoja kiinteistöistä, mitä hakemus koskee, ei tulla toimit ta maan, koska liiketoimipaikkojen muuttoja ja aloittamisia on en nättä nyt ta pah tua hakemuksen vireilläoloaikana. Lisäksi Kymen jätelautakunta pyysi Kymenlaakson Jäte Oy:n lausuntoa Me hi läi nen Oy:n vapautushakemukseen. Kymenlaakson Jäte Oy:n hal lituk sen kokouspöytäkirja kokonaisuudessaan liitteenä nro 5. Sawa Oy:n Kymen jätelautakunnalle toimittamasta aineistosta ei selviä, kuin ka jätelain 42 mu kaan näin järjestetty jätehuolto olisi perusteltua kiin teis tön muun jä te huol lon järjestämiseksi ja johtaisi etu si jais jär jes tyksen toimeenpanon kan nal ta parempaan lopputulokseen eikä siitä aiheu tui si vaaraa tai haittaa ym pä ris töl le eikä terveydelle. Hakemus sekä lisäselvitykset eivät kerro Kymen jätelautakunnan alueel la olevien yksiköiden jätehuollosta riittävällä tarkkuudella, jotta ha kemus ta voitaisiin tarkastella jätelain 42 edellyttämällä tavalla. Lisäksi asumisen määritelmä on laaja eikä kuulu 42 :n osalta poik keami sen piiriin, vaikka kyse olisikin vuokraus- ja liiketoiminnasta. Lisäksi Sawa Oy ilmoitti, ettei toimita Mehiläinen Oy:n ja Me di verk ko-yhti öi den ylimmän johdon allekirjoittamaa valtakirjaa. Prokuralain ja osake yh tiö lain edustusvaltaa koskeva sääntely huomioiden on selvää, ettei val ta kir jan allekirjoittaneella henkilöllä ole ollut oikeutta edustaa yritystä täl lai ses sa asiassa. Kaupparekisteristä on julkisesti nähtävissä, että suu rel la joukolla henkilöitä on nimenkirjoitusoikeus yrityksessä ja olisi ol lut helposti hankittavissa pätevä tahdonilmaisu. Lisätietoja: Kymen jätelautakunnan jätehuoltopäällikkö Leena Rau tiainen, p. 02061 58143, leena.rautiainen(a)kouvola.fi, suunnittelija Arja Soi ni, p.02061 55545, arja.soini(a)kouvola.fi ja lakimies Olli Ojanperä, p. 02061 54949, olli.ojanpera(a)kouvola.fi. Yhdyskuntatekniikan johtajan ehdotus: Kymen jätelautakunta päättää jättää Sawa Oy:n hakemuksen tut ki matta, koska Sawa Oy tai hakemuksen allekirjoittaja ei ole kyennyt osoit tamaan, että sillä olisi valta edustaa Mehiläinen Oy:tä tai Mediverkko-yhtiöi tä hallinnollisista hakemusta koskevassa asiassa. Asiassa on alun perin pyydetty lisäselvitystä myös hakemuksen ai neel lisen puolen arviomiseksi. Saadun selvityksen peursteella on vaikuttanut sel väl tä, ettei hakemusta olisi voitu hyväksyä, vaikka se olisi otettu tut-
4/2016 22 (27) kit ta vak si. Tämä ei kuitenkaan estä myöhemmän samaa asiaa kos kevan hakemuksen käsittelyä. Kymen jätelautakunnan päätös:
4/2016 23 (27) 6 Kymen jätelautakunnan talousarvion valmistelutilanne ja toiminnan painopisteet vuodelle 2017 13438/02.02.00/2016 Kyjäte Kymen jätelautakunnan talousarvio on osa Kouvolan kaupungin Tekniik ka- ja ympäristöpalvelujen toimialan talousarviota. Kouvolan kaupungin vuoden 2017 talousarvioesitys on valmisteilla. Tämän hetkinen arvio on, että kaupunginvaltuusto käsittelee ta lous arvion kokouksessaan 28.11.2016, jonka jälkeen lautakunnat hyväksyvät pal ve lu alu een sa käyttösuunnitelmat. Kun talousarvio on hyväksytty, esitys Kymen jätelautakunnan käyttösuunnitelmasta tuodaan lautakunnan pää tet tä väk si. Kymen jätelautakunnan talousarvioluonnos Kymen jätelautakunnan toiminnan kustannukset katetaan jä te lau ta kunta mak suil la. Maksu määräytyy kunnittain prosentteina suhteessa kunnan väkilukuun. Vuoden 2017 talousarvion raamina on käytetty to teu tunei ta tuloja / menoja. Vuoden 2017 menoiksi on arvioitu yhteensä 246 000 euroa. Tarkempi esitys on oheismateriaalina nro 2. Kymen jätelautakunnan toiminta-ajatus Jätelautakunta hoitaa kuntien lakisääteiset jätehuollon järjestämisen viran omais teh tä vät, jotka ovat määritelty jätelaissa. Jätelautakunnan tehtä viä ovat jätelain mukaan mm. jätehuollon palvelutasosta päät tä mi nen, jä te huol to mää räys ten laatiminen ja hyväksyminen sekä jä te huol to määräys ten poikkeamisista päättäminen, jätetaksan määrittäminen ja hyväk sy mi nen, kunnan jätemaksun määrääminen ja maksuunpanosta sekä maksun kohtuullistamisesta päättäminen, jä te mak su muis tu tuk sis ta päät tä mi nen sekä jätteenkuljetusrekisterin ylläpitäminen. Lisäksi lau takun ta myöntää poikkeukset velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjes tä mään jätehuoltoon (42 ), määrittää jätteen vastaanotto- ja kä sit tely pai kat koskien jätteen hyödyntämistä ja loppusijoittamista sekä päättää kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämisestä ja sen laa juudes ta. Jätelautakunnan päätöksenteolla asetetaan raamit toimivalle ja ym päris töä mahdollisimman vähän kuormittavalle jätehuollolle. Seurannalla var mis te taan, että asuinkiinteistöt ja julkisen hallinto- ja pal ve lu toi minnan kiinteistöt ovat kattavasti mukana järjestetyn jätteenkuljetuksen piiris sä. Jätelautakunnan toiminnalla turvataan myös tehokas ja yh den mukai nen viranomaistoiminta koko toimialueella. Toiminnassa varmistetaan asioiden käsittelyn asiantuntemus ja pyritään
4/2016 24 (27) asia kas läh töi syy teen. Jätelautakunta toimii yhteistyössä alueen kuntien ym pä ris tö suo je lu vi ran omais ten ja jäteyhtiön kanssa. Toimintaympäristö Jätelautakunnan toimialueena on yhdeksän kuntaa: Kouvola, Kotka, Ha mi na, Iitti, Mäntyharju, Virolahti, Miehikkälä, Pyhtää ja Lapinjärvi. Kun nat ovat yhteistoimintasopimuksella luovuttaneet jätehuollon vi ranomais teh tä vät Kymen jätelautakunnalle 1.5.2012 uuden jätelain mu kaises ti. Isäntäkuntana toimii Kouvolan kaupunki. Yhteistoiminta-alue muodostuu edellä mainittujen kuntien omistaman Ky men laak son Jäte Oy:n toiminta-alueesta. Alueella on yhteensä (1.1.2016) 187 621 asukasta ja vapaa-ajan asunto ja 23 733 kappaletta (v.2014) Viranomaispalvelujen tuottamiseksi jätelautakunta tekee yhteistyötä kun tien, ympäristösuojeluviranomaisten ja jäteyhtiön kanssa. Toiminnan painopisteet vuodelle 2017 1. Jätteenkuljetusrekisterin ylläpito ja liittymisvelvollisuuden seuranta Viranomaispalvelujen keskeisimmistä tehtävistä ovat jät teen kul je tus rekis te rin ylläpito ja kiinteistöjen jätehuollon järjestämisen seuranta. Seuran nal la taataan kuntalaisten yhdenvertainen kohtelu ja varmistetaan, et tä kaikki asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt ovat järjestetyn jätehuollon pii ris sä 2. Jätelautakunnan toiminnan tunnettavuuden ja sidosryhmäyhteistyön pa ran ta mi nen Parannetaan jätelautakunnan toiminnan tunnettavuutta ja yhteistyötä sidos ryh mien kanssa. Jätelautakunnan toiminnan tunnettavuuden ja sidosryh mä yh teis työn parantaminen toteutetaan päivittämällä jä te lau takun nan internet- sivut sekä laatimalla ajankohtaisia lehdistötiedotteita jä te lau ta kun nan toiminnasta. Järjestetään yhteistyöpalavereita eri sidosryhmien kanssa sekä tehdään kun ta vie rai lui ta toiminta-alueen kuntiin. Yhteistyöllä informoimaan sidosryh miä uudesta jätehuollon viranomaisesta tämän toiminnasta sekä roo lis ta ja tehtävien jaosta eri toimijoiden välillä lisäksi sovitaan yh tei sistä toimintatavoista. Yhteistyöllä luodaan mm. säännösten tulkintaa palve lujen tuot ta mi seen yhtenäisyyttä ja tehokkuutta, jotta asiakkaita voidaan palvella mahdollisimman hyvin ja tasavertaisesti koko toi minta-alu eel la. Yhteistyössä huomioidaan erityisesti sopijakunnat, kuntien päät tä jät ja viranhaltijat sekä ympäristönsuojeluviranomaiset sekä jä teyh tiö. 3. Jätepoliittisen ohjelman laatiminen Aloitetaan toimenpiteet jätepoliittisen ohjelman laatimiseksi. Tehdään
4/2016 25 (27) työ suun ni tel ma toimenpiteistä toiminta-alueen ensimmäiseksi jä te po liitti sek si ohjelmaksi. Suomen Kuntaliitto suosittelee, että kunnissa laaditaan jätepoliittinen oh jel ma, jossa määritellään kunnan jäteyhtiön osakaskuntien jä te po liit tiset linjaukset. Jätepoliittiseen ohjelmaan kirjataan kuntien yhteinen näke mys saavuttamiseksi. Jätepoliittinen ohjelma valmistellaan yh teis työssä toimialueen kuntien, jäteyhtiön ja jätelautakunnan kanssa. Kymen jätelautakunta toimii koordinoijana jätepoliittisen ohjelman valmis te lus sa. Lisätietoja: Kymen jätelautakunnan jätehuoltopäällikkö Leena Rautiainen, p. 02061 58143, leena.rautiainen(a)kouvola.fi Yhdyskuntatekniikan johtajan ehdotus: Asia merkitään tiedoksi Kymen jätelautakunnan päätös:
4/2016 26 (27) 7 Jätelautakuntien neuvottelupäivät 2016 Kyjäte Jätelautakuntien neuvottelupäivät pidetään 16. 17.11.2016 Vantaalla. Päivien ohjelmassa on jätehuollon ajankohtaiset teemat sekä näkemyksiä ja kokemuksia lautakuntien työhön. Tilaisuus on tarkoitettu lautakuntien jäsenille, valmistelijoille, jätelaitosten henkilöstölle sekä jätehuollon valvonnassa työskenteleville. Jätelautakuntien neuvottelupäivien ohjelma kokonaisuudessaan on oheismateriaalina nro 3. Yhdyskuntatekniikan johtajan ehdotus: Viran- ja toimenhaltijoiden lisäksi lautakunta valitsee keskuudestaan osallistujat. Kymen jätelautakunnan päätös: