SOS II hanke 2013-2015 Toimintasuunnitelma Päijät-Häme Sanna Keskikylä ja Tanja Mäkelä 12.2.2014
1 Sisällys 1 Päijät-Hämeen lähtökohtia... 2 1.1 Kehittämisen tarve ja päämäärät... 2 2 Päijät-Hämeen kehittämisen tavoitteet... 3 3 Suunniteltu kehittämistyö alueittain... 3 3.1 Peruspalvelukeskus Aava... 3 3.2 Peruspalvelukeskus Oiva... 4 3.3 Lahden kaupunki... 6 3.4 Kaikille alueille yhteinen Uutta suuntaa -pilotti... 7 4 Päijät-Hämeen tiimin kehittämissuunnitelma... 9 5 Päijät-Hämeen tiimi... 10 6 Alueelliset työryhmät ja asiantuntijaryhmä... 11 5 Rahoitus... 12 6 Aikataulutus... 13 Liitteet... 14
2 1 Päijät-Hämeen lähtökohtia SOS II hankkeen Päijät-Hämeen tiimin (Päijät-SOS) toiminta käynnistyi 1.11.2013. Päijät-Hämeestä SOS II - hankkeessa ovat mukana Lahden kaupunki sekä peruspalvelukeskukset Aava ja Oiva. 1.1 Kehittämisen tarve ja päämäärät Päijät-Hämeessä kehittämisen tarve kytkeytyy sosiaalihuoltolain uudistukseen, joka tuo monenlaisia haasteita kunnille. Viimeisimmässä lakiluonnoksessa (joka ollut käytössä hanketta suunniteltaessa) tulee vahvasti esille sosiaalityön rakenteellisen tiedon tuottaminen ja raportointi. Aikuissosiaalityössä tarvitaan sosiaalisen raportoinnin rakenteita, jotka mahdollistavat tiedon keräämisen ja raportoinnin sosiaalityön vaikuttavuudesta ja asiakkaiden sekä asuinalueiden hyvinvoinnin tiloista. Uusi sosiaalihuoltolaki korostaa palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Aikuissosiaalityössä on tarve vahvistaa asiakkaiden osallisuutta ja palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Asiakkaan osallisuuden tulisi vahvistua työskentelyssä niin, että asiakas on aidosti oikea toimija omassa palveluprosessissaan. Kehittämisen tarve kytkeytyy nuorten asiakkaiden kanssa tehtävään työhön. Nuorten kanssa työskentely koetaan haasteelliseksi, eikä perinteisillä sosiaalityön menetelmillä välttämättä kohdata nuorta asiakasta. Joidenkin nuorten asiakkaiden kohdalla sosiaalitoimen asiakkuus on ylisukupolvista. Aikuissosiaalityöhön on löydettävä uusia työmuotoja, jotta voitaisiin mahdollistaa nuoren asiakkaan pääseminen elämässä eteenpäin. Päijät-Hämeessä on nostettu kehittämisen keskiöön ja teemaksi nuorten aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön. Nuorilla aikuisilla tarkoitetaan alle 30-vuotiaita sosiaalityön asiakkaita ja erityisesti heitä, joiden kohdalla koetaan huolta sosiaalityön ylisukupolvisesta asiakkuudesta. Päijät-Hämeen aikuissosiaalityön kehittämisen päämääränä on asiakkaan osallisuuden vahvistuminen aikuissosiaalityön palveluprosessissa niin, että asiakas nähdään työn kohteen sijaan kumppanina. Asiakkaita ei pyritä osallistamaan vain suhteessa omaan elämäänsä, vaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmien suuntaan. Palvelukäyttäjät halutaan nähdä asiantuntijoina, joiden tietoa ja taitoa käytetään palvelujärjestelmän toimintatapojen kehittämiseen ja arviointiin. Keskeisenä päämääränä on juurruttaa rakenteellinen sosiaalityö ja vaikuttavuuden arviointi osaksi sosiaalityön käytäntöjä sekä vaikuttavien työmuotojen löytäminen nuorten kanssa tehtävään työhön.
3 2 Päijät-Hämeen kehittämisen tavoitteet 1 Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Osahankkeen tavoitteena on kehittää asiakkaiden osallisuutta edistäviä käytäntöjä vahvistamalla asiakassuunnitelmatyötä ja kehittämällä osallisuutta tukevia sekä edistäviä työmuotoja. Kehittämistyöllä halutaan vahvistaa sosiaalityön asiakkaiden osallistumista heitä itseään koskevaan suunnitteluun ja toimintaan. 2 Raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen Päijät-Hämeen kehittämistyön tavoitteena on edistää aikuissosiaalityön näkyvyyttä ja sosiaalisen tiedon esiin tuomista. Kehittämistyöllä vahvistetaan rakenteellista sosiaalityötä aikuissosiaalityön työmuotona. Tavoitteena on kehittää sosiaalisen raportoinnin rakenteita, jotka mahdollistavat tiedon keräämisen ja raportoinnin sosiaalityön vaikuttavuudesta. Tavoitteena on löytää keinoja tuottaa ja hyödyntää tietoa asiakkaiden sekä asuinalueiden hyvinvoinnin tiloista. 3 Suunniteltu kehittämistyö alueittain 3.1 Peruspalvelukeskus Aava Peruspalvelukeskus Aavan aikuissosiaalityössä keskitytään suunnitelmallisen sosiaalityön prosessin kehittämiseen ja vahvistamiseen. Tavoitteena on asiakkaan verkoston kytkeminen asiakassuunnitelmatyöhön sekä vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Suunnitelmana on rekrytoida kehittäjäasiakkaita, joiden avulla kehitetään moniammatillista asiakassuunnitelmatyötä, lisätään asiakkaan osallisuutta sekä luodaan mallia raportoinnin ja arvioinnin kehittämiseen. Kehittäjäasiakkaat rekrytoidaan paljon palveluita tarvitsevista asiakkaista. Mahdollisten kehittäjäasiakkaiden kartoitus tehdään peruspalvelukeskus Aavan kuntien sosiaalitoimistoissa helmikuun 2014 loppuun mennessä. Aavan alueella halutaan lisätä aikuissosiaalityön viestintää ja suunnitteilla on aikuissosiaalityön facebooksivut, joiden kautta voisi viestiä yleisistä ajankohtaisista asioista (esim. toimistojen aukioloajat, yhteishaut). Lisäksi nuorille on suunnitteilla suljettu facebook-ryhmä yhteistyössä työpajojen kanssa. SOS I-hankkeessa alkanut työttömyyden kokemusasiantuntija-pilotti jatkuu Nastolassa. Työttömyyden kokemusasiantuntija toimii vertaistuellisena ohjaajana Nastolan Työttömät ry:llä. Tavoitteena on kokemusasiantuntijan toimenkuvan kehittäminen ja työttömien äänen esiin nostaminen. Työttömyyden kokemusasiantuntija järjestää Nastolassa TYKE-toimintaa (Työttömien keskiviikko) noin kerran kuukaudessa (syksy 2013 alk.). Työttömyyden kokemusasiantuntija osallistuu Aavan aikuissosiaalityön kehittämistiimiin.
4 Aavan aikuissosiaalityössä halutaan mitata vaikuttavuutta yksilö-, henkilöstö-, kunta- ja päättäjätasolla (lainsäädäntö). Tavoitteena on, että sosiaalinen raportointi ja vaikuttavuus nähdään osana omaa työtä. Vaikuttavuuden arvioinnissa halutaan tuoda esiin, mitkä keinot toimivat ja mitkä eivät. Työskentelyn aikana on tarkoitus avata aikuissosiaalityön prosessi ja tehdä työ asiakkaille näkyväksi. Kehittäjäasiakkaiden seurantajakson aikana on tarkoitus tuottaa tietoa käytettyjen työmenetelmien ja palvelujen vaikuttavuudesta. KEVÄT 2014 SYKSY 2014 Ideointi Asiakkaiden kartoitus ja rekrytointi Kehittäjäasiakkaiden kanssa työskentely Kehittämistyön suunnitelman täsmentäminen Kehittämisen suunnittelu Suunnitelmallisen sosiaalityön ja osallisuuden kehittäminen sekä vahvistaminen kehittäjäasiakkaiden avulla Kohderyhmänä paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat Kehittäjäasiakkaiden rekrytointi Seurantajakso 6 kk Tiivis työskentely, menetelmien testaus, tiedon tuottaminen Jatkuva arviointi Kuvio 1 Peruspalvelukeskus Aavan kehittämisen päälinja 3.2 Peruspalvelukeskus Oiva Peruspalvelukeskus Oivassa kehittämistyön kohteeksi on valittu nuorten palvelut. Oivassa on tarkoituksena kehittää erityisesti työpajatoimintaa hyödyntäen nuorten kokemusasiantuntijuutta. Tarkoituksena on tehdä kehittämistyötä yhteistyössä työpajan työntekijöiden kanssa. Nuorten pajan ongelmana on ollut nuorten katoaminen. Osa nuorista keskeyttää toiminnan. Oivassa halutaan selvittää tarkemmin, miksi näin käy ja tuottaa kokemustietoa siitä, miten palvelua voisi kehittää. Oivassa halutaan etsiä keinoja siihen, miten nuoret saadaan mukaan palveluiden suunnitteluun. Oivassa kehittämistyötä tullaa suunnittelemaan ja tekemään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kehittämisen suunnittelu on aloitettu verkostotapaamisella, johon osallistuivat yksilövalmentajat, etsivän nuorisotyön, pajojen ja aikuissosiaalityön työntekijät. Keskustelua käytiin muun muassa siitä, miten nuorten ääni saadaan kuuluviin. Yhteistyössä ideoitiin aikuissosiaalityön jalkautumisesta nuorten pariin (esim. Sossucafen toteuttaminen työpajoilla). Nuorten palveluiden kehittämisen ideointia jatketaan keväällä 2014 aikuissosiaalityön ja nuorten työpajan työntekijöille toteutettavassa innopajassa. Tavoitteena on miettiä yhdessä sitä, miten nuorten työpajatoiminta vastaisi paremmin alueiden nuorten tarpeisiin.
5 Nuorten omia ajatuksia päätettiin selvittää kyselyllä, joka toteutetaan keväällä 2014. Kyselylomaketta postitetaan aikuissosiaalityön nuorille asiakkaille. Lomaketta jaetaan myös nuorisotyöntekijöiden avustuksella. Kyselyn yhteydessä on tarkoitus rekrytoida nuoria Nuorten ääni kehittäjäryhmään. Kehittäjäryhmässä on tarkoituksena pohtia muun muassa palveluiden toteuttamistapoja ja toimivuutta nuorten näkökulmasta. Kehittäjäryhmän prosessi ja sisältö suunnitellaan kevään 2014 aikana. Yhteisen kehittämisen ja eri toimijoiden välisen keskustelun kautta on tavoitteena vahvistaa aikuissosiaalityön roolia ja tuoda työstä nousevaa tietoa näkyväksi laajemmin (sosiaalinen raportointi). Aikuissosiaalityön tilastointitapoja ja tietojärjestelmän tilastointien koodeja pyritään kehittämään ja yhdenmukaistamaan alueellisesti. Tavoitteena on, että aikuissosiaalityöstä saataisiin jatkossa paremmin tilastotietoa. Oivassa on tavoitteena myös vahvistaa asiakassuunnitelmatyötä ja kirjallisten asiakassuunnitelmien tekemistä. KEVÄT 2014 SYKSY 2014 Ideointi Nuorten kysely ja rekrytointi Innopaja Kehittämistyön suunnitelman täsmentäminen Kehittäjäryhmän suunnittelu ja toteuttaminen Yhteistyötapaamin en eri toimijoiden kanssa ja kehittämisen ideointi Nuorten ääni - kyselyn toteuttaminen ja nuorten rekrytointi Nuorten ääni - kehittäjäryhmään Kuvio 2 Peruspalvelukeskus Oivan kehittämisen päälinja Innopajan toteuttaminen aikuissosiaalityön ja nuorten työpajan työntekijöille Nuorten kyselyn tulosten raportointi Kehittäjäryhmän suunnittelu ja aikataulutus Kehittäjäryhmään ilmoittautuneiden haastattelut Kehittäjäryhmän toteuttaminen
6 3.3 Lahden kaupunki Lahden kaupungin aikuissosiaalityössä on suunnitteilla uusi toimintamalli, joka on tarkoitus ottaa käyttöön 1.4.2014. Aikuissosiaalityön toimintamallin muutos toteutetaan osana SOS II -hankkeessa tehtävää aikuissosiaalityön kehittämistyötä. Aikuissosiaalityöhön perustetaan alkuarvioinnin ja kiireellisen tuen sekä suunnitelmallisen sosiaalityön tiimit. Suunnitelmallinen työ jakautuu nuorten tiimiin (alle 30-vuotiaat) ja aikuisten tiimiin (yli 30-vuotiaat). Erityisen tuen palvelut (Asunnottomien palvelut) sulautuvat osaksi näitä tiimejä. Toimintamallin muutoksen tavoitteena on kehittää aikuissosiaalityön palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja joustavuutta niin, että asiakkaiden asiat hoituvat parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on parantaa asiakkaiden palveluohjausta, jotta asiakas ohjautuu hänelle tarkoituksen mukaisiin palveluihin. Kehittämistyön tavoitteena on asiakkaan osallisuuden ja asiakkaan vaikutusmahdollisuuksien vahvistuminen. Aikuissosiaalityössä on tunnistettu uuden sosiaalihuoltolakiesityksen mukaiset työn uudet painopistealueet ja velvoitteet. Toimintamallin muutoksella pyritään varautumaan uuden lain tuomiin velvoitteisiin. Aikuissosiaalityön toimintamallin muutoksen katsotaan olevan Lahden kaupungin uuden strategian ja Sote 2015 - ohjelman mukainen kehittämistoimenpide: 1. kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä, 2. ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista, painopistealueena lapset, nuoret ja lapsiperheet, 3. toiminnan tuottavuutta ja laatua parannetaan ja 4. parannetaan henkilöstön työhyvinvointia ja kaupungin houkuttelevuutta työnantajana. Tavoitteena on tuottaa asiakaslähtöisiä aikuissosiaalityön palveluja joustavasti niin, että asiakkaan asia tulee hoidettu laadukkaasti ja yhdellä yhteydenotolla. Sosiaalikeskukseen tullessaan asiakkaan katsotaan olevan aina oikeassa ja häntä palvellaan niin hyvin ja joustavasti kuin mahdollista. Palvelujen tulee vastata siihen, mitä asiakkaat tarvitsevat. Muutoksen myötä aikuissosiaalityössä kehitetään ja tehostetaan uusien toimeentulotuen hakijoiden tilanteiden ja palvelutarpeiden kartoitusta sekä asiakkaiden palveluohjausta suunnitelmalliseen sosiaalityöhön ja muihin palveluihin. Tavoitteena on myös sosiaaliohjaajien osaamisen ja ammattitaidon nykyistä laajempi ja tarkoituksenmukaisempi käyttö asiakastyössä sekä sosiaaliohjauksen vahvistaminen sosiaalityön rinnalla. Toimintamallin tarkoituksena on vahvistaa suunnitelmallista sosiaalityötä ja mahdollistaa rakenteet suunnitelmalliseen sekä asiakkaita osallistavaan työskentelyyn sosiaalityössä. Tavoitteena on hyödyntää suunnitelmallisessa sosiaalityössä nykyistä laajemmin sosiaalisen luototuksen henkilöstön osaaminen talousasioiden hoitamisessa. Sosiaalityössä on tavoitteena myös kriisityön /kiireellisen toimeentulotukityön ja kertaluonteisen toimeentulotukityön eriyttäminen suunnitelmallisesta sosiaalityöstä, jotta suunnitelmallisen sosiaalityön asiakasprosessit olisivat jäsentyneempiä, tavoitteellisempia ja sosiaalityön vaikuttavuutta voitaisiin mitata. Tavoitteena on myös pysyä jatkossa 100 prosenttisesti toimeentulotuen lakisääteisissä käsittelyajoissa, jonka vuoksi toimeentulotuen käsittelyä tulee tehostaa nykyisestä. Toimeentulotuen prosessit tulee käydä läpi ja tehdä niistä sujuvia ja asiakaslähtöisiä. Tavoitteena on myös työn mielekkyyden ja työhyvinvoinnin lisääntyminen luomalla uudessa toimintamallissa mahdollisuuksia keskittyä/erikoistua tiettyihin asioihin. Aikuissosiaalityön uudet palveluprosessit tullaan kuvaamaan ja prosessien toimintaa seurataan suunnitelmallisesti maaliskuusta joulukuuhun 2014. Hankkeen aikana on tarkoituksena tehdä myös palvelukuvaukset ja mallintaa palvelupolku asiakasnäkökulmasta. Toimintamallia ryhdytään arvioimaan case-asiakkaiden kanssa syksyllä 2014.
7 Lahdessa on tavoitteena myös nuorten osallisuutta vahvistavan ryhmätoiminnan pilotoiminen. Lahden aikuissosiaalityöhön kuuluvassa sosiaalisessa luototuksessa on suunnitteilla nuorten 8-10 kokoontumiskerrasta rakentuvan talousryhmän pilotoiminen mahdollisesti syksyllä 2014. Ryhmään tavoitellaan 12 toimeentulotuen asiakasta. Ryhmässä on tavoitteena käydä keskustelua arkitalouteen, velkaantumiseen ja asumiseen liittyvistä asioista. Suunnitelmana on hyödyntää toteutuksessa luovia menetelmiä ja videokuvausta. SYKSY 2013 KEVÄT 2014 SYKSY 2014 KEVÄT 2015 Uuden toimintamallin suunnit-telu Uusi toimintamalli 1.4.2014 alkaen Prosessi- ja palvelukuvaukset Tiedottaminen Arviointi Työtapojen ja mallien kehittäminen Suunnitelmallisen sosiaalityön ja toimeentulotuen suunnittelutyöryh mät Toimintamallin muutoksen ohjausryhmä Alkuarvioinnin ja kiirellisen tuen tiimi Suunnitelmallisen työn tiimit (nuoret alle 30- vuotiaat ja aikuiset) Verkostopäivä 8.4.2014 Tiedotteet Esitteet Toimintamallin onnistumisen arviointi eri näkökulmista (asiakas, työntekijä, työyhteisö, yhteistyötahot) Suunnitelmallisen työn kehittäminen Vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen Kirjaamiskäytöntö jen kehittäminen Nuorten talousryhmän suunnittelu ja toteuttaminen (sosiaalinen luototus) Jalkautuminen pilotointi yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa jatkuu edellisestä hankkeesta Kuvio 3 Lahden aikuissosiaalityön kehittämisen päälinja 3.4 Kaikille alueille yhteinen Uutta suuntaa -pilotti Päijät-SOS -tiimin pyrkimyksenä on ollut vahvistaa maakunnallista keskustelua ja yhteistä kehittämistyön suunnittelua SOS II-hankkeeseen. Ajatuksena on ollut suunnitella hankkeeseen jotakin yhteistä kehitettävää, mitä tehtäisiin kaikilla hankkeessa mukana olevilla alueilla. Päijät-SOS tiimi esitti alustavan idea aikuissosiaalityön case-asiakkaiden seurannan toteuttamisesta syksyllä 2013, kun hankkeessa tehtävää kehittämistyötä lähdettiin suunnittelemaan alueilla. Peruspalvelukeskus Aavassa tartuttiin tähän ideaan. Pilotin tarkoitus ja alustava prosessisuunnitelma esitettiin OSA- ja SORA-työryhmille työntekijöille alkuvuodesta 2014. Aikuissosiaalityön työntekijät valitsevat tietyin perustein joitakin asiakaita kehittäjäasiakkaiksi Uutta suuntaa pilottiin. Peruspalvelukeskus Aavassa on ajateltu valita sellaisia asiakkaita, jotka käyttävät paljon palveluita. Kehittäjäasiakkaiden kanssa työtä pyritään tekemään moniammatillisella työotteella ja erilaisia työtapoja sekä menetelmiä hyödyntäen. Peruspalvelukeskus Oivassa tutkimusasiakkaiksi voisi valita nuoria asiakkaita, joiden kanssa kehitettäisiin työpajatoimintaa ja kokeilla eri tavalla toimimista. Lahden kaupungissa tutkimusasiakkaat voisivat toimia uuden toimintamallin arvioitsijoina. Pilotoinnin aikana voitaisiin mallintaa suunnitelmallista sosiaalityötä sekä alkuarviointityötä.
8 Kehittäjäasiakkaiden asiakasprosessin aikana kokeillaan erilaisia menetelmiä ja tapoja tehdä työtä. Pilotin aikana kokeillaan vaikuttavuuden arviointia ja sosiaalista raportointia. Prosessin aikana tuotetaan tietoa aikuissosiaalityön asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksista, työn vaikutuksista ja palveluiden toimivuudesta. Samalla on mahdollista myös mallintaa suunnitelmallisen sosiaalityön prosessia ja sosiaalisen raportoinnin rakennetta osaksi asiakastyötä. Tutkimuksellinen lähestymistapa asiakastyöhön voi vahvistaa tutkivaa ja reflektoivaa työotetta omassa työssä sekä auttaa huomioimaan sellaisia asioita, jotka muuten saattaisivat jäädä huomioimatta. Ajatuksena on, että kehittäjäasiakkaiden kanssa tehdään jotakin toisin. Kehittäjäasiakkaita tavataan tiiviimmin ja suunnitelmallisesti. Heille tehdään asiakassuunnitelma ja se tarkastetaan sovitusti. Asiakastyössä hyödynnetään erilaisia työmenetelmiä ja yhteistyötä. Työn vaikuttavuutta arvioidaan AVAIN-mittarin pohjalta tehdyllä kevyellä arviointilomakkeella (webropo-kyselyl). Tutkimusasiakkailta kerätään asiakaspalautetta joka tapaamisen jälkeen. Tutkimusjakson alussa ja päätyttyä tehdään asiakaspalautekysely. Työntekijöiden ajatuksia selvitetään työntekijäkyselyllä prosessin alussa ja lopussa. Työntekijät kirjoittavat tutkimusjakson ajan tutkimuspäiväkirjaa kunkin asiakkaan kohdalta ja tekevät huomioita omasta toiminnastaan sekä asiakkaan edistymisestä. Tässä vaiheessa pilotointia lähtee toteuttamaan vain peruspalelukeskus Aava. Peruspalvelukeskus Oivassa ja Lahdessa resurssit on kodistettu muuhun kehittämistyöhön. Oivan ja Lahden osalta pilotoinnin toteuttamista suunnitellaan vasta Aavan pilotoinnista saatujen kokemuksien jälkeen. Kuvio 4 Uutta suuntaa -pilotin prosessiluonnos Suunnitelmallisen työn ja sosiaalisen raportoinnin mallintaminen Seurantasjakso 6 kuukautta Päätös viimeistään helmikuussa 2015 SEURANTAJAKSON SUUNNITTELU KEHITTÄJÄASIAKKAIDEN VALITANTA JA REKRYTOINTI ASIAKASTYÖN TOTEUTTAMINEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Millä perusteilla asiakkaat valitaan? Kuinka monta asiakasta valitaan? Mitä asiakkaiden kanssa tehdään toisin? Prosessin kuvaus Kyselyiden ja dokumenttien työstäminen Tehdään jotakin toisin Kehittäjäasiakkaiden rekrytoiminen mukaan, hankkeen ja pilotin kuvaaminen Suostumuslomakkeet asiakkaille (lupa tiedon keräämiseen ja hyödyntämiseen) Case-kuvaukset asiakkaista (asiakassuunnitelmat) Asiakas täyttää asiakaspalautekyselyn Alkukysely työntekijöille Kehittäjäasiakkaan tapaamiset säännöllisesti ja suunnitelamallisesti Asiakassuunnitelman laatiminen ja tarkistaminen(3 kk ja 6 kk) Vaikuttavuuden arviointikysely (3 kk ja 6 kk) Asiakaspalautteen kerääminen joka käynnin yhteydessä Asiakaspalautekysely seurantajakson päätyttyä Työntekijä kirjoittaa huomioitaan päiväkirjaan tapaamisten jälkeen Loppukysely työntekijöille Asiakastapaamiset suunnitelmavaiheessa viikoittain ja sen jälkeen vähintään 2 kertaa kuukaudessa Kehittäjäasiakkaan prosessin kuvaus Asiakaspalautteiden koonti Työntekijöiden päiväkirjojen koonti Vaikuttavuuden arviointi Mikä toimi ja mikä ei? Muutoksen kuvaus Yhteenveto kaikista asiakkuuksista Aineiston analysointi ja raportointi huhtikuuhun 2015 mennessä
9 4 Päijät-Hämeen tiimin kehittämissuunnitelma Arviointi SOS-hankkeen sisäinen arviointi toteutetaan vertaisarviointina. Päijät-SOS tiimi arvioi Pohjanmaan alueen kehittämistyötä 15.4.2014. Päijät-Hämeen kehittämistyötä arvioidaan syksyllä 2014 ja arvioinnin toteuttaa Tampereen tiimi. Päijät-Hämeen arviointiakvaario järjestetään keväällä 2015. Lisäksi Päijät-Hämeen pilotteja arvioidaan myös ulkopuolisen näkökulmasta (esimerkiksi toisen alueen aikuissosiaalityön työntekijät). Tämä toteutetaan puoli päivää kestävällä arviointiareenalla. Tarkoituksena on, että aikuissosiaalityön työntekijät esittelevät omaa kehittämistä, jonka jälkeen toisen alueen työntekijät esittävät oman arvion. Koulutus Rakenteellinen sosiaalityö Päijät-Hämeessä suunnitellaan toteutettavaksi rakenteelliseen sosiaalityöhön liittyvä koulutus, jossa yhdistyvät teoria, keinot ja taidot. Koulutukseen sisältyy osioita ryhmänohjaukseen, vaikuttamistyöhön, tapahtumien järjestämiseen, viestintään ja sosiaaliseen mediaan liittyen. Koulutus voidaan toteuttaa työpajamallilla syksyllä 2014. Teemapäivät ja SOS-klubit SOS-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Päijät-SOS järjesti alueellaan teemapäiviä muun muassa sosiaalityön sisältöihin, menetelmiin ja ajankohtaisiin asioihin liittyen. Aikuissosiaalityön SOS-klubi -toiminta käynnistettiin vuoden 2013 aikana. SOS-klubin tavoitteena on koota yhteen päijäthämäläisiä aikuissosiaalityön työntekijöitä ja herätellä sosiaalityön sisällöllistä keskustelua ajankohtaisiin teemoihin liittyen. Molempia tilaisuuksia on tarkoitus jatkaa Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen aikana. Päijät-SOS, Poimu- sekä LasSe hankkeet toteuttavat yhteistyönä Kohteesta kumppaniksi teemapäivän 20.2.14. Päivän sisältää sosiaalityön kehittämisen tarpeita ja tapoja. Päijät-SOS järjestää asiakaspalveluun ja suunnitelmalliseen työhön liittyvän teemapäivän aikuissosiaalityön työntekijöille 15.5.14. Vuoden 2014 ensimmäisen SOS-klubi toteutettiin 14.1., jolloin teemana oli ylisukupolvinen syrjäytyminen. Seuraava SOS-klubi järjestetään 30.9., jolloin mahdollisia teemoja ovat vaikuttavuuden arviointi / tutkimus /tutkiva työote.
Kuvio 5 Päijät-Hämeen tiimin suunnitelmia 10 Välitä vaikuttavasti työpaja Sossun ääni kuuluviin Rakenteellinen vaikuttaminen työpaja Arviointi Pohjanmaan vertaisarviointi 15.4.2014 P-SOS vertaisarviointi Tampere toteuttaa syksyllä 2014 Arviointiakvaario kevät 2015 Pilottien arviointi arviointi myös ulkopuolisen silmin ½ päivän Arviointiareena kevät 2015 Koulutus Rakenteellinen sosiaalityö Teoria, keinot ja taidot ryhmänohjaus tapahtumien järjestäminen viestintä, some vaikuttamistyö työpajatyyppisesti koulutuksen aikana luodaan prosessi ja toteuttamissuunnitelma rakenteelliseen sosiaalityöhön (valitaan teema ja kohderyhmä) Toteutus keväällä 2015! Päijät-SOS Teemapäivät 20.2.14 Kohteesta kumppaniksi 15.5.14 Asiakaspalvelu ja suunnitelmallinen työ SOS-klubit 14.1.14 Ylisukupolvinen syrjäytyminen 30.9.14 Vaikuttavuuden arviointi / tutkimus, tutkiva työote helmikuu 2015? 5 Päijät-Hämeen tiimi Päijät-Hämeen tiimin työntekijöinä toimivat projektipäällikkö ja projektisuunnittelija, jotka työskentelivät sosiaalialan osaamiskeskus Versossa Lahdessa. Verso on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän liikelaitos. Projektipäällikön työsuhde kestää 30.9.2015 ja projektisuunnittelijan 31.8.2015 asti. Projektipäällikkö johtaa Päijät-Hämeen SOS II hankkeen tavoitteiden mukaista kehittämistyötä ja vastaa raportoinnista sekä talouteen liittyvistä asioista. Projektipäällikkö kuuluu SOS II hankkeen johtotiimiin, jossa suunnitellaan ja linjataan kehittämistyötä sekä RAKE-tiimiin (rakenteellinen työn). Projektisuunnittelija vastaa viestinnän suunnittelusta ja kuuluu SOS II hankkeen viestintätiimiin sekä OSAtiimiin (osallisuus). Tiimin vastuualueet on jaettu tavoitteittain. Projektipäällikkö vastaa arvioinnin ja raportoinnin mallien kehittämiseen liittyvistä asioista ja projektisuunnittelija osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittämiseen liittyvistä asioista. Työntekijät vastaavat tavoitteiden mukaisiin teemoihin (osallisuus ja sosiaalinen raportointi) perustettujen työryhmien suunnittelusta ja vetämisestä sekä aihealueeseen liittyvästä muusta suunnittelutyöstä. Työntekijöiden vastuita on jaettu myös alueittain. Projektipäällikkö on vastuutyöntekijä peruspalvelukeskus Oivan kunnille ja projektisuunnittelija peruspalvelukeskus Aavan kunnille.
11 6 Alueelliset työryhmät ja asiantuntijaryhmä Päijät-Hämeen kehittämistyön suunnittelua varten on perustettu kaksi työryhmää: OSA (osallisuus) työryhmä ja SORA (sosiaalinen raportointi) työryhmä. Työryhmiin on nimetty edustajan kaikilta alueilta. Mukana työryhmissä on sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja lähiesimiehiä. Työryhmissä suunnitellaan SOS II hankkeen kehittämistyötä ja mietitään, mitä omalla alueella voitaisiin pilotoida. Työryhmien tarkoituksena on myös lisätä maakunnallista keskustelua ja yhdessä tekemistä. Päijät-Hämeen kehittämistyön tueksi on perustettu asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmään on nimetty edustajat OSA -työryhmästä ja SORA -työryhmästä. Asiantuntijaryhmään kuuluvat myös alueiden sosiaalijohtajat sekä sosiaalialan osaamiskeskus Verson kehittämispäällikkö tai johtaja. Asiantuntijaryhmän tarkoituksena on vahvistaa hankkeeseen ja aikuissosiaalityöhön liittyvää sisällöllistä keskustelua. Asiantuntijaryhmässä mietitään aikuissosiaalityön tiedontuotantoa ja sitä, miten sosiaalista tietoa voitaisiin tuoda näkyväksi. Tarvittaessa asiantuntijaryhmään voidaan pyytää asiantuntijoita myös muilta aloilta. Asiantuntijaryhmän keskustelunvetäjänä toimii projektipäällikkö ja sihteerinä projektisuunnittelija. Kuvio 6 Kehittämistyön organisaatio Asiantuntijaryhmä Hanketyöntekijät tekevät asialistan ja kokouskutsun Aava: Pirkko Valtanen, Siv Pelkonen, Saara Lius Oiva: Eija Mustonen, Taru Koivisto, Jonna Hallberg Lahti: Leila Kankainen, Tarja Laukkanen, Maarit Laitinen, Tuula Carroll, Taina Nurmikumpu, Sanna Mutikainen, Pirjo Laveri Verso: Kirsi Kuusinen-James SOS-hanke: Päivi Krook, Sanna Keskikylä, Tanja Mäkelä OSA työryhmä Vastuutyöntekijä: Tanja Mäkelä Aava: Susanna Holopainen, Siv Pelkonen Oiva: Taru Koivisto, Marjo Airola-Passoja, Päivi Saksman (Eija Mustonen mahdollisuuksien mukaan) Lahti: Pirjo Laveri, Eva Tuovinen ja Taina Nurmikumpu SORA työryhmä Vastuutyöntekijä: Sanna Keskikylä Aava: Antti Lehmonen, Kati Raatikainen, Saara Lius Oiva: Mira Koskela, Jonna Hallberg, Johanna Laitinen, Eija Mustonen Lahti: Tuula Carroll, Sanna Mutikainen ja Arja Ylönen (Lyhty) Aava Vastuutyöntekijä Tanja Mäkelä Oiva Vastuutyöntekijä Sanna Keskikylä Lahti Vastuutyöntekijä voidaan jakaa aiheen mukaan (osa/sora)
12 5 Rahoitus Päijät-Hämeen tiimin kokonaisbudjetti on 285 313 euroa, joista kuntien ja kuntayhtymien omarahoitus osuus on 71 328 euroa. Päijät-Hämeen tiimin kulut laskutetaan sosiaalialan osaamiskeskus Verson toimesta Tampereen kaupungilta sovitun laskutusaikataulun mukaisesti. Päijät-Hämeen budjetti 2013 2015 Vuosi Vuosi Vuosi Yhteensä 2 013 2 014 2 015 Henkilöstömenot, joista 20 000 117 800 85 000 222 800 Projektiin palkattava henkilöstö 20 000 117 800 85 000 222 800 Työpanoksen siirto kunnalta* Palvelujen ostot yhteensä, josta 3 800 23 800 24 713 52 313 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 1 500 10 000 12 213 23 713 Painatukset ja ilmoitukset 400 1 800 2 000 4 200 Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 400 3 500 3 000 6 900 Matkustus- ja kuljetuspalvelut 1 000 4 000 3 000 8 000 Koulutus- ja kulttuuripalvelut 500 3 000 3 000 6 500 Muut palvelujen ostot 1 500 1 500 3 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 500 1 000 500 2 000 Vuokrat 800 4 000 3 400 8 200 Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset 25 100 146 600 113 613 285 313 25 100 146 600 113 613 285 313 Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus 6 275 36 650 28 403 71 328 Muu julkinen rahoitus Haettava valtionavustus 18 825 109 950 85 210 213 985
13 6 Aikataulutus Oheiseen taulukkoon on kirjattu kaikki Päijät-SOS tiimin tähän mennessä sovitut tapahtumat. Tämä kalenteri muokkautuu suunnitelmien edetessä. Päijät-SOS -tiimin kalenteri Tapahtuma Aika Asiantuntijaryhmän kokoukset 2.12.2013 14.3.2014 3.6.2014 OSA-työryhmän kokoukset 6.11.2013 11.12.2013 Syksyn 2014 ja kevään 2015 ajat sovitaan 3.6.2014 kokouksessa 20.1.2014 11.2.2014 (OSA ja SORA) 17.3.2014 5.5.2014 SORA-työryhmän kokoukset 5.11.2013 9.12.2013 21.1.2014 11.2.2014 (OSA ja SORA) 18.3.2014 6.5.2014 SOS-klubit ym. SOS-klubi 14.1.2014 / Ylisukupolvinen syrjäytyminen Verson Aamukahvit 11.3.2014 / Hyvinvointiongelmien ylisukupolviset jatkumot kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten elämässä SOS-klubi 30.9.2014 SOS-klubi helmikuu 2015 Teemapäivät ja seminaarit Kohteesta kumppaniksi teemapäivä 20.2.2014 /Aiheena sosiaalityön kehittämisen tarpeet ja tavat Teemapäivä 15.5.2014 / Asiakaspalvelu ja suunnitelmallinen työ Hyvät käytännöt seminaari kevät 2015 (?)
14 Liitteet Päijät-SOS tiimin Suunta suunnitelma
15
16
Päijät-SOS tiimin vuosikello 2014 17