Kaupunginhallitus 159 18.03.2013 Kaupunginvaltuusto 56 25.03.2013 Nuorisotakuun toteuttamista edistävät toimet Lappeenrannan kaupungilla KH 159 339/012/2012 Kaupunginvaltuusto käsitteli 24.9.2012 sosialidemokraattisen valtuustoryhmän aloitetta yhteiskuntatakuun toteutumista edistävän työryhmän perustamisesta ja hyväksyi ponsiesityksen, jonka mukaan kaupunginvaltuustolle tulee tuoda esitys millaisella suunnitelmalla ja kokoonpanolla yhteiskuntatakuu toteutetaan. Henkilöstöjohtaja Päivi Savilammen kirje 8.3.2013: Taustaa Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen kuuluu pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan. Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työnhaun alkamisesta nuorille tarjotaan palvelu tai toimenpide, jolla parannetaan hänen mahdollisuuksiaan selviytyä työmarkkinoilla ja/tai löytää työpaikka. Nuorisotakuu koskee kaikkia alle 25-vuotiaita ja kaikkia 12 kuukauden sisällä valmistuneita alle 30-vuotiaita työttömiä nuoria, jotka ovat TE-toimistossa työnhakijoina. Nuorisotakuun piiriin kuuluvat sekä ammatillista koulutusta vailla olevat että ammatillisen koulutuksen suorittaneet nuoret. Nuorisotakuun tavoitteena on edistää nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumista, estää nuoren työttömyyden pitkittyminen sekä ehkäistä nuorten syrjäytymistä. TE-toimistossa työnhakijana olevalle 25-vuotiaalle nuorelle tai 25-29-vuotiaalle vastavalmistuneelle tehdään yhteistyössä nuoren kanssa työllistymissuunnitelma, johon sisältyy työllistämistä edistäviä palveluja. TE-toimisto tarjoaa nuorelle ennen kolmen kuukauden työttömyyttä työtä, koulutusta, työkokeilua, työnhakuvalmennusta, starttirahaa, palkkatuettua työtä tai ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja. Työttömyyden pitkittyessä palvelujen aktiivinen tarjonta jatkuu koko työttömyyden ajan. Nuorisotakuun toteuttamiseksi nuori voidaan ohjata myös muuhun kuin julkisen työvoimapalvelun piiriin. Näitä palveluja ovat muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut.
Nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyy myös koulutustakuu. Tämä tarkoittaa ensinnäkin sitä, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Omana kokonaisuutenaan koulutustakuuseen sisältyy myös nuorten aikuisten osaamisohjelma. Tämän tarkoituksena on tarjota ilman koulutusta oleville alle 30-vuotiaille nuorille mahdollisuus ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittamiseen. Vaikka nuorisotakuun ensisijainen toteuttaminen ja seuranta kuuluu TE-hallinnolle, edellyttää se panostuksia ja toimenpiteitä kaikilta nuorten kanssa työskenteleviltä toimijoilta. Eri viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja nuorten oma tahtotila, yhteistyö ja yhteisvastuu ovat välttämättömiä nuorisotakuun onnistumiselle. Nuoristotakuu on yksi hallitusohjelman kärkihankkeista ja se kuuluu hallituksen erityisen seurannan piiriin. Jäljempänä on selvitetty niitä toimenpiteitä, joita Lappeenrannan kaupungilla tehdään nuorten yhteiskuntatakuun edistämiseksi. Yhteiskuntatakuun piirissä olevat nuoret Merkittävin osa yhteiskuntatakuun piirissä olevista nuorista on jo erilaisten aktiivitoimien piirissä, koska he ovat TE-toimiston asiakkaita. Lappeenrannassa on selvitetty niitten nuorten määrää, jotka ovat tavalla tai toisella toimenpiteitten tai yhteiskunnan ulkopuolella. Nuoria, jotka eivät ole tällä hetkellä minkään toimenpiteen piirissä on todettu olevan erittäin vähän. Kokonaan palvelujen ulkopuolella on joitakin nuoria, joiden pulmien taustalla on ensisijaisesti vaikeat päihde- ja/tai mielenterveysongelmat. Heitä arvioidaan olevan lähinnä yksittäisiä tapauksia. Täysin yhteiskunnan ulkopuolella on niin ikään joitakin lähinnä vanhempiensa kustannuksella eläviä nuoria, jotka esimerkiksi vanhempien kuoleman johdosta jäävät tyhjän päälle. Näitä nuoria pyritään löytämään nimenomaan sosiaalisen nuorisotyön avulla, jota on selvitetty jäljempänä. Heidän kohdalla kyseeseen tulevat ainakin aluksi lähinnä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tarjoamat palvelut. Koulutustakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma Koulutustakuun on todettu toteutuvan Lappeenrannassa erittäin hyvin. Keväällä 2012 peruskoulun päättäneistä lukioon hakeutui 50 % ja ammatilliseen koulutukseen 50 %. Kevään yhteishaussa 70 nuorta
jäi ilman opiskelupaikkaa. Täydennyshaun jälkeen ilman opiskelupaikkaa oli 9 nuorta. Syksyn mittaan heidät kaikki saatiin erilaisten aktiivitoimien piiriin, joita ovat esimerkiksi Laptuotteen oppipajatoiminta sekä Joutsenon opiston lisäopetus. Aktiivitoimet pohditaan yhdessä kasvatus- ja opetustoimen, ammatillisten oppilaitosten, opiskelijaterveydenhuollon sekä TE-hallinnon edustajien kesken. Ilman opiskelupaikkaa jääneiden opiskelijoiden ohjauksesta vastaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiriin opiskelijaterveydenhuollon koppari eli kuraattori Sari Pajari. Peruskoulun opinto-ohjaajat välittävät hänelle huoltajien suostumuksen perusteella ilman opiskelupaikkaa jääneiden oppilaiden yhteystiedot. Kopparitoiminta on yleisesti ottaen osoittautunut erittäin hyväksi toimintamalliksi, jota jatketaan myös vastaisuudessa. Opintonsa keskeyttäneitten nuorten opinto-ohjauksesta vastaavat oppilaitosten opinto-ohjaajat sekä TE-hallinnon vastuuhenkilöt. Myös Lappeenrannan kaupungin kopparilla on asiakkaana nuoria, joiden opiskelu on jostain syystä keskeytynyt tai uhkaa keskeytyä. Heitä on hakeutunut kopparin asiakkaaksi lähinnä ammattiopistosta. Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa pelkän peruskoulun varassa oleville 20 29-vuotiaille lisämahdollisuuden hakeutua tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen. Ohjelmassa nuorten on mahdollisuus suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai ammatillinen perustutkinto. Ohjelma sisältää useita erilaisia palvelukokonaisuuksia ja sitä koordinoi TE-hallinto. Lappeenrannan kaupunki voi osallistua osaamisohjelman toteuttamiseen tarjoamalla oppisopimukseen soveltuvia työpaikkoja. Sosiaalinen nuorisotyö Sosiaalisen nuorisontyön (etsivä nuorisotyö) tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Käytännössä sosiaalisen nuorisotyön asiakkaina on työttömiä, toimeentulotukiasiakkaita sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria. Valtaosalla heistä ongelmat ovat kasaantuneet. Sosiaalisen nuorisotyön asiakkaat tulevat ensisijaisesti kopparilta, päihdeklinikalta ja puolustusvoimista. Toisella paikkakunnalla opintonsa keskeyttäneet lappeenrantalaiset nuoret tulevat lähetteellä sosiaalisen nuorisotyön tietoon ja auttamistoimien piiriin. Nuorisotoimi on varautunut nuorisotakuun toteuttamiseen ohjaamalla resursseja sosiaaliseen nuorisotyöhön. Käytännön toimia ovat olleet muun muassa yhteistyössä ammattiopiston kanssa toteutettu
koulukummi-toiminta sekä yhteistyön kehittäminen lukioiden kanssa. Keskeyttämisuhan alaisia opiskelijoita on niin ikään otettu ennalta ehkäisevästi sosiaalisen nuorisotyön asiakkaaksi. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin palvelut Nuorisotakuuseen liittyen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri pystyy tarjoamaan nuorille palveluja hyvinkin laaja-alaisesti. Näitä palveluja ovat muun muassa oppilashuolto, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, mielenterveyspalvelut ja vammaispalvelut. Merkittävää on myös Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen toiminta ja maahanmuuttajatyö. Kaupungin työllisyyttä edistävät toimet Kunnallinen työmarkkinalaitos on yhteistyössä pääsopijajärjestöjen kanssa ohjeistanut kuntia nuorisotakuun toteuttamisessa. KT on yleiskirjeessään kannustanut kuntia edistämään nuorten työllistymistä ja yhteiskuntatakuun toteutumista. KT on nähnyt hyväksi toimenpiteeksi varsinkin nuorten työllistämisen Sanssi-kortin avulla. Muina nuorisotakuuta edistävinä toimenpiteinä KT mainitsee yleiskirjeessään kesätyöt sekä harjoittelu- ja oppisopimuspaikkojen tarjoamisen. SANSSI-KORTTI Sanssi-kortti on työ- ja elinkeinotoimiston myöntämä työllistämisseteli. Sanssi-kortti voidaan myöntää nuorelle, alle 30-vuotiaalle työttömälle työnhakijalle. Sanssi-kortti osoittaa työnantajalle, että kyseisen nuoren palkkakustannuksiin voidaan myöntää palkkatukea. Lappeenrannassa palkkatuetussa työssä on noin 70 henkilöä päivittäin. Yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi työllistämisen yksi painopiste on vuonna 2013 nuorten työllistämisessä. Toinen tärkeä ryhmä ovat pitkäaikaistyöttömät. TYÖKOKEILUPAIKAT Lappeenrannan kaupungilla on mahdollisuus tarjota erilaisia harjoittelu- ja työkokeilupaikkoja toimialoillaan. Tyypillisiä harjoittelupaikkoja ovat olleet koulut ja päiväkodit. Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista tuli voimaan 1.1.2013. Laki korvasi aiemman julkisista työvoimapalveluista annetuin lain. Uusi laki tiukensi mahdollisuuksia harjoittelupaikkojen tarjoamiseen. Perinteisen työmarkkinatukiharjoittelun on korvannut uudessa laissa työkokeilu. Työkokeilun tarkoituksena tulee olla ammatinvalinta- ja
uravaihtoehtojen tosiasiallinen selvittäminen tai työhön paluun tukeminen. Pelkkä harjoittelu ei siis ole enää riittävää, vaan työkokeilun tarkoituksena on nimenomaan kartoittaa esimerkiksi nuoren taipumuksia tavoitteena olevalle alalle. Vaikka lakimuutos rajoittaa jossain määrin nuorten sijoittumismahdollisuuksia, on kaupungilla edelleen runsaasti toimintoja, joissa lain tarkoittamaa työkokeilua voidaan suorittaa ja nuorisotakuuta edistää. NUORTEN KESÄTYÖT Lappeenrannan kaupunki tarjoaa kesätyötä reilulle 100 lappeenrantalaiselle nuorelle. Vuonna 2013 Lappeenrannassa toteutetaan lisäksi erillistä nuorten kesätyöhanketta, jonka tavoitteena on saada työpaikka kaikille kesätyötä haluaville, vuonna 1996 syntyneille nuorille. Ilmoittautumisia hankkeeseen tuli määräaikaan mennessä 470 kappaletta. Jotta hanke toteutuu, on yritysyhteistyö ensiarvoisen tärkeässä asemassa. Hankkeen toteuttamista varten on palkattu projektityöntekijä, jonka tehtävänä on kontaktoida yrityksiä ja löytää kullekin nuorelle hänen taipumuksiaan ja toiveitaan vastaava kesätyöpaikka. Nuorisotakuun tavoitteet otetaan kesätöissä huomioon. ETELÄ-KARJALAN TYÖLLISYYSPOLIITTINEN KUNTAKOKEILU Etelä-Karjala on päässyt mukaan hallitusohjelmaan kuuluvaan työllisyyspoliittiseen kuntakokeiluun. Kuntakokeilu on merkittävä viranomaisyhteistyöhanke ja sen kohdistuu pitkäaikaistyöttömiin. Kuntakokeilun kohderyhmänä ovat nimenomaan vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevat eli yli 500 päivää työttömyysetuutta saaneet. Kuntakokeilu on käynnistynyt Etelä-Karjalassa täysitehoisesti 1.1.2013 lukien. Etelä-Karjalan kuntakokeilu on jo nyt luonut hyvät verkostot eri viranomaisten, palveluntuottajien sekä teollisuuden ja pk-sektorin yrittäjien kanssa. Kuntakokeilun ja nuorisotakuun asiakkaat eivät ole samoja. Kuntakokeilun luomia verkostoja voidaan kuitenkin hyödyntää myös nuorisotakuun toteuttamisessa. Nuoren polku perusopetuksen jälkeen -työryhmä Lappeenrannassa toimii Nuoren polku perusopetuksen jälkeen työryhmä, jossa on edustettuna Etelä-Karjalan ammattiopisto, Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimi (perusopetus, lukiokoulutus), nuorisotoimi, Lappeenrannan seurakuntayhtymä, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri sekä TE-toimisto Työtyöryhmä on tehnyt ja tekee vastaisuudessakin juuri niitä toimia, joita nuorten yhteiskuntatakuun edistäminen Lappeenrannassa
edellyttää. Työryhmä voi asian johdosta käyttää myös asiantuntijoita, kuten TE-toimiston ja kaupungin henkilöstöhallinnon viranhaltijoita. Juuri tämä työryhmä on tehnyt selvitystyötä siitä, mikä on nuorisotakuun piirissä olevien nuorten tämänhetkinen tilanne. Nuoren polku perusopetuksen jälkeen työryhmä sopii hyvin koordinoimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan nuorisotakuuseen liittyviä toimenpiteitä myös tulevaisuudessa. Lopuksi Eri toimijoiden yhteistyötä tarvitaan edelleen, jotta nuorisotakuun tavoite toteutuu. Syrjäytymisuhan alla olevat nuoret on saatava kopattua jo peruskoulussa. Koulutusohjelmien sisältöjä tulee tarkastella ja niitä on kyettävä muokkaamaan myös vajaakuntoisille sopiviksi. Monet nuoret tarvitsevat ammatillista rinnallakulkijaa. Tarjottavat palvelut ovat nykyisellään hyvät, mutta nuorten sitoutuminen niihin on saatava paremmaksi. Maahanmuuttajien suomen kielen taitoa on kehitettävä. Työnantajien, myös muiden muin kuntien, tulee tarjota nuorille työkokeilu- ja Sanssi-kortti-paikkoja. Olennaisinta on ylipäätään se, että ongelmat huomataan ja niihin tartutaan ajoissa. Lappeenranta tekee aktiivisesti työtä sen eteen, että nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu. (KK) Kj Kaupunginhallitus merkitsee selvityksen tiedoksi ja saattaa sen edelleen tiedoksi kaupunginvaltuustolle. KV 56 Kh Kaupunginhallitus nimeää Nuoren polku perusopetuksen jälkeen työryhmän koordinoimaan nuorisotakuun edistämistä Lappeenrannan kaupungilla. Hyväksyttiin. (KK) Kh Kv Merkitään tiedoksi. Hyväksyttiin. Merkittiin, että valtuutettu Jukka Kopra poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 20.20.