1 Nykytila Sonkajärvi on maaseutukunta, jossa yli puolet (2014: 58,1%) kaikista työpaikoista on palvelualoilla. Alkutuotannossa olevien työpaikkojen on 26,1 % (koko maan keskiarvo 3,7 %) ja jalostuksessa työpaikkoja on 14,6 %. Verrattuna koko maan työpaikkojen jakautumiseen eri toimialoille, on alkutuotannossa olevien työpaikkojen Sonkajärvellä merkittävä. Maatalous on palvelusektorin lisäksi keskeinen elinkeino. Sonkajärvellä yhdistys- ja järjestötoiminta on vilkasta. Järjestöjen ja kolmannen sektorin toiminta tukee merkittävästi kunnan tavoitteita kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kunnan väkiluku 31.12.2015 oli 4 271. Väkiluku on vähentynyt viime vuosikymmenten aikana. Väestöennusteen mukaan väestön laskee edelleen vuoteen 2030. Ennusteen mukainen laskennallinen väestön vähennys seuraavan 15 vuoden aikana on noin kahdeksan prosenttia. Kuntatalous on tasapainossa. Tavoitteena on talouden tasapaino myös suunnitelmakaudella. Vuoden 2015 lopussa taseeseen kertynyt ylijäämä on 1,9 milj. euroa. Asukaskohtainen laina on 2 121 euroa ja tuloveroprosentti 20,50. Valtionosuusrahoitus tulopohjasta on verotuloja suurempi. Sonkajärvellä on tehty merkittäviä rakenteellisia muutoksia sosiaali- ja menojen kasvun hillitsemiseksi. Vuodeosasto on lakkautettu vuonna 2012 ja päivystystoiminta on siirretty Iisalmeen. Tehtyjen rakenteellisten muutosten odotetaan tuovan kustannussäästöjä lähitulevaisuudessa. Vuoden 2014 alusta Sonkajärven terveyskeskuksessa otettiin käyttöön niin sanottu akuutti-vastaanottomalli, jossa potilas pyritään hoitamaan sairaanhoitajan vastaanotolla ilman ajanvarausta. Hyvinvointi-indikaattorien osoittama hyvinvointi ja merkittävimmät poikkeamat suhteessa edelliseen tarkasteluun Sonkajärven kunnan laaja hyvinvointikertomus on hyväksytty valtuustossa 8.12.2014. Käsillä olevassa vuosiraportissa on laadittu yhteenveto, jossa on verrattu indikaattoreita laajassa hyvinvointikertomuksessa esitettyihin tietoihin. Lisäksi on laadittu raportti laajassa hyvinvointikertomuksessa esitettyjen tavoitteiden toteumasta (kappale 2). Sonkajärven kunnan vertailukuntia ja -alueita ovat SOTE-jäsenkunnat (Iisalmi, Kiuruvesi ja Vieremä), Eksote:n ja Kainuun SOTE-alueet sekä Raahen seutukunta. Tässä vuosiraportissa käsitellyt indikaattoritiedot ovat pääosin vuodelta 2014, joten vertailu on tehty vuosien 2013-2014 indikaattoritietojen perusteella. Tarkasteltaessa hyvinvointikertomuksen väestön eri ikäryhmiä kuvaavia indikaattoreita, voidaan havaita seuraavat positiiviset ja negatiiviset poikkeamat (2013-2014): Positiiviset poikkeamat: 1) Sairastavuusindeksin arvo on parantunut suhteessa edelliseen tarkasteluun (2013). Sairastavuusindeksi on edelleen korkea suhteessa muihin maakuntiin. 2) Perus lääkärikäynnit ovat vähentyneet edellisestä tarkastelusta (-34 %). Lääkärikäyntien n vähenemiseen on todennäköisesti vaikuttanut akuutti-vastaanottomallin käyttöönotto vuoden 2014 alusta. 3) Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten (0-17-vuotiaat) on edelleen vähentynyt. Osuus on hyvä verrattuna vertailukuntiin ja -alueisiin. 4) Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden nuorten (17-24-vuotiaat) on vähentynyt 43 prosenttia. 5) Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten (17-24-vuotiaat) on vähentynyt 8 prosenttia. 6) Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella 8. ja 9.luokkalaisten huumekokeiluja on vähemmän kuin vertailukunnissa ja -alueilla (4,6 % ikäluokasta ilmoittanut kokeilleensa huumeita). Hyväksytty 20.06.2016 1/7
7) Tupakoivia nuoria on vähemmän kuin vertailukunnissa ja -alueilla. Negatiiviset poikkeamat: Sonkajärvi - Vuosiraportti 2015 1) Demografinen huoltosuhde oli vuoden 2014 lopussa 71,7. Sataa työikäistä kohden huollettavan ikäisiä on yli 70. Väestön ikääntyminen nostaa huoltosuhdetta edelleen. Edellisessä tarkastelussa huoltosuhde oli 69,1. 2) Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on pienempi kuin vertailukunnissa. Lisäksi yksinhuoltajaperheiden osuus on kasvanut edellisestä tarkastelusta. Yksinhuoltajaperheiden on korkeampi kuin vertailukunnissa ja -alueilla. Yksinhuoltajaperheiden osuus vuoden 2014 lopussa oli 18,8 prosenttia. 3) Sonkajärven työttömyysaste on Pohjois-Savon korkeimpia. Keskiinen työttömyysprosentti vuoden 2015 lopussa oli 16,4. Työttömyys on lisääntynyt tasaisesti vuosina 2012-2015. 4) Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan 8. ja 9.luokkalaisista n. 22 prosenttia on ylipainoisia. Lisäksi liikunnan harrastaminen kyseisessä ikäryhmässä on vähäisempää kuin vertailukunnissa ja -alueilla. Muilta osin ikäluokan nuoret kokevat kyselyn mukaan olevansa tyytyväisiä omaan terveydentilaan. 5) Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella 8. ja 9.luokkalaisten alkoholinkäyttö on yleisempää kuin vertailukunnissa ja -alueilla. 2 Hyvinvointikertomuksen tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet: Toimenpiteet: Arviointimittarit: Toteuma 2015 (suluissa edellinen toteumatieto, jos se on saatavilla): Perus Perus 849 (1 291) ja sosiaalitoimen lääkärikäyntien luku/1 lähipalvelujen 000 asukasta saatavuus on hyvä Sosiaali- ja 1. Sosiaali- ja 1. 4,1 % (-0,3 %) menojen kasvu on maltillinen (<2 %/v) menojen kasvuprosentti 2. Sosiaali- ja terveystoimen 2. 4 096 eur/asukas (3 865 eur/asukas) nettokustannukset, euroa/asukas Työllisyyden Pitkäaikaistyöttömien 1. Työllistettyjen ja 1. Pitkäaikaistyöttömät: parantaminen työllistäminen työllistämistoimenpiteiden 27 henkilöä (30 piirissä olleiden henkilöä) henkilöiden tilikauden aikana 2. 0,294 milj. euroa (0,256 milj. euroa) 2. Työmarkkinatuen kuntaosuus, eur 3. 14,8 % 3. Työmarkkinatuen kuntaosuuden nousu- /laskuprosentti verrattuna Hyväksytty 20.06.2016 2/7
edelliseen vuoteen Nuorisotakuun Nuorten työllistäminen Työllistettyjen ja Nuoret: 6 henkilöä (10 toimeenpano työllistämistoimenpiteiden henkilöä) piirissä olleiden nuorten tilikauden aikana Lapsiperheiden Hoitomuoto järjestetään Suurin osa perheistä (90 %) saa 94 % (92 %) tarpeiden mukaisen perheen ensisijaisen päivähoitopaikan ensisijaisen päivähoidon tarpeen mukaan toiveen mukaan Päivähoidon saatavuus Päivähoito järjestetään Päivähoitopaikan järjestämiseen < 2 viikkoa (< 2 viikkoa) on hyvä mahdollisimman nopeasti käytetty aika < 4 kuukautta (<4 kuukautta) Lasten ja nuorten Yhteistyön kehittäminen 1. Päästötodistuksen 1. 100 % (100 %) syrjäytymisen ehkäiseminen koulun ja kodin välillä Päivähoidon ja koulun tukipalvelujen Etsivän nuorisotyöntekijän työn jatkumisen turvaaminen saaneet, % ikäluokasta 2. Toisen asteen opiskelupaikan saaneet kevään yhteishaussa 3. Tukipalvelut on järjestetty 4. Kunnassa on etsivä nuorisotyöntekijä 2. 100 % (100 %) 3. Tukipalvelut on järjestetty osana Ylä- Savon SOTE kuntayhtymän palvelusopimusta sekä omana toimintana. 4. Kunnassa on yksi etsivä nuorisotyöntekijä. Ikäihmisten/vanhusten Vanhusneuvoston Vanhusneuvoston kokousten 6 (3) osallistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy Vanhusneuvoston toimintasääntö hyväksyttiin vuonna 2015 Nuorten osallistaminen Nuorisovaltuuston 1. Nuorisovaltuuston 1. 14 ja syrjäytymisen kokousten 2. 10 2. Nuorisovaltuuston järjestämien tapahtumien Yhteistyön Yhteisten tilaisuuksien 1. Yhteisten tilaisuuksien ja 1. 2 kehittäminen liikunta- ja tapahtumien Hyväksytty 20.06.2016 3/7
yhdistysten ja kolmannen sektorin kanssa urheiluseurojen kanssa Kyläparlamentin toiminnan tukeminen 2. Kyläparlamentin kokousten ja tapahtumien 2. 12 Yhteenveto Sosiaali- ja menojen kasvupaine on edelleen merkittävä. Väestön ikääntyminen ja korkea sairastavuusindeksi lisäävät kustannuspaineita. Sosiaali- ja kustannusten nousu vuositasolla on ollut yli neljä prosenttia, huolimatta siitä, että Sonkajärvellä on tehty isoja rakenteellisia muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sonkajärvellä on panostettu työllisyysasioiden hoitoon ja kunta on omalta osaltaan ottanut vastuuta työllisyysasioiden hoidosta. Kunnan työllistämistoiminnalla on saavutettu hyviä tuloksia ja muun muassa työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu on saatu pidettyä maltillisena. Työttömyys on Sonkajärvellä rakenteellinen ongelma, jonka hoitamisessa tarvitaan tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Työllisyyden parantamisen arviointimittareihin on lisätty työmarkkinatuen kuntaosuuden (eur) sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden n kehitys (%). Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on välttämätöntä myös jatkossa sosiaali- ja menojen kasvupaineen hillitsemiseksi. Yhdistysten toiminta tukee merkittävästi kunnan keskeisiä toimintoja ja tavoitteita. 3 Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Sonkajärven kunnan elinkeino-ohjelma sisältää kuntastrategian, jonka mukaan Sonkajärvi toteuttaa asuinkuntastrategiaa, jossa tavoitteena on luoda kuntalaisille mahdollisuus elää hyvää elämää. Sonkajärven vahvuutena on kaunis, turvallinen ja inhimillisen kokoinen asuinympäristö. Kunnan tavoitteena on järjestää kaikille kuntalaisille hyvät ja helposti saavutettavissa olevat palvelut. Tämä koskee muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluita, kouluja, päivähoitoa, kirjastoa ja liikuntamahdollisuuksia. Kunnan vuokrataloyhtiö Sonkakoti Oy tarjoaa erilaisiin asumistarpeisiin sopivia vaihtoehtoja. Sonkajärven kunta kehittää koko aluettaan ja kylien kehittäminen on maaseutumaisilla alueilla tärkeää. Sonkajärven ja Sukevan taajamien palvelujen säilyminen ja kehittäminen on kaikkien kylien elinvoimaisuuden ehto. Yritystoimintaa kunta kannustaa ja tavoitteena on luoda yritystoiminnalle mahdollisuuksia. Kunta ei pääsääntöisesti toimi yritystoiminnassa. Poikkeuksena voi olla erityisen painava syy, kuten merkittävä työpaikkojen. Tahtotilana on, että Sonkajärvellä on mahdollisuus hyvään elämään, yrittämiseen, työntekoon ja harrastuksiin. Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta kuntastrategian painopisteet ovat: 1) Perus ja sosiaalitoimen lähipalvelujen turvaaminen. Toimiva perusterveydenhuolto vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia ja edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia. 2) Työllisyyden ja työllisyyttä tukevien toimenpiteiden tukeminen 3) Lapsiperheiden, nuorten ja ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy 4) Yhteistyö yhdistysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa 4 Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat - Sonkajärven kunnan talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2018 - Sonkajärven kunnan elinkeino-ohjelma ja toimenpideohjelma 2014-2017 - Sonkajärven kunnan laaja hyvinvointikertomus - Nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelma Hyväksytty 20.06.2016 4/7
- Ylä-Savon sosiaali- ja yhteistoiminta-alueen turvallisuussuunnitelma 2013-2016 - Sosiaali- ja sekä ympäristö ja ympäristönsuojelun järjestämissuunnitelma, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä - Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueen kuntien järjestämissuunnitelma, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri - HYVIS 2012-2015, Ylä-Savon yhteistoiminta-alueen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Hyvinvointisuunnitelma Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Sonkajärvi - Vuosiraportti 2015 Hyvinvointisuunnitelman toimenpiteet, vastuutahot, resurssit ja arviointimittarit on esitetty alla olevassa taulukossa. Työllisyyden parantamista kuvaavana arviointimittarina on otettu käyttöön työmarkkinatuen kuntaosuuden tarkastelu vuoden 2015 alusta alkaen. 1) Perus ja sosiaalitoimen lähipalveluiden turvaaminen toiminnalliset ja taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Sosiaali- ja menojen kasvu on maltillinen (< 2 %/vuosi) Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kanssa vuosittain sosiaalitoimen ja 1) Sosiaalitoimen ja menojen kasvuprosentti vuosittain Vastuutaho: kunnanhallitus ja valtuusto, sosiaalitoimen ja tulosalue 2) Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa/asukas Perus ja sosiaalitoimen lähipalveluiden saatavuus on hyvä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kanssa vuosittain sosiaalitoimen ja 1) Perus lääkärikäyntien luku Vastuutaho: kunnanhallitus ja valtuusto, sosiaalitoimen ja tulosalue 2) Työllisyyden ja työllisyyttä edistävien toimenpiteiden tukeminen Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Työllisyyden parantaminen Kunta tarjoaa työllistämistoimenpiteiden piirissä oleville kuntalaisille mahdollisuuksia työelämään sijoittumiseen: työ- ja työkokeilupaikkojen sekä muiden työllistämistoimenpiteiden tarjoaminen kuntaorganisaatiossa Vastuutaho: kunnanhallitus ja valtuusto, työllistämisen tulosalue, kaikki kunnan toimielimet vuosittain työllistämiseen (työllistämisen tulosalue) 1) Kunnan työllistämien työllistettyjen luku sekä erilaisten työllistämistoimenpiteiden piirissä olleiden henkilöiden tilikauden aikana 2) Yhteistyötapaamisten ja tilaisuuksien (1-2 Hyväksytty 20.06.2016 5/7
Vastuutaho: kunnanhallitus ja valtuusto, työllistämisen tulosalue krt/vuosi) 3) Työmarkkinatuen kuntaosuuden (eur) 4) Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu- /laskuprosentti verrattuna edelliseen vuoteen Nuorisotakuun toimeenpano Kunta tarjoaa nuorisotakuun piirissä oleville nuorille mahdollisuuksia työelämään sijoittumiseen: työ- ja työkokeilupaikkojen sekä muiden työllistämistoimenpiteiden tarjoaminen kuntaorganisaatiossa vuosittain työllistämiseen (työllistämisen tulosalue) Kunnan työllistämien (ml. työkokeilu), nuorisotakuun piirissä olevien nuorten luku Vastuutaho: kunnanhallitus ja valtuusto, työllistämisen tulosalue, kaikki kunnan toimielimet 3) Lapsiperheiden, nuorten ja ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Ikäihmisten/vanhusten osallistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy Vanhusneuvoston yleishallinnon Vanhusneuvoston kokousten Nuorten osallistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy Nuorisovaltuuston nuoriso- ja liikuntatoimen 1. Nuorisovaltuuston kokousten 2. Nuorisovaltuuston järjestämien tapahtumien Lapsiperheiden tarpeiden mukaisen päivähoidon Hoitomuoto järjestetään perheen ensisijaisen tarpeen mukaan vuosittain Suurin osa (90 %) perheistä saa päivähoitopaikan ensisijaisen toiveen mukaisesti Vastuutaho: sivistyslautakunta, tulosalue Päivähoidon hyvä saatavuus Päivähoitopaikka järjestetään mahdollisimman nopeasti vuosittain Päivähoitopaikan järjestämiseen käytetty aika. Vastuutaho: sivistyslautakunta, Hyväksytty 20.06.2016 6/7
tulosalue Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Yhteistyön kehittäminen koulun ja kodin välillä Päivähoidon ja koulun tukipalvelujen Etsivän nuorisotyöntekijän työn jatkumisen turvaaminen vuosittain koulutoimen, nuoriso- ja liikuntatoimen tulosalueille 1. Päästötodistuksen saaneet, % ikäluokasta 2. Toisen asteen opiskelupaikan saaneet kevään yhteyshaussa 3. Tukipalvelun on järjestetty 4. Kunnassa on etsivä nuorisotyöntekijä 4) Yhteistyön kehittäminen yhdistysten ja kolmannen sektorin kanssa Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Yhteistyön kehittäminen yhdistysten ja kolmannen sektorin kanssa Yhteisten tilaisuuksien liikunta- ja urheiluseurojen kanssa Kyläparlamentin toiminnan tukeminen nuoriso- ja liikuntatoimen sekä yleishallinnon tulosalueille 1. Yhteisten tilaisuuksien 2. Kyläparlamentin kokousten ja tapahtumien OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY Hyväksytty 20.06.2016 7/7