Lähidemokratian organisointi ja kehittäminen 1273/00.01.02/2013 Kaupunginhallitus 22.04.2013 201 Valmistelija: hallintojohtaja Irma Nieminen, irma.nieminen@salo.fi, 044 7782020 Kuntaliitoksen ensimmäisen valtuustokauden aikana kaupunginhallituksen alaisuudessa toimi viisi aluetoimikuntaa, joiden tehtävänä oli tuoda aluetta koskevia aloitteita kaupungin käsittelyyn. Aluetoimikunnat oli mainittu hallintosäännössä kaupunginhallituksen alaisina toimileiminä. Luottamushenkilöorganisaation uudistamisen yhteydessä aluetoimikunnista virallisina toimieliminä luovuttiin eikä niistä ole enää mainintaa 11.12.2013 hyväksytyssä hallintosäännössä. Hallintosäännön 2 :ssä on sen sijaan määräys, että kaupunginvaltuusto päättää lähidemokratian toteuttamista koskevasta organisoinnista. Määräyksen taustalla on ajatus, että valtuustotasoisesti luodaan puitteet lähidemokratian toteuttamiselle. Hyväksyessään hallintosäännön 11.12.2012 144 kaupunginvaltuusto päätti velvoittaa kaupunginhallituksen asettamaan työryhmän hallintosäännön seuraamiseen eli hallintosääntötyöryhmän ja että työryhmälle tulee määrätä puheenjohtajaksi luottamushenkilö. Kaupunginhallitus asetti hallintosääntötyöryhmän ja päätti samalla antaa sen tehtäväksi muun lisäksi valmistella valtuustolle ehdotus lähidemokratian organisoinnista. Työryhmän luottamushenkilöedustajina ovat Saija Karnisto (pj),tatu Johansson ( vpj), Ulla Huittinen, Eeva Koskinen, Tapio Äyräväinen ja Harri Lindholm. Viranhaltijaedustajina ovat kaupunginjohtaja Antti Rantakokko, kehitysjohtaja Hannu Salminen ja hallintojohtaja Irma Nieminen. Työryhmä on lisäksi kutsunut työryhmään vt. henkilöstöjohtaja Christina Söderlundin ja henkilöstön edustajaksi pääluottamusmies Antero Leppäsen. Seuraavassa esiteltävät tiedot ja aineisto on ollut hallintosääntötyöryhmän käsiteltävänä lähidemokratian toteuttamistavan valmistelussa. Kuntalaki 27 : "Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin;
2) järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa; 3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia; 4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 5) järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa; 6) avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua; sekä 7) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä." Osana kuntalain kokonaisuudistusta valtioneuvosto käynnisti selvityskokonaisuuden, johon liittyen tilattiin tutkijoilta Ritva Pihlaja ja Siv Sandberg selvitys "Lähidemokratian toimintamalleista Suomen kunnissa". Selvitystyö käsitteli demokratian alueellisia toimintamalleja Suomessa ja Pohjoismaissa.sekä osallistuvan budjetoinnin kansainvälisiä käytäntöjä. Sandberg ja Pihlaja tutkivat myös Salon aluetoimikuntatyötä. Lainaus heidän selvityksestään: Salossa kaupungin tulevaisuus ja menestys riippuu hyvin olennaisesti kaupungin eri alueiden paikallisyhteisöjen elinvoimasta ja asukkaiden sitoutumisesta oman alueensa kehittämiseen sekä siitä, että alueilla vahvistuu yhteisöllinen yhdessä tekemisen ja vastuun kantamisen ilmapiiri. Kaupunki ei pysty näihin yksin omalla toiminnallaan, vaan kaupungilla on velvollisuus huolehtia, että asukkailla on sekä mahdollisuus että kannustimet toimia ja vaikuttaa oman lähiympäristönsä ja kuntansa asioihin. Tutkijat ehdottavat kuntalain valmisteluun kolmea lähidemokratian mallia: 1. Kukoistava kansalaisyhteiskunta, 2. Vahvat aluelautakunnat ja 3. Lähikunnat. Kukoistavassa kansalaisyhteiskunnassa on tavoitteena vahvistaa asukkaiden ja alueiden näkökulmaa kunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa lisäämällä asukkaiden, alueiden ja kunnan yhteistyön suunnitelmallisuutta ja vuorovaikutteisuutta. Selvityksen mukaan asukkaiden osallistuminen ja vaikuttaminen voi tapahtua joko vapaamuotoisesti tai järjestäytyneesti, epävirallisesti tai virallisesti. Tämä kaikki edellyttää toimia kunnalta, mm. omassa hallinto- ja päätöksentekoorganisaatiossaan ja toimiessaan kuntayhteisön muiden toimijoiden kanssa. Kunnan tulisi laatia yhdessä kansalais- ja järjestötoimijoiden sekä elinkeinoelämän kanssa valtuustokausittain päivitettävä suunnitelma siitä, miten niiden välinen yhteistyö ja vuorovaikutus käytännössä järjestetään. Vahvat aluelautakunnat ja lähikunta edellyttävät virallisia toimielimiä, joilla on päätösvaltaa ja budjettivaltaa.
Hallintosääntöryhmälle laadittiin viranhaltijatyönä seuraavat toimenpideehdotukset lähidemokratian kehittämiseksi: "- Toteutetaan v.2013 aikana kaupunginjohtajan/johtavien viranhaltijoiden ja alueen toimijoiden säännölliset tapaamiset. Keskusteluun nostetaan ajankohtaiset asiat. Määritetään alueet ja tapaamisiin kutsuttavat edustajat sekä toiminnan tavoite. Toiminnan koordinointi vastuutetaan hallintoosastolle. - Virkamiehet ja luottamushenkilöt osallistuvat aktiivisesti kuntalaisten ja järjestämiin tilaisuuksiin, joita alueelliset toimijat järjestävät. Tilaisuudet voivat olla myös valtuuston, kaupunginhallituksen tai lautakuntien kokousten yhteydessä, jolloin kokoukset pidettäisiin avoimina ja tarvittaessa alueilla. - Järjestetään teemakohtaisia tilaisuuksia yhdistyksille ajankohtaisista asioista (yhdistystapaamiset, alueen palveluiden järjestämiseen liittyvät tilaisuudet) - Perustetaan hallinnon sisäinen työryhmä kehittämään toimialojen välistä yhteistyötä osallisuuden ja lähidemokratian voimistamiseksi - Selvitetään kuntalaisten mielipiteitä mm. otakantaa.fi sovellusta käyttäen " Lisäksi hallintosääntöryhmälle esitettiin kahta vaihtoehtoa, miten ensin mainittu kaupunginjohtajan/johtavien viranhaltijoiden ja alueen toimijoiden säännölliset tapaamiset organisoidaan. Vaihtoehtoiset mallit olivat seuraavat: 1.Järjestetään entisten aluetoimikuntien ja lisäksi keskustan alueella kuntalaisille ja yhdistyksille informaatiotilaisuuksia, jossa kannustetaan ilmoittamaan / nimeämään edustajat johdon tapaamisiin. Näiden vastuuhenkilöiden tehtävänä on tuoda keskusteluun asukkaita kiinnostavia asioita ja tuoda asukkaiden tietoon kaupungin näkemykset. Ehdokkaat voivat edustaa yhdistystä tai muulla tavoin olla asukkaiden luottohenkilöitä. Yhteensä valitaan n. 20 henkilöä. Ehdotetuista henkilöistä nimetään ryhmä, joka toimii yhdyshenkilöinä. 2. Asukas-kotiseutu- ja kyläyhdistyksiä kutsutaan kaupungin johdon kanssa käytäviin säännönmukaisiin keskusteluihin ajankohtaisista asioista siten, että yhdistys voi lähettää yhden edustajan, mutta yhdistysten määrää ei rajata eikä nimetä pysyviä edustajia. Aiheet määräytyvät kaupungin valinnan mukaan. Hallintosääntöryhmä valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon siten tarkennettuna, että käsiteltäviä aiheita voivat kaupungin lisäksi ehdottaa myös yhdistykset ja asukkaat. Hallintosääntöryhmä totesi, että esitetty malli on välivaihe.lähidemokratian kehittämistä jatketaan edelleen seuraten kuntalain uudistusta. Hallintosääntöryhmä pyysi entisten aluetoimikuntien puheenjohtajilta lausunnot lähidemokratian kehittämisestä ja omasta linjauksestaan. Lisäksi hallintosääntöryhmälle oli toimitettu professori Eero Uusitalon ehdotus
Salon lähidemokratian kehittämsiestä. Entisen Kiskontien aluetoimikunnan ja nykyisen Kiskontien Kimpan toimijat antoivat yhteisen lausunnon. Edellä mainittujen lausunnoissa esitettiin seuraavia vaihtoehtoisia lähidemokratian toteuttamistapoja: Professori Eero Uusitalon esitys tiivistettynä: "Valmistelut kunnon ratkaisun saamiseksi vaativat aikaa. Tähtäin toiminnan aloittamiseksi voisi olla vuoden 2014 alku. Siihen mennessä Kansalaisjärjestöt. aktivoituvat ja tiivistävät rivejään, uusia kylä-ja asukasyhdistyksiä perustetaan, samoin pitäjä-ja kirkonkyläyhdistyksiä, samalla suunnitelmia ajantasaistetaan ja pitkäjänteistetään.. Ykkösakseli avittaa hankkeellaan Salon Kylät ry:n perustamista. Hanke on käynnistynyt. Vertailukokemuksia saadaan samaan aikaan toimivasta Lohjan Kylien hankkeesta.. Järjestöt sopivat lähidemokratiayhteisöjen jäsenistä. Kunta. päättää lähidemokratian toteuttamisesta vuoden 2014 alusta. valitsee päätoimisen tai osa-aikaisen, viranomaisen tai asiantuntijan koordinaattoriksi valmistelemaan lähidemokratiaprosessia esim. 1.6.2013 lähtien. päättää Salon jakamisesta osa-alueisiin. varaa lähidemokratiayhteisöjen tehtäviin kuuluvat varat vuoden 2014 budjettiin ja seuraavien vuosien suunnitelmiin. valitsee järjestöjen ehdotusten pohjalta lähidemokratiayhteisöjen jäsenet ja keskushallinnon yhteyshenkilöt vuoden 2013 lopussa. määrittelee 1. toimintavuoden minimitavoitteet. asennoituu pitäjänteiseen kehittämisprosessiin." Entisen Turuntien aluetoimikunnan puheenjohtajan Hans Vogtin ehdotus: 1. Alueneuvosto (tai asukasneuvosto) Valtuusto valitsee noin 15 jäsenen neuvoston kylä-, asukas- ja kotiseutuyhdistysten sekä muutoin alueellista työtä tekevien yhdistysten (esim. maatalous-, metsä- ja luontoalojen ja yrittäjien yhdistykset, joista useat olivat aiemmin Salon seudun kunnissa yhteistyöyksiköitä) nimeämistä ehdokkaista. Jokaisella jäsenellä on siis selkeä rooli ja myös vastuu sekä oman yhteisönsä että yhteisötyyppinsä edustajana. Käsiteltävien asioiden tiedonkulun pääsuunta on neuvostosta hallintoon, ideoita paikallisten olojen kehittämisestä. Neuvosto valitsee keskuudestaan
puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, ehkä sihteerinkin, ja kokoontuu 4 6 kertaa vuodessa. Neuvoston vuosibudjetti olisi suuruusluokkaa 10 000 euroa. 2. Neuvostojen puheenjohtajaryhmä Kaikkien kaupungin organisaatiossa toimivien demokratiavajetoimielinten (mm. nuoriso-, vanhus-, vammais-, maahanmuuttaja- ja tasaarvoneuvostot yms.) puheenjohtajista koostuva ryhmä, joka kokoontuisi 10 15 kertaa vuodessa. Ryhmässä voitaisiin koordinoidusti tarkastella ja arvioida alueellisia lähidemokratian ja muita demokratiavajeiden asioita. Ryhmä voisi myös tarjota eri hallintokuntien viranhaltijoille hyvän kosketuspinnan keskusteluille kaupungin palvelujen järjestämisestä. Ryhmän työn kautta asioita etenisi em. neuvostojen käsittelyyn. Tämänkin ryhmän vuosibudjetti olisi noin 10 000 euron tasolla. Tällaista yhteistyöryhmää ei ehkä löydy maamme muista kunnista. 3. Päättäjäpalaverit Valtuustoryhmien edustajien ja kohdan 2 puheenjohtajaryhmän yhteisiä kokouksia olisi pari kertaa vuodessa ja tilaisuuksiin osallistuisivat myös johtavat viranhaltijat. Näissä palavereissa välittyisivät eri neuvostojen piirissä esille tulleet asiat niin päättäjille kuin myös vastuullisille viranhaltijoille. Tiedonkulun suunta siis olisi ensisijaisesti neuvostoista hallintoon päin. Entisten Somerontien, Helsingintien ja Perniöntien aluetoimikuntien puheenjohtajat Riitta Koivisto, Markku Koskinen ja Päivi Reponen-Koitto eivät esitä lausunnossaan vaihtoehtoista mallia, vaan toteavat, että hallintosääntöryhmän esitys on nykyisessä tilanteessa tyydyttävä kevytversio ja korostavta, että tulee asettaa työryhmä kehittämään huomattavasti vaikuttavampaa ja ajantasaisempaa lähidemokratiamallia. Entisen Kiskontien aluetoimikuntien ja nykyisen Kiskontien Kimpan toimijat Marja Kyrölä, Jaana Joutsen ja Maarit Teuri eivät esitä lausunnossaan vaihtoehtoista mallia vaan arvioivat ehdotuksen vahvuuksia ja heikkouksia. He eivät näe keskusteluforumia riittävänä mallina nyt esitetyssä muodossa ja katsovatkin, että sen tueksi tarvitaan muita toimenpiteitä. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää, että lähidemokratiaa toteutetaan seuraavasti: -Asukas-kotiseutu- ja kyläyhdistyksiä kutsutaan kaupungin johdon kanssa käytäviin säännönmukaisiin keskusteluihin ajankohtaisista asioista siten, että yhdistys voi lähettää yhden edustajan, mutta yhdistysten määrää ei rajata eikä nimetä pysyviä edustajia. Aiheet määräytyvät kaupungin, yhdistysten ja kuntalaisten ehdotusten mukaan. -Toiminnan koordinointi vastuutetaan hallinto-osastolle, jonne nimetään yhteyshenkilö.
- Virkamiehet ja luottamushenkilöt osallistuvat aktiivisesti tilaisuuksiin, joita alueelliset toimijat järjestävät. Tilaisuudet voivat olla myös valtuuston, kaupunginhallituksen tai lautakuntien kokousten yhteydessä, jolloin kokoukset pidettäisiin avoimina ja tarvittaessa alueilla. - Järjestetään teemakohtaisia tilaisuuksia yhdistyksille ajankohtaisista asioista (yhdistystapaamiset, alueen palveluiden järjestämiseen liittyvät tilaisuudet) - kaupunginjohtaja valtuutetaan perustamaan hallinnon sisäinen työryhmä kehittämään toimialojen välistä yhteistyötä osallisuuden ja lähidemokratian voimistamiseksi - Selvitetään kuntalaisten mielipiteitä mm. otakantaa.fi sovellusta käyttäen -Esitetty malli on välivaihe ja lähidemokratian kehittämistä jatketaan edelleen seuraten kuntalain uudistusta. Kaupunginvaltuusto 84 Päätös: Kaupunginjohtaja täydensi päätösehdotustaan siten, että yhdistysten ja kaupungin johdon tapaamiset pidetään 4-6 kertaa vuoden aikana. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä kaupunginjohtajan muutetun päätösehdotuksen. Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää, että lähidemokratiaa toteutetaan seuraavasti: -Asukas-kotiseutu- ja kyläyhdistyksiä kutsutaan kaupungin johdon kanssa käytäviin säännönmukaisiin keskusteluihin ajankohtaisista asioista siten, että yhdistys voi lähettää yhden edustajan, mutta yhdistysten määrää ei rajata eikä nimetä pysyviä edustajia. Aiheet määräytyvät kaupungin, yhdistysten ja kuntalaisten ehdotusten mukaan. -Toiminnan koordinointi vastuutetaan hallinto-osastolle, jonne nimetään yhteyshenkilö - Virkamiehet ja luottamushenkilöt osallistuvat aktiivisesti tilaisuuksiin, joita alueelliset toimijat järjestävät. Tilaisuudet voivat olla myös valtuuston, kaupunginhallituksen tai lautakuntien kokousten yhteydessä, jolloin kokoukset pidettäisiin avoimina ja tarvittaessa alueilla - Järjestetään teemakohtaisia tilaisuuksia yhdistyksille ajankohtaisista asioista (yhdistystapaamiset, alueen palveluiden järjestämiseen liittyvät tilaisuudet) - kaupunginjohtaja valtuutetaan perustamaan hallinnon sisäinen työryhmä kehittämään toimialojen välistä yhteistyötä osallisuuden ja lähidemokratian voimistamiseksi - Selvitetään kuntalaisten mielipiteitä mm. otakantaa.fi sovellusta käyttäen
-Esitetty malli on välivaihe ja lähidemokratian kehittämistä jatketaan edelleen seuraten kuntalain uudistusta. Yhdistysten ja kaupungin johdon tapaamiset pidetään 4-6 kertaa vuoden aikana. Päätös: Marjatta Halkilahti ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun ja selvitetään kuka kaupungin asioista tiedottaa, selvitetään milloin ja missä tilanteissa järjestetään kaupunkilaisten kuulemistilaisuuksia, miten selvitetään asukkaiden mielipiteet unohtamatta kunnallista kansanäänestystä ja millaisessa tilanteissa siihen voidaan päätyä. Lisäksi tulee selvittää, miten kuntalain 27 :ää tullaan toteuttamaan jatkossa niin, että kaupungin asukkaita todella kuultaisiin ja heidän mielipiteensä huomioitaisiin päätöksenteossa. On myös mietittävä, miten netittömiä kaupunkilaisia kuullaan ja kuunnellaan. Marjatta Halkilahden ehdotus raukesi kannatuksen puuttuessa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Marjatta Halkilahti ilmoitti päätökseen eriävän mielipiteensä. Halkilahti toimitti 21.5.2013 seuraavan perustelun eriävälle mielipiteelleen: "Tehty välivaihepäätös ei takaa sitä, että voimassaolevan kuntalain 27 pykälä toteutuu siten, että kaupungin asukkaita todella kuullaan ja heidän mielipiteensä otetaan huomioon päätöksenteossa. Puutteita on mm. seuraavissa: Luotettava kaupungin asioista tiedottaminen, ts. kuka tiedottaa, mistä asioista ja milloin, myös se, milloin ja missä tilanteissa järjestetään kaupunkilaisten kuulemistilaisuuksia, sekä edelleen miten selvitetään asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa, unohtamatta kunnallista kansanäänestystä, ts. määrittely, millaisissa tapauksissa sellaiseenkin voitaisiin päätyä. On myös selvitettävä miten netittömiä kaupunkilaisia kuullaan ja kuunnellaan."