Nordkalk ja ympäristö Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä. Toiminnan vaikutuksia ympäristöön seurataan ja arvioidaan jatkuvasti Nordkalk-konsernin yhteisen ympäristöpolitiikan mukaisesti. Tässä raportissa kerromme toimintamme aiheuttamista ympäristömuutoksista, sekä niistä toteutuneista ja suunnitelluista toimenpiteistä, joilla ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään. Nordkalk pyrkii toiminnassaan kestävään kehitykseen, johon kuuluu ympäristövaikutuksien huomioiminen asetettaessa toiminnalle tavoitteita. Tuotteita ja työmenetelmiä kehitetään niin, että louhinnan ja jalostuksen ympäristövaikutukset voidaan minimoida. Ympäristösuunnitelmien laatiminen on osa vuosittaista strategista suunnittelua, ja ympäristötyötä seurataan säännöllisten tarkastusten avulla. Vastuu tuotantoon liittyvistä ympäristökysymyksistä on divisioonien johdolla, ja ympäristöjohtaja valvoo, että ympäristöpolitiikkaa noudatetaan koko Nordkalkissa. Tuotannon eri vaiheissa suojataan ympäristöä, minkä lisäksi Nordkalk tarjoaa ympäristökoulutusta myös asiakkailleen. Urakoitsijoilta ja alihankkijoilta taas edellytetään ympäristöpolitiikan vaatimusten noudattamista, mikä varmistetaan vakuutuksella sopimuksia solmittaessa. Lisäksi urakoitsijoiden toimintaa seurataan säännöllisesti ympäristötarkastusten yhteydessä. Ympäristöpolitiikan pääperiaatteet Ympäristöjohtaminen edistyy Suomessa kalkkikivijauhetta ja poltettua kalkkia valmistavien divisioonien ympäristöjärjestelmät saivat ISO 14001 standardin mukaisen sertifikaatin. Siten kaikki Suomessa sijaitsevat tuotantolaitokset on nyt sertifioitu. Ruotsissa jatkuu ympäristöjärjestelmien toteuttaminen, ja puuttuvat sertifioinnit toteutunevat kuluvan vuoden aikana. Nordkalk liittyi viime vuonna energiansäästön puitesopimukseen, jonka Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto on solminut kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Tavoitteena on tehostaa energiankäyttöä ja siten alentaa kustannuksia. Sitoutuminen pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen energiatehokkuuden parantamiseen on samalla hyvä tapa vähentää ympäristöpäästöjä. Lappeenrannassa on julkaistu ympäristöselonteko, joka kuvaa ympäristön tilaa koko tehdasalueella, mukaan lukien Nordkalkin naapurit. Vanha kaatopaikka, jota käytettiin kuivalle teollisuusjätteelle, on suunnitelmien mukaisesti suljettu ja sen peittäminen on meneillään. Nordkalk osallistuu Pro Saaristomeri projektiin, jonka tavoitteena on parantaa Saaristomeren tilaa. Ohjelma on laadittu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Varsinais-Suomen Liiton ja Varsinais-Suomen TE-keskuksen yhteistyönä. Nordkalk on myös mukana työryhmässä Teollisuus, liikenne ja ilmalaskeuma, joka selvitti vuonna 2000 kauppamerenkulun päästöjä ja niiden vaikutusta Saaristomereen väylittäin. Arvot ja tavoitteet - pyrkimys kestävään kehitykseen, jossa ihminen on keskeisellä sijalla - voimassa olevia ympäristölakeja ja säädöksiä noudatetaan - merkittävät ympäristönäkökohdat huomioidaan toiminnassa - tiedottaminen ympäristösuojelun kehityksestä, toimenpiteistä ja tuloksista Jatkuva parantaminen - ympäristövaikutukset huomioidaan kehitettäessä tuotteita ja tuotantoprosesseja - ympäristösuunnitelmat ovat osa strategista suunnittelua ja ne sisältävät ympäristönäkökohdat, päämäärät ja toimenpiteet niihin liittyvine investointeineen - investointisuunnitelmiin sisältyy arvio investointien ympäristövaikutuksista - ympäristötyötä arvioidaan säännöllisesti
Ympäristönsuojelutoimenpiteitä tuotantopaikkakunnilla Tuotantolaitoksilla on jatkuvasti meneillään kehitysprojekteja, ja seurantaan ja valvontaan liittyviä rutiineja parannetaan. Ilma Pölyämisen vähentäminen on yksi tärkeimmistä ympäristönäkökohdista Nordkalkin toiminnassa, ja työ pölynpoiston tehostamiseksi on jatkuvaa. Lohjalla Tytyrin kalkkitehtaalla asfaltoitiin n. 2000 m 2 :n suuruinen teollisuusalue. Murskaamon ja pakkaamon pölynpoisto on uusittu. Teollisuusalueen liikennejärjestelyjä on parannettu pölyämisen vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Paraisten kaivosalueella on saneerattu kivenlajittelulaitoksen vanhempi puoli, ja sisäilman pölypitoisuus on vähentynyt huomattavasti. Ulos on rakennettu kastelujärjestelmä, jonka avulla voidaan sitoa pölyä käsiteltäessä kiveä kuivalla, tuulisella säällä. Teitä ja teollisuusalueita on päällystetty yhteensä 3800 m 2. Ruotsissa, Luulajassa on uusittu kalkkiuunin suodattimen tekstiiliosat, ja suodattimen toimintaa on tehostettu. Virossa on Rakken kalkkitehtaalle asennettu kaksi uutta pölynsuodatinta. Valtaosa tehtaista mittaa pölylaskeumia toimipaikkakunnillaan säännöllisesti. Vesi Lappeenrannan rikastamolla on parannettu tuotantoprosessia, minkä seurauksena rikastushiekka-altaista valuvan veden määrä on vähentynyt. Vimpelin avolouhoksella on siirretty öljyvarasto ja lisätty tarkkailua kaivosveden pumppaamisen yhteydessä. Näin pienennetään riskiä, että öljy saastuttaisi pohjaveden. Jäte ja sivutuotteet Ympäristöjärjestelmän ansiosta öljyn käsittely on muuttunut turvallisemmaksi ja jätteen lajittelu tehokkaammaksi. Sivutuotteiden hyötykäyttö kuuluu kaivosten ja avolouhosten ympäristöohjelmaan. Paraisten kaivos on lisännyt sivukiven hyötykäyttöä 426 000 tonniin toimintavuoden aikana. Vain 170 000 tonnia sivukiveä on ajettu läjitysalueelle. Lappeenrannassa on onnistuttu lisäämään sivutuotteena syntyvän rikastushiekan käyttöä mm. kaatopaikkojen saneerauksessa. Kalkkiuunista vapautuvaa hiilidioksidia käytetään paperipigmentti PCC:n valmistuksessa. Suomessa Louhessa on investoitu menetelmiin, joiden avulla käytöstä poistetut kaivostilat voidaan täyttää yli jääneillä sivutuotteilla. Ympäristöinvestoinnit Vuonna 2000 Nordkalk käytti yhteensä 1,4 miljoonaa euroa ympäristökuormitusta vähentäviin investointeihin, joihin ei kohdistu tuottovaatimuksia. Maisemointi Paraisilla ja Vampulassa on sivukiven läjitysalueita maisemoitu maa-aineksella ja istuttamalla puita. Ympäristöpoikkeamat Paraisten avolouhoksessa tapahtui helmikuussa maanvyörymä, jossa noin 2500 m 3 kiveä ja savea sortui alas louhoksen reunalta. Onnettomuus aiheutti vain taloudellisia menetyksiä, jotka vakuutus korvasi. Sortuman jälkeen on louhosta ympäröivän alueen saviesiintymät kartoitettu huolellisesti. Kokeilu kasvipohjaisilla öljyillä Gotlannin Storugnsissa on joitakin vuosia kokeiltu helposti hajoavien kasvipohjaisten öljyjen käyttöä kuorma-autoissa ja lastauskoneissa. Öljyn on kuitenkin havaittu tuhoavan hydraulisten järjestelmien tiivisteitä ja pumppuja, mikä on johtanut ylläpitokustannusten kasvuun ja vuotojen lisääntymiseen. Mineraaliöljy on siksi jouduttu ottamaan uudelleen käyttöön.
Tuotantoprosessien vaikutus ympäristöön Suurin osa tuotantolaitoksista sijaitsee kaupungeissa ja taajamissa, joten naapurusto asettaa toiminnalle monia vaatimuksia. Gotlannissa Storugnsin louhoksen läheisyydessä on luonnonsuojelualueita, jotka osaltaan rajoittavat kalkkikiven louhintaa. Lappeenrannan teollisuusalue sijaitsee osin pohjaveden suojelualueella, mikä lisää toiminnan vastuullisuutta ja tarkkailutarvetta. Vimpelissä Vesterbackan alueella louhintaa rajoittavat lehtojensuojeluasetus ja muinaismuistolaki. Toiminnan merkittävimmät ympäristöhaitat ovat melu, tärinä, pöly ja erilaiset päästöt; louhosten sivukivi ja muu tuotantoprosesseista yli jäävä materiaali sekä ympäristölle haitallinen jäte. Viimeksi mainittu koostuu pääasiassa erilaisista jäteöljyistä, jotka kerätään yhteen ja käsitellään lakien ja ympäristömääräysten mukaisesti. Lappeenrannassa toimiville wollastoniitin ja kalsiitin rikastuslaitoksille on myös vedenkäyttö merkittävä ympäristönäkökohta. Louhinta ja esikäsittely Kalkkikiveä louhitaan kallioperästä joko avolouhintana tai maanalaisissa kaivoksissa. Kivi kuljetetaan karkeamurskaukseen ja lajitteluun, jonka jälkeen se menee edelleen jalostettavaksi. Toiminnasta aiheutuu tärinää, melua ja pölyä. Nordkalk louhii kalkkikiveä kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa, viidellä Ruotsissa, kolmella Virossa ja kolmella Puolassa. Avolouhos muuttaa maisemaa silmiinpistävällä tavalla. Varsinaisen hyötykiven lisäksi joudutaan aina louhimaan myös sivukiveä. Sitä voidaan osittain hyödyntää sepelinä, mutta osa joudutaan varastoimaan kasoina, jotka erottuvat kaivospaikkakuntien maisemissa. Kallioperässä olevia halkeamia pitkin pohjavesi valuu kaivokseen, ja avolouhokseen valuu myös pintavesi. Tämä voi vaikuttaa pohjaveden tasoon ympäristössä. Poltettu kalkki Poltettua kalkkia valmistetaan kuumentamalla murskattu ja lajiteltu kalkkikivi noin 1000 o C:ssa joko kierto- tai kuilu-uunissa. Kalkkikivi (CaCO 3 ) hajoaa kalsiumoksidiksi eli poltetuksi kalkiksi (CaO) ja hiilidioksidiksi (CO 2 ). Poltettu kalkki on joko rae- tai jauhemuotoista. Se seulotaan eri fraktioihin tai jauhetaan. Tuotteita käytetään mm. raudan- ja teräksenvalmistuksessa, sulfidimalmien rikastamisessa, selluloosan tuotannossa sekä käyttö- ja jäteveden puhdistuksessa. Myös hiilivoimalaitosten savukaasujen puhdistuksessa käytetään poltettua kalkkia. Poltetun kalkin valmistuksessa käytetään polttoaineena kivihiiltä, öljyä tai kaasua. Savukaasut sisältävät typen oksideja (No x ), hiilidioksidia (CO 2 ) sekä vaihtelevia määriä rikkidioksidia (SO 2 ). Valmistusprosessi aiheuttaa myös pölypäästöjä, joiden vähentämiseksi uunin savukaasut kulkevat sähkö- tai tekstiilisuodattimen läpi. Suodattimelta edellytetään erittäin hyvää erottelukykyä. Kalkinpoltossa ei synny päästöjä vesistöön. Nordkalk tuottaa poltettua kalkkia viidella paikkakunnalla Suomessa, kolmella Ruotsissa ja yhdellä Virossa. Sammutettu kalkki Sammutettua kalkkia valmistetaan lisäämällä vettä poltettuun kalkkiin. Kalsiumoksidi reagoi veden kanssa ja muuttuu kalsiumhydroksidiksi (Ca(OH) 2 ), eli sammutetuksi kalkiksi, joka on kuivaa, puuterimaista, vaaleaa jauhetta. Sammutettua kalkkia käytetään mm. käyttö- ja jäteveden puhdistusprosesseissa, metallurgisessa teollisuudessa ja rakennusaineteollisuudessa. Sammutetun kalkin valmistuksessa vapautuu lämpöä ja vesihöyryä. Tehokkaan pölynpoiston ansiosta päästöt ilmaan jäävät merkityksettömiksi. Nordkalk valmistaa sammutettua kalkkia kahdella paikkakunnalla Suomessa ja kahdella Ruotsissa. Karbonaattituotteet Karbonaattituotteet valmistetaan kalkkikivestä eli kalsiumkarbonaatista (CaCO 3 ) murskaamalla, jauhamalla ja seulomalla. Tuotteita käytetään mm. maanparannusaineena maaperän happamuuden neutralointiin, hiilivoimaloiden savukaasujen puhdistukseen ja veden alkalointiin. Lisäksi niiden käyttö on yleistä eläinten rehuissa sekä asfaltin, paperin ja muovin täyteaineena. Kalkkikiven jauhaminen on kuivaprosessi. Siten pölynmuodostus on kalkkikivijauhetehtaiden suurin haitta ympäristölle. Pölypäästöjä voidaan kuitenkin rajoittaa pitämällä prosessit suljetuina ja puhdistamalla poistoilma suodattimien avulla. Nordkalk valmistaa karbonaattituotteita yhdeksällä paikkakunnalla Suomessa, viidellä Ruotsissa, kolmella Virossa ja kolmella Puolassa. Muu tuotanto Nordkalk rikastaa omasta kiviraaka-aineestaan myös kalsiittia ja wollastoniittia. Rikastettu kalsiitti jatkojalostetaan paperipigmentiksi. Raaka-aine tulee Nordkalkin Lappeenrannan kaivoksesta. Ympäristötuotteet Nordkalk kehittää ja markkinoi tuotteita myös ympäristönhoitoon. Erilaisilla kalkkikivipohjaisilla sovelluksilla voidaan sekä ehkäistä että ratkaista ympäristöongelmia. Ympäristönhoitotuotteiden osuus liikevaihdosta on 12 %. Ympäristönhoidon käyttöön on lanseerattu uusi tuote Nordkalk Velox, joka on kehitetty erityisesti tehostamaan kompostointia ja torjumaan jätteen ja jäteveden käsittelyn aiheuttamia hajuhaittoja. Nordkalk Velox soveltuu käytettäväksi mm. biojätettä sekä erilaisia jätevesi- ja teollisuuden lietteitä käsittelevissä kompostointilaitoksissa ja avoaumakomposteissa. Vastaavaa kalkkipohjaista tuotetta ei ole entuudestaan markkinoilla Euroopassa.
Ominaispäästöt ilmaan Poltettu kalkki Karbonaattituotteet Osa kaavioista perustuu mittauksiin, osa laskelmiin.
Päästöt SUOMI 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Päästöt ilmaan CO 2 (t) 350 000 350 000 561 950 593 732 638 979 670 079 hiukkaset (t) 343 394 387 349 347 464 SO 2 (t) 44 87 158 175 68 122 NO x (t) 424 464 415 514 468 514 Päästöt veteen kiintoaine (t) 13 24 14 16 80 Fe (kg) 522 522 - - - - fluoridit (kg) 23 20 - - - - BOD 7 ATU (t) 4 3 2 8 Sivutuotteet sähkösuodinpöly (t) 25 389 31 700 41 716 37 902 41 863 46 681 * josta hyödynnetty (t) 5 700 20 100 20 589 16 730 27 071 29 592 sammutusjäte (t) 16 871 21 500 19 986 25 709 21 108 20 425 * josta hyödynnetty (t) 11 000 11 786 14 949 12 739 13 174 sivukivi (t) 262 000 921 850 1 290 936 1 443 681 1 122 884 1 454 576 *josta hyödynnetty (t) 4 000 500 800 811 956 953 242 829 746 1 148 527 rikastushiekka (t) 134 900 127 900 171 196 185 760 119 183 119 922 * josta hyödynnetty (t) 27 518 22 158 24 628 19 287 15 000 25 000 Ongelmajätteet öljyt + rasvat (t) 52 93 43 53 49 58 RUOTSI 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Päästöt ilmaan CO 2 (t) 311 330 291 000 344 551 475 243 385 248 437 790 hiukkaset (t) 56 113 92 101 135 99 SO 2 (t) 31 43 61 205 162 128 NO x (t) 276 485 545 705 644 682 Sivutuotteet sähkösuodinpöly (t) 18 700 33 580 33 303 34 727 27 547 23 637 * josta hyödynnetty (t) 15 900 29 580 29 578 30 421 23 057 18 317 sammutusjäte (t) 2 200 1 705 1 390 1 599 * josta hyödynnetty (t) 2 200 1 705 1 390 1 599 sivukivi (t) 7 117 5 940 10 803 14 003 39 814 52 343 * josta hyödynnetty (t) 10 803 14 003 39 814 52 343 pesuliete (t) 49 000 70 000 0 0 26 022 26 028 * josta hyödynnetty (t) 0 0 poltettu kalkki (t) 2 000 4 700 4 463 2 051 1 899 2 695 * josta hyödynnetty (t) 500 Ongelmajätteet öljyt + rasvat (t) 51 39 26 46 59 54 VIRO 1999 2000 Päästöt ilmaan CO 2 (t) 28 959 25 502 hiukkaset (t) 350 127 SO 2 (t) 2 2 NO x (t) 21 19 Sivutuotteet sähkösuodinpöly (t) 0 1 500 * josta hyödynnetty (t) 0 1 500 uunijäte (t) 480 480 * josta hyödynnetty (t) 0 0 prosessijäte (t) 71 300 30 500 * josta hyödynnetty (t) 71 300 30 500 Ongelmajätteet öljyt + rasvat (t) 0 5 PUOLA 1999 2000 Päästöt ilmaan: CO 2 75 706 hiukkaset (t) 0,40 5,80 SO 2 (t) 0,15 0,47 NO x (t) 0,15 1,43 Sivutuotteet: prosessijäte (t) 1 265 2 300 Ongelmajätteet: öljyt+rasvat (m 3 ) ei merkitty ei merkitty Ilmapäästöjen laskeminen Rikkidioksidipäästöt (öljykattila) M s = 0.02 x s x M a (t/a) jossa M s = rikkidioksidipäästö (t/a) s = poltoaineen rikkipitoisuus M a = polttoaineen kulutus (t/a) Hiukkaspäästöt (öljykattila) M h = 0.04 x Q x M a /1000 (t/a) jossa M h = hiukkaspäästö (t/a) Q = hiukkaspäästö (70 mg/mj, jollei mitattu) Hiilidioksidipäästöt Kalkkikiven poltossa vapautuu - ca 360 kg CO 2 / syötetty kivitonni (CaCO 3 -pitoisuus n. 85 %) - ca 400 kg CO 2 / syötetty kivitonni (CaCO 3 -pitoisuus n. 95 %) - ca 700 kg CO 2 /tonni CaO CO 2 -päästökertoimia polttoaine kg CO 2 /GJ bensiini 69,3 diesel, kpö 74,1 rpö, jäteöljy 77,4 nestekaasu 63,1 kivihiili 94,6 koksi 108,0 antrasiitti 94,6 maakaasu 56,1 masuunikaasu 252,0 koksaamokaasu 110,1 turve 106,0 Polttoaineiden lämpöarvoja polttoaine lämpöarvo kivihiili (GJ/t) 29,0 polttoöljy (GJ/t) 42,0 maakaasu (MJ/m 3 ) 36,0 nestekaasu (GJ/t) 46,4 Typpioksidipäästöt polttoaine NO x -kerroin (mg/mj) raskas polttoöljy 150 kevyt polttoöljy 150 maakaasu 100 nestekaasu 100 Kuva: Tiina Weppling
Satavuotinen kalkitussopimus Nokian pohjoispuolella lähellä Tamperetta sijaitsee Alisenjärvi ja siihen kuuluva järviketju. Alue muodostaa luonnonkauniin erämaan, joka on arvokas virkistäytymiskohde. Juhliakseen 100-vuotispäiväänsä 1998 ja osoittaakseen kunnioitusta perinteilleen kalkintoimittajana, Partek ja Partek Nordkalk aloittivat kalkitusprojektin parantaakseen Alisenjärven veden laatua. Projekti toteutetaan yhteistyössä Nokian kaupungin ja ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. Seurantaohjelman mukaisesti vedenlaatumääritykset tehdään keväisin ja syksyisin järviketjun kaikista järvistä. Vuoden 2000 mittaukset osoittavat, että veden laatu on parantunut tasaisesti, eikä lisäkalkitusta toistaiseksi tarvita. Kalkitus keskittyi vesistön yläosiin, ja odotetusti tulokset näkyvät myös kohdejärvien alapuolella olevissa järvissä.