96 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, XXV (Vihioja), Normaalikoulun laajennus ja uusi päiväkoti, asemakaava nro 8577

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) Aika , klo 16:00-20:30 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 92 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 93 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen 94 Pöytäkirjan tarkastus 95 Ajankohtaiset asiat 96 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, XXV (Vihioja), Normaalikoulun laajennus ja uusi päiväkoti, asemakaava nro Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Vuores, Isokuusi, asemakaavan laatiminen ja asemakaavamuutos, asemakaava nro Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Myllypuro, Kolmenkulman toisen osan työpaikka-alueen asemakaava, asemakaava nro Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Koivistonkylä - Ilokkaanpuisto, Nirva - Hylliniitynkatu ja Hylliniitynpuisto, täydennysrakentaminen, asemakaava nro Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, IX (Tampella) ja X (Jussinkylä), Työnpuisto ja Vapriikinraitti, asemakaava nro Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, Koivistonkylä , Hylliniitynkatu 13, asemakaava nro Poikkeamishakemus, lomarakennuksen rakentaminen tilalle Vallinkorva , Kartanonsaari Suunnittelutarvehakemus, omakotitalon rakentaminen tilalle Kalliomäki , Hirviniementie Suunnittelutarvehakemus, omakotitalon ja talousrakennuksen rakentaminen, määräala tilasta Terälahti sekä tila Teräperä , Kapeentie Valaisinvaihtourakan tilaaminen Tampereen Vera Oy:ltä 106 Pyynikinharjun kevyen liikenteen väylien valaistussaneerausurakan tilaaminen Tampereen Vera Oy:ltä 107 Hankintaoikaisu: Yleisten alueiden valaistus- ja sähkötekniikan asiantuntijapalveluiden puitejärjestely

2 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) 108 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus

3 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Salmi Pekka, puheenjohtaja, saapui 16:15 Hyötynen Kalle Höyssä Matti, puheenjohtaja :t Liimola Anne Raevaara Aarne Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina Strömberg Hannele Tervo Anne Olkanen Emilia Markkanen Jouni Rainio Matti, poistui 18:33 Harjuntausta Anneli, sihteeri Sasi Ilkka, kaupunginhallituksen edustaja, poistui 19:06 Nurminen Mikko Hurme Taru Karppinen Elina Hastio Pia Kantola Petri Vandell Ari Hyry Anna-Leea Murtonen Tommi, Nuorisovaltuuston edustaja, poistui 19:06 Waldén Marianna, Nuorisovaltuuston edustaja, saapui 16:23, poistui 17:50 Åkerman Maria, vesihuoltoinsinööri, poistui 20:02 Kalliolaakso Jaana, liikenneinsinööri, poistui 16:50 Salermo Marek, projektipäällikkö, Sito Oy, poistui 16:50 Aarnikko Tenho, osastopäällikkö, Sito Oy, saapui 17:00, poistui 19:06 Mäkelä Jukka, toimitusjohtaja, Amodus Oy, saapui 16:50, poistui 17:30 Pietarinen Jukka, toimitusjohtaja, Aurinkotekno Oy, saapui 16:50, poistui 17:30 Klemola Katja, projektipäällikkö, poistui 17:02 Mcsherry Erika, projektisuunnittelija, poistui 17:02 Stenhäll Jaakko, varapuheenjohtaja Ahonen Reeta Niemelä Kari Allekirjoitukset Puheenjohtaja Anneli Harjuntausta Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty

4 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) Hannele Strömberg Anne Liimola Matti Höyssä puheenjohtaja :t Pöytäkirjan nähtävänäolo Nähtävänä Kirjaamo, Puutarhakatu 6 Tampere Anneli Harjuntausta, sihteeri, pöytäkirjanpitäjä

5 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) 92 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Tilapäisen puheenjohtajan valinta Tilapäiseksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Matti Höyssä.

6 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) 93 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Päätös Myönnettiin. Päätösehdotus oli Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus toimitusjohtaja Jukka Mäkelälle Amodus Oy:stä ja toimitusjohtaja Jukka Pietariselle Aurinkotekno Oy:stä, osastopäällikkö Tenho Aarnikolle Sito Oy:stä, projektipäällikkö Marek Salermolle Sito Oy:stä ja liikenneinsinööri Jaana Kalliolaaksolle ja vesihuoltoinsinööri Maria Åkermanille Ajankohtaisten asioiden käsittelyn ajaksi sekä projektipäällikkö Katja Klemolalle ja projektisuunnittelija Erika Mcsherrylle kokouksen ajaksi.

7 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) 94 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan jäsenet Hannele Strömberg ja Anne Liimola sekä varalle Kalle Hyötynen. Perustelut Pöytäkirja on allekirjoitettavana keskusvirastotalossa viimeistään

8 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) 95 Ajankohtaiset asiat Päätös Merkittiin. Esittelijä: Mikko Nurminen Päätösehdotus oli Katsaus merkitään tiedoksi. Perustelut Johtaja. ovo. tilaajapäällikkö Mikko Nurmisen katsaus ajankohtaisiin asioihin. - Selma-päätöksentekojärjestelmä, käyttöönottokoulutus, projektipäällikkö Katja Klemola ja projektisuunnittelija Erika Mcsherry - Suojateiden tyyppikuvat, projektipäällikkö Marek Salermo Sito Oy ja liikenneinsinööri Jaana Kalliolaakso. - Koivistonkylän Ilokkaanpuiston nollaenergiahanke, toimitusjohtaja Jukka Mäkelä Amodus Oy ja toimitusjohtaja Jukka Pietarinen Aurinkotekno Oy - Keskustan kehäkadun yleissuunnitelma, osastopäällikkö Tenho Aarnikko, Sito Oy - Hulevesien hallinnan järjestäminen ja rahoittaminen, vesihuoltoinsinööri Maria Åkerman. Merkittiin, että projektipäällikkö Marek Salermo esitteli suojateiden tyyppikuvat. Liikenneinsinööri Jaana Kalliolaakso oli asiantuntijana läsnä. Merkittiin, että puheenjohtaja Pekka Salmi saapui kokoukseen esityksen aikana klo Salermo ja Kalliolaakso poistuivat kokouksesta klo Merkittiin, että toimitusjohtaja Jukka Mäkelä ja toimitusjohtaja Jukka Pietarinen esittelivät Koivistonkylän Ilokkaanpuiston nollaenergiahankkeen. Projektipäällikkö Katja Klemola ja projektisuunnittelija Erika Mcsherry poistuivat kokouksesta esityksestä käydyn keskustelun aikana klo Mäkelä ja Pietarinen poistuivat kokouksesta klo Merkittiin, että osastopäällikkö Tenho Aarnikko esitteli keskustan kehäkadun yleissuunnitelman. Nuorisovaltuuston edustaja Sarianna Waldén poistui kokouksesta esityksen aikana klo ja Matti Rainio esityksestä käydyn keskustelun aikana klo Aarnikko poistui kokouksesta klo Aarnikon esityksen ja siitä käydyn keskustelun jälkeen puheenjohtaja esitti kokoukseen 15 minuutin taukoa.

9 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) Merkittiin, että nuorisovaltuuston edustaja Tommi Murtonen ja kaupunginhallituksen edustaja Ilkka Sasi poistuivat kokouksesta tauon alettua. Merkittiin, että vesihuoltoinsinööri Maria Åkerman kertoi hulevesien hallinnan järjestämisestä ja rahoittamisesta ja poistui kokouksesta esityksensä ja siitä käydyn keskustelun jälkeen klo

10 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) 96 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, XXV (Vihioja), Normaalikoulun laajennus ja uusi päiväkoti, asemakaava nro 8577 TRE:5335/ /2014 Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina Valmistelijan yhteystiedot Toimistoarkkitehti Päivi Veijola, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Elina Karppinen Päätösehdotus oli Asemakaavaehdotus nro 8577 (päivätty ja tarkistettu ) hyväksytään asetettavaksi nähtäville ja esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Perustelut Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut päivätyn ja tarkistetun asemakaavan muutoksen nro Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteesta: kaavadoc?8577 Diaarinumero: 5335/ /2014, pvm TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee XXIV (Nekala) ja XXV (Vihioja) kaupunginosassa noin kolme kilometriä Tampereen ydinkeskustasta etelään, osoitteessa Kuokkamaantie (Ahlmanintie 53 b ja Mäntyhaantie 13). Kaavamuutos koskee korttelin nro 593 tontteja nro 5 ja 6, katu- ja puisto-aluetta sekä kaupunginosan rajaa. Asemakaavan tavoitteet Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Tampereen yliopiston normaalikoulun laajentaminen ja uuden

11 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) päiväkodin rakentaminen. Tontti esitetään jaettavaksi kolmeen osaan: normaalikoulun tontiksi, päiväkodin tontiksi ja virkistysalueeksi (Mustametsä). Kaavamuutos kuuluu asemakaavoitusohjelmaan vuosille ja on ajoitettu vuodelle Asemakaavaprosessin vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville ja siitä jätettiin 2 viranomaiskommenttia ja 1 mielipide. Tampereen Sähkölaitos Oy:n ja Pirkanmaan maakuntamuseon on huomioitu kaavan suunnittelu- ja selvitystyössä. Rudus Oy:n mielipiteessä tuotiin esiin naapurissa sijaitsevan betoniaseman liikenne ja toivottiin liikenneturvallisuuden parantamista Mäntyhaantiellä. Liikenneturvallisuuden parantaminen on ollut asemakaavan tavoitteena. Nekala Viinikan liikenneverkkoselvityksessä Mäntyhaantielle esitetään jalankulkuväylän leventämistä. Asemakaavan valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville ja siitä jätettiin 5 viranomaiskommenttia ja 3 mielipidettä. Yleisten alueiden suunnittelun, kiinteistötoimen, Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja Pirkanmaan maakuntamuseon kommenteissa ei ollut asemakaavallista huomautettavaa. Tampereen Veden kommentissa huomautettiin EV-alueilla ja Mäntyhaantiellä kulkevista maanalaisista johdoista. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n mielipiteessä toivottiin johtoaluemerkinnän poistamista normaalikoulun tontilta. Mielipide on huomioitu poistamalla johtorasite. Tampereen polkupyöräilijät ry:n mielipiteessä otettiin kantaa kaavaalueen liikennejärjestelyihin ja polkupyöräilyn olosuhteiden kehittämiseen. Nimettömässä mielipiteessä Kuokkamaantielle toivottiin eroteltua pyörätietä ja jalkakäytävää. Liikennejärjestelyjä koskeviin mielipiteisiin on vastattu kaavan selostuksessa sekä tarkemmin liikenneverkkoselvityksen aineistossa. Kuokkamaantielle on suunniteltu kaava-alueen kohdalle 4,5 m leveä yhdistetty jalankulku- ja pyörätie, joka on mahdollista muuttaa myöhemmin erotelluksi, mikäli eroteltu pyörätie päätetään toteuttaa yhtenäisenä koko Kuokkamaantielle. Ahlmanintien ja Mäntyhaantien liikenneratkaisut ovat vielä auki, mutta yksisuuntaiset pyörätiet ovat yksi mahdollinen vaihtoehto kyseisten katujen kehittämisessä. Ehdotusvaiheessa luontoselvitystä päivitettiin mäkihiilikoihavainnon perusteella. Asemakaavassa mäkihiilikoin elinolosuhteiden säilyminen on huomioitu päiväkodin tontin eteläosaan merkityllä suojelumääräyksellä (sl-16). Asemakaavamuutos pienentää nykyistä Mustametsän aluetta. Vaikutusten lieventämiseksi metsää päätettiin kehittää paremmin oppilaitoksia, päiväkotia ja lähialueen asukkaita palvelevaksi. Villi vyöhyke ry on laatimassa Mustametsän kehittämisestä yleissuunnitelmaa. Mustametsän kehittämiseen liittyvä internetkysely on auki kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana.

12 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) Asemakaavan keskeinen sisältö Normaalikoululle muodostuva tontti säilyy opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueena (YO). Tontille osoitetaan rakennusoikeutta k-m 2, mikä mahdollistaa koulurakennuksen laajentamisen k-m 2 :llä nykyiselle Mustametsän alueelle. Päiväkodille muodostuva tontti osoitetaan julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Tontin rakennusoikeus on 3500 k-m 2. Kaava-alueen keskelle jäävä osa Mustametsästä kaavoitetaan lähimetsäksi (VM-6), jonka pinta-ala on m 2. Yleisten alueiden kaavamääräyksiä ajanmukaistetaan. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä noin k-m 2. Asemakaavan toteuttaminen Kaavamuutos voidaan toteuttaa asemakaavan saatua lainvoiman. Asemakaavan toteutuksesta ja aikataulusta vastaa normaalikoulun osalta Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ja päiväkodin osalta Tampereen Tilakeskus liikelaitos. Lausunnot Kiinteistötoimella ei ole lausunnossaan huomautettavaa asemakaavan sisältöön. Ennen kaavan hyväksymistä tulee tehtäväksi maankäyttösopimus. Tiedoksi Hakija, Tampereen Tilakeskus liikelaitos, kiinteistötoimi Liitteet 1 Liite Asemakaavaselostus 2 Liite Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava 3 Liite Asemakaavaselostuksen liitelomake 4 Oheismateriaali Aloitusvaiheen palautekooste 5 Oheismateriaali Päiväkodin viitesuunnitelma 6 Oheismateriaali Havainnekuva 7 Oheismateriaali Meluselvitys 8 Oheismateriaali Kuokkamaantien suunnitelmakartat 9 Oheismateriaali Rakennetun ympäristön selvitys 10 Oheismateriaali Luontoselvitys 11 Oheismateriaali Mustametsän yleissuunnitelmaluonnos 12 Oheismateriaali Valmisteluvaiheen palautekooste 13 Oheismateriaali Nekala Viinikka liikenneverkkoselvityksen aineistoa 14 Oheismateriaali Normaalikoulun viitesuunnitelma 15 Oheismateriaali Hulevesiselvitys

13 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) 97 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Vuores, Isokuusi, asemakaavan laatiminen ja asemakaavamuutos, asemakaava nro 8639 TRE:2398/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina Valmistelijan yhteystiedot Kaavoitusarkkitehti Anna-Leena Toivonen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Elina Karppinen Päätösehdotus oli Asemakaavaehdotus nro 8639 (päivätty ja tarkistettu ) hyväksytään asetettavaksi nähtäville ja esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Perustelut Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut päivätyn ja tarkistetun asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteesta: kaavadoc?8639 Diaarinumero: TRE:2398/ /2016 pvm Kaava-alue Suunnittelualue sijaitsee Särkijärven eteläpuolella, noin seitsemän kilometriä Tampereen ydinkeskustasta etelään ja alle 1,5 kilometriä Vuoreskeskuksesta pohjoiseen. Alue sisältää Isokuusen yleissuunnitelman pohjoiset korttelialueet ja Vuoreksen puistokatua. Noin 20 ha laajuinen suunnittelualue on Tampereen kaupungin omistuksessa olevaa pääosin rakentamatonta kuusivaltaista sekametsää. Alueen pohjoisosa on alavaa, itä- ja etelä-osat kaakkois- luoteissuuntaista harjannetta. Tavoite

14 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) Pirkanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 Isokuusi III:n alue on osoitettu yhdyskuntarakenteeltaan tiiviiksi tehokkaaseen ja joustavaan joukkoliikennejärjestelmään tukeutuvaksi alueeksi. Kaavoitusohjelmaan vuosille on Isokuusi III:n tavoitteeksi merkitty k-m² ja 80 pientaloasuntoa. Asemakaavan tavoitteiksi on kirjattu: viihtyisä pikkukaupunkimainen asuinpainotteinen alue luonnon helmassa kattavat luontoyhteydet monipuoliset asuinrakennus- ja asuntotyypit rakentamisen sovittaminen monimuotoiseen maastoon mahdollisimman monipuoliset palvelut saavutettavissa kävellen pienten lasten yksikkö sekä monikäyttötila päivittäistavarakauppa puurakentamisen edistämisen yhteistyösopimuksen huomioiminen (Tampereen kaupunki, TTY, TAMK, TEM, METLA) hulevesien laadullinen ja määrällinen hallinta osa-alueiden tehokkuuksien ja rakennustyyppien alustava optimoiminen kaukolämpöverkon ja muiden teknisten verkostojen näkökulmasta Kaavaprosessin vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi sekä lähettiin tiedoksi osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 4 viranomaiskommenttia sekä 3 mielipidettä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätetyissä mielipiteissä tuotiin esiin huoli asunto-kannan sopeuttamisesta Särkijärven luonto-maisemaan ja rakennuskannan korkeuden ja tonttien rakennustehokkuuden pitämisestä kohtuullisina. Mielipiteissä toivottiin kaavojen nro 8502 ja 8587 pikaista valmistelua ja Särkijärven rantojen vapaa-ajan kiinteistöjen alkuperäisen rakennusoikeuden palauttamista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätetyissä kommenteissa tuotiin esiin, että ympäristöarvojen turvaamiseksi hulevesien hallinta edellyttää toimenpiteitä etenkin rakentamisen aikana ja alueen ulkoilureitistön suunnittelussa tulee huomioida rannan luontoarvot. Lisäksi tuotiin esiin huoli Tervaslammenpuiston

15 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) rakentamisen vaikutuksista. Todettiin, että hulevesiselvitys on laadittava. Todettiin, että alueelle aikaisemmin tehdyt arkeologiset inventoinnit ovat riittävät eikä rakennetun kulttuuriperinnön osalta ole huomautettavaa. Kaavan tavoitteita pidettiin kannatettavina, lukuun ottamatta pikkukaupunkimaisuutta ja kylämäistä rakennetta. Asemakaavan toivottiin tehostavan Isokuusen yleissuunnitelmassa alueelle esitettyä maankäyttöä ja todettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden olevan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan mukaisia. Valmisteluvaiheessa tilattiin selvitykset alueen lepakkotilanteesta, rakennettavuudesta ja kiviaineksen laadusta. Lisäksi käynnistettiin suunnittelu hulevesien ja liikennemelun hallinnasta sekä katualueista ja kunnallistekniikasta ja käytiin neuvotteluja mm. ympäristönsuojelun kanssa. Valmisteluvaiheen suunnitelmia tarkasteltiin ja kehitettiin palautteessa esitetyt asiat huomioiden. Valmisteluvaiheen aineisto asetettiin nähtäville mielipiteiden jättämistä varten. Nähtävilläolosta tiedotettiin kuulutuksella Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi ja lähettiin tiedoksi osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistettiin mm. nimen ja suunnittelijoiden yhteystietojen osalta. Valmisteluvaiheen aineistosta jätettiin 2 mielipidettä ja 3 lausuntoa. Ensimmäisessä mielipiteessä tuotiin esiin, että Särkijärven rantakiinteistöjen tietoimitus on kesken ja että Särkijärven rantaa koskevassa asemakaavassa tulee vahvistaa alueella olevien rakennuspaikkojen rakennusoikeudet ja lisärakennusoikeudet. Todettiin vuosia jatkuneen epävarmuuden aiheuttavan rantakiinteistöjen omistajille kohtuutonta haittaa. Vaadittiin asemakaavan nro 8502 edistämistä ja rakennuspaikkojen rakennusoikeuksien voimaan saattamista sekä tietoimituksen loppuun saattamista ennen kaavan nro 8639 hyväksymistä. Toisessa mielipiteessä esitettiin Hervannan ja Vuoreksen välille sijoittuvan pyöräilyn pääreitin linjaamista Särkijärven sillan suuntaan, sillä sen nähtiin olevan merkityksellinen läpikulkuliikenteelle Hervannasta Lahdesjärven, keskustan ja Pirkkalan suuntiin. Lisäksi esitettiin pyöräliikenteen sijoittamista ajoradalle nopeusrajoitukseltaan 30 km/h määritellyillä kaduilla. Pirkanmaan liiton lausunnossa esitettiin asemakaavaluonnoksen maankäyttöä tehostettavaksi, sillä tehokkaampi rakenne lisäisi joukkoliikenteen käyttäjiä, mahdollisuuksia monipuolisempiin palveluihin ja suurempaan ekotehokkuuteen. Asemakaavaluonnoksen todetaan olevan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan mukainen. Ympäristönsuojelun lausunnossa tuotiin esiin, että Vuoreksen puistokadun varren asunnot on voitava tuulettaa myös

16 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) rakennuksen hiljaiselle puolelle ja ulko-oleskelualueilla on huolehdittava riittävästä melusuojauksesta. Kaavassa esitettiin määrättäväksi erillispientalotonteille toteutettava rinnerakentaminen ja tonttien luiskausten rajoittaminen tonteille. Todettiin, että maaston muodot aiheuttavat erityisiä vaatimuksia hulevesien hallinnalle ja esitettiin huoli pienten tonttien rakennusaikaisesta hulevesien hallinnasta. Esitettiin Tervaslammenpuiston rakentamista ylärinteeseen suoalueen pehmeikön sijaan. Lisäksi puiston rakentamisen vaikutuksia esitettiin arvioitavaksi kaavassa. Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ollut hankkeeseen huomautettavaa. Palautteesta tehtiin yhteenveto ja laadittiin vastineet. Valmisteluvaiheessa saadun palautteen mukaisesti kaavaan korttelialueet tarkasteltiin alueen rakennustehokkuuden parantamiseksi. Kaavaan lisättiin vaatimus asuntojen pääikkunoiden avautumisesta ainakin liikennemelulta suojatun pihan puolelle sekä rakennusten ketjuttamisesta liikennemelulta suojatun piha-alueen muodostamiseksi korttelin sisäosiin ja ulko-oleskelualueiden melun ohjearvojen huomioimisesta myös korttelia vaiheittain toteutettaessa. Erillispientalojen ja asuinrakennusten korttelialueille osoitettiin määräys rakennusten porrastamisesta luonnollisen maanpinnan mukaisesti. Lisäksi kerrosluvut tarkistettiin rakennusratkaisujen sovittamiseksi katukorkoihin ja maaston korkeuksiin. Tonttien rajaus yleisiä alueita vasten määriteltiin kaavamääräyksin. Lisäksi määrättiin rakentamisaikaisen hulevesienhallintasuunnitelman esittämisestä asianosaiselle viranomaiselle. Ehdotusvaiheessa viimeisteltiin alueen melu- ja hulevesiselvitykset sekä katujen ja vesihuollon yleissuunnitelmat sekä liikenneverkkosuunnitelma. Kaava-asiakirjat tarkistettiin asemakaavaehdotukseksi. Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaavalla mahdollistetaan Isokuusen keskusaukion, pienten lasten yksikön, keskustan asuinkerrostalokorttelien sekä keskustan laidoille sijoittuvien asuinkerrostalojen ja rivitaloja ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueiden sekä erillispientalovaltaisten korttelialueiden rakentaminen. Pohjoisimmat korttelialueet muodostavat porttimaisen saapumisen Vuorekseen Särkijärven sillan jälkeen. Keskusaukion yhteyteen mahdollistetaan 2000 k-m² päivittäistavarakaupan ja pienempien liike-, toimisto- ja työtilojen sijoittuminen. Keskustaalue toimii tulevaisuudessa Isokuusen noin 4000 asukkaan kohtaamispaikkana. Korttelialueiden itä- ja luoteispuoleiset luontoarvoja sisältävät metsäalueet säilytetään osana Suolijärven ja Rautalepänrannan metsäaluetta ja lehmusmetsiköt määritellään suojelumerkinnöin. Tervaslammenpuisto täydentyy kaavan myötä ja tulee

17 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) tarjoamaan Isokuusen asukkaille mm. pelikentän ja leikkialueen. Virkistysreitistö kytkeytyy Vuoreksen muuhun reittiverkostoon. Rakentamistapaa ohjaavin ja tontinkäyttösuunnitelmia koskevin määräyksin varmistetaan Isokuuseen aikaisemmin vahvistetuissa kaavoissa linjatun kaupunkikuvallisen ilmeen jatkuminen asemakaava-aluetta rakennettaessa. Puurakentamisen edistämisen -hankkeen tavoitteita huomioidaan kaava-alueella julkisivu- ja runkomateriaalia ohjaavin määräyksin. Kaava-alueen rakentamisen ympäristövaikutusten rajoittamiseksi, kaavamääräyksissä määritellään tonttikohtaiset hulevesien viivytysvaatimukset ja osoitetaan yleisille alueille hulevesien viivytykselle riittävät alueet. Lisäksi edellytetään rakentamisaikaisten hulevesien hallinnasta riittäviä suunnitelmia ja maanrakennukseen käytettävän kiviaineksen arseeni- ja rikkipitoisuuden selvittämistä ennen kiviaineksen käyttöä. Kaava-alueen pinta-ala on noin 20 ha. Asemakaava-alueen kokonaiskerrosala on m². Kerrosalan suhde kaava-alueen alaan eli aluetehokkuus on 0,23. Erillispientalotontteja kaavaalueelle muodostuu 84 kpl. Alueen asukasmääräksi arvioidaan esitetyllä kerrosalalla muodostuvan noin 885 asukasta. Asuinkerrostalokortteleihin sijoittuu liike-, toimisto- ja työtilaa yhteensä 2900 k-m² ja julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueelle on varattu 3650 k-m². Alueelle arvioidaan syntyvän työpaikkaa. Asemakaavan keskeiset vaikutukset - tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitetta - lisää ja monipuolistaa asumisvaihtoehtojen tarjontaa Isokuusen alueella - mahdollistaa lähipalvelujen, päivittäistavarakaupan ja pienten lasten yksikön rakentamisen alueelle - profiloi Isokuusen teollisen puurakentamisen mallialueeksi Suomessa - vastaa ilmastotavoitteisiin, joihin Tampere on sitoutunut - vaikuttaa Vuoreksen yritystalouteen paikallisesti lisäten kaupan, ravintoloiden ja lähipalvelujen kilpailua alueella väestöpohjan lisäystä vastaavasti - lisää liikennettä Vuoreksen puistokadulla - tehostaa joukkoliikenteen ja kuntateknisen verkoston hyödyntämistä - toteuttaminen johtaa olemassa olevan luonnonympäristön merkittävään muutokseen

18 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) - täydentää alueen ulkoilu- ja kevyenliikenteenverkkoa - huomioi Rautalepänrannan ja Niinimetsän lehmusmetsiköt suojelumerkinnöin - huomioi Särkijärven vedenlaadun sekä rannan tervaleppäkorvet näiden säilyttämiseen tähtäävin hulevesimerkinnöin sekä edellyttämällä rakentamiseen käytettävästä kiviaineksesta riittäviä haitta-ainetutkimuksia Toteuttaminen Mikäli asemakaavan hyväksymisprosessi etenee ilman valituksia, on asemakaava lainvoimainen keväällä Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. Rakentaminen alkaa katujen ja kuntatekniikan toteuttamisella. Kaavan mahdollistama uuden asuinalueen ja palvelujen rakentuminen on todennäköistä luvulla. Kiinteistötoimella ei ole huomauttamista asemakaavasta. Liitteet 1 Liite Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava 2 Liite Asemakaavaselostus 3 Liite Asemakaavaselostuksen liitelomake 4 Oheismateriaali Havainnekuva 5 Oheismateriaali Aloitusvaiheen palautekooste 6 Oheismateriaali Valmisteluvaiheen palautekooste 7 Oheismateriaali Hulevesisuunnitelma 8 Oheismateriaali Meluselvitys 9 Oheismateriaali Rakennettavuusselvitys 10 Oheismateriaali Lepakkoselvitys 11 Oheismateriaali Kaupallisten palveluiden mitoitus 12 Oheismateriaali Liikenneverkkosuunnitelma 13 Oheismateriaali Katujen yleissuunnitelma, Asemapiirustus 14 Oheismateriaali Katujen yleissuunnitelma, Tyyppipoikkileikkaukset 15 Oheismateriaali Vesihuollon yleissuunnitelma 16 Oheismateriaali Vastineluettelo 17 Oheismateriaali Rakentamistapaohje 18 Oheismateriaali Kiviainesselvitys

19 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) 98 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Myllypuro, Kolmenkulman toisen osan työpaikka-alueen asemakaava, asemakaava nro 8189 TRE:1216/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina Valmistelijan yhteystiedot Projektiarkkitehti Vesa Kinttula, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Puheenjohtajan esityksestä asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Esittelijä: Elina Karppinen Päätösehdotus oli Hyväksytään asetettavaksi nähtäville päivätty ja tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8189 ja esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Perustelut Myllypuro. Asemakaava koskee virkistys-, erityis-, suojelu- ja katualuetta sekä kaupunginosan rajaa. Asemakaavan muutos koskee liikenne- ja erityisaluetta. Asemakaava nro 8189 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostuksen tiivistelmä, joka koskee päivättyä ja tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Kaava-alueen sijainti ja luonne Metsäinen, soinen ja rakennukseton kaava-alue sijaitsee n. 10 km länteen kaupungin keskustasta Myllypuron kaupunginosassa. Alueella ei ole asemakaavaa yleisen tien ja asemakaavan no 7745 suojaviheralueita lukuun ottamatta. Suunnittelualue rajoittuu idässä pääosin Valtatien 3 liikennealueen länsirajaan, pohjoisessa Leppiojan luonnonsuojelualueen eteläpuolisiin alueisiin sekä lännessä ja etelässä Nokian kaupungin rajaan. Kaavan lähivaikutusalueelle itä- puolelle sijoittuu rakentamisen alainen Myllypuron vaiheen 1 asema- kaavoitettu alue ja mm. Sandvik Mining and Construction Oy:lle kuuluvia tuotanto- ja toimistorakennuksia. Alueen poikki kulkee Juhan- suolta laskeva ojauoma, johtaen alueen itäpuolelle Myllypuron Natura- ja luonnonsuojelualueelle.

20 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) Kaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on, alueen erityiset luontoarvot huomioiden, mahdollistaa korkeatasoisen ja toimivan toimistoja työpaikka- sekä teollisuusalueen rakentuminen Clean Tech tyyppisen kierto- talouden yritystoimintaa varten. Kaavaratkaisussa tavoitellaan joustavuutta, ajatellen tulevaa rakentamista, toimintoja sekä toteutusaikataulua. Asemakaavan laatiminen perustuu Myllypuron osayleis- kaavaan, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Osayleiskaava sai lainvoiman Osayleiskaavassa kaavaalue on osoitettu teollisuus- ja työpaikka-alueiksi sekä keskeisin osin suojaviher- ja lähivirkistysalueiksi. Pirkanmaan 2. liikenneja logistiikka vaihemaakuntakaavassa ja Maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa, on asemakaava-alueelle osoitettu raideliikenteen yhteystarve Valtatien 3 viereen länsipuolelle. Kaavaprosessin vaiheet Alueen asemakaavoitus sisältyy Tampereen kaupungin asemakaavoitusohjelmaan Asemakaava kuulutettiin vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asemakaavoituksesta oli nähtävillä OAS:sta jätettiin palautetta seuraavilta tahoilta: Pirkanmaan maakuntamuseo (vanhojen rajamerkkien inventointitarve); Ylöjärven kaupunki (katuyhteyden mahdollistaminen pohjoisen suuntaan); Caruna Oy (huomautti 110 kv sähkölinjan sijoittumisesta kaava-alueen tuntumaan), lähialueen asukas ilmaisi huolensa liikennemeluhaitasta. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Neuvotteluun osallistuivat Tampereen kaupungin ja WSP Finland Oy:n lisäksi Ylöjärven kaupungin, Nokian kaupungin, Pirkanmaan ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen, edustajat. Neuvottelussa käytiin läpi OAS:sta saatu palaute sekä keskusteltiin Tampereen läntisestä oikoratavarauksesta; Myllypuron Natura-alueen ja hajuheinäesiintymien huomioimisesta sekä laadittavista selvityksistä. Viranomaisneuvottelun muistio on liitteenä 3. Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä , josta jätettiin palautetta seuraavilta tahoilta: Liikennevirasto (ratavaraus); Ylöjärven kaupunki (seudulliset virkistysyhteydet); Kaupunkimittaus (nimistö); Tampereen polkupyöräilijät ry (polkupyöräyhteydet kunnossa); Metsänhoitoyhdistys (tieyhteystarve); Pirkanmaan liitto (maakuntakaavaehdotuksen 2040, ratasuunnitelmien sekä ylijäämämaa-ainesten huomioiminen); ELY (Natura-tarveharkinta-, Hajuheinät, Valkolehdokit); Tampereen vesi (vesihuollon suunnitelma); Pirkanmaan maakuntamuseo (arkeologinen inventointi). Tampereen energiantuotanto Oy (kaukolämpölaitos) ja Tampereen Sähköverkko Oy (muuntamotarpeet). Palautekooste on nähtävillä internet sivuilla ja palauteyhteenveto vastineineen on kaavan liitteenä 4. Asemakaavan keskeinen sisältö

21 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) Asemakaava koostuu (KT-9) toimisto-, työpaikka-, liike, - varasto- ja (TY-21) teollisuusrakentamisen korttelialueista, joita on tarkoitus käyttää kiertotalouden yritystoimintaan, tutkimukseen, tuotantoon, liiketoimintaan sekä alan opetukseen ja kehittämiseen. Asemakaavassa Juhansuon lehmusmetsikkö on rajattu ja merkitty luonnonsuojelualueeksi. Viheralueilla turvataan luonnonarvoja kuten hajuheinäesiintymiä, alueen vesisuhteita, olevien purouomien säilyttämismahdollisuuksia sekä varauksia hulevesien alueellisille viivytysaltaille. Lisäksi kaava-alueella osoitetaan korttelien tarpeisiin katualueet. Asemakaavassa on huomioitu Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan (liikenne- ja logistiikka), raideliikenteen yhteystarve ja maakuntakaavan 2040 valmistelussa esitetty raideliikenteen käytävä asemakaavan esittämään maankäyttöön. Asemakaavan mitoitus Asemakaava-alueen laajuus on noin 100 ha, josta rakennettavia korttelialueita noin 57 h. (KT-9) korttelialueilla on rakennusoikeutta noin k-m2, joista voidaan enintään 1/3 osoittaa myyntipinta- alaa; (TY-21) alueilla noin k-m2, joista voidaan enintään 20 % osoittaa liike- ja toimistotiloina ja erityisalueella (E-11) noin 8700 k- m2. Rakennusoikeutta kerrosalaneliömetreinä, on yhteensä k-m2. Pysäköinti- ja polkupyöräpaikkojen määrittely esitetään ratkaistavaksi rakennusluvan yhteydessä perustuen arvioitaviin käyttäjämääriin. Suojaviheralueita (EVS, EV-11) osoitetaan noin 16 ha ja lähivirkistysalueita (VL-4) noin 12 ha. Asemakaavan keskeiset vaikutukset Vaikutukset Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Asemakaavalla mahdollistetaan kerrosalan ja kiertotalouteen liittyvien työpaikkojen tuntuva lisääminen. Asemakaava tukee elinkeinoelämän kasvua mahdollistamalla uusia työpaikkoja sekä myymälätilaa. Kaava osoittaa viheraluevarauksia vesistönhallintaja ympäristönsuojelutarpeisiin ja lähivirkistykseen. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaihtelevasta topografiasta johtuen, korttelialueilla on varauduttava maarakennus- ja tasoitustöihin. Suurin osa alueesta on moreenia mutta peruskallio on paikoin näkyvissä. Asemakaavamääräyksillä pyritään estämään vesistöihin kohdistuva lisäkuormitus ja kontrolloimaan vesistöihin johtuvaa hulevesien määrää. Alueelliset hulevesien hallintatoimet on suunniteltu toteutettavaksi ennen alueen muuta rakentamista. Rakentamisen aikaista hulevesikuormitusta tulee vähentää väliaikaisilla järjestelyillä. Näin arvioidaan, että vesistövaikutukset eivät ole merkittäviä. Alue tukeutuu pääosin autoliikenteeseen, mikä nykyisellä tekniikalla aiheuttaa ilmanlaatukuormitusta ja liikennemelun lisääntymistä.

22 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Asemakaavamääräyksillä ja aluevarauksilla on pyritty turvaamaan mm. jalopuiden ja tärkeiden puroympäristöjen säilyminen ja hajuheinäesiintymien turvaaminen. EV-11 -alueilla varaudutaan hulevesien viivytys- ja johtamisjärjestelmien rakentamismahdollisuuksiin. Mahdollisen ratavarausalueen suojaviheralueella voidaan säilyttää nykyistä luonnonympäristöä. Kaava ohjaa luonnonsuojelua. Luonnonoloiltaan arvokkaimmat alueet (VL-4 ja SL-4) on rajattu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi maakuntakaavaehdotuksen 2040 periaatteiden mukaisesti, sisältäen Juhan- suon Lehmusmetsikön, vanhan metsän- ja suoalueita. Arvokas hajuheinäkohde (sl-1) on rajattu siten, että mukaan on otettu myös niihin liittyvää puro- ja lähiympäristöä. Hulevesien käsittely Asemakaavassa on kaksi EV-11 aluetta: Suojaviheralue, joka on merkittävä pintavalunnan purkureitti. Alueelle saa sijoittaa alueellisen hulevesijärjestelmän vaatimia kosteikkoja, viivytyspainanteita tai oja- ja allasrakenteita. Korttelialueiden KT-9 ja TY-21 määräysten mukaan korttelialueilla tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa vesistön pilaantumista eikä likaantumista. Korttelialueille on osoitettu hulevesimääräys (hule-30) ja lämpövoimalan tontille (hule-20). Suojaviheralueille on osoitettu hule-35 aluevarusmerkinnöillä ohjeellisia alueelliselle hulevesijärjestelmälle varattuja alueen osia, joissa hulevesiä johdetaan ja viivytetään allas- ja ojarakentein. Kaavaehdotukseen on liitetty osayleiskaavan edellyttämä hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma tarkempine järjestelmien toteutuskeinoineen ja hulevesien mitoitusperusteluineen. Vaikutukset Natura-alueiden ja luonnonsuojelualueiden suojeluarvoihin Asemakaava-alueella ei ole Natura-alueita. Alueen läpi johtaa Juhansuolta itään laskeva purouoma kohti Myllypuron uomaa ja sitä ympäröivää puronvarsilehtoa. Myllypuro kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja on Natura-2000 verkostoon esitetty kohde. Lisäksi Myllypuro on luonnonsuojelulain nojalla vuonna 1999 rauhoitettu luonnonsuojelualue. Tämän vuoksi on ollut tärkeää, että asemakaavalla tullaan ohjaamaan puroon kulkeutuvan veden laatua ja määrää, jotteivät vesiolosuhteet muutu liikaa ja muuta puronvarren luontotyyppejä. Koska asemakaava-alue kuuluu Myllypuron valuma-alueeseen, kuuluu se samalla Myllypuron Natura-alueen vaikutusalueeseen. Aiemmin asemakaava-aluetta koskevaa osayleiskaavaa laadittaessa on alueelle laadittu Natura-arviointi, joka täydennettynä on saanut Pirkanmaan ympäristökeskukselta myönteisen lausunnon Tehdyn arvion perusteella hankkeen ei voida arvioida vaikuttavan merkittävästi heikentävästi niihin luontoarvoihin, joiden perusteella Myllypuron alue on otettu osaksi Natura -suojeluverkostoa. Arvion mukaan on kuitenkin

23 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) perusteltua suositella seurantatutkimusta Natura-alueelle. Naturaarvioinnissa on arvioitu vaikutuksia Fennoskandian lähteisiin ja lähdesoihin sekä boreaalisiin lehtoihin. Suurimpina riskeinä arvioitiin näiden suojeluun olevan virtaavan veden tai pohjaveden muutokset. Osayleiskaavahankkeen ei arvioitu aiheuttavan suuria muutoksia virtaavaan veteen, koska lisä- rakentamisen myötä toteutettavat hulevesijärjestelyt pienentävät oleellisesti muutoksia. Osayleiskaavahankkeen ei katsottu myöskään aiheuttavan suuria muutoksia pohjaveteen, koska alue on nykytilassaankin heikosti vettä läpäisevää maa-ainesta. Lähteinen ympäristö ei saa purkautumisvettään hankealueelta eikä lehtojen ole arvioitu saavan merkittävissä määrin kosteutta pohjaveden kautta. Arvioitiin, että Myllypuron Natura-alueen luontotyyppien luonteenomaisten lajien suojelun taso säilyy suotuisana nykyistä vastaavalla tavalla. Asemakaava osoittaa yleiskaavaa tarkemmin Juhansuon lehmusmetsikön luonnonsuojelualueen (tunnus no ). Johtopäätös vaikutuksista Natura-arvoihin Asemakaavassa ja siihen liittyvässä hulevesien suunnitelmaraportissa esitetään osayleiskaavaa tarkemmin hulevesien käsittelykeinot ja vaatimukset vesien määrille ja puhtaudelle. Asemakaavamääräykset ja -merkinnät täsmentävät osayleiskaavan hulevesimääräyksiä ja tukevat näin ollen Naturaarvoihin kohdistuvia suojelutoimia, joten tässä yhteydessä arvioidaan, että Myllypuron Natura-alueen luonto- tyyppien luonteenomaisten lajien suojelun taso säilyy suotuisana nykyistä vastaavalla tavalla, kuten osayleiskaavaakin koskevassa Naturaarviossa on todettu. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Asemakaavan mahdollistama rakentaminen toteuttaa tavoiteltua aluerakennetta osayleiskaavan, kantakaupungin yleiskaavan 2040 luonnoksen, maakunta- ja vaihemaakuntakaavojen sekä maakuntakaavaehdotuksen 2040 lähtökohdista. Kaavan mahdollistama rakentaminen ja erityisesti liikerakentaminen aiheuttaa toteutuessaan paikallista alueen liikennemäärien kasvua. Alue tukeutuu valtatien 3 liikenneverkkoon, joten alue on siten hyvin liikenteellisesti saavutettavissa. Mahdolliseen raideliikenteen sijoittamiseen alueelle on kaavassa varauduttu osoittamalla suojaviheraluetta korttelialueiden ja valtatien 3 väliin. Kaavan katualueilla osoitetaan varaukset linja-autopysäkeille, joilla tuetaan joukkoliikenteen toteuttamismahdollisuuksia. Pääkatujen alueilla on varauduttu erillisiin kevyenliikenteen väyliin ja viheralueille on osoitettu ulkoilureittejä palvelemaan kävelyä ja hiihtoa. Alue tukeutuu rakennettavaan kunnallistekniseen verkostoon. Yhdyskuntataloudellisesti alueen käyttöönotto on edullista hyvän sijainnin kautta saavutettavuuden vuoksi. Tonttien esirakentaminen vaatii yksityisiä toimenpiteitä ja aiheuttaa kustannuksia.

24 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Metsäympäristöä on tarkoitus muuttaa korttelialueiksi ja niiden tarvitsemien pysäköinti- ja rakennusten tonteiksi puita kaatamalla, ympäristöä tasaamalla ja päällystämällä piha-alueita pysäköintija huoltoalueiksi. Asemakaavan mahdollistama nelikerroksinen rakentaminen mahdollistaa matalaa tuotanto-, toimisto- ja varasto -tyyppistä rakennusten profiilia kuten myös tuotantoon ja tuotekehittelyyn tarkoitettua korkeampaa rakentamista. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen edellyttää sopimuksia kaupungin ja tontin vuokranneiden välillä. Asemakaavan toteutusta ohjataan kaavoituksen yhteydessä laadituilla suunnitelmilla. Asemakaavamuutoksella on merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen. Kiinteistötoimella ei ole huomautettavaa. Ennen kaavan hyväksymistä tulee tehdä toteuttamisesta yhteistoimintasopimus Nokian, Ylöjärven ja Tampereen kaupunkien kesken. Lausunnot Asemakaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunnot Pirkanmaan ELY-keskukselta, Pirkanmaan Liitolta, Pirkanmaan maakuntamuseolta, Liikennevirastolta (TraFi), Turvallisuus- ja kemikaalikeskukselta (TUKES), Finavialta, Nokian Kaupungilta ja Ylöjärven kaupungilta. Liitteet 1 1 Liite: Asemakaavan seurantalomake 2 2 Liite: Selostus 3 3 Liite: Asemakaavakartta 4 4 Liite: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 5 Oheismateriaali Havainnepiirros 6 6 Oheismateriaali Liittyminen lähiympäristöön 7 7 Oheismateriaali Viheryleissuunnitelma 8 8 Oheismateriaali Viranomaisneuvottelun muistio 9 9 Oheismateriaali Valmisteluaineiston palaute ja vastineet Oheismateriaali Kooste mielipiteistä, osallistumis- ja Oheismateriaali Natura-arvioinnin tarveharkinta, yhteenveto Oheismateriaali Hulevesien hallintasuunnitelma Oheismateriaali Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti Oheismateriaali Maaperä, massaleikkaukset Oheismateriaali Vesihuoltosuunnitelma Oheismateriaali Liikenneselvitys Oheismateriaali Katujen yleissuunnitelma Oheismateriaali Arkeologinen inventointi Oheismateriaali Yritysvaikutusten arviointi

25 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) 99 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Koivistonkylä - Ilokkaanpuisto, Nirva - Hylliniitynkatu ja Hylliniitynpuisto, täydennysrakentaminen, asemakaava nro 8617 TRE:3060/ /2014 Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina Valmistelijan yhteystiedot Kaavoitusarkkitehti Hanna Ohtola, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Puheenjohtajan esityksestä asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Esittelijä: Elina Karppinen Päätösehdotus oli Hyväksytään asemakaavaehdotus nro 8617 ( päivätty ja tarkistettu) asetettavaksi nähtäville ja esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Perustelut Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut päivätyn ja tarkastetun asemakaavan nro Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: kaavadoc?8617 Dno: 3060/ /2014 Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee Koivistonkylän ja Nirvan kaupunginosassa noin 6 km Tampereen ydinkeskustan eteläpuolella, Hylliniitynkadun varrella. Kaavamuutos koskee Ilokkaanpuistoksi nimettyä peltoaluetta, Hylliniitynpuistoa sekä Hylliniitynkadun aluetta. Suunnittelualue on rakentamatonta peltoa sekä pellon reunametsää. Suunnittelualueen pohjoispuolella on 1970-luvun alussa rakennettuja yksikerroksisia rivitaloja ja noin nelikerroksisia kerrostaloja. Lähistöllä sijaitsee myös paljon omakotiasutusta. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Tampereen keskustan ohittava VT9. Asemakaavan tavoitteet

26 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) Asemakaavan tavoitteena on toteuttaa Ilokkaanpuiston alueelle asuntorakentamista, joka on osa E-lukulaskentaan ja nollaenergiarakentamiseen liittyvää kehityshanketta. Perusajatuksena on toteuttaa uusiutuvan energian voimalaitoksia asuntoalueen ulkopuolelle palvelemaan kaavoitettavan alueen kiinteistöjä. Asuntoalueen rakennukset sekä sopimuksellisesti kytketyt voimalaitokset muodostaisivat laskennallisesti nolla- tai jopa plusenergiaratkaisun. Asemakaava kuuluu maankäytön suunnittelun kaavoitusohjelmaan vuosille (kohde numero 8 vuodelle 2016). Asemakaavaprosessin vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville sekä lähettiin tiedoksi osallisille. Osallistumis- ja arviointi-suunnitelmasta saatiin 2 viranomaiskommenttia sekä 9 mielipidettä. Viranomaiskommentit on huomioitu suunnittelu- ja selvitystyössä. Osallisten mielipiteissä otettiin kantaa erityisesti liikennejärjestelyihin Koivistonkylässä. Lisäksi esitettiin mielipiteitä mm. hulevesiasioista, ympäröivien metsien luontoarvoista sekä rakentamisen volyymista. Osallisten mielipiteitä on huomioitu suunnittelu- ja selvitystyössä. Asemakaavaluonnos kuulutettiin nähtäville Kaavaluonnoksesta saatiin neljä viranomaiskommenttia ja kymmenen mielipidettä. Ympäristönsuojelu toi kommentissaan esiin liito-oravan suojeluun liittyviä näkökohtia, joita on huomioitu kaavasuunnittelussa. Osallisten mielipiteet olivat hyvin samansuuntaisia kuin aloitusvaiheessa ja niitä on huomioitu mahdollisuuksien mukaan. Kaikista mielipiteistä ja kommenteista on laadittu selostukseen tiivistelmät ja niihin vastineet. Palautteesta on laadittu erillinen palautekooste kaavan liitteeksi, missä kaikki kommentit ja mielipiteet ovat kokonaisuudessaan. Asemakaava Asemakaavalla mahdollistetaan nykyisen avoimen peltoaukean muuttaminen asuinkäyttöön. Alueelle osoitetaan seitsemän kerros-talotonttia (AK) ja yksi tontti rivitaloille tai muille kytketyille pientaloille (AR). Tonteille osoitetaan rakennusoikeutta asumista varten kem2 ja ainoastaan autosuojia ja taloustiloja varten kem2. Rakennusoikeus lisääntyy alueella kem2. Aluetehokkuudeksi muodostuu e = 0,66. Osa Hylliniitynkatua ja osa Hylliniitynpuistoa on otettu kaavaan mukaan asemakaavamerkintöjen ajantasaistamiseksi. Kortteleiden reuna-alue osoitetaan lähimetsäksi (VM-1). Asemakaavan toteuttaminen Kaavamuutos voidaan toteuttaa asemakaavan saatua lainvoiman. Asemakaavaan liittyy viitesuunnitelma, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueella.

27 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) Asemakaavan toteuttamista ohjaa lisäksi rakentamistapaohje, joka selventää ja täydentää asemakaavan tavoitteita. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen. Kiinteistötoimella ei ole huomauttamista asemakaavasta. Liitteet 1 Liite_asemakaavakartta.pdf 2 Liite_seurantalomake.pdf 3 Liite_asemakaavaselostus.pdf 4 Oheismateriaali_viitesuunnitelma.pdf 5 Oheismateriaali_osallistumis_ja_arviointisuunnitelma.pdf 6 Oheismateriaali_palautekooste_aloitusvaihe.pdf 7 Oheismateriaali_palautekooste_valmisteluvaihe.pdf 8 Oheismateriaali_rakennettavuusselvitys.pdf 9 Oheismateriaali_hulevesiselvitys.pdf 10 Oheismateriaali_vesihuollon_yleissuunnitelma.pdf 11 Oheismateriaali_kaukolämmön_yleissuunnitelma.pdf 12 Oheismateriaali_liikenneselvitys.pdf 13 Oheismateriaali_katusuunnitelma.pdf 14 Oheismateriaali_pesimälinnustoselvitys.pdf 15 Oheismateriaali_lepakkoselvitys.pdf 16 Oheismateriaali_rakentamistapaohje.pdf 17 Oheismateriaali eliöstö- ja biotooppiselvitys

28 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) 100 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, IX (Tampella) ja X (Jussinkylä), Työnpuisto ja Vapriikinraitti, asemakaava nro 8652 TRE:6961/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina Valmistelijan yhteystiedot Kaavoitusarkkitehti Anna Hyyppä, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Puheenjohtajan esityksestä asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Esittelijä: Elina Karppinen Päätösehdotus oli Asemakaavaehdotus nro 8652 ( päivätty ja tarkistettu) hyväksytään asetettavaksi nähtäville. Perustelut Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut päivätyn ja tarkistetun asemakaavan nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: Diaarinumero: TRE:6961/ /2016 TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee Tampellan ja Jussinkylän kaupunginosissa kaupungin keskustassa. Suunnittelualue rajautuu Tammerkoskeen, Satakunnankatuun, Lapintiehen ja Kelloportinkatuun sekä entisen Pellavatehtaan ja Tampereen oikeustalon kiinteistöihin. Asemakaavamuutos koskee Työnpuistoa ja Tammerkosken itäreunan vesialuetta. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Vapriikinraitin rakentaminen Vapriikin terassilta Työnpuistoon saakka sekä säilyttää Työnpuiston historialliset ja kaupunkikuvalliset arvot. Vapriikinraitin asemakaavoittaminen on kirjattu kaupunginhallituksen suunnittelujaoston hyväksymään Keskustan kehittämisohjelmaan sekä

29 Tampere Pöytäkirja 10/ (61) kaupunginhallituksen ja hyväksymiin keskustan kehittämisohjelman päivityksiin. Asemakaavaprosessin vaiheet Aloitusvaihe Asemakaavan suunnittelualue kuului aiemmin Pellavatehtaan asemakaavaan nro Asemakaava tuli vireille Kiinteistö Oy Koskitammen aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Siitä saatiin kolme kommenttia eikä yhtään mielipidettä. Senaatti-kiinteistöt otti kantaa mm. tonttien rasitesopimuksiin ja Vapriikinraitin turvallisuuskysymyksiin. Tampereen energiatuotanto otti kantaa mm. kevyen liikenteen reittien turvallisuuteen sekä poistumis- ja huoltoteihin. Museovirasto totesi, että kaava-alueelta tulee laatia arkeologinen selvitys. Valmisteluvaihe Asemakaavan nro 8495 luonnosvaihtoehdot viitesuunnitelmineen ja selvitysaineistoineen olivat nähtävänä Aineistosta saatiin yksi ennakkolausunto, 10 viranomaisten lausuntoa ja 41 mielipidettä. Lausunnon jättivät Pirkanmaan ELY-keskus, Museovirasto, Pirkanmaan maakuntamuseo, ympäristönsuojelu, esteettömyysasiamies, tilaajaryhmän kehittämis- ja suunnittelupalvelut, Pirkanmaan pelastuslaitos, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy ja Senaattikiinteistöt. Luonnosvaihtoehdoista pyydettiin myös Tampereen kaupunkikuvatoimikunnan ennakkolausunto. Lausunnoissa käsiteltiin Pellavatehtaan käyttötarkoituksen muutosta, mutta myös Vapriikinraitin ja Työnpuiston suunnitteluun annettiin reunaehtoja. Pirkanmaan ELY-keskus totesi mm., että kaavaan tulee merkitä Vapriikinraitin korkeustaso. Museovirasto edellytti, että Vapriikinraitin määräykseen lisätään kulkuyhteyden maksimileveys. Tampereen Kaukolämpö Oy:llä on Työnpuistossa kaukolämpöjohtoja, joiden nykyinen sijainti tulee turvata. Tampereen Sähköverkko Oy totesi, että jalankulkuulokkeeseen pitää jäädä mahdollisuus säilyttää nykyiset Tampellan vesivoimalaitoksen kaapelit. Kaava-alueella sijaitsee verkkoyhtiön käytössä olevia kaapeleita. Senaatti-kiinteistöt totesi, että Vapriikinraitin toteuttamisessa on huomioitava oikeustalon turvallisuus. Raitin toteuttamisesta ja ylläpidosta on sovittava Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Mm. Pirkanmaan ELY-keskus ja Ympäristönsuojelu pitivät tärkeänä, että Työnpuisto säilyy julkisena vihertilana. Mielipiteitä jättivät Pirkanmaan käräjäoikeus, Tampereen taideyhdistys, Tampereen taidemuseon ystävät ry, Tampereen Kulttuuriyhdistys ry, Tove Jansson och hennes konst ry sekä kymmenet yksityishenkilöt. Pirkanmaan käräjäoikeudelle on keskeistä kysymys oikeustalon turvallisuudesta. Muut mielipiteet koskivat yksinomaan Pellavatehdasta, eivät Työnpuistoa tai Vapriikinraittia.