1(31) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta ympäristölupamääräysten tarkistamisesta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon jälkeen 19.6.2013 I PÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA 1. Asia Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta hakemuksesta ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemus koskee kallion louhintaa ja murskausta, paikalle tuotavaa siirrettävää asfalttiasemaa, purkuasfaltin vastaanottoa ja murskausta, maabetonin valmistusta sekä puhtaiden ylijäämämaiden vastaanottoa, kierrätystä ja loppusijoitusta. Toiminta jatkuu louhinnan, murskauksen sekä asfaltin ja maabetonin valmistuksen osalta voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaisena. Muutos koskee puhtaiden ylijäämämaiden vastaanottoa, kierrätystä ja loppusijoitustoimintaa. 2. Hakija: Rudus Oy PL 49 00441 Helsinki LY-tunnus: 1628390-6 Päätös, jota lupamääräysten tarkistaminen koskee: Lappeenrannan ympäristö- ja rakennuslautakunta 232 4.12.2007: Annettu julkipanon jälkeen 12.12.2007 Lohja Rudus Oy Ab Itä-Suomi Törölän kylä tilat 405-496-1-25 ja 1-35 Laskutusosoite: Rudus Oy Ostoreskontra PL 49 00441 Helsinki 3. Laitos (toiminta) ja sen sijainti: Rudus Oy, Pohjonen Lappeenranta, Törölän kylä kiinteistöt: Sorala (405-496-1-35) ja Korpi (405-496-1-25)
2(31) 4. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta: Hakemus koskee ympäristöluvanvaraisen toiminnan (kalliokiviaineksen louhinta ja murskaus, asfalttiasema, jäteasfaltin käsittely) ympäristölupamääräysten tarkistamista. Tarkistamishakemuksen yhteydessä toiminnanharjoittaja on esittänyt uutena toiminta ylijäämämaiden käsittelytoimintoja. Laitos on ympäristöluvanvarainen: 1 :n 13 d kohdan kaatopaikka perusteella. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 13 a kohdan alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka perusteella lupahakemuksen käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 7 c kohdan kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhimo, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja 7 e kohdan perusteella: kiinteä tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, asfalttiasema tai kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta-aika on vähintään 50 päivää vuodessa. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 7 a ja b kohtien perusteella lupahakemuksen käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 7 f kohdan kiinteä tai tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä asfalttiasema perusteella. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 7 c kohdan perusteella lupahakemuksen käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Koska alue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, ei asfalttiasematoimintaa voida käsitellä Valtioneuvoston asetuksen 846/2012 mukaisesti rekisteröintimenettelynä. 5. Asian vireille tulo Hakemus on leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen 27.12.2012. 6. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset ja kaavoitustilanne Lappeenrannan ympäristö- ja rakennuslautakunta ( 232 4.12.2007) myöntämä ympäristölupa on annettu julkipanon 12.12.2007 jälkeen. Lupamääräysten mukaisesti hakemus ympäristölupaehtojen tarkistamiseksi on määrätty tehtäväksi 31.12.2012 mennessä. Vaasan hallinto-oikeus on päätökseen liittyvän valituksen johdosta antanut ratkaisun 19.8.2009 muuttaen ympäristölupamääräyksiä 4, 5 ja 7.
3(31) Kohteelle 2002 myönnetty maa-aineslupapäätös on uudistettu 16.4.2013 (Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta). Alueen kaavoituksessa ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2007 annetun ympäristölupapäätöksen myöntämisen jälkeen. Etelä- Karjalan maakuntakaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 21.12.2011, ottamisalue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Kooste ennen tarkastusta voimassa olevista ympäristölupamääräyksistä (kursivoidut määräyskohdat ovat Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellään 19.8.2009 muuttamia määräyksiä): 1. Ympäristölupa myönnetään siten, että alueella murskattavan kalliokiviaineksen kokonaismäärä on enimmillään 950 000 t vuosituotannon ollessa enimmillään 600 000 t/a, asfalttimassan valmistuksen ollessa enimmillään 150 000 t/a, murskatun purkuasfaltin ollessa enimmillään 5 000 t/a ja maabetonin ollessa enimmillään 150 000 t/a. Alueella ei saa tuoda eikä murskata muualta tuotua kalliokiviainesta. (YsL 43 ) Melu, tärinä ja pöly 2. Räjäytystyötä saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 8.00 18.00. Louhintaan liittyvää poraus-, rikotus-, syöttö- ja murskaustoimintaa sekä asfaltin ja maabetonin valmistusta saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 6.00 22.00 ja lauantaisin klo 8.00 17.00. Pyöräkoneiden, kaivinkoneiden ja maa-aineksen kuljettamiseen käytettävien ajoneuvojen työaikaa ei rajoiteta edellytyksellä, että annettuja melun rajaarvoja ei ylitetä. (YsL 43, NaapL 17 ). 3. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu tulee olla mahdollisimman pieni. Se ei saa ylittää A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 db klo 7.00-22.00 välisenä aikana, eikä 50 db klo 22.00-7.00 välisenä aikana eikä 45 db klo 22.00 7.00 uusien asuinkiinteistöjen piha-alueilla. Lomaasumiseen käytettävien alueiden piha-alueella melutaso ei saa ylittää A-painotettua ekvivalenttitaso 45 db klo 7.00-22.00 eikä yöohjearvoa 40 db klo 22.00-7.00 välisenä aikana. (YsL 43, YsA 19, VNp 29.10.1992/993) 4. Toiminnasta aiheutuvaa melutaso tulee mitata, mikäli toiminnasta tehdään meluvalituksia ympäristönsuojeluviranomaisille. Mittausten yksityiskohtaisista järjestelyistä tulee ennen mittausten
4(31) tekemistä laatia suunnitelma, joka tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun johtavalle viranhaltijalle. Mittaukset tulee suorittaa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta ja noudattaen ympäristöministeriön ohjetta 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen. Mittausraportti tulee toimittaa Lappeenrannan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalle kuukauden kuluttua mittauksesta. (YsL 46, YsA 19 ) 5. Toiminnasta ei saa tärinän muodossa aiheutua haittaa tai vahinkoa ympäristössä asuville. Louhimistoiminnasta aiheutuva tärinä ei saa ylittää räjäytysalan tärinänormeja. Toiminnanharjoittajan tulee laatia selvitys, jossa arvioidaan asuinkiinteistöille aiheutuva tärinävaikutus sekä tarve kiinteistöjen katselmuksille ja tärinämittauksille. Katselmus ja tärinämittaus tulee suorittaa vähintäänkin kiinteistössä Kuutostie 146 sekä selvityksen perusteella tarvittaessa muissakin kiinteistöissä. Toiminnanharjoittajan laatima selvitys sekä raportit katselmuksista ja tärinämittauksista tulee toimittaa Lappeenrannan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalle. (YsL 43, YsL 46, YsA 19 ) 6. Toimintaa tulee harjoittaa siten, ettei pölypäästöistä aiheudu naapureille ja ympäristölle kohtuutonta rasitusta. Liikennealueita, teitä tai varastokasojen on tarvittaessa kasteltava. Tarvittaessa pölyntorjuntaa on hoidettava koteloinnilla tai pressuilla. (YsL 6, NaapL 17 ). Jätteet ja kemikaalit 7. Toiminnassa käytettävät polttoöljyt tulee säilyttää kaksoisvaippasäiliöissä tai polttoainesäiliöt tulee sijoittaa riittävän suuriin tiiviisiin suoja-altaisiin, mahdollisten vuotojen estämiseksi. Työkoneiden huolto-, säilytys- ja tankkauspaikat on suojattava riittävän vahvalla tiiviillä muovikalvolla, jonka päällä on rikkoutumisen estävä 20 30 cm paksuinen maakerros tai muulla vastaavalla suojauksella. Suojatun alueen sade- ja hulevedet on koottava ja johdettava maastoon öljynerotuskaivon kautta. Purkuputki on varustettava sulkuventtiilillä. Toiminnan päätyttyä suojausrakenteet ja sade- ja hulevesien johtamiseksi tehdyt rakenteen tulee poistaa ja mahdollisesti likaantunut maaaines on vietävä pois alueelta asianmukaisesti käsiteltäväksi. Yksityiskohtainen suunnitelma suojarakenteista tulee esittää Lappeenrannan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalle hyväksyttäväksi.
5(31) Työkoneiden tankkauspaikat tulee suojata siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista. (YsL 5, 7, 8, 43, 45, YsA 19 ). 8. Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Jätteet tulee toimittaa käsiteltäväksi kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. WC-jäte tulee toimittaa käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle tai kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Toiminta-alueella ei saa säilyttää eikä varastoida ylimääräistä kalustoa, romuja tai jätteitä. (YsL 43, 45, YsA 19, JL 6, 15 ). 9. Ongelmajätteet ja muut ympäristölle vaaralliset kemikaalit ja haitalliset aineet on varastoitava siten, etteivät ulkopuoliset pääse aineisiin käsiksi. Aineet on säilytettävä suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäisessä muodossa olevat ongelmajätteet ja kemikaalit on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään on estettävä. (YsL 43, 45, JL 6, JA 3 a, 5, 6, 8, VNp 659/1996, VNp 101/1997). Vesi 10. Pohjaveden pinnan korkeutta on tarkkailtava vähintään neljä kertaa vuodessa. Vesiparametrit (sulfaati, nitraatti, nitriitti, sähkönjohtokyky, kloridi, öljy-yhdisteeet, ph ja TOC) on määritettävä kolmen vuoden välein. Kun kiviaineksen ottamisen lisäksi alueella on aloitettu purkuasfaltin käsittelyä, asfaltti- tai maabetoniasematoimintaa tulee edellä mainitut parametrit mitata vuosittain. Mittaustulokset on toimitettava ympäristötoimeen heti mittaustulosten valmistuttua, mikäli tulosten perusteella voidaan epäillä pohjaveden pilaantumista, tai muussa tapauksessa vuosittain, lupamääräyksessä 15 esitetyn vuosiyhteenvedon yhteydessä. (YsL 43, YsL 46, YsA 19 ) 11. Mikäli louhoksesta johdetaan pohja- ja pintavesiä ympäristöön, ne on johdettava laskeutusaltaan kautta kivipölyn poistamiseksi. Öljyvahinkojen varalta laskeutusaltaassa on oltava öljynerotusosasto. (YsL 43 )
6(31) Muut määräykset 12. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. (YsL 43, JL 6, JA 8 ). 13. Laitoksen toiminnasta tulee pitää kirjaa. Kirjanpitoon tulee merkitä käytettyjen raaka-aineiden laatu ja määrä, räjäytykset ja niissä käytetyn räjähdysaineen määrä, laitoksen tuotantomäärät ja toiminnassa syntyvien jätteiden määrä, laatu ja edelleen toimittaminen. Lisäksi poikkeuksellisista laitoksen toimintaan liittyvistä häiriö- ja vuototilanteista, niiden syistä ja korjaustoimenpiteistä tulee pitää käyttöpäiväkirjaa. Kirjanpito ja käyttöpäiväkirja tulee olla viranomaisten saatavilla. (YsL 5, 43, 46, YsA 19 ). 14. Toiminnasta on raportoitava ympäristönsuojelun tietojärjestelmään vuosittain kunkin kalenterivuoden osalta viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Raportti, jonka on sisällettävä toiminta-ajat, polttoainetiedot, päästöt ilmaan, jätetiedot sekä pohjavedentarkkailutulokset on lähetettävä Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimeen. (YsL 43). 15. Asemaa hoitava henkilöstö tulee perehdyttää tämän ympäristöluvan ehtojen sekä poikkeuksellisten vahinkotilanteiden varalle. Henkilökunnan käytössä tulee olla riittävät asemaa koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet sekä ohjeet kohteista, jotka on säännöllisesti tarkistettava turvallisen käytön varmistamiseksi. (YsL 43, YsA 19 ). 16. Mahdollisista onnettomuuksista on tehtävä viipymättä ilmoitus pelastus- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. (YsL 43, YsA 19 ). 17. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toiminnan muutoksista ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YsL 43, YsA 19 ). 18. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä alansa parhaan mahdollisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon myös melu-, pöly- ja tärinäpäästöjen ehkäisemisessä. (YsL 4, 43 ) 19. Ympäristölupamääräykset tulee esittää tarkistettavaksi 31.12.2012 mennessä. Selvityksiin tulee liittää selvitykset melusta, pölystä ja jätemateriaalien käsittelystä. (YsL 55 ). 20. Ympäristölupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi, tulee ennen ensimmäistä louhinta- ja murskaustoimintaa järjestää alueella tarkastus. Viimeistään tarkastuksen yhteydessä
7(31) toiminnanharjoittajan tulee esittää turvallisuussuunnitelma. (YsL 43 ) 21. Toiminnan päättyessä tulee alueella olevat varastointi- ja murskausalueet jäädä sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Maisemointi tulee suorittaa maa-ainesten ottoluvan mukaisesti kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua toiminnan lopettamisesta. Mikäli maa-ainesten ottolupapäätöksessä on tätä tiukempia lupamääräyksiä, tulee näitä noudattaa. (YsL 43, 45, JL 6 ). 22. Toiminnanharjoittajan tulee esittää johtavalle ympäristönsuojeluviranhaltijalle hyväksyttäväksi viimeistään kuukautta ennen asfalttijätteen vastaanottamisen aloittamista jätteiden hyödyntämis- ja käsittelytoimintoja koskeva vakuus, joka on suuruudeltaan vähintään 2.500. Vakuuden määrää voidaan tarvittaessa muuttaa. Mikäli vakuus on määräaikainen, tulee uusi vakuus esittää hyväksyttäväksi viimeistään kolme kuukautta ennen aikaisemman vakuuden määräajan päättymistä. (YsL 42, YsA 19 ) 7. Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö Alue sijaitsee n. 15 km länteen Lappeenrannan keskustasta Kouvolan suuntaan, valtatie 6 eteläpuolella. Alueen häiriintyvien kohteiden sijoittelussa ei ole tapahtunut muutoksia lupapäätöksen myöntämisen jälkeen. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat maa-ainesten ottoalueen ja VT6 pohjoispuolella. Pienimmillään etäisyys louhos- ja murskausalueen rajasta asuinkäytössä olevaan rakennukseen on 590 metriä. 800 metrin etäisyydellä on viisi asuinkäytössä olevaa rakennusta. Lähimmät vapaanajan asunnot sijaitsevat 1,6 km etäisyydellä ottoalueen reunasta. Alue sijaitsee II-luokan pohjavesialueella (Palanut kangas 40551). Pohjavesihavaintoja on tehty tasolla +90,7 +95,5. Ylimmät vesipintahavainnot sijoittuvat kallioharjanteiden rajaamien pienten altaiden kohdalle. Alueella ei ole suuria, hyödynnettäviä pohjavesimääriä. Maaperätutkimustiedot ja avokalliopaljastumien esiintymistiheyden perusteella voidaan todeta, että pohjaveden muodostuminen alueella on vähäistä. Alueen vedet purkautuvat etelään ja koilliseen Suurisuon ja Väärämäenkorven suuntaan. Suunnitelma-alue on Etelä-Karjalan Poski-projektissa luokiteltu maa-ainesten ottoon osittain soveltuvaksi alueeksi.
8(31) 8. Laitoksen toiminta ja toiminnan muutokset Hakemus koskee kallion louhintaa ja murskausta, paikalle tuotavaa siirrettävää asfalttiasemaa, purkuasfaltin vastaanottoa ja murskausta, maabetonin valmistusta sekä puhtaiden ylijäämämaiden vastaanottoa, kierrätystä ja loppusijoitusta. Toiminta jatkuu louhinnan, murskauksen sekä asfaltin ja maabetonin valmistuksen osalta voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaisena. Muutos koskee puhtaiden ylijäämämaiden vastaanottoa, kierrätystä ja loppusijoitustoimintaa. Louhinta ja murskaus Louhintatyöhön, joka koostuu porauksesta, räjäytyksistä ja rikotuksesta ei esitetä hakemuksessa muutoksia. Toimintaan liittyy sekä erillisiä louhintajaksoja että murskausjaksojen yhteydessä suoritettavia louhintoja. Louhe murskataan asiakkaiden tarpeita vastaaviksi tuotteiksi. Murskaustyöt tehdään kertaluonteisina urakoina tarpeen mukaan. Jäljellä olevan louhittavan ja murskattavan kalliokiviaineksen määrä on 365 000 m³ eli noin 980 000 t. Keskimääräinen vuosituotanto on 200 000 t/a ja enimmillään 550 000 t/a. Murskalaitos koostuu yleensä esimurskaimesta, välimurskaimesta, yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta ja seulayksiköstä. Murskalaitokset sijoitetaan kulloinkin murskattavana olevan materiaalin läheisyyteen turhien siirtokuljetusten välttämiseksi, huomioiden myös ympäristövaikutusten kannalta mahdollisimman edullinen sijoitus. Asfaltin ja maabetonin valmistu Alueella ei ole valmistettu asfalttia tai maabetonia. Mikäli alueelle sijoittuisi asfalttiasema, arvioidaan sen keskimääräiseksi tuotannoksi 50 000 t/a ja maksimituotannoksi 150 000 t/a. Maabetonia valmistetaan vain jos sitä jossain projektissa tarvitaan. Tällöin valmistusmäärät ovat keskimäärin 80 000 t/a ja enintään 150 000 t/a. Purkuasfaltti Alueella ei ole käsitelty eikä varastoitu purkuasfalttia. Purkuasfaltti on pääasiassa vanhaa asfalttipäällystettä. Murskattua purkuasfalttia eli asfalttirouhetta on tarkoitus välivarastoida alueella uusiokäyttöä varten. Asfalttirouhetta sekoitetaan uuteen asfalttiin. Murskattua purkuasfalttia käytetään asfaltinvalmistuksessa enintään 10 000 t/a.
9(31) Puhtaiden ylijäämämaiden kierrätys Puhtaiden ylijäämämaiden kierrätys on alueelle suunniteltua uutta toimintaa. Puhtaiden maa-ainesten vastaanottotoiminnan päämääränä on ottaa vastaan alueelle puhtaita maa- ja kiviaineksia, joita ei suoraan pystytä ohjaamaan uudelleenkäyttöön rakennuskohteissa. Toiminnan tavoitteena on mahdollistaa resurssitehokas maa-ainesten käyttö kierrättämällä mahdollisuuksien mukaan ja loppusijoittamalla puhtaita maa- ja kiviaineksia. Alueelle loppusijoitettavat maat käytetään maaainesten ottoalueen maisemointiin. Alueelle loppusijoitetaan puhtaita maa- ja kiviaineksia enintään 45 000 t/a. Puhtaiden maiden vastaanottotoiminnassa maat jaotellaan ominaisuuksien ja käyttökelpoisuuden mukaan. Vastaanotettavat puhtaat maa-ainekset jaotellaan jakeisiin kuten: kasvualustaksi soveltuvat, kitkamaat (hiekka, moreeni), kivet/louheet sekä mahdolliset muut vastaanotettavat maalajit. Maa-aineksia voidaan jalostaa mm. seulomalla tai sekoittamalla erilaisia maa-aineksia toisiinsa. Humuspitoisista maista voidaan valmistaa multaa tai maanparannusainetta. Puhtaiden maiden vastaanotto- ja kierrätystoiminta sijoittuu kalliopohjalle. Puhtaiden maiden vastaanotto- ja kierrätystoiminnassa käytetään tavallisessa maanrakennustöissä käytettäviä työkoneita. Mikäli vastaanotettavien maiden seassa on muuta, kuin sinne kuuluvaa materiaalia esim. yksittäisiä jätejakeita. erotellaan ne maista, kerätään ja toimitetaan soveltuvaan vastaanotto- tai kierrätyspisteeseen. Vastaanotettavista puhtaiden maiden alkuperästä pidetään kirjaa ja raportoidaan vuosittain viranomaisille. Alueelle loppusijoitettavat maat käytetään ottoalueen maisemointiin. Enimmillään ylijäämämassoja tuodaan alueelle n. 600 000 m³rt eli noin 10 metrin paksuiseksi peittokerrokseksi. Minimissään maisemointiin arvioidaan tarvittavan maita n. 70 000 m³rtr, joka tarkoittaa 0,5 metrin peittokerrosta. Tavoitteena on kuitenkin maisemoida alue monimuotoisemmaksi, mahdollisuuksien mukaan täyttämällä maa-ainesten ottoalue suunnilleen entiselleen. Loppusijoitettavien maiden sijoittumisesta alueelle laaditaan lisäksi erillinen suunnitelmakartta, jota päivitetään maisemoinnin edetessä. Suunnitelmakartalla esitetään myös vastaanottotoiminnan kulloinenkin sijoittuminen alueelle. Suunnitelmakartta esitetään vuosittain viranomaiselle. Päivittäiset työajat Murskaus ma-pe klo 6.00 22.00 la klo 8.00 17.00 Poraus ma-pe klo 6.00 22.00 la klo 8.00 17.00
10(31) Rikotus ma-pe klo 6.00 22.00 la klo 8.00 17.00 Räjäytykset ma-pe klo 8.00 18.00 Tuotannon valmistelevat työt ma-pe klo 6.00 alkaen Kuormaus ja kuljetus ma-su ympäri vuorokauden Asfalttiasema ma-pe klo 6.00 22.00 la klo 8.00 17.00 Maabetoniasema ma-pe klo 6.00 22.00 la klo 8.00 17.00 Liikenne Myyntikuormauksia ja kuljetuksia tehdään läpi vuoden. Kiviainestuotteet kuljetetaan ajoneuvoyhdistelmillä Pohjosen yksityistien liittymästä VT 6:lle. Liikennemäärä kiviaineskuljetusten osalta on noin 10 120 käyntiä vuorokaudessa. Asfaltti- ja maabetoniaseman ollessa toiminnassa kuljetuksia voi olla 10 300 käyntiä vuorokaudessa. Liikennemäärä vaihtelee vuodenajan ja tuotteiden markkinatilanteen mukaan. Vedenhankinta ja viemäröinti 9. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Alue on talousveden osalta kantoveden varassa. Syntyvät mahdolliset mustat jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja tyhjennetään säännöllisin väliajoin, erikseen sovittavan paikallisen jätehuoltoyrityksen toimesta. Louhinta- ja räjäytystöiden sekä murskauksen ympäristölle aiheuttamia haittoja ovat melu tärinä, ilmapaineaalto, pöly sekä mahdollinen kivien sinkoutuminen. Toiminnasta ei aiheudu vesistöön eikä ilmaan kohdistuvien päästöjen osalta muutoksia ympäristöluvassa esitettyihin tietoihin. Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Tärinä Tärinää aiheutuu räjäytyksistä. Tärinän vähentämiseen käytettäviä toimenpiteitä ovat: Ennen louhintatöiden aloittamista tehdään louhinnan riskinarviointi, jonka perusteella suoritetaan tarvittavat kiinteistökatselmukset, tärinäraja-arvojen määritykset sekä valitaan tärinämittareiden sijoituspaikat. Ennen jokaisen toimintajakson aloittamista lähialueiden asukkaille jaetaan tiedote, jossa kerrotaan toiminnan arvioitu aloitusajankohta, toimintajakson pituus, huomioitavat turvallisuusnäkökohdat sekä yhteystiedot. Louhinnan ympäristövaikutuksia voidaan hallita:
11(31) Melu o Kerralla otettavan kiviaineksen määrän, sytytysjärjestelmän ja käytettävien räjähdyspanosten kenttäkohtaisessa mitoituksessa huomioidaan asutukselle aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisy ja sitä ohjataan toteutuneiden tärinämittausten perusteella. o Räjäytysten aiheuttamaa tärinää seurataan louhintajaksojen aikana tärinämittarilla lähimmässä asuinkiinteistössä (Kuutostie 146). Kallion poraus suoritetaan usein luonnollisen maanpinnan päällä ympäröivää aluetta korkeammalla, jolloin porausmelulla on edellytykset levitä ympäristöön. Porausmelu on korkeataajuuksista, mikä lisää sen häiritsevyyttä. Toisaalta korkeataajuuksinen melu vaimenee nopeasti, eikä näin ollen leviä kauas. Ilman meluesteitä porausmelu vaimenee alle 55 db:n n. 250 300 metrin etäisyydellä äänilähteestä. Asfaltti- ja maabetoniasemilla melu ei lisää alueen melukuormaa nykyiseen tilanteeseen verrattaessa. Meluntorjuntatoimenpiteiden ja riittävien suojaetäisyyksien ansiosta päiväajan ohjearvon mukainen melutaso (55 db) ja yöajan melutaso (50 db) eivät ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Kallion räjäytyksistä syntyvä melu on kertaluonteista ja lyhytkestoista. Yhden räjähdyksen kestoaika on vajaa sekunti. Räjähdysajankohdat on rajattu arkipäiville klo 8 18. Meluntorjunnassa keskeistä on murskauslaitoksen tarkoituksenmukainen sijoituspaikan järjestäminen. Meluhaittoja ehkäistään sijoittamalla murskauslaitos mahdollisimman alhaiselle tasolle ympäröivään maastoon nähden siten, että toimipisteen seinämät muodostavat luonnollisen meluesteen lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan. Lisäksi raaka-aine, pintamaa- ja tuotevarastokasojen sijoittelulla voidaan ehkäistä tehokkaasti melun leviämistä ympäristöön. Toiminnasta on laadittu laskennallinen melumallinnus. Mallinnuksen perusteella louhinta- ja murskaustoiminta sekä asfaltti- ja maabetoniaseman aiheuttama melun keskiäänitaso on alle päivä- ja yöajan ohjearvojen toimintaalueen ympäristössä olevien vakituisten ja loma-asuntojen kohdalla. Valtatie 6:n läheisyydellä tieliikennemelun taso on niin suuri, että rakennuksilla, jotka sijaitsevat tien läheisyydessä, murskaamon melu jää vähintään osittain ja mahdollisesti jopa kokonaisuudessaan tieliikennemelun alle. Lupahakemuksen mukaiset toiminta-ajat ovat huomattavasti lyhyemmät kuin mitä ympäristömeluselvityksessä on käytetty oletuksena (selvityksessä esim. murskausta on oletettu olevan arkisin ympäri vuorokauden ja lauantaisin klo 17 saakka).
12(31) Murskauslaitoksen melu on mitattu asuinalueilla vuosina 2007 ja 2010. Vuonna 2007 suoritettujen mittausten perusteella voidaan todeta, että kohteen murskausaseman melu ei juurikaan lisää melukuormaa murskausaseman lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Vuonna 2010 tehtyjen mittausten mukaan 770 metrin etäisyydellä suunnitelma-alueesta olevan asuinrakennuksen pihaalueella ei ylittynyt päiväohjearvo 55 db. Yömelumittaukset olivat mittausjakson aikana 40 47 db, mittausten epävarmuustekijä huomioituna on mahdollista, että tietyissä olosuhteissa yöohjearvo ylittyy tai ei ylity. Viimeisimmän melumittauksen jälkeen VT6 viereen on kasattu pintamaavalli, joka osaltaan vähentää melun leviämistä tien toisella puolella sijaitseviin asuinkiinteistöihin. Edellä mainittujen meluselvitysten ja -mittausten perusteella voidaan todeta, että toiminta suunnitelma-alueella on järjestettävissä siten, että toiminnan aiheuttama melutaso ei ylitä melulle asetettuja ohjearvoja. Jätteet Mikäli vastaanotettavien maiden seassa on muuta, kuin sinne kuuluvaa materiaalia esim. yksittäisiä jätejakeita, erotellaan ne maista, kerätään ja toimitetaan soveltuvaan vastaanotto- tai kierrätyspisteeseen. Asfalttirouheen käsittely ja välivarastointi eivät aiheuta muusta toiminnasta poikkeavia ympäristövaikutuksia. Vaaralliset jätteet säilytetään lukittavassa kontissa niin, että niistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle. Jäteöljyt säilytetään siten, että öljyt ja voiteluaineet tulevat erikseen. Astiat säilytetään tiivispohjaisessa lukittavassa kontissa, jossa on valuma-altaat astioiden alla. Öljynsuodattimet, trasselit yms. kiinteät öljyjätteet ja akut varastoidaan omiin jätesäiliöihin, jotka sijaitsevat lukittavassa kontissa. Vaaralliset jätteet toimitetaan ongelmajätelaitokseen tai muuhun vastaavaan valtuutettuun vaarallisten jätteiden käsittelypaikkaan. Syntyneistä vaarallisista jätteistä ja niiden toimituspaikoista pidetään kirjaa. Pöly Syntyviä pölyhaittoja vähennetään kastelulla. Murskauslaitoksen pölyävät kohteet kastellaan vedellä. Myös kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä voidaan estää kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä. Alueella käytettävät murskauslaitokset ovat siirrettäviä ja täyttävät suojaukseltaan c-luokan asemaa. Luokitus C tarkoittaa asfalttiasemaa, joka on varustettu syklonipölynpoistolaitteella.
13(31) Pölynpoistolaitteistolla pöly kerätään ja kierrätetään uudelleen tuotantoon. Työmaateiden pölyämistä torjutaan säännöllisesti kunnostamisella ja kastellaan tarvittaessa vedellä ja tai kalsiumkloridilla pölyämisen estämiseksi. Polttonesteet ja vaaralliset jätteet Murskauslaitoksen ollessa alueella, varastoitavan moottoripolttoaineen määrä alueella on noin 10 000 litraa. Osa polttoaineesta kuuluu myös alueella työskentelevien työkoneiden käyttöön. Myyntikuormausta tekevien koneiden polttoainevarastoa (3000 l/kone) säilytetään alueella jatkuvasti. Näin ollen alueella voi kiireaikaan, jolloin kuormausta suoritetaan kahdella koneella, olla maksimissaan 16 000 l moottoripolttoöljyä. Alueelle rakennetaan tukitoiminta-alue, jossa varastoidaan polttoja voiteluaineita ja jossa työkoneiden tankkaukset tapahtuvat. Tukitoiminta-alue suojataan tiiviillä muovikalvolla (HDPE), jonka päällä on rikkoutumisen estävä noin 30 cm paksuinen maakerros. Tukitoiminta-alue katetaan sadevesien pääsyn estämiseksi tankkauspaikalle. Tukitoiminta-alueelle sijoitetaan lukittava kontti, johon sijoitetaan polttoainesäiliö. Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä, jotka on varustettu ylitäytön estimillä. Tankkauslaitteisto varustetaan sulkuventtiilillä, ettei tankkauslaitteiston vuoto- tai rikkoutumistapauksissa säiliö pääse valumaan tyhjäksi. Tankkauslaitteisto lukitaan luvattoman käytön estämiseksi. Tukitoiminta-alueelle sijoitettavassa kontissa säilytetään myös öljyt, voiteluaineet sekä vaaralliset jätteet. Kontissa on valuma-allas öljy- ja voiteluaineastioiden alla. Tukitoiminta-alueelle varataan öljyntorjuntakalusto ja materiaalia. Tankkauksen yhteydessä mahdollisesti syntyvät roiskeet siivotaan välittömästi pois. Likaantunut maa-aines ja imeytysaine kerätään astiaan, jota säilytetään tukitoiminta-alueen kontissa. Likaantuneet maat toimitetaan ongelmajätelaitokseen tai muuhun vastaavaan valtuutettuun vaarallisten jätteiden käsittelypaikkaan. Ehdotettu tukitoiminta-alueen rakenne poikkeaa voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksestä numero 7. Sadeveden pääsy tukitoiminta-alueelle estetään katoksella. Tukitoiminta-alueelle ei valu hulevesiä sellaisella tavalla, että niiden jatkuvalle ohjaamiselle maastoon olisi tarvetta. Kuvatunkaltainen ratkaisu estää tehokkaasti polttoaineiden ja öljyjen pääsyn pohjaveteen, eikä erilliselle öljynerotuskaivolle ole tarvetta. Näin toteutettuna tukitoiminta-alue voidaan myös tarvittaessa siirtää tarkoituksenmukaisempaan paikkaan louhinnan edetessä. Vesien johtaminen
14(31) 10. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu 11. Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöpäästöt Ennen toiminnan aloittamista alueen kertyneen pintaveden puhtaus tarkistetaan aistinvaraisesti ja veden pumpataan suunnitelma-alueelle niin, että ne suodattuvat alueella olevan hiekan läpi. Mikäli alueelle muodostuu toiminnan aikana sellaisia määriä hule- tai pintavesiä, joista on haittaa alueen toiminnalle ja ne joudutaan ohjaamaan alueelta pois, rakennetaan selkeytysallas kiintoaineksen ja öljyn erottamista varten. Mikäli toiminnan loputtua ilmenee pintavesien ohjaamistarvetta, laaditaan siitä erillinen suunnitelma. Räjäytysten aiheuttamaa tärinää seurataan louhintajaksojen aikana tärinämittarilla lähimmissä asuinkiinteistössä (Kuutostie 146). Tärinämittaustulokset raportoidaan viranomaisille. Melu- ja pölypäästöjä tarkkaillaan ensisijaisesti aistinvaraisesti. Jos aihetta ilmenee, tehdään mittauksia päästöjen selvittämiseksi. Koska toiminnan etäisyys melulle ja pölylle alttiisiin kohteisiin on yli 500 metriä, ei luvassa tarvitse asettaa määräyksiä melun ja hengitettävien hiukkasten (PM10) tarkkailusta. Alueen pohjaveden korkeutta ja laatua tarkkaillaan kahdesta pohjavedentarkkailuputkesta. Viimeisin näyte on otettu toukokuussa 2013 (lämpötila, ph, sameus, happi, kemiallinen hapenkulutus, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt, kloformiset ja E.coli bakteerit, haju ja maku). Toiminnan aikana alueen pohjavesiputkista seurataan kerran vuodessa seuraavia parametrejä: lämpötila, ph, sameus, sähkönjohtavuus ja happi. Kyseisiä parametrejä seuraamalla voidaan vetää johtopäätöksiä toiminnan aiheuttamista mahdollisista muutoksista pohjaveden laatuun. Mikäli muutoksia on havaittavissa, voidaan tarvittaessa ottaa näyte laajaa analyysivalikoimaa käyttäen. Tutkimustulokset raportoidaan vuosittain viranomaisille. Mikäli pohjaveden laadussa oleellisia muutoksia, ilmoitetaan niistä välittömästi viranomaisille. Rudus Oy:n ottoalueilla on kartoitettu mahdollisia toiminnan riskejä ja tehty niille riskianalyysejä. Riskien arviointi on osa yrityksen ympäristö- ja laatujärjestelmää (ISO 9001 ja 14001 sertifikaatit 31.1.2010). Sertifikaatit kattavat kiviainesten myynnin, tuotannon ja toimitukset sekä raaka-aineiden hankinnan.
15(31) Poikkeuksellisissa tilanteissa tehdään aina merkintä työmaapäiväkirjaan ja merkittävistä tilanteista poikkeamaraportti, jonka perusteella päätetään tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Tuotantoalueelle on laadittu louhintatöiden turvallisuussuunnitelma, joka pitää sisällään poistumis- ja pelastautumissuunnitelman. Räjäytysten yhteydessä voi ilmaan päästä kiviä, jotka saattavat aiheuttaa omaisuus- ja henkilövahinkoja. Räjäytyksistä tehdään aina tarkemmat räjäytyssuunnitelmat, joiden avulla riskit saadaan minimoitua. Räjäytystöistä varoitetaan varoitustauluin ja soittamalla hälytyspilliä kolme minuuttia ennen räjäytystä. Varmistusmiehet estävät vaarallisille alueelle pääsyn räjäytysten aikana. Työturvallisuudesta huolehditaan asianmukaisella ja säännösten edellyttämällä tavalla. Työssä käytetään ammattitaitoista työvoimaa, joka on perehdytetty ja koulutettu myös riskien ja häiriötilanteiden varalta. Alueella työskennellessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Mahdolliset öljypäästöt jäävät maan pintaan ja huomataan normaalisti välittömästi koneiden toimintahäiriöinä. Maahan mahdollisesti jäävä pieni ainesmäärä hapettuu ja hajoaa siinä valon, lämmön ja bakteeritoiminnan myötävaikutuksella lyhyessä ajassa. Päästöjen pääsemistä maaperän kautta pohjaveteen tai valumina pintaveteen voidaan pitää erittäin epätodennäköisenä. Murskauslaitos tankataan sen kulloisessakin sijaintipaikassa, jonne polttoainesäiliö (3 000 l) siirretään pyöräkuormaajalla tankkauksen ajaksi. Käytettävä polttoainesäiliöt ovat tieliikennekäyttöön hyväksyttyjä IBC-säiliötä, jotka kestävät siirtämistä, nostamista ja kuljettamista. Murskauslaitoksen tankkauksessa noudatetaan erityistä huolellisuutta. Mahdollisen onnettomuuden varalta alueella on öljyntorjuntakalusto ja materiaalia. Alueella käsitellään ainoastaan puhtaita maa-aineksia, eikä niiden käsittelystä tai varastoinnista aiheudu vaaraa ympäristölle. 12. Toiminnanharjoittajan esitys lupamääräysten tarkistamiseksi Rudus Oy hakee muutosta voimassaolevan ympäristöluvan lupamääräykseen 1, niin, että alueella murskattavan kalliokiviaineksen kokonaismäärä on 980 000 t (nykyisen luvan mukainen 950 000 t) ja murskattavaa purkuasfalttia käytetään enintään 10 000 t/a. Muutosta haetaan myös voimassaolevan ympäristöluvan lupamääräykseen numero 7 öljynerotuskaivon osalta. Hakemuksessa on esitetty tukitoiminta-alueen suojausratkaisu,
16(31) 13. Lupahakemuksen käsittely jolla estetään poltto- ja voiteluaineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen, eikä lupamääräyksessä mainitulle öljynerotuskaivolle ole tarvetta. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ilmoitustauluilla sekä Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla 14.1 13.2.2013. Naapureita on kuultu asiasta erikseen kirjeitse. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa. Hakemuksesta on kuulutettu Etelä-Saimaa sanomalehdessä 12.1.2013. Lausunnot Hakemuksen johdosta on jätetty lausunto: Kaakkois-Suomen Elykeskus (5.2.2013) Kaakkois-Suomen ELY-keskus katsoo, että nykyisen melko tuoreen ympäristöluvan lupamääräykset ovat toimivia edelleen ja niiden tarkistamiseen toimintaan liittyvä uusi lainsäädäntö huomioiden ei ole huomauttamista. Uutta lainsäädäntöä ko. toimialaan liittyen on tullut voimaan ainakin asetukset 846/2012 asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista ja 800/2010 kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta sekä jätelaki 646/2011. Toiminnan laajentaminen ylijäämämaiden vastaanottoon, käsittelyyn ja loppusijoittamiseen alueelle on pohjaveden suojelutavoitteiden kannalta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimintastrategian vastaista. Nykykäytännön mukaisesti pohjavesialueille ei tule sijoittaa pohjavesien kannalta riskialtista uutta toimintaa ja näin ollen ELY-keskus ei puolla hakemusta tältä osin. Kaakkois-Suomen ELY-keskus viittaa pohjavesiriskeihin ja suojaukseen antamaansa lausuntoon Vaasan hallinto-oikeudelle 19.2.2009 vaarallisten jätteiden, polttoaineiden ja kemikaalien turvallisesta varastoinnista. Tankkauspaikka tulee rakentaa käyttäen tiivistä materiaalia ja keräämällä ja johtamalla hulevedet maastoon öljynerottimen, joka on varustettu sulkuventtiilillä, kautta.
17(31) Rudus Oy:n vastine (30.4.2013) Kaakkois-Suomen Elykeskukseen lausuntoon: Pohjaveden ja maaperäsuojauksen varmistamiseksi on ehdotettu ympäristökeskuksen esityksestä poikkeavaa rakennetta öljynerotuskaivon osalta. Tukitoiminta-alue katetaan sadevesien pääsyn estämiseksi tankkauspaikalle. Tukitoiminta-alueelle, jossa polttoainesäiliöitä varastoidaan, ei valu hulevesiä sellaisella tavalla, että niiden jatkuvalle ohjaamiselle maastoon olisi tarvetta. Rudus Oy:n näkemyksen mukaan kuvatunlainen ratkaisu estää tehokkaasti polttoaineiden ja öljyjen pääsyn pohjaveteen, eikä erilliselle öljynerotuskaivolle ole tarvetta. Näin toteutettuna tukitoiminta-alue voidaan myös tarvittaessa siirtää tarkoituksenmukaisempaan paikkaan louhinnan edetessä. Pohjavesialueluokituksesta johtuen Rudus Oy ei tule sijoittamaan ylijäämämaiden uudelleenkäyttöön tähtäävää jalostustoimintaa. Alueen jälkihoidon kannalta on kuitenkin hyödyllistä, että alueelle voidaan vastaanottaa muualta tuotuja puhtaita maa-aineksia. Alueelle otetaan vastaan vain sellaisia maita, jotka ovat suoraan hyödynnettävissä alueen maisemoinnissa. Rudus Oy panostaa erityisesti alueelle vastaanotettavien maiden puhtauden varmistamista mm. porteilla, kuormien vastaanottotarkastuksella, tuojan ja kohteen tietojen varmistamisella sekä tarvittaessa haittaaineanalyyseillä ennen alueelle toimittamista. Edellä mainituilla toimenpiteillä huolehditaan, että alueelle tulee vain halutunkaltaisia maa-aineksia. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Tarkastukset ja neuvottelut Alueella on tehty tarkastus 5.12.2012. Tarkastuspöytäkirja liitetään hakemusasiakirjoihin. II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 13. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Lappeenrannan kaupungin ympäristösuojeluviranomaisena tarkistaa ympäristönsuojelulain 55 :n 2 mom. mukaisesti Rudus Oy:n ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristölupapäätöksen 12.12.2007 lupamääräyksiä. Tällä päätöksellä korvataan kokonaisuudessaan 12.12.2007 myönnetty ympäristölupa ja sen lupamääräykset.
18(31) Laitoksen toiminta: 1. Alueella louhittavan ja murskattavan kalliokiviaineksen kokonaismäärä saa olla enintään yhteensä 365 000 k-m³ (n. 980 000 t) ja vuosituotannon enimmillään 550 000 t/a kalliomurskeita. Alueella saa rikottaa ja murskata muualta tuotua kiviainesta ylläesitetyn kapasiteetin mukaisin rajoin. Asfalttia ja maabetonia, kumpaakin erikseen, voidaan valmistamaa enimmillään 150 000 t/a. Jäteasfalttia voidaan varastoida ja murskata enimmillään 10 000 t/a. Alueella lentotuhkaa ei saa vastaanottaa (YsL 43 ). 2. Alueella voidaan vastaanottaa ja käyttää alueen maisemointiin puhtaita maa- ja kiviaineksia (jäteluokka 17 05 04) kohteista, joissa ei ole harjoitettu maaperän pilaantumisriskiä aiheuttavia toimintoja. Alueelle voidaan sijoittaa enintään n. 90 000 ktr-m 3 puhtaita maa- ja kiviaineksia. Vuodessa alueella vastaanotettavan maamassan määrä voi olla enimmillään 45 000 t/a. Alueella ei saa käsitellä muita maa-aineksia. Alueella ei saa ottaa vastaan tai välivarastoida muita jätteitä. Jäteasfaltti ei saa sisältää kivihiilitervaa, vaarallista jätettä kuten öljyä tai vaarallisia kemi (YsL 43 ja 45, YsA 20, YsL 7, JL 13 ) 3. Kivenlouhinta ja -murskaamo tulee sijoittaa yli 300 metrin ja asfalttiasema yli 150 metrin etäisyydelle asumiseen tai lomaasumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun pihaalueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohtaan. (YsL 6 ja 43, VnA 800/2010 3, VnA 846/2012) 4. Toiminta-alue tulee rajata maastossa maa-aineslupapäätöksen mukaisesti. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä esim. lukittavalla portilla. Alueen sisääntulon ulkopuolella tulee olla yleisön nähtävillä taulu, jossa ilmoitetaan toiminnanharjoittajan ja toimintaan liittyvät oleelliset tiedot. Työkoneiden huolto-, säilytys- ja tankkauspaikat eli tukitoiminta-alueet on merkittävä maastoon siten, että ne ovat helposti havaittavissa. (YsL 5, YsA 19, VnA 800/2010) 5. Alueelle tuotavien ylijäämämaiden alueet tulee merkitä selvästi siten, että alueelle tuotavat kuormat ovat myöhemmin tunnistettavissa ennen niiden levittämistä. Asfalttijätteille tulee varata erillinen, merkitty alue. (YSL 43 ja 45, YsA 19, JL 12 ) 6. Louhinta- ja murskaus-, sekä asfaltti- ja maabetoniaseman toimintajaksoista on ilmoitettava kirjallisesti ympäristötoimeen vähintään 7 päivää ennen jokaista toimintajaksoa. Toimintajaksoilmoituksessa tulee esittää louhinnasta ja
19(31) murskauksesta vastaavat henkilöt sekä heidän yhteystietonsa, toiminnan kesto. Asuinkiinteistöille, jotka sijaitsevat 500 etäisyydellä ottoalueen reunasta ja murskauslaitoksesta, tulee vähintään 7 päivää ennen jokaista toimintajaksoa toimittaa vastaava ilmoitus. (YsL 43, YsA 19 ) 7. Louhinta- ja murskaustoimintaa voidaan harjoittaa seuraavasti, edellyttäen etteivät määräyksessä 13 annetut melun raja-arvot ylity: - Murskaus ma-pe klo 6.00 22.00 la klo 8.00 17.00 - Poraus ma-pe klo 6.00 22.00 la klo 8.00 17.00 - Rikotus ma-pe klo 6.00 22.00 la klo 8.00 17.00 - Räjäytykset ma-pe klo 8.00 18.00 - Tuotannon valmistelevat työt ma-pe klo 6.00 alkaen - Kuormaus ja kuljetus ma-su ympäri vuorokauden - Asfalttiasema ma-pe klo 6.00 22.00 la klo 8.00 17.00 - Maabetoniasema ma-pe klo 6.00 22.00 la klo 8.00 17.00 (YsL 43, VnA 800/2010 8 ) 8. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä alansa parhaan mahdollisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon myös melu-, pölypäästöjen ehkäisemisessä. (YsL 4, 43 ) 9. Toiminnan valvonnan sekä onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on toimitettava ympäristötoimelle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla. Asemaa hoitava henkilöstö tulee perehdyttää tämän ympäristöluvan ehtojen sekä poikkeuksellisten vahinkotilanteiden varalle. Henkilökunnan käytössä tulee olla riittävät asemaa koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet sekä ohjeet kohteista, jotka on säännöllisesti tarkistettava turvallisen käytön varmistamiseksi. (YsL 43, YsA 19, VnA 800/2010 12, VnA 846/2012 17 ) 10. Toiminnanharjoittajan tulee tarkistaa läjitysalue, sen käyttö ja rakenteet säännöllisesti. Ajankohtana kun maa-ainesten läjitystoiminta on käynnistä, tulee alue tarkistaa vähintään viikoittain. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä kunnossapitotöihin. (YsL 43 ja 45, YsA 19 ja 20, VnA846/2012 18 ) 11. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toiminnan ja luvanhaltijan muutoksista ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YsL 43, YsA 19, VnA 846/2012 22 ). 12. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa maanläjitys-, asfalttiaseman ja maabetoniaseman toiminnan aloittamisesta ympäristötoimeen aloitustarkastuksen pitämistä varten. (YsL 43, YsA 19 )
20(31) Melu, pöly, haju, tärinä 13. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää seuraavia melun raja-arvoja: - Asuinkiinteistöjen piha-alueilla keskiäänitasoa 55 db klo 7.00-22.00 ja keskiäänitasoa 50 db klo 22.00 7.00. - Vapaa-ajankiinteistöksi kaavoitettujen vapaaajanrakennusten piha-alueilla keskiäänitasoa 45 db klo 7.00 22.00 ja 40 db klo 7.00 22.00. (YsL 43, YsA 19, Vnp 29.10.1992/993, VnA 800/2010 7, VnA 846/2012) 14. Toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) 2. suurin vuorokausikeskiarvo ei saa ylittää asuinrakennusten piha-alueella vuorokausiraja-arvopitoisuutta 70 µg/m³. Pitkäaikaisessa toiminnassa (yli kuukauden kestävä toiminta) raja-arvopitoisuutta verrataan kalenterikuukauteen ja lyhytaikaisissa mittauksissa mittausjaksoon. Toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuden raja-arvon 50 µg/m³ ylityksiä saa esiintyä enintään 35 kpl kalenterivuodessa. (YsL 43, YsA 19, VnA 800/2010 5 ) 15. Pölyämisen estäminen: - Porausvaunut tulee varustaa pölynkeräyslaitteilla tai käyttämällä muuta, pölyn leviämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. - Kuormattavan ja murskauslaitoksen kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteistojen kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. - Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Suodattamien asianmukaisesta toiminnasta on huolehdittava. - Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toimintaalueen ulkopuolelle estettävä. - Alueella ei saa käyttää kalsiumkloridia tai aineita kuin vettä pölyn sitomiseen. (YsL 43, VnA 800/2010 4, VnA 846/2012 6 ) 16. Murskalaitos, asfalttiasema ja maabetoniasema tulee sijoittaa maastossa mahdollisuuksien mukaan toimintaalueen alimmalle tasolle, sellaiselle paikalle, jossa voidaan parhaiten hyödyntää luontaisten olosuhteiden melulta ja
21(31) pölyämiseltä suojaavia ominaisuuksia. Tarvittaessa melun ja pölyn etenemistä tulee estää varastokasojen sijoittelulla ja/tai muilla esteillä kuten meluvalleilla ja menetelmillä. Meluesteiden sijoittamista säädetään jatkuvatoimisilla melumittauksilla. (VnA 800/2010 6, VnA 846/2012 6 ja 8, YsL 43, YsA 19 ) 17. Hajun leviämisen estämiseksi hajulähteet on sijoitettava ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisesti. Hajun leviämistä on torjuttava koteloinneilla ja katteilla tai käyttämällä muutoin hajuntorjunnan kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Asfalttimassakuormat on peitettävä välittömästi lastauksen jälkeen. (YsL 43, VnA 846/2012 7 ) 18. Murskalaitoksen ja asfalttiaseman melua on tarvittaessa torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. (YsL 43, VnA 800/2010 6, VnA 846/2012 8 ). 19. Rakennekatselmus ja tärinämittaus tulee suorittaa vähintään kiinteistössä Kuutostie 146 sekä muissa räjäytysten riskinarvioinnin toteutussuunnitelman mukaisissa kohteissa. Toiminnanharjoittajan tulee ylläpitää tärinän seurannan toteutussuunnitelmaa, jossa tulee esittää seuraavat tekijät: - Rakennukset, joissa tehdään rakennekatselmukset ja tärinämittaukset - Tärinäraja-arvojen (heilahdusnopeuden pystykomponentti V Ve, mm/s) määrityksen kriittisimmille, louhintatyötä rajoittaville rakennuksille, rakenteille, laitteille ja toiminnoille. - Tarvittavien suojaustoimenpiteiden määritykset Tärinämittausraportit tulee toimittaa tiedoksi ympäristötoimeen räjäytysjaksojen jälkeen (YsL 43 ja 46, YsA 19 ) 20. Tärinän raja-arvoina tulee käyttää Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallisuusmääräykset 16:0 Räjäytysalan normeja- julkaisun ohjeita. (YsL 43 ja YsA 19 ). Maa-ainesten käsittely 21. Muualta tuotavia maamassoja voidaan käyttää kalliopohjaisella alueella siten, että läjittäminen ei ole ristiriidassa maa-aineslupapäätöksen kanssa. Kalliopohja tulee muotoilla siten, että sinne ei jää vettä kerääviä painanteita ja että alue on otettavissa metsätalouskäyttöön. (YsL 43, YsA 19 )
22(31) 22. Maamassat tulee läjittää suunnittelualueelle hakemuksen suunnitelmapiirustuksen 7243.102 mukaisesti. Täyttöalueen korko saa olla enintään n. +92,5 m. Maisemointiin käytettävän maakerroksen paksuus saa tasaisella alueella olla enintään n. 0,5 m paksuinen. Rinteiden maisemoinnissa paksuus voi olla suurempi, jotta rintauksen 1:3 ja 1:4 maisemointi voidaan toteuttaa. Maamassat tulee läjittää osaalueittain siten, että alueen maisemointi voidaan toteuttaa ympäröivään alueeseen soveltuvasti myös tilanteessa, jossa alueelle tuotavien massojen kokonaismäärä on pienempi kuin hakemuksessa esitetty maksimiläjitysmäärä. Alueen rakentumisen toteuttaminen tulee esittää vuosittain annettavan vuosiraportin yhteydessä. Mikäli toiminnan loppuessa toteutumissuunnitelma poikkeaa esitetyistä piirustuksista, tulee toiminnanharjoittajat esittää muutetut piirustukset hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle. (YsL 43 ja 45, JL 13 ) 23. Ylijäämämaiden ja jäteasfaltin tuojan tulee antaa kuormaa koskeva siirtoasiakirja alueen pitäjälle. (JL 121, JA 24, VnA 846/2012 4 ). 24. Epäiltäessä maa-ainesten soveltuvuutta alueelle tulee sinne tuotavien tai tuotujen maa-ainesten laatu tulee selvittää tutkimalla maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet. Ympäristönsuojeluviranhaltija antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita tutkimusten suorittamisesta. Alueelle tuotavien maaainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia kynnysarvoja. Mikäli alueelle on tuotu yli kynnysarvon ylittäviä maaaineksia, tulee massat poistaa alueelta ja kuljettaa ne maaainesten vastaanottopaikkaa, jolla on lupa vastaanottaa kyseisen kaltaisia maa-aineksia. (YsL 7, 8, 43, 45 ja 46, JL 13 ) 25. Mikäli alueelle tuodaan muita jätteitä kuin puhtaita maaaineksia, tulee ne pitää erillään maa-aineksista ja toimittaa paikkaan, jolla on ympäristölupa kyseisen jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn. (YsL 43 ja 45, YsA 19 ja 20, JL 13, 15 ja 120 ) Vesistö, Pohjavedet 26. Pohjaveden pinnankorkeutta on seurattava kahdesta alueella olevasta pohjavesiputkesta neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy). Mikäli alueella ei vastaanoteta asfalttia tai muualta tuotuja ylijäämämaita otetaan pohjavesiputkista vuosittain näytteet, joista määritetään lämpötila, ph, sameus, sähköjohtavuus, happi sekä öljyhiilivedyt. Asfalttijätteen ja ylijäämämaiden
23(31) vastaanottotoiminnan käynnistyessä otetaan tarkkailuputkista vuosittain näytteet huhti-toukokuussa. Näytteistä määritetään: koliformiset bakteerit, Escherichia coli, haju, ulkonäkö, ph, ammonium-n, nitraatti-n, nitriitti-n, kokonais-p, CODMn, rauta, mangaani, fluoridi, väri, sameus, sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, kokonaiskovuus ja öljyhiilivedyt.. Tutkimustulokset tulee toimittaa ympäristötoimeen niiden valmistuttua. Tarvittaessa tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa ympäristönsuojelun viranhaltijan päätöksellä (YsL 5, 8 ja ja 46, YsA 19 ) 27. Louhokselta ympäristöön johdettavat vedet tulee ohjata joko laskeutusaltaan kautta ympäristöön tai johtamalla ne alueella olevan sorakerroksen kautta imeytykseen. Toiminnanharjoittajan tulee esittää toteutettava suunnitelma hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle. Ennen vesien poisjohtamista tulee varmistaa, etteivät vedet sisällä epäpuhtauksia kuten öljyhiilivetyjä. Imeytyskentän imeytysmateriaalien paksuus tulee olla vähintään 2 m Imeytyskenttä tulee merkitä alueen asemapiirrokseen. Öljyvahinkojen varalta laskeutusaltaassa on oltava öljynerotusosasto. Laskeutusaltaan kuntoa ja toimivuutta on seurattava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin altaan kunnostamiseksi. (YsL 43, VnA 846/2012 12 ) 28. Käymäläjätteet tulee käsitellä joko tiivispohjaisessa kuivakäymälässä tai johtaa umpisäiliöön. Tarvittaessa järjestelmälle on haettava Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa jätevesien käsittelyjärjestelmälle. (YsL 43 ja 45, Valtioneuvoston asetus. 209/2011 talousjätevesien käsittelystä) Kemikaalit, jätteet, onnettomuuksien estäminen 29. Alueella varastoitavien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöt on varustettava tyyppikilvellä, varastosäiliön varoitusmerkein, ylitäytönestimillä ja laponestojärjestelmällä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. (YsL 5, 7, 8 ja 43, YsA 19, VnA 800/2010 9, VnA 11 ) 30. Alueelle sijoitettavat irralliset polttonestesäiliöt, lukuun ottamatta murskauslaitoksen välittömässä yhteydessä oleva