Hyvinvointikertomusraportti 2017

Transkriptio

1 Hyvinvointikertomusraportti 2017 kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto

2 2 JOHDANTO Terveydenhuoltolain ( /1326) 12 :n mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Samoin kunnan tulee seurata kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointi tarpeisiin. Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuustokauden Laajan hyvinvointikertomuksen sekä siihen kuuluvan hyvinvointisuunnitelman tavoitteet valtuustokaudelle. Hyvinvointisuunnitelmassa asetettujen toimenpiteiden toteutumista seurataan tällä vuosittain valtuustolle tuotavalla hyvinvointikertomusraportilla. Tässä raporissa käsitellään myös laajassa hyvinvointikertomuksessa seurattavaksi valittujen indikaattorien kehityssuunnat. Raportissa voidaan asettaa toimenpide-ehdotuksia tulevalle vuodelle siten, että ne voidaan ottaa seuraavan vuoden talouden ja toiminnan suunnittelussa huomioon. Raporttia käsiteltäessä on huomioitava, että osa seurattavien indikaattorien tiedoista ei päivity THL:n raporttitietokannoista samalle vuodelle vaan seurannassa on hyväksyttävä osittaista viivettä tilastointitietojen osalta.

3 3 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi (Analyysi tilastotiedoista 4/2018) TALOUS JA ELINVOIMA Mänttä-Vilppulan väestön rakenne heijastelee saman tyyppistä trendiä kuin naapurikunnissa. Työikäisten, eläkeläisten ja nuorten osuus koko kaupungin väestöstä on samalla tasolla naapurikuntien kanssa. Pienten lasten osuus koko väestöstä on hieman naapurikuntien keskiarvoa pienempi. Suhteessa koko Pirkanmaan maakunnan keskiarvoon, Mänttä-Vilppulassa (kuten naapurikunnissakin) on keskimääräistä vähemmän nuoria, lapsia ja työikäisiä sekä keskimääräistä enemmän eläkeiässä olevaa väestöä. Mänttä-Vilppulan työllisten määrä koko väestöstä on ikärakenteen muuttuessa ja toisaalta väkiluvun pienentyessä viime vuosina laskenut. Työllisten määrä edellisen tilastointiajankohdan

4 4 mukaisesti 2016 oli (34,7%) kuitenkin hieman parempi kuin vuonna 2015 (34,3 %). Työllisten määrässä Mänttä-Vilppula on naapurikuntien vertailussa keskitasoa. Hieman Virtain kaupunkia, Ruovettä ja Keuruuta edellä, mutta Orivettä ja Jämsää ja Juupajokea perässä. Työllisten määrä Pirkanmaalla keskimääräisesti oli 2016 (40,7%) eli selkeästi Mänttä-Vilppulaa sekä vertailukuntia suurempi. Mänttä-Vilppulan työttömyysaste on heijastellut yleistä talouden kehitystä. Hyvinvointikertomus järjestelmässä olevien viimeisten tilastotietojen (vuosi 2016) jälkeen työttömyystilanne on kehittynyt parempaan suuntaan. Tuoreimman tilaston mukaan työttömyysaste on pienentynyt Mänttä-Vilppulassa vuoden 2017 aikana siten, että se oli huhtikuussa ,5% kun vielä 2016 hyvinvointikertomuksen tilastointiajankohtana se oli 14,3 %. Kehitys Mänttä-Vilppulassa on ollut viimeisen kahden vuoden aikana selkeästi oikeansuuntaista, eli työttömyysaste on pienentynyt. Pirkanmaan työttömyysprosentti keskimäärin huhtikuussa 2018 oli (9,5%).

5 5 LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET Lapsiperheiden pienituloisuusaste on hieman kasvanut Mänttä-Vilppulassa edelliseen hyvinvointikertomusraporttiin verrattuna (2014, 11,7% -> 2016, 12,3%). Samalla aikajaksolla Pirkanmaan lapsiperheiden toimeentulo on yleisesti hieman parantunut ja lapsiperheiden pienituloisuusaste Pirkanmaalla laskenut (2014, 12,00% -> 2016, 11,6%). Muutokset ovat olleet kokonaisuudessaan melko pieniä, mutta trendiä on jatkossa Mänttä-Vilppulan osalta hyvä tarkastella.

6 6 Kouluikäiset lapset (8-9. luokkalaiset) Mänttä-Vilppulassa kokevat terveydentilansa yleisesti hyväksi. Ystävien puutetta Mänttä- Vilppulan kouluikäiset kokevat vuoden 2017 kouluterveyskyselyn perusteella vertailukuntiin nähden keskimääräistä enemmän. Vuoden 2017 kouluterveyskyselyssä 11,3% (8-9 luokkalaisista koki, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää.

7 7 Mänttä-Vilppulassa rikoksista epäiltynä olleiden 0-14 vuotiaiden määrä on edelleen vuonna 2016 kasvanut siten, että vuotiasta Mänttä-Vilppulalaista lasta kohden epäiltynä on ollut 14,6 lasta Pirkanmaan keskiarvon ollessa 9.

8 8 Lastensuojeluilmoituksia Mänttä-Vilppulassa tehdään suhteessa väkilukuun vertailukuntia enemmän. Lastensuojeluilmoitusten määrä on myös kasvanut edellisestä vuodesta. kun muilla vertailukunnilla se on pysynyt samalla tasolla tai laskenut.

9 vuotiaiden sijoitukset ovat edelleen vähentyneet vuonna 2016 aikaisempiin vuosiin verrattuna ja sijoitusten määrä onkin Pirkanmaan kuntien keskiarvoa pienempi (Mänttä-Vilppula 1% vastaavan ikäisestä väestöstä, Pirkanmaa 1,30%).

10 10 NUORET JA NUORET AIKUISET Nuorten ( vuotiaiden) työttömyys on vertailukuntiin nähden korkea ja kasvanut edelleen vuonna 2016 tilastointiajankohdan mukaisesti ollen 24,5 %. Nuorten työttömyyden osalta vuonna 2017 on kuitenkin tapahtunut kehitystä positiiviseen suuntaan. Maaliskuun 2018 tilaston mukaan nuorten työttömyysprosentti oli 17,2 %.

11 11 Nuorten toimeentulossa on edelleen haasteita. Mänttä-Vilppulassa vuonna ,5 % sai toimeentulotukea. Vaikka kehitys on ollut oikean suuntainen (vuonna 2015 vastaava luku oli 23%) ja toimeentulotuen saajien osuus pienentynyt, on prosentti edelleen korkea vertailukuntiin ja Pirkanmaan keskiarvoon (15,9%) nähden. Positiivista kuitenkin on se, että toimeentulotukea saaneiden määrä on laskenut viime vuonna Mänttä-Vilppulassa suhteessa muuta Pirkanmaan keskiarvoa enemmän, mikä indikoi paremmasta toimeentulon kehityksestä.

12 12 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on himan kasvanut vuonna Vuonna 2016 koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus oli 10, 2 % ao. ikäryhmästä, mikä oli vertailukuntiin nähden korkein.

13 13 TYÖIKÄISET Toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden aikuisten kokonaismäärä suhteessa vastaavaan ikäryhmään kunnassa kasvoi edellisestä vuodesta. Vuonna 2016 toimeentulotukea vuotiaista sai 9,2% kun vuonna 2015 vastaava luku oli 9,0%. Työikäisen väestön toimeentulotuen tarve on Mänttä-Vilppulassa Keuruuta lukuun ottamatta vertailukuntia suurempi.

14 14 Mänttä-Vilppulassa terveyden kanssa ongelmissa on vertailukuntia useampi. Kelan sairastavuusindeksin* pisteluku on kasvanut viime vuonna vuoden 2016 luvusta 115,7 vuoden 2017 lukuun 118,8. (*Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Kelan Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo.)

15 15 Myös sairaspäivärahaa saaneiden määrä tuhatta asukasta kohden on Mänttä-Vilppulassa on kasvanut viime vuodesta. Vuonna 2016 sairauspäivärahaa sai tuhatta asukasta kohti 135,6 henkeä kun vuonna 2017 vastaava luku oli 138,2.

16 16 IKÄIHMISET Mänttä-Vilppulan yli 75 -vuotiaista ikäihmisistä vertailukuntia suurempi osa asuu yksin. Vuoden 2016 aikana erot vertailukuntien välillä kuitenkin jonkun verran pienenivät. Mänttä-Vilppulassa yli 75 -vuotiaista ikäihmisistä 48,1% asui yksin vuonna 2016 kun vertailukuntien pienin luku Juupajoella oli 43,1%. Pirkanmaalla keskimäärin luku oli 47,4%.

17 17 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksessa 75 vuotta täyttäneistä oli vuonna 2016 edelleen vain 1,1%. Tämä on vertailukuntien pienin osuus.

18 18 Mänttä-Vilppulan kaupungin yli 75-vuotiaista vuonna ,8% oli kotihoidon piirissä ja omaishoidon piirissä vastaavan ikäisestä väestöstä oli 5,4%. Kotihoidon osuus oli laskenut jonkin verran vuodesta 2015 jolloin kotihoidon piirissä oli 14,4% yli 75-vuotiaista.

19 19 Omaishoidon osuus on pysynyt jokseenkin ennallaan ollen ,3% ja vuonna ,4%.

20 20 Mänttä-Vilppulan yli 65 -vuotiaista 65,2% on oikeutettu erityiskorvattaviin lääkkeisiin, mikä on vertailukuntia suurempi osuus väestöstä, mutta pienentynyt hieman viime vuodesta.

21 21 Mänttä-Vilppulan ikävakioitu dementiaindeksi (Indikaattori kuvaa Alzheimer-taudin takia myönnettyjen lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien esiintyvyyttä 65 vuotta täyttäneessä väestössä.) on vertailukuntien keskitasoa. Indeksin pisteluku on laskenut edellisestä tilastointi vuodesta hieman ollen 94,4 (vuonna 2013 luku oli 96).

22 22 KAIKKI IKÄRYHMÄT Viime vuoden laajassa hyvinvointikertomuksessa olleet perusterveydenhuollon käyntiluvut 2015 on oikaistu tähän tilastoon. Tilastoinpitäjän tilastointivirheestä johtuen käynnit oli laskettu lukuun kahteen kertaan. Perusterveydenhuollon käyntitilasto on vuosien välillä pysynyt melko saman suuruisena ja on vertailukuntien keskitasoa.

23 23 Myös viime vuoden laajassa hyvinvointikertomuksessa olleet perusterveydenhuollon lastenneuvolakäyntien luvut 2015 on oikaistu tähän tilastoon. Tilastoinpitäjän tilastointivirheestä johtuen käynnit oli laskettu lukuun kahteen kertaan. Myös lasten neuvolakäyntien määrä on pysynyt melko saman suuruisena viime vuosina ja on vertailukuntien keskitasoa.

24 24 Edelleen myös viime vuoden laajassa hyvinvointikertomuksessa olleet perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käyntien määrät 2015 on oikaistu tähän tilastoon. Tilastoinpitäjän tilastointivirheestä johtuen käynnit oli laskettu lukuun kahteen kertaan. Kouluterveydenhuollon käyntien määrä on vertailukuntia keskimääräistä korkeampi. 2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet 1. Asukasdemokratian vahvistaminen ja osallisuuden kehittäminen Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit Toteuma Arviointi Educef -ohjelmalla Osallisuuden/vaikuttamisen kevätlukukaudella/ Vastuutaho lisääminen kouluissa sivistyspalvelut. Nuorten osallisuuden parantaminen Nuorisovaltuuston uudelleen aktivointi / vastuutaho sivistyspalvelut - nuorisopalvelut Kysely, mielipiteet, 1-5 Nuorisovaltuusto toiminnassa ja lautakunnissa nuorisovaltuuston Osalla kouluista jo toteutunut. Jatketaan toteuttamista kaikille kouluille ja oppilaille On toteutunut. Nuorisovaltuusto toimii

25 25 Kuntalaisten osallisuuden lisääminen Kuntalaiskyselyiden järjestäminen päätöksenteon tueksi suurten hankkeiden osalta / vastuutaho hallintopalvelut/johtoryhmä edustajat nimettyinä. Kyselyiden toteutuminen ja määrä Kaksi verkkokyselyä toteutunut. Laajennetaan käyttöä. 2. Kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten turvaaminen kunnan elinvoimaisuutta kehittämällä Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit Toteuma 2017 Mänttä-Vilppulan elinkeinotoiminnan Työllisyysaste on Työllisyysasteen edellytysten turvaaminen/ parantunut vuonna Työllisyysaste parantaminen Työllisyyspalvelut, kehitysyhtiöt ja johtoryhmä Nuorten työllisyyden parantaminen Nuorten ohjaaminen työelämään/ nuorten työllistymisen edistäminen yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja koulujen kanssa. Työllisyyspalvelut, kehitysyhtiö ja koulut 3. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Nuorten työllisyyden kehittyminen Nuorten työllisyys on parantunut vuonna 2017 mutta on muihin Pirkanmaan kuntiin nähden korkea Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit Toteuma 2017 Lapsiperheiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tuetaan Lasten ja nuorten liikkumisaktiivisuutta on lisätty Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Lapsiperheille ja lapsille tarjotaan edullisia osallistumis- ja harrastemahdollisuuksia/vastuutaho liikuntapalvelut ja kulttuuripalvelut Kunnan koulut ovat mukana Liikkuva koulu hankkeessa/vastuutaho sivistyspalvelut Lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluita kehitetään palvelusopimuksen mukaisesti 4. Terveyden edistäminen työikäisillä Tapahtumat Koulujen osallistumisprosentti Liikkuva koulu - hankkeeseen Raportti hankkeesta Palvelusopimuksen seuranta junioreiden liikuntapaikkamaksut pääosin tuettuja/ilmaisia. Tapahtumat painopisteenä 2019 Toteutunut ja jatkuu edelleen Psykologitutkimusjonot on purettu, perhepalveluohjaus otettu käyttöön. Edelleen tulee kehittää perhepalveluiden kohdentumista oikein.

26 26 Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit Toteuma 2017 Luotu käytännöt päihtyneenä Painopiste vuonna palveluja käyttävän ohjaamiseksi Päihteettömyyden edistämisen valmiuksia edistetään soteammattilaisten työssä Työikäisten terveellisten elämäntapojen tukeminen päihteettömään elämään /Sosiaali- ja terveyspalvelut - Mäntänvuoren terveys Liikunnan tukeminen yhdessä urheiluseurojen kanssa/liikuntatoimi 5. Ikäihmisten elämänhallinnan edistäminen Ikäihmisten osallisuutta ja sosiaalisten verkostojen lisäämistä on tuettu Ikäihmisille tarjotaan edullisia osallistumis- ja harrastemahdollisuuksia / vastuutaho liikunta- ja kulttuuripalvelut Käytännöt luotu ja otettu käyttöön Liikunnan vaikutukset tuki- ja liikuntaelinsairauksien vähentymisenä Painopiste vuonna Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit Toteuma 2017 Kokouksia 4 kpl, lisäksi järjestöjen tapaaminen sekä Vanhusneuvoston Vanhusneuvoston toimintaedellytysten vanhusneuvosto kokoukset ja turvaaminen osallistunut tapahtumat maakunnalliseen vanhusneuvoston tapaamiseen Tapahtumat Opisto on tarjonnut edullisia ikäihmisille kohdennettuja edullisa liikuntaryhmiä, tanssiryhmiä, Atk-kursseja, sekä mm. Shindo ja asahi terveysliikunta kursseja. Lisäksi opisto on järjestänyt kaikille avoimia ryhmiä joista suosittuja ikäihmisten keskuudessa ovat olleet kuvataideryhmissä sekä kuorolauluryhmissä sekä erilaisia historian ja perinne kursseja.

27 27 Ikäihmisten toimintakyvyn ja esteettömyyden lisäämistä on tuettu Ikääntyneen väestön palveluohjaus sosiaali- ja terveystoimessa. Ohjatut matalan kynnyksen liikuntaryhmät ikääntyneille/liikuntatoimi Esteettömyys huomioitu julkisissa rakennushankkeissa/ vastuutaho: Tekninen palvelukeskus Ikäihmisten palveluohjausjärjestelmä käyttöön/ Sote- palveluntuottaja. Matalan kynnyksen liikuntaryhmien määrä Esteettömyyden toteutuminen Palveluohjausjärjeste lmä käytössä Liikuntapalvelut on tuottanut matalan kynnyksen vesiliikuntaa uimahallissa. Vuoden 2019 painopistealueeksi yhteistyön tiivistäminen entisestään kolmannen sektorin kanssa. Lisäksi kaupunki tarjoaa 65 täyttäneille ilmaisen kuntosalikortin On huomioitu vuonna 2017 valmistuneessa päiväkodissa. Vammaisneuvosto auditoinut esteettömyyden. Toteutunut vuoden 2018 alusta 6.Lähipalveluiden turvaaminen Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit Toteuma 2017 Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden Palvelusopimuksen Osallistuttu Mänttä-Vilppulassa siirtymisen yhteydessä turvataan sosiaali- mukainen maakuntavalmistelu on saatavissa ja terveyspalveluiden palvelusopimuksen palvelutuotanto un laadukkaat sosiaalimukainen palvelutuotanto jatkuu Mänttäja terveyspalvelut paikkakunnalla Vilppulassa. Mänttä-Vilppulassa on saatavissa laadukkaat lähipalvelut 7. Hyvinvointia kulttuurista Palveluiden turvaamiseksi laaditaan palvelurakennesuunnitelma kun maakuntauudistuksen toteutus ja rahoitusratkaisut ovat selvillä palvelurakennesuun nitelma laadittu ja toimeenpantu valtuustokauden loppuun mennessä Vuonna 2017 aloitettu talouden tasapainotussuunnitelma on osa valmistautumista ja sisältää myös palvelurakenteita koskevia muutoksia.

28 28 Taidekaupungissa kulttuuri on kaikkien saavutettavissa Kaupunki järjestää yhdessä sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelujentuottajan kanssa kulttuuria myös hoitolaitoksissa olevien asukkaiden arkeen. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on säännöllisesti monipuolista kulttuuritarjontaa tarjolla potilaiden arjen hyvinvointia kohottamaan Toteuma 2017 Toteutettu elokuvaprojekti nuorisotoimen ja kehitysvammapalvel uiden yhteistyönä sekä Suomi100 itsenäisyyspäivä juhlat sekä musiikkijuhlien ja joulunajan konsertit palvelukeskuksessa. Lasten kulttuurikasvatus alkaa jo varhaiskasvatukse sta Taidekaupungin varhaiskasvatuksessa otetaan erityisellä tavalla huomioon kulttuurin eri muodot. Varhaiskasvatuss uunnitelmassa otetaan huomioon kulttuurin erityinen asema kaupungin identiteetissä. Kulttuuri tarjonnan monipuolista kehittämistä jatketaan edelleen. On toteutunut. 3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Vuoden 2017 Hyvinvointikertomuksen vuosiraportin perusteella on yleisesti todettavissa, että yleisen taloustilanteen parantuminen näkyy hiljalleen etenkin työllisyystilanteen parantumisena. Edelleen kuitenkin etenkin nuorisotyöttömyys on korkealla tasolla ja vaatii erityishuomiota tulevaisuudessakin. Myös väestön sairastavuus on edelleen korkealla tasolla vertailukuntiin nähden. Ikäihmisten palvelut toimivat tilastojen valossa hyvin, kotihoidon omaishoidon tuen ollessa verrattain hyvin käytettyä ja vastaavasti laitoshoidon tarpeen vähäisempää. Lasten- ja nuorten yhteisöllisyys vaatii edelleen tukitoimia syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lisäksi alaikäisten lasten tekemä rikosten määrä on korkea ja vaatii tarkempaa jatkoanalyysia ja ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä. Toimenpide-ehdotukset huomioitavaksi vuoden 2018 talouden ja toiminnan suunnitteluun: - Työllisyyspalveluiden organisaation muutoksen yhteydessä luodaan prosessi kuinka ikäryhmässä olevat opiskelijat tavoitetaan valmistumisen kynnyksellä ja kuinka nuorten työllistymistaitoja edistetään.

29 29 - Työikäisten työkyvyn hallintamallin kehittäminen työllisyyspalveluiden ja Mäntänvuoren Terveys Oy:n yhteistyönä - Koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten opinto- tai työllisyyspolulle ohjaaminen (Työllisyyspalvelut, sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut) - Lasten ja perheiden palveluiden kohdentamista edelleen kehitetään yhteistyössä sosiaalipalveluiden, Mäntänvuoren terveys Oy:n sekä koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa. - Liikuntapalveluiden painopistealueeksi 2019 talousarviossa otetaan terveyttä edistävä liikunta - Yhteisöllisyyttä lisätään kouluissa kehittämällä oppilaskuntatoimintaa - Vahvistetaan terveyden edistämistä osallistumalla vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) hankkeeseen