Tampere Pöytäkirja 11/2016 1 (93) Aika 13.12.2016, klo 16:00-20:10 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 109 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 110 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen 111 Pöytäkirjan tarkastus 112 Ajankohtaiset asiat 113 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Myllypuro, Kolmenkulman toisen osan työpaikka-alueen asemakaava, asemakaava nro 8189 114 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Koivistonkylä - Ilokkaanpuisto, Nirva - Hylliniitynkatu ja Hylliniitynpuisto, täydennysrakentaminen, asemakaava nro 8617 115 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, IX (Tampella) ja X (Jussinkylä), Työnpuisto ja Vapriikinraitti, asemakaava nro 8652 116 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Nalkala (III), Kaakinmaa (VI), Ratina (XIII), Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaava nro 8581 117 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Lakalaiva, Rautaharkko ja Taatala, Tampereen seudun keskuspuhdistamo (Sulkavuori), asemakaava nro 8610 118 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, XXII (Hatanpää) ja Rantaperkiö, Tampereen seudun keskuspuhdistamo (Vihilahti), asemakaava nro 8611 119 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Rantaperkiö ja Rautaharkko, Tampereen seudun keskuspuhdistamo (Sulkavuori-Vihilahti) maanalainen asemakaava nro 8612 120 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, XXII (Hatanpää), Tampereen seudun keskuspuhdistamo (Vihilahti- Viinikanlahti), maanalainen asemakaava nro 8613 121 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Ristinarkku, Veijanmäenkatu 4 ja katualuetta, asemakaava nro 8510 122 Suunnittelutarvehakemus, omakotitalon ja talousrakennuksen rakentaminen, määräala tilasta Terälahti 837-703-3-222 sekä tila Teräperä 837-703-3-62, Kapeentie 8
Tampere Pöytäkirja 11/2016 2 (93) 123 Poikkeamishakemus, asuinrakennuksen laajentaminen, Petsamo-390-214, Mutkakatu 55 124 Poikkeamishakemus, asuinrakennuksen laajentaminen, Pappila-5552-2, Kukkoinkivenkatu 4 125 Poikkeamishakemus, asuinrakennuksen ja talousrakennusten rakentaminen, Ala-Pispala-1183-4, Pohjanmaantie 24 126 Nopeusrajoitusjärjestelmän päivittäminen 127 Ei julkinen 128 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus
Tampere Pöytäkirja 11/2016 3 (93) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Salmi Pekka, puheenjohtaja Stenhäll Jaakko, varapuheenjohtaja, poistui 19:36 Ahonen Reeta Hyötynen Kalle Höyssä Matti, poistui 19:23 Niemelä Kari Raevaara Aarne Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina Strömberg Hannele Tervo Anne Jokinen Tarja, varajäsen Sasi Ilkka, kaupunginhallituksen edustaja Harjuntausta Anneli, sihteeri, pöytäkirjanpitäjä Nurminen Mikko, johtaja, ovo. tilaajapäällikkö Hurme Taru, suunnittelujohtaja Karppinen Elina, asemakaavapäällikkö Kantola Petri, vs. rakennuttamispäällikkö Vandell Ari, suunnittelupäällikkö Hyry Anna-Leea, viestintäpäällikkö Murtonen Tommi, Nuorisovaltuuston edustaja Heinonen Timo, toimitusjohtaja, Keskuspuhdistamo Oy, poistui 17:15 Ahponen Marjut, projektiarkkitehti, poistui 17:15 Hautamäki Ranja, johtava erikoissuunnittelija, poistui 17:45 Kalliolaakso Jaana, liikenneinsinööri, poistui 18:42 Laakkonen Iina, projektiarkkitehti, poistui 20:08 Liimola Anne Allekirjoitukset Salmi Pekka Puheenjohtaja Anneli Harjuntausta Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Kalle Hyötynen Kari Niemelä
Tampere Pöytäkirja 11/2016 4 (93) Pöytäkirjan nähtävänäolo Nähtävillä 16.12.2016 Kirjaamo, Puutarhakatu 6, Tampere Anneli Harjuntausta, sihteeri, pöytäkirjanpitäjä
Tampere Pöytäkirja 11/2016 5 (93) 109 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Todettiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
Tampere Pöytäkirja 11/2016 6 (93) 110 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Päätös Myönnettiin. Päätösehdotus oli Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus :n Ajankohtaiset asiat ajaksi toimitusjohtaja Timo Heinoselle Keskuspuhdistamo Oy:stä ja projektiarkkitehti Marjut Ahposelle, johtava erikoissuunnittelija Ranja Hautamäelle ja liikenneinsinööri Jaana Kalliolaaksolle sekä projektiarkkitehti Iina Laakkoselle.
Tampere Pöytäkirja 11/2016 7 (93) 111 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Valittiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan jäsenet Kalle Hyötynen ja Kari Niemelä sekä varalle Matti Höyssä. Perustelut Pöytäkirja on allekirjoitettavana keskusvirastotalossa viimeistään 15.12.2016.
Tampere Pöytäkirja 11/2016 8 (93) 112 Ajankohtaiset asiat Päätös Merkittiin. Esittelijä: Mikko Nurminen Päätösehdotus oli Katsaus merkitään tiedoksi. Perustelut Johtaja. ovo. tilaajapäällikkö Mikko Nurmisen katsaus ajankohtaisiin asioihin. - Keskuspuhdistamon asemakaavat; projektiarkkitehti Marjut Ahponen ja toimitusjohtaja Timo Heinonen/Keskuspuhdistamo Oy - Hämeenkadun pintamateriaalit; johtava erikoissuunnittelija Ranja Hautamäki ja liikenneinsinööri Jaana Kalliolaakso - Eteläpuiston asemakaavan esittely, projektiarkkitehti Iina Laakkonen. Merkittiin, että projektiarkkitehti Marjut Ahponen esitteli Keskuspuhdistamon asemakaavat, toimitusjohtaja Timo Heinonen oli asiantuntijana läsnä. Ahponen ja Heinonen poistuivat kokouksesta esityksestä käydyn keskustelun jälkeen klo 17.15. Merkittiin, että liikenneinsinööri Jaana Kalliolaakso ja johtava erikoissuunnittelija Ranja Hautamäki esittelivät Hämeenkadun pintamateriaalit. Hautamäki poistui kokouksesta klo 17.45 ja Kalliolaakso klo 18.42. Ajankohtaisten asioiden tässä vaiheessa puheenjohtaja esitti kokoukseen 15 minuutin taukoa. Tauon jälkeen projektiarkkitehti Iina Laakkonen esitteli Eteläpuiston asemakaavan. Merkittiin, että Matti Höyssä poistui kokouksesta esityksen aikana klo 19.23 ja Jaakko Stenhäll esityksestä käydyn keskustelun aikana klo 19.36. Laakkonen poistui kokouksesta esityksen ja siitä käydyn keskustelun jälkeen klo 20.08.
Tampere Pöytäkirja 11/2016 9 (93) Yhdyskuntalautakunta, 113, 13.12.2016 Yhdyskuntalautakunta, 98, 29.11.2016 113 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Myllypuro, Kolmenkulman toisen osan työpaikka-alueen asemakaava, asemakaava nro 8189 TRE:1216/10.02.01/2016 Yhdyskuntalautakunta, 13.12.2016, 113 Valmistelija / lisätiedot: Kinttula Vesa Valmistelijan yhteystiedot Projektiarkkitehti Vesa Kinttula, puh. 040 8007901, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh 040 8063149, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Johtaja, ovo. tilaajapäällikkö Mikko Nurminen peruutti esityksen. Asia poistettiin esityslistalta. Esittelijä: Elina Karppinen Päätösehdotus oli Hyväksytään asetettavaksi nähtäville 5.9.2016 päivätty ja 21.11.2016 tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8189 ja esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Perustelut Asia jäi pöydälle 29.11.2016. Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa. Lausunnot Asemakaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunnot Pirkanmaan ELY-keskukselta, Pirkanmaan Liitolta, Pirkanmaan maakuntamuseolta, Liikennevirastolta (TraFi), Turvallisuus- ja kemikaalikeskukselta (TUKES), Finavialta, Nokian Kaupungilta ja Ylöjärven kaupungilta. Liitteet 1 1 Liite: Asemakaavan seurantalomake 2 2 Liite: Selostus 3 3 Liite: Asemakaavakartta 4 4 Liite: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 5 Oheismateriaali Havainnepiirros 6 6 Oheismateriaali Liittyminen lähiympäristöön 7 7 Oheismateriaali Viheryleissuunnitelma
Tampere Pöytäkirja 11/2016 10 (93) 8 8 Oheismateriaali Viranomaisneuvottelun muistio 9 9 Oheismateriaali Valmisteluaineiston palaute ja vastineet 10 10 Oheismateriaali Kooste mielipiteistä, osallistumis- ja 11 11 Oheismateriaali Natura-arvioinnin tarveharkinta, yhteenveto 12 12 Oheismateriaali Hulevesien hallintasuunnitelma 13 13 Oheismateriaali Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti 14 14 Oheismateriaali Maaperä, massaleikkaukset 15 15 Oheismateriaali Vesihuoltosuunnitelma 16 16 Oheismateriaali Liikenneselvitys 17 17 Oheismateriaali Katujen yleissuunnitelma 18 18 Oheismateriaali Arkeologinen inventointi 19 19 Oheismateriaali Yritysvaikutusten arviointi Yhdyskuntalautakunta, 29.11.2016, 98 Valmistelijat / lisätiedot: Karppinen Elina Päätös Puheenjohtajan esityksestä asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Esittelijä: Elina Karppinen Päätösehdotus oli Hyväksytään asetettavaksi nähtäville 5.9.2016 päivätty ja 21.11.2016 tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8189 ja esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Perustelut Myllypuro. Asemakaava koskee virkistys-, erityis-, suojelu- ja katualuetta sekä kaupunginosan rajaa. Asemakaavan muutos koskee liikenne- ja erityisaluetta. Asemakaava nro 8189 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostuksen tiivistelmä, joka koskee 5.9.2016 päivättyä ja 21.11.2016 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8189. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Kaava-alueen sijainti ja luonne Metsäinen, soinen ja rakennukseton kaava-alue sijaitsee n. 10 km länteen kaupungin keskustasta Myllypuron kaupunginosassa. Alueella ei ole asemakaavaa yleisen tien ja asemakaavan no 7745 suojaviheralueita lukuun ottamatta. Suunnittelualue rajoittuu idässä pääosin Valtatien 3 liikennealueen länsirajaan, pohjoisessa Leppiojan luonnonsuojelualueen eteläpuolisiin alueisiin sekä lännessä ja etelässä Nokian kaupungin rajaan. Kaavan lähivaikutusalueelle itä- puolelle sijoittuu rakentamisen alainen Myllypuron vaiheen 1 asema- kaavoitettu alue ja mm.
Tampere Pöytäkirja 11/2016 11 (93) Sandvik Mining and Construction Oy:lle kuuluvia tuotanto- ja toimistorakennuksia. Alueen poikki kulkee Juhan- suolta laskeva ojauoma, johtaen alueen itäpuolelle Myllypuron Natura- ja luonnonsuojelualueelle. Kaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on, alueen erityiset luontoarvot huomioiden, mahdollistaa korkeatasoisen ja toimivan toimistoja työpaikka- sekä teollisuusalueen rakentuminen Clean Tech tyyppisen kierto- talouden yritystoimintaa varten. Kaavaratkaisussa tavoitellaan joustavuutta, ajatellen tulevaa rakentamista, toimintoja sekä toteutusaikataulua. Asemakaavan laatiminen perustuu Myllypuron osayleis- kaavaan, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 17.12.2008. Osayleiskaava sai lainvoiman 22.1.2009. Osayleiskaavassa kaavaalue on osoitettu teollisuus- ja työpaikka-alueiksi sekä keskeisin osin suojaviher- ja lähivirkistysalueiksi. Pirkanmaan 2. liikenneja logistiikka vaihemaakuntakaavassa ja Maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa, on asemakaava-alueelle osoitettu raideliikenteen yhteystarve Valtatien 3 viereen länsipuolelle. Kaavaprosessin vaiheet Alueen asemakaavoitus sisältyy Tampereen kaupungin asemakaavoitusohjelmaan 2016-2018. Asemakaava kuulutettiin vireille 25.2.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asemakaavoituksesta oli nähtävillä 25.2. 10.3.2016. OAS:sta jätettiin palautetta seuraavilta tahoilta: Pirkanmaan maakuntamuseo (vanhojen rajamerkkien inventointitarve); Ylöjärven kaupunki (katuyhteyden mahdollistaminen pohjoisen suuntaan); Caruna Oy (huomautti 110 kv sähkölinjan sijoittumisesta kaava-alueen tuntumaan), lähialueen asukas ilmaisi huolensa liikennemeluhaitasta. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 19.4.2016. Neuvotteluun osallistuivat Tampereen kaupungin ja WSP Finland Oy:n lisäksi Ylöjärven kaupungin, Nokian kaupungin, Pirkanmaan ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen, edustajat. Neuvottelussa käytiin läpi OAS:sta saatu palaute sekä keskusteltiin Tampereen läntisestä oikoratavarauksesta; Myllypuron Natura-alueen ja hajuheinäesiintymien huomioimisesta sekä laadittavista selvityksistä. Viranomaisneuvottelun muistio on liitteenä 3. Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 8.9. -6.10.2016, josta jätettiin palautetta seuraavilta tahoilta: Liikennevirasto (ratavaraus); Ylöjärven kaupunki (seudulliset virkistysyhteydet); Kaupunkimittaus (nimistö); Tampereen polkupyöräilijät ry (polkupyöräyhteydet kunnossa); Metsänhoitoyhdistys (tieyhteystarve); Pirkanmaan liitto (maakuntakaavaehdotuksen 2040, ratasuunnitelmien sekä ylijäämämaa-ainesten huomioiminen); ELY (Natura-tarveharkinta-, Hajuheinät, Valkolehdokit); Tampereen vesi (vesihuollon suunnitelma); Pirkanmaan maakuntamuseo (arkeologinen inventointi). Tampereen energiantuotanto Oy (kaukolämpölaitos) ja Tampereen Sähköverkko Oy (muuntamotarpeet). Palautekooste on nähtävillä
Tampere Pöytäkirja 11/2016 12 (93) internet sivuilla ja palauteyhteenveto vastineineen on kaavan liitteenä 4. Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaava koostuu (KT-9) toimisto-, työpaikka-, liike, - varasto- ja (TY-21) teollisuusrakentamisen korttelialueista, joita on tarkoitus käyttää kiertotalouden yritystoimintaan, tutkimukseen, tuotantoon, liiketoimintaan sekä alan opetukseen ja kehittämiseen. Asemakaavassa Juhansuon lehmusmetsikkö on rajattu ja merkitty luonnonsuojelualueeksi. Viheralueilla turvataan luonnonarvoja kuten hajuheinäesiintymiä, alueen vesisuhteita, olevien purouomien säilyttämismahdollisuuksia sekä varauksia hulevesien alueellisille viivytysaltaille. Lisäksi kaava-alueella osoitetaan korttelien tarpeisiin katualueet. Asemakaavassa on huomioitu Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan (liikenne- ja logistiikka), raideliikenteen yhteystarve ja maakuntakaavan 2040 valmistelussa esitetty raideliikenteen käytävä asemakaavan esittämään maankäyttöön. Asemakaavan mitoitus Asemakaava-alueen laajuus on noin 100 ha, josta rakennettavia korttelialueita noin 57 h. (KT-9) korttelialueilla on rakennusoikeutta noin 135 000 k-m2, joista voidaan enintään 1/3 osoittaa myyntipinta- alaa; (TY-21) alueilla noin 94 000 k-m2, joista voidaan enintään 20 % osoittaa liike- ja toimistotiloina ja erityisalueella (E-11) noin 8700 k- m2. Rakennusoikeutta kerrosalaneliömetreinä, on yhteensä 238 666 k-m2. Pysäköinti- ja polkupyöräpaikkojen määrittely esitetään ratkaistavaksi rakennusluvan yhteydessä perustuen arvioitaviin käyttäjämääriin. Suojaviheralueita (EVS, EV-11) osoitetaan noin 16 ha ja lähivirkistysalueita (VL-4) noin 12 ha. Asemakaavan keskeiset vaikutukset Vaikutukset Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Asemakaavalla mahdollistetaan kerrosalan ja kiertotalouteen liittyvien työpaikkojen tuntuva lisääminen. Asemakaava tukee elinkeinoelämän kasvua mahdollistamalla uusia työpaikkoja sekä myymälätilaa. Kaava osoittaa viheraluevarauksia vesistönhallintaja ympäristönsuojelutarpeisiin ja lähivirkistykseen. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaihtelevasta topografiasta johtuen, korttelialueilla on varauduttava maarakennus- ja tasoitustöihin. Suurin osa alueesta on moreenia mutta peruskallio on paikoin näkyvissä. Asemakaavamääräyksillä pyritään estämään vesistöihin kohdistuva lisäkuormitus ja kontrolloimaan vesistöihin johtuvaa hulevesien määrää. Alueelliset hulevesien hallintatoimet on suunniteltu toteutettavaksi ennen alueen muuta rakentamista. Rakentamisen aikaista hulevesikuormitusta tulee vähentää väliaikaisilla järjestelyillä. Näin arvioidaan, että vesistövaikutukset
Tampere Pöytäkirja 11/2016 13 (93) eivät ole merkittäviä. Alue tukeutuu pääosin autoliikenteeseen, mikä nykyisellä tekniikalla aiheuttaa ilmanlaatukuormitusta ja liikennemelun lisääntymistä. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Asemakaavamääräyksillä ja aluevarauksilla on pyritty turvaamaan mm. jalopuiden ja tärkeiden puroympäristöjen säilyminen ja hajuheinäesiintymien turvaaminen. EV-11 -alueilla varaudutaan hulevesien viivytys- ja johtamisjärjestelmien rakentamismahdollisuuksiin. Mahdollisen ratavarausalueen suojaviheralueella voidaan säilyttää nykyistä luonnonympäristöä. Kaava ohjaa luonnonsuojelua. Luonnonoloiltaan arvokkaimmat alueet (VL-4 ja SL-4) on rajattu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi maakuntakaavaehdotuksen 2040 periaatteiden mukaisesti, sisältäen Juhan- suon Lehmusmetsikön, vanhan metsän- ja suoalueita. Arvokas hajuheinäkohde (sl-1) on rajattu siten, että mukaan on otettu myös niihin liittyvää puro- ja lähiympäristöä. Hulevesien käsittely Asemakaavassa on kaksi EV-11 aluetta: Suojaviheralue, joka on merkittävä pintavalunnan purkureitti. Alueelle saa sijoittaa alueellisen hulevesijärjestelmän vaatimia kosteikkoja, viivytyspainanteita tai oja- ja allasrakenteita. Korttelialueiden KT-9 ja TY-21 määräysten mukaan korttelialueilla tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa vesistön pilaantumista eikä likaantumista. Korttelialueille on osoitettu hulevesimääräys (hule-30) ja lämpövoimalan tontille (hule-20). Suojaviheralueille on osoitettu hule-35 aluevarusmerkinnöillä ohjeellisia alueelliselle hulevesijärjestelmälle varattuja alueen osia, joissa hulevesiä johdetaan ja viivytetään allas- ja ojarakentein. Kaavaehdotukseen on liitetty osayleiskaavan edellyttämä hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma tarkempine järjestelmien toteutuskeinoineen ja hulevesien mitoitusperusteluineen. Vaikutukset Natura-alueiden ja luonnonsuojelualueiden suojeluarvoihin Asemakaava-alueella ei ole Natura-alueita. Alueen läpi johtaa Juhansuolta itään laskeva purouoma kohti Myllypuron uomaa ja sitä ympäröivää puronvarsilehtoa. Myllypuro kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja on Natura-2000 verkostoon esitetty kohde. Lisäksi Myllypuro on luonnonsuojelulain nojalla vuonna 1999 rauhoitettu luonnonsuojelualue. Tämän vuoksi on ollut tärkeää, että asemakaavalla tullaan ohjaamaan puroon kulkeutuvan veden laatua ja määrää, jotteivät vesiolosuhteet muutu liikaa ja muuta puronvarren luontotyyppejä. Koska asemakaava-alue kuuluu Myllypuron valuma-alueeseen, kuuluu se samalla Myllypuron Natura-alueen vaikutusalueeseen. Aiemmin asemakaava-aluetta koskevaa osayleiskaavaa laadittaessa on alueelle laadittu Natura-arviointi, joka täydennettynä on saanut Pirkanmaan ympäristökeskukselta myönteisen
Tampere Pöytäkirja 11/2016 14 (93) lausunnon 22.11.2006. Tehdyn arvion perusteella hankkeen ei voida arvioida vaikuttavan merkittävästi heikentävästi niihin luontoarvoihin, joiden perusteella Myllypuron alue on otettu osaksi Natura -suojeluverkostoa. Arvion mukaan on kuitenkin perusteltua suositella seurantatutkimusta Natura-alueelle. Naturaarvioinnissa on arvioitu vaikutuksia Fennoskandian lähteisiin ja lähdesoihin sekä boreaalisiin lehtoihin. Suurimpina riskeinä arvioitiin näiden suojeluun olevan virtaavan veden tai pohjaveden muutokset. Osayleiskaavahankkeen ei arvioitu aiheuttavan suuria muutoksia virtaavaan veteen, koska lisä- rakentamisen myötä toteutettavat hulevesijärjestelyt pienentävät oleellisesti muutoksia. Osayleiskaavahankkeen ei katsottu myöskään aiheuttavan suuria muutoksia pohjaveteen, koska alue on nykytilassaankin heikosti vettä läpäisevää maa-ainesta. Lähteinen ympäristö ei saa purkautumisvettään hankealueelta eikä lehtojen ole arvioitu saavan merkittävissä määrin kosteutta pohjaveden kautta. Arvioitiin, että Myllypuron Natura-alueen luontotyyppien luonteenomaisten lajien suojelun taso säilyy suotuisana nykyistä vastaavalla tavalla. Asemakaava osoittaa yleiskaavaa tarkemmin Juhansuon lehmusmetsikön luonnonsuojelualueen (tunnus no 043084). Johtopäätös vaikutuksista Natura-arvoihin Asemakaavassa ja siihen liittyvässä hulevesien suunnitelmaraportissa esitetään osayleiskaavaa tarkemmin hulevesien käsittelykeinot ja vaatimukset vesien määrille ja puhtaudelle. Asemakaavamääräykset ja -merkinnät täsmentävät osayleiskaavan hulevesimääräyksiä ja tukevat näin ollen Naturaarvoihin kohdistuvia suojelutoimia, joten tässä yhteydessä arvioidaan, että Myllypuron Natura-alueen luonto- tyyppien luonteenomaisten lajien suojelun taso säilyy suotuisana nykyistä vastaavalla tavalla, kuten osayleiskaavaakin koskevassa Naturaarviossa on todettu. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Asemakaavan mahdollistama rakentaminen toteuttaa tavoiteltua aluerakennetta osayleiskaavan, kantakaupungin yleiskaavan 2040 luonnoksen, maakunta- ja vaihemaakuntakaavojen sekä maakuntakaavaehdotuksen 2040 lähtökohdista. Kaavan mahdollistama rakentaminen ja erityisesti liikerakentaminen aiheuttaa toteutuessaan paikallista alueen liikennemäärien kasvua. Alue tukeutuu valtatien 3 liikenneverkkoon, joten alue on siten hyvin liikenteellisesti saavutettavissa. Mahdolliseen raideliikenteen sijoittamiseen alueelle on kaavassa varauduttu osoittamalla suojaviheraluetta korttelialueiden ja valtatien 3 väliin. Kaavan katualueilla osoitetaan varaukset linja-autopysäkeille, joilla tuetaan joukkoliikenteen toteuttamismahdollisuuksia. Pääkatujen alueilla on varauduttu erillisiin kevyenliikenteen väyliin ja viheralueille on osoitettu ulkoilureittejä palvelemaan kävelyä ja hiihtoa. Alue tukeutuu rakennettavaan kunnallistekniseen
Tampere Pöytäkirja 11/2016 15 (93) verkostoon. Yhdyskuntataloudellisesti alueen käyttöönotto on edullista hyvän sijainnin kautta saavutettavuuden vuoksi. Tonttien esirakentaminen vaatii yksityisiä toimenpiteitä ja aiheuttaa kustannuksia. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Metsäympäristöä on tarkoitus muuttaa korttelialueiksi ja niiden tarvitsemien pysäköinti- ja rakennusten tonteiksi puita kaatamalla, ympäristöä tasaamalla ja päällystämällä piha-alueita pysäköintija huoltoalueiksi. Asemakaavan mahdollistama nelikerroksinen rakentaminen mahdollistaa matalaa tuotanto-, toimisto- ja varasto -tyyppistä rakennusten profiilia kuten myös tuotantoon ja tuotekehittelyyn tarkoitettua korkeampaa rakentamista. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen edellyttää sopimuksia kaupungin ja tontin vuokranneiden välillä. Asemakaavan toteutusta ohjataan kaavoituksen yhteydessä laadituilla suunnitelmilla. Asemakaavamuutoksella on merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen. Kiinteistötoimella ei ole huomautettavaa. Ennen kaavan hyväksymistä tulee tehdä toteuttamisesta yhteistoimintasopimus Nokian, Ylöjärven ja Tampereen kaupunkien kesken. Liitteet 1 1 Liite: Asemakaavan seurantalomake 2 2 Liite: Selostus 3 3 Liite: Asemakaavakartta 4 4 Liite: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 5 Oheismateriaali Havainnepiirros 6 6 Oheismateriaali Liittyminen lähiympäristöön 7 7 Oheismateriaali Viheryleissuunnitelma 8 8 Oheismateriaali Viranomaisneuvottelun muistio 9 9 Oheismateriaali Valmisteluaineiston palaute ja vastineet 10 10 Oheismateriaali Kooste mielipiteistä, osallistumis- ja 11 11 Oheismateriaali Natura-arvioinnin tarveharkinta, yhteenveto 12 12 Oheismateriaali Hulevesien hallintasuunnitelma 13 13 Oheismateriaali Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti 14 14 Oheismateriaali Maaperä, massaleikkaukset 15 15 Oheismateriaali Vesihuoltosuunnitelma 16 16 Oheismateriaali Liikenneselvitys 17 17 Oheismateriaali Katujen yleissuunnitelma 18 18 Oheismateriaali Arkeologinen inventointi 19 19 Oheismateriaali Yritysvaikutusten arviointi
Tampere Pöytäkirja 11/2016 16 (93) Yhdyskuntalautakunta, 114, 13.12.2016 Yhdyskuntalautakunta, 99, 29.11.2016 114 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Koivistonkylä - Ilokkaanpuisto, Nirva - Hylliniitynkatu ja Hylliniitynpuisto, täydennysrakentaminen, asemakaava nro 8617 TRE:3060/10.02.01/2014 Yhdyskuntalautakunta, 13.12.2016, 114 Valmistelija / lisätiedot: Ohtola Hanna Valmistelijan yhteystiedot Kaavoitusarkkitehti Hanna Ohtola, puh. 040 806 2487, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Johtaja, ovo. tilaajapäällikkö Mikko Nurminen peruutti esityksen. Asia poistettiin esityslistalta. Esittelijä: Elina Karppinen Päätösehdotus oli Hyväksytään asemakaavaehdotus nro 8617 (12.9.2016 päivätty ja 14.11.2016 tarkistettu) asetettavaksi nähtäville ja esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Perustelut Asia jäi pöydälle 29.11.2016. Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa. Liitteet 1 Liite_seurantalomake.pdf 2 Liite_asemakaavaselostus.pdf 3 Oheismateriaali_viitesuunnitelma.pdf 4 Oheismateriaali_osallistumis_ja_arviointisuunnitelma.pdf 5 Oheismateriaali_palautekooste_aloitusvaihe.pdf 6 Oheismateriaali_palautekooste_valmisteluvaihe.pdf 7 Oheismateriaali_rakennettavuusselvitys.pdf 8 Oheismateriaali_hulevesiselvitys.pdf 9 Oheismateriaali_vesihuollon_yleissuunnitelma.pdf 10 Oheismateriaali_kaukolämmön_yleissuunnitelma.pdf 11 Oheismateriaali_liikenneselvitys.pdf 12 Oheismateriaali_katusuunnitelma.pdf 13 Oheismateriaali_pesimälinnustoselvitys.pdf
Tampere Pöytäkirja 11/2016 17 (93) 14 Oheismateriaali_lepakkoselvitys.pdf 15 Oheismateriaali_rakentamistapaohje.pdf 16 Oheismateriaali eliöstö- ja biotooppiselvitys 17 Asemakaavakartta.pdf Yhdyskuntalautakunta, 29.11.2016, 99 Valmistelijat / lisätiedot: Karppinen Elina Päätös Puheenjohtajan esityksestä asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Esittelijä: Elina Karppinen Päätösehdotus oli Hyväksytään asemakaavaehdotus nro 8617 (12.9.2016 päivätty ja 14.11.2016 tarkistettu) asetettavaksi nähtäville ja esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Perustelut Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 12.9.2016 päivätyn ja 14.11.2016 tarkastetun asemakaavan nro 8617. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/ kaavadoc?8617 Dno: 3060/10.02.01/2014 Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee Koivistonkylän ja Nirvan kaupunginosassa noin 6 km Tampereen ydinkeskustan eteläpuolella, Hylliniitynkadun varrella. Kaavamuutos koskee Ilokkaanpuistoksi nimettyä peltoaluetta, Hylliniitynpuistoa sekä Hylliniitynkadun aluetta. Suunnittelualue on rakentamatonta peltoa sekä pellon reunametsää. Suunnittelualueen pohjoispuolella on 1970-luvun alussa rakennettuja yksikerroksisia rivitaloja ja noin nelikerroksisia kerrostaloja. Lähistöllä sijaitsee myös paljon omakotiasutusta. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Tampereen keskustan ohittava VT9. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on toteuttaa Ilokkaanpuiston alueelle asuntorakentamista, joka on osa E-lukulaskentaan ja nollaenergiarakentamiseen liittyvää kehityshanketta. Perusajatuksena on toteuttaa uusiutuvan energian voimalaitoksia
Tampere Pöytäkirja 11/2016 18 (93) asuntoalueen ulkopuolelle palvelemaan kaavoitettavan alueen kiinteistöjä. Asuntoalueen rakennukset sekä sopimuksellisesti kytketyt voimalaitokset muodostaisivat laskennallisesti nolla- tai jopa plusenergiaratkaisun. Asemakaava kuuluu maankäytön suunnittelun kaavoitusohjelmaan vuosille 2016-2018 (kohde numero 8 vuodelle 2016). Asemakaavaprosessin vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 11.2. 3.3.2016 sekä lähettiin tiedoksi osallisille. Osallistumis- ja arviointi-suunnitelmasta saatiin 2 viranomaiskommenttia sekä 9 mielipidettä. Viranomaiskommentit on huomioitu suunnittelu- ja selvitystyössä. Osallisten mielipiteissä otettiin kantaa erityisesti liikennejärjestelyihin Koivistonkylässä. Lisäksi esitettiin mielipiteitä mm. hulevesiasioista, ympäröivien metsien luontoarvoista sekä rakentamisen volyymista. Osallisten mielipiteitä on huomioitu suunnittelu- ja selvitystyössä. Asemakaavaluonnos kuulutettiin nähtäville 15.9. 6.10.2016. Kaavaluonnoksesta saatiin neljä viranomaiskommenttia ja kymmenen mielipidettä. Ympäristönsuojelu toi kommentissaan esiin liito-oravan suojeluun liittyviä näkökohtia, joita on huomioitu kaavasuunnittelussa. Osallisten mielipiteet olivat hyvin samansuuntaisia kuin aloitusvaiheessa ja niitä on huomioitu mahdollisuuksien mukaan. Kaikista mielipiteistä ja kommenteista on laadittu selostukseen tiivistelmät ja niihin vastineet. Palautteesta on laadittu erillinen palautekooste kaavan liitteeksi, missä kaikki kommentit ja mielipiteet ovat kokonaisuudessaan. Asemakaava Asemakaavalla mahdollistetaan nykyisen avoimen peltoaukean muuttaminen asuinkäyttöön. Alueelle osoitetaan seitsemän kerros-talotonttia (AK) ja yksi tontti rivitaloille tai muille kytketyille pientaloille (AR). Tonteille osoitetaan rakennusoikeutta asumista varten 15 400 kem2 ja ainoastaan autosuojia ja taloustiloja varten 1 200 kem2. Rakennusoikeus lisääntyy alueella 16 600 kem2. Aluetehokkuudeksi muodostuu e = 0,66. Osa Hylliniitynkatua ja osa Hylliniitynpuistoa on otettu kaavaan mukaan asemakaavamerkintöjen ajantasaistamiseksi. Kortteleiden reuna-alue osoitetaan lähimetsäksi (VM-1). Asemakaavan toteuttaminen Kaavamuutos voidaan toteuttaa asemakaavan saatua lainvoiman. Asemakaavaan liittyy viitesuunnitelma, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueella. Asemakaavan toteuttamista ohjaa lisäksi rakentamistapaohje, joka selventää ja täydentää asemakaavan tavoitteita. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.
Tampere Pöytäkirja 11/2016 19 (93) Kiinteistötoimella ei ole huomauttamista asemakaavasta. Liitteet 1 Liite_asemakaavakartta.pdf 2 Liite_seurantalomake.pdf 3 Liite_asemakaavaselostus.pdf 4 Oheismateriaali_viitesuunnitelma.pdf 5 Oheismateriaali_osallistumis_ja_arviointisuunnitelma.pdf 6 Oheismateriaali_palautekooste_aloitusvaihe.pdf 7 Oheismateriaali_palautekooste_valmisteluvaihe.pdf 8 Oheismateriaali_rakennettavuusselvitys.pdf 9 Oheismateriaali_hulevesiselvitys.pdf 10 Oheismateriaali_vesihuollon_yleissuunnitelma.pdf 11 Oheismateriaali_kaukolämmön_yleissuunnitelma.pdf 12 Oheismateriaali_liikenneselvitys.pdf 13 Oheismateriaali_katusuunnitelma.pdf 14 Oheismateriaali_pesimälinnustoselvitys.pdf 15 Oheismateriaali_lepakkoselvitys.pdf 16 Oheismateriaali_rakentamistapaohje.pdf 17 Oheismateriaali eliöstö- ja biotooppiselvitys
Tampere Pöytäkirja 11/2016 20 (93) Yhdyskuntalautakunta, 115, 13.12.2016 Yhdyskuntalautakunta, 100, 29.11.2016 115 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, IX (Tampella) ja X (Jussinkylä), Työnpuisto ja Vapriikinraitti, asemakaava nro 8652 TRE:6961/10.02.01/2016 Yhdyskuntalautakunta, 13.12.2016, 115 Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina Valmistelijan yhteystiedot Kaavoitusarkkitehti Anna Hyyppä, puh. 040 800 7905, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Johtaja, ovo. tilaajapäällikkö Mikko Nurminen peruutti esityksen. Asia poistettiin esityslistalta. Esittelijä: Elina Karppinen Päätösehdotus oli Asemakaavaehdotus nro 8652 (27.5.2013 päivätty ja 14.11.2016 tarkistettu) hyväksytään asetettavaksi nähtäville. Perustelut Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 27.5.2013 päivätyn ja 14.11.2016 tarkistetun asemakaavan nro 8652. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc? 8652 Diaarinumero: TRE:6961/10.02.01/2016 TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee Tampellan ja Jussinkylän kaupunginosissa kaupungin keskustassa. Suunnittelualue rajautuu Tammerkoskeen, Satakunnankatuun, Lapintiehen ja Kelloportinkatuun sekä entisen Pellavatehtaan ja Tampereen oikeustalon kiinteistöihin. Asemakaavamuutos koskee Työnpuistoa ja Tammerkosken itäreunan vesialuetta. Asemakaavan tavoitteet
Tampere Pöytäkirja 11/2016 21 (93) Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Vapriikinraitin rakentaminen Vapriikin terassilta Työnpuistoon saakka sekä säilyttää Työnpuiston historialliset ja kaupunkikuvalliset arvot. Vapriikinraitin asemakaavoittaminen on kirjattu kaupunginhallituksen suunnittelujaoston 12.12.2011 hyväksymään Keskustan kehittämisohjelmaan sekä kaupunginhallituksen 6.5.2013 ja 2.11.2015 hyväksymiin keskustan kehittämisohjelman päivityksiin. Asemakaavaprosessin vaiheet Aloitusvaihe Asemakaavan suunnittelualue kuului aiemmin Pellavatehtaan asemakaavaan nro 8495. Asemakaava tuli vireille 20.2.2013 Kiinteistö Oy Koskitammen aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 21.2. 14.3.2013. Siitä saatiin kolme kommenttia eikä yhtään mielipidettä. Senaatti-kiinteistöt otti kantaa mm. tonttien rasitesopimuksiin ja Vapriikinraitin turvallisuuskysymyksiin. Tampereen energiatuotanto otti kantaa mm. kevyen liikenteen reittien turvallisuuteen sekä poistumis- ja huoltoteihin. Museovirasto totesi, että kaava-alueelta tulee laatia arkeologinen selvitys. Valmisteluvaihe Asemakaavan nro 8495 luonnosvaihtoehdot viitesuunnitelmineen ja selvitysaineistoineen olivat nähtävänä 30.5. 31.7.2013. Aineistosta saatiin yksi ennakkolausunto, 10 viranomaisten lausuntoa ja 41 mielipidettä. Lausunnon jättivät Pirkanmaan ELY-keskus, Museovirasto, Pirkanmaan maakuntamuseo, ympäristönsuojelu, esteettömyysasiamies, tilaajaryhmän kehittämis- ja suunnittelupalvelut, Pirkanmaan pelastuslaitos, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy ja Senaattikiinteistöt. Luonnosvaihtoehdoista pyydettiin myös Tampereen kaupunkikuvatoimikunnan ennakkolausunto. Lausunnoissa käsiteltiin Pellavatehtaan käyttötarkoituksen muutosta, mutta myös Vapriikinraitin ja Työnpuiston suunnitteluun annettiin reunaehtoja. Pirkanmaan ELY-keskus totesi mm., että kaavaan tulee merkitä Vapriikinraitin korkeustaso. Museovirasto edellytti, että Vapriikinraitin määräykseen lisätään kulkuyhteyden maksimileveys. Tampereen Kaukolämpö Oy:llä on Työnpuistossa kaukolämpöjohtoja, joiden nykyinen sijainti tulee turvata. Tampereen Sähköverkko Oy totesi, että jalankulkuulokkeeseen pitää jäädä mahdollisuus säilyttää nykyiset Tampellan vesivoimalaitoksen kaapelit. Kaava-alueella sijaitsee verkkoyhtiön käytössä olevia kaapeleita. Senaatti-kiinteistöt totesi, että Vapriikinraitin toteuttamisessa on huomioitava oikeustalon turvallisuus. Raitin toteuttamisesta ja ylläpidosta on sovittava Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Mm. Pirkanmaan ELY-keskus ja Ympäristönsuojelu pitivät tärkeänä, että Työnpuisto säilyy julkisena vihertilana.
Tampere Pöytäkirja 11/2016 22 (93) Mielipiteitä jättivät Pirkanmaan käräjäoikeus, Tampereen taideyhdistys, Tampereen taidemuseon ystävät ry, Tampereen Kulttuuriyhdistys ry, Tove Jansson och hennes konst ry sekä kymmenet yksityishenkilöt. Pirkanmaan käräjäoikeudelle on keskeistä kysymys oikeustalon turvallisuudesta. Muut mielipiteet koskivat yksinomaan Pellavatehdasta, eivät Työnpuistoa tai Vapriikinraittia. Ehdotusvaihe Asemakaavan valmisteluvaiheen jälkeen kiinteistön omistajan tavoitteet kiinteistön käytöstä sekä kaupungin tavoitteet Tampereen museoiden kehittämisestä ovat tarkentuneet. Kiinteistön omistaja haki rakennuslupaa voimassa olevan asemakaavan pohjalta rakennuksen muuttamiselle mm. tutkimus-, vastaanotto- ja toimistotiloiksi sekä lääkäriaseman päiväsairaalaksi. Rakennukseen valmistui mm. lääkäriasema ja ravintola v. 2016. Tampereen kaupunki ei tavoittele Pellavatehtaan muuttamista museokäyttöön. Kaupungin tavoitteena on toteuttaa Vapriikinraitti v. 2017. Tavoitteiden tarkentumisen myötä Työnpuiston ja Vapriikinraitin asemakaavaehdotus valmisteltiin omana asemakaavanaan nro 8652. Pellavatehtaan asemakaavatyötä nro 8495 jatketaan, kun tarvittavat kiinteistön selvitykset ja suunnitelmat valmistuvat. Valmisteluvaiheen palautteen perusteella asemakaavaan merkittiin Vapriikinraitin alin korkeusasema sekä edellytetään, että raitin toteutussuunnitelmasta pyydetään museoviranomaisten lausunto. Työnpuiston kaukolämpöjohtojen sijainti merkittiin kaavakarttaan. Raitin yksityiskohdat ratkaistaan toteutussuunnittelussa yhteistyössä naapurikiinteistöjen ja viranomaisten kanssa. Asemakaava Asemakaavalla mahdollistetaan uuden jalankulkuyhteyden rakentaminen kosken itäpartaalle. Raitin pohjoinen osa on jo toteutettu Vapriikin terassille asti ja raittia jatketaan Työnpuistoon. Työnpuisto merkitään historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäväksi puistoksi merkinnällä VP-9. Asemakaava-alueella ei ole rakennusoikeutta eikä rakennusoikeus muutu. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. Lausunnot Asemakaavaehdotus tulee lähettää lausunnolle Pirkanmaan ELYkeskukseen, Kainuun ELY-keskukseen ja Museovirastoon. Liitteet 1 Liite_Asemakaavakartta 2 Liite_Asemakaavan selostus
Tampere Pöytäkirja 11/2016 23 (93) 3 Liite_Asemakaavan seurantalomake 4 Oheismateriaali_OAS 5 Oheismateriaali_Palauteraportti 6 Oheismateriaali_Vapriikinraitin yleissuunnitelma 7 Oheismateriaali_Vapriikinraitin kuvasovitus.pdf 8 Oheismateriaali_Työnpuiston puistohistoriallinen selvitys 9 Oheismateriaali_Historialliset tekijät 10 Liite_Asemakaavakartta 11 Liite_Asemakaavan selostus 12 Liite_Asemakaavan seurantalomake 13 Oheismateriaali_OAS 14 Oheismateriaali_Palauteraportti 15 Oheismateriaali_Vapriikinraitin yleissuunnitelma 16 Oheismateriaali_Vapriikinraitin kuvasovitus.pdf 17 Oheismateriaali_Työnpuiston puistohistoriallinen selvitys 18 Oheismateriaali_Historialliset tekijät Yhdyskuntalautakunta, 29.11.2016, 100 Valmistelijat / lisätiedot: Karppinen Elina Päätös Puheenjohtajan esityksestä asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Esittelijä: Elina Karppinen Päätösehdotus oli Asemakaavaehdotus nro 8652 (27.5.2013 päivätty ja 14.11.2016 tarkistettu) hyväksytään asetettavaksi nähtäville. Perustelut Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 27.5.2013 päivätyn ja 14.11.2016 tarkistetun asemakaavan nro 8652. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc? 8652 Diaarinumero: TRE:6961/10.02.01/2016 TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee Tampellan ja Jussinkylän kaupunginosissa kaupungin keskustassa. Suunnittelualue rajautuu Tammerkoskeen, Satakunnankatuun, Lapintiehen ja Kelloportinkatuun sekä entisen Pellavatehtaan ja Tampereen oikeustalon kiinteistöihin. Asemakaavamuutos koskee Työnpuistoa ja Tammerkosken itäreunan vesialuetta. Asemakaavan tavoitteet
Tampere Pöytäkirja 11/2016 24 (93) Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Vapriikinraitin rakentaminen Vapriikin terassilta Työnpuistoon saakka sekä säilyttää Työnpuiston historialliset ja kaupunkikuvalliset arvot. Vapriikinraitin asemakaavoittaminen on kirjattu kaupunginhallituksen suunnittelujaoston 12.12.2011 hyväksymään Keskustan kehittämisohjelmaan sekä kaupunginhallituksen 6.5.2013 ja 2.11.2015 hyväksymiin keskustan kehittämisohjelman päivityksiin. Asemakaavaprosessin vaiheet Aloitusvaihe Asemakaavan suunnittelualue kuului aiemmin Pellavatehtaan asemakaavaan nro 8495. Asemakaava tuli vireille 20.2.2013 Kiinteistö Oy Koskitammen aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 21.2. 14.3.2013. Siitä saatiin kolme kommenttia eikä yhtään mielipidettä. Senaatti-kiinteistöt otti kantaa mm. tonttien rasitesopimuksiin ja Vapriikinraitin turvallisuuskysymyksiin. Tampereen energiatuotanto otti kantaa mm. kevyen liikenteen reittien turvallisuuteen sekä poistumis- ja huoltoteihin. Museovirasto totesi, että kaava-alueelta tulee laatia arkeologinen selvitys. Valmisteluvaihe Asemakaavan nro 8495 luonnosvaihtoehdot viitesuunnitelmineen ja selvitysaineistoineen olivat nähtävänä 30.5. 31.7.2013. Aineistosta saatiin yksi ennakkolausunto, 10 viranomaisten lausuntoa ja 41 mielipidettä. Lausunnon jättivät Pirkanmaan ELY-keskus, Museovirasto, Pirkanmaan maakuntamuseo, ympäristönsuojelu, esteettömyysasiamies, tilaajaryhmän kehittämis- ja suunnittelupalvelut, Pirkanmaan pelastuslaitos, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy ja Senaattikiinteistöt. Luonnosvaihtoehdoista pyydettiin myös Tampereen kaupunkikuvatoimikunnan ennakkolausunto. Lausunnoissa käsiteltiin Pellavatehtaan käyttötarkoituksen muutosta, mutta myös Vapriikinraitin ja Työnpuiston suunnitteluun annettiin reunaehtoja. Pirkanmaan ELY-keskus totesi mm., että kaavaan tulee merkitä Vapriikinraitin korkeustaso. Museovirasto edellytti, että Vapriikinraitin määräykseen lisätään kulkuyhteyden maksimileveys. Tampereen Kaukolämpö Oy:llä on Työnpuistossa kaukolämpöjohtoja, joiden nykyinen sijainti tulee turvata. Tampereen Sähköverkko Oy totesi, että jalankulkuulokkeeseen pitää jäädä mahdollisuus säilyttää nykyiset Tampellan vesivoimalaitoksen kaapelit. Kaava-alueella sijaitsee verkkoyhtiön käytössä olevia kaapeleita. Senaatti-kiinteistöt totesi, että Vapriikinraitin toteuttamisessa on huomioitava oikeustalon turvallisuus. Raitin toteuttamisesta ja ylläpidosta on sovittava Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Mm. Pirkanmaan ELY-keskus ja Ympäristönsuojelu pitivät tärkeänä, että Työnpuisto säilyy julkisena vihertilana.
Tampere Pöytäkirja 11/2016 25 (93) Mielipiteitä jättivät Pirkanmaan käräjäoikeus, Tampereen taideyhdistys, Tampereen taidemuseon ystävät ry, Tampereen Kulttuuriyhdistys ry, Tove Jansson och hennes konst ry sekä kymmenet yksityishenkilöt. Pirkanmaan käräjäoikeudelle on keskeistä kysymys oikeustalon turvallisuudesta. Muut mielipiteet koskivat yksinomaan Pellavatehdasta, eivät Työnpuistoa tai Vapriikinraittia. Ehdotusvaihe Asemakaavan valmisteluvaiheen jälkeen kiinteistön omistajan tavoitteet kiinteistön käytöstä sekä kaupungin tavoitteet Tampereen museoiden kehittämisestä ovat tarkentuneet. Kiinteistön omistaja haki rakennuslupaa voimassa olevan asemakaavan pohjalta rakennuksen muuttamiselle mm. tutkimus-, vastaanotto- ja toimistotiloiksi sekä lääkäriaseman päiväsairaalaksi. Rakennukseen valmistui mm. lääkäriasema ja ravintola v. 2016. Tampereen kaupunki ei tavoittele Pellavatehtaan muuttamista museokäyttöön. Kaupungin tavoitteena on toteuttaa Vapriikinraitti v. 2017. Tavoitteiden tarkentumisen myötä Työnpuiston ja Vapriikinraitin asemakaavaehdotus valmisteltiin omana asemakaavanaan nro 8652. Pellavatehtaan asemakaavatyötä nro 8495 jatketaan, kun tarvittavat kiinteistön selvitykset ja suunnitelmat valmistuvat. Valmisteluvaiheen palautteen perusteella asemakaavaan merkittiin Vapriikinraitin alin korkeusasema sekä edellytetään, että raitin toteutussuunnitelmasta pyydetään museoviranomaisten lausunto. Työnpuiston kaukolämpöjohtojen sijainti merkittiin kaavakarttaan. Raitin yksityiskohdat ratkaistaan toteutussuunnittelussa yhteistyössä naapurikiinteistöjen ja viranomaisten kanssa. Asemakaava Asemakaavalla mahdollistetaan uuden jalankulkuyhteyden rakentaminen kosken itäpartaalle. Raitin pohjoinen osa on jo toteutettu Vapriikin terassille asti ja raittia jatketaan Työnpuistoon. Työnpuisto merkitään historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäväksi puistoksi merkinnällä VP-9. Asemakaava-alueella ei ole rakennusoikeutta eikä rakennusoikeus muutu. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. Liitteet 1 Liite_Asemakaavakartta 2 Liite_Asemakaavan selostus 3 Liite_Asemakaavan seurantalomake 4 Oheismateriaali_OAS 5 Oheismateriaali_Palauteraportti 6 Oheismateriaali_Vapriikinraitin yleissuunnitelma
Tampere Pöytäkirja 11/2016 26 (93) 7 Oheismateriaali_Vapriikinraitin kuvasovitus.pdf 8 Oheismateriaali_Työnpuiston puistohistoriallinen selvitys 9 Oheismateriaali_Historialliset tekijät
Tampere Pöytäkirja 11/2016 27 (93) 116 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Nalkala (III), Kaakinmaa (VI), Ratina (XIII), Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaava nro 8581 TRE:714/10.02.01/2015 Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina Valmistelijan yhteystiedot Projektiarkkitehti Iina Laakkonen, puh. 040 806 3080, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Johtaja, ovo. tilaajapäällikkö Mikko Nurminen peruutti esityksen. Asia poistettiin esityslistalta. Esittelijä: Elina Karppinen Päätösehdotus oli Hyväksytään asetettavaksi nähtäville 21.3.2016 päivätty ja 5.12.2016 tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8581 ja esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Perustelut Kaupunkiympäristön kehittäminen on valmistellut 13.10.2014 päivätyn ja 8.12.2014 tarkistetun asemakaavan muutoksen nro 8591. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8581 Diaarinumero: TRE:714/10.02.01/2016, 27.1.2015 TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee ydinkeskustan lounaisosassa Ratinan suvannon ja Pyhäjärven rantamaisemissa. Suunnittelualue rajautuu lännessä Pyynikinrinteen (VII) kaupunginosan rajaan, etelässä Pyhäjärveen ja idässä Ratinan rantapuistoon. Pohjoisessa alue rajautuu Tiiliruukinkatuun, Koulukatuun, Pyhäjärvenkatuun, Papinkatuun, Klingendahlin kortteliin, Hämeenpuistoon, Nalkalankatuun ja Näsilinnankatuun.
Tampere Pöytäkirja 11/2016 28 (93) Kaava- alueeseen sisältyvät valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristö (RKY 2009) Hämeenpuisto ja sen eteläosa, Koulukadun kenttä, joka on koko kaupungin kannalta tärkeä liikuntapaikka, entisen Pyynikin kulkutautisairaalan rakennukset, Pirkanmaan musiikkiopisto (asemakaavalla suojeltu 1904 valmistunut entinen vanhainkotirakennus De Gamlas Hem), Nalkalantori ja ranta-alue sekä Ratinan silta. Alueen kautta kulkee Pyynikin, Ratinan ja Laukontorin välisiä virkistysyhteyksiä sekä merkittävä osa keskustan läntisten kaupunginosien ajoneuvoliikenteestä. Kaava-alueeseen kuuluu myös Ratinan salmen länsiranta, joka muodostaa Eteläpuiston jatkeen ja liittyy Nalkalankadun välityksellä Laukontoriin ja edelleen Keskustoriin. Eteläpuiston alue on virkistys- ja urheilualuetta ja alueen läpi kulkee kaupunkilaisten käyttämä tärkeä virkistysyhteys. Asemakaavan tavoitteet Eteläpuiston kaavatyön pohjana ovat kaupungin strategiset tavoitteet keskustan kehittämisestä, täydennysrakentamisesta ja keskustan vetovoiman sekä asukkaiden lisäämisestä keskustan alueelle. Suunnittelualueena on kaupunginhallituksen 30.11.2015 hyväksymän asemakaavoitusohjelman 2016-2018 kohde nro 2, Dnro:TRE:7261/10.02.01/2015, 18.11.2016. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on kehittää keskustan eteläranta kaupunkilaisia houkuttelevaksi uudeksi virkistysja asuinalueeksi sekä kehittää alueen virkistyspalveluja ja - reittejä. Eteläpuistoon tavoitellaan korkealaatuista ja houkuttelevaa kaupunkiasumista kaiken ikäisille asukkaille sekä rantavyöhykkeelle uudistettua julkista puistoaluetta järvimaiseman äärelle. Olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydennetään uusilla kortteleilla. Tavoitteena on kaavaalueen moninaisten kulttuuriympäristöarvojen vaaliminen, arvokkaan kulttuuriperinnön säilyttäminen, uudisrakentamisen ja kulttuuriympäristöarvojen yhteen sovittaminen, Eteläpuiston päätteen palauttaminen kaupunkikuvallisesti laadukkaaksi ja viihtyisäksi julkiseksi tilaksi sekä palauttaa Hämeenpuiston ja Eteläpuiston toiminnallinen yhteys. Kaavatyön lähtökohtana on myös kehittää Eteläpuiston alueelle sijoittuvia vapaa-ajan toimintoja ja virkistyspalveluita sekä ratkaista jalankulun ja pyöräilyn mahdollisuuksia lisäävä, kaupunkimainen mutta ajoneuvoliikenteen haitalliset vaikutukset minimoiva liikennejärjestelmä. Kaavatyössä etsitään tavoitteiden ja reunaehtojen mukaisia kokonaismitoituksen ja tarvittavien investointien suhteen toteuttamiskelpoista ratkaisua ja arvioidaan ratkaisun vaikutuksia. Osallisten näkemyksiä Eteläpuistosta on kerätty ennen kaavatyötä mm. keskustan strategisen osayleiskaavan sidosryhmätyöpajojen ja keskustan internetkyselyn kautta sekä Eteläpuiston visiotyön yhteydessä. Kaupungille on toimitettu kaksi Eteläpuiston
Tampere Pöytäkirja 11/2016 29 (93) alueen rakentamista vastustavaa adressia, kirjelmä sekä vetoomus. Kaavatyötä on valmisteltu laajasti osallistaen. Aiemmin kerätystä ja kaavatyön aikana saadusta palautteesta nousee esiin osallisten toiveita alueen kehittämisen suhteen, mm. alueen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen vaaliminen täydennysrakentamishankkeen lähtökohtana, Eteläpuiston virkistyspalveluiden monipuolinen kehittäminen, suoran kulkuyhteyden luominen Hämeenpuistosta rantaan, liikenteen haittavaikutuksien vähentäminen, tiivis kaupunkimainen rakentaminen. Eteläpuiston suunnittelun ja asemakaavan vaiheet Arkkitehtikilpailu ja sen jatkokehitys Kaavahanketta edelsi hanketta valmisteleva vaihe ja Eteläpuiston suunnittelukilpailu, joka järjestettiin vuosina 2013 2014. Kilpailulla haettiin korkeatasoista, kaupunkirakenteeseen ja maisemaan sopivaa, kaupunkimaista asuinalueratkaisua, joka mahdollistaa rantojen monipuolisen virkistyskäytön ja liittyy luontevasti Hämeenpuistoon. Suunnittelukilpailun voittaneita ehdotuksia kehitettiin edelleen alueen maankäyttöratkaisusta tehtävää linjausta varten. Eteläpuiston puistovaihtoehto Samanaikaisesti kilpailun järjestämisen kanssa tutkittiin puistovaihtoehtoa. Suunnitelman tekijöinä olivat Maisemasuunnittelu Hemgård / Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy. Vaihtoehdossa tarkasteltiin alueen tarjoamia mahdollisuuksia viheralueena. Täydennysrakentaminen on suunnitelmassa esitetty nykyistä ruutukaava-aluetta täydentämällä ja ranta-alueesta on tehty moderni väljä rantapuisto. Yleissuunnittelu Suunnittelukilpailun voittaneiden vaihtoehtojen sekä Puistovaihtoehdon kustannusvaikutuksista laadittiin vertailu Tampereen kaupungin ja VTT:n yhteistyönä syyskuussa 2014. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous päätti 13.10.2014, että Eteläpuiston yleissuunnittelu aloitetaan kaupunkimaiseen asumiseen pohjautuvan vaihtoehdon Seelake pohjalta. (Eteläpuiston ja sen lähialueiden yleissuunnittelun käynnistäminen, Dnro:TRE:6421/10.00.02/2014, 25.9.2014). Asemakaavaprosessi Aloitusvaihe Kaupunkiympäristön kehittäminen käynnisti Eteläpuiston ja lähialueen asemakaavoituksen huhtikuussa 2015. Suunnittelualueena on kaupunginhallituksen 24.11.2014 hyväksymän kaavoitusohjelman 2015-2017 kohde nro 19. Dnro: TRE:714/10.02.01/2015, 27.1.2015
Tampere Pöytäkirja 11/2016 30 (93) Kaavahanke tuli vireille, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma liitteineen kuulutettiin nähtäville 23.4.-21.5.2015. Aineisto löytyy osoitteesta: www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/ asemakaavoitus/etelapuisto. Yleissuunnittelua jatkettiin asemakaavan viitesuunnitelmana ja kaavatyötä on tehty laajasti ja monipuolisesti osallistaen. Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaavan nro 8581 aloitusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 27.4.2015. Paikalla oli noin 130 tamperelaista. Yleisötilaisuuden palautekooste on kaavan liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saapuneissa osallisten mielipiteissä kiinnitettiin huomiota rakentamisen laatuun, volyymiin ja rakentamisen sijoittumiseen. Alueen saavutettavuutta sekä jalan että pyörällä kommentoitiin useammassa mielipiteessä. Rantareitin säilyttäminen julkiselle kululle nousee palautteessa esiin tärkeänä teemana. Keskeinen teema palautteessa oli myös rannan ja virkistyspalveluiden kehittäminen sekä viheralueiden määrä ja niiden korkea laatu. Alueen jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien kehittäminen esiintyi myös useassa palautteessa. Rakentamisen määrän toivotaan olevan kohtuullista ja toisaalta toivottiin tiivistä ja kaupunkimaista umpikorttelirakennetta ja riittävän tehokasta aluetta, joka varmistaisi alueelle palveluja ja joukkoliikenteen yhteydet. Alueelle kaivataan palveluja, viihtyisiä ulkoilualueita ja kaupunkirantaa sekä rantaan virkistyspalveluja ja keskustasta nykyisin puuttuvaa uimapaikkaa. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa laadittiin useita selvityksiä, tarkennettiin kaavahankkeen tavoitteita ja hankkeen viitesuunnittelua vietiin eteenpäin laajasti osallistaen. Eteläpuiston suunnittelun vaiheet ovat herättäneet suurta kiinnostusta jo ennen kaavatyötä. Tämän vuoksi käynnistettiin laaja ja monitasoinen vuorovaikutusprosessi, johon sisältyi tavanomaisen tiedottamisen ja julkisten osallistilaisuuksien ohella myös tiiviimpää näkemysten yhteensovittamiseen pyrkivää työskentelyä yhteistyöryhmän kanssa. Ryhmään pyydettiin ilmoittautumisia kaavan ensimmäisessä yleisötilaisuudessa ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksien yhteydessä. Yhteistyöryhmään ilmoittautui 50 henkilöä. Ryhmään valittiin yhteensä 20 mm. taloyhtiöiden, yhdistysten ja järjestöjen edustajia. Tampereen kaupungilta työhön osallistui 7 henkilöä. Yhteistyöryhmä kokoontui kaavan valmistelun aikana kaikkiaan 14 kertaa ja ryhmän työtä on voinut seurata ryhmän vuorovaikutusalustan ja Eteläpuiston kaavan verkkosivujen kautta, missä on myös ryhmän kokoontumisien muistiot. Yhteistyöryhmän kartoitusraportti ja kannanotto luonnoksista ovat kaavan liitteenä. Asemakaavan luonnosvaihtoehdot A ja B Asemakaavan tavoitteiden, poliittisen ohjauksen sekä aloitusvaiheen palautteen pohjalta laadittiin kaksi kaavaluonnosvaihtoehtoa, jotka molemmat täydensivät ja laajensivat keskustan eteläosan kaupunkirakennetta uusilla