Teknisen dokumentoinnin ohjeisto Osa 1 Digitaalinen aineisto CAD-ohje Versio 3.0
CAD-ohje, versio 3.0 Sivu 2 (24) CAD-ohje Versiohistoria Versio 1.0 Versio 1.1 Versio 2.0 Versio 3.0 7.6.2000 Ensimmäinen 2D-CAD-ohje AutoCAD 14-versiolle. 11.9.2001 Organisaation nimenmuutos, Valtion kiinteistölaitos muuttui Senaatti-kiinteistöksi. 1.3.2004 CAD-ohjeen laaja päivitys ja ajanmukaistus. Rakenteen uudistus, sisällön ajanmukaistus ja sovelluskohtaisten liitteiden päivitysten lopetus. CAD-ohjeen päivityksen 3.0 toteutus Vastuuhenkilö: Kari Alatalo, Sk Ohjausryhmä: Juuso Anttonen, Sk Esa Halmetoja, Sk Marko Koistinen, Sk Jari Marttila, Sk Juha Pakola, Sk Kari Ristolainen, Sk Raila Tierma, Sk Timo Katalkin, Rapal Oy CAD-asiantuntija: Lasse Home, Cadlink Oy Ohjeen käyttöoikeus Ohjeen käyttöoikeus on vapaa kaikille, jotka käyttävät sitä muuttamattomana ja mainitsevat lähteen. Ohje on ladattavissa osoitteesta www.senaatti.fi > Kumppaneille > Suunnittelun ohjeisto Ohjeen soveltaminen CAD-ohjetta sovelletaan kaikissa Senaatti-kiinteistöjen (Sk) rakennushankkeissa ja muissa sellaisissa projekteissa, joiden tuloksena syntyy Sk:n kiinteistövarallisuutta koskevia teknisiä dokumentteja. CAD-ohjetta noudatetaan aina, ellei hankekohtaisilla tarkennuksilla muuta sovita. Ohjetta täydennetään tarvittaessa. Pitkäkestoisten hankkeiden aikana suositellaan käytettäväksi aina ohjeen uusinta versiota mahdollisuuksien mukaan.
CAD-ohje, versio 3.0 Sivu 3 (24) Teknisen dokumentoinnin muotovaatimusten kokonaisuus Ohjeisto koostuu kahdesta osasta: Osa 1: Digitaalinen aineisto, CAD-ohje Ohjeessa määritellään eri suunnittelualojen tuottamien CAD-tiedostojen teknisiä muotoseikkoja. Ohjeessa on lisäksi määritelty suunnitelmiin liittyvien teksti-, taulukko- ja kuvatiedostojen muotoseikkoihin liittyviä asioita. Osa 2: Manuaalinen aineisto, Asiakirjojen luovutusohje Ohje koskee rakennustyön toteutusta vastaavien loppudokumenttien toimittamista tilaajalle manuaalisessa muodossa papereina ja tiedostoina CD-levyllä. Aiheeseen läheisesti liittyviä muita Sk:n ohjeita Suunnitteluun ja ProjekTilan käyttöön liittyvää ohjeistoa löytyy osoitteesta: www.senaatti.fi > Kumppaneille Suunnittelun ohjeisto: Rakennuksen tietomallinnus (BIM) ProjekTilan ohjeisto: ProjekTilan ohjeet Projektipankin ohjeet Projektipankin tehtäväluettelot rakennushankkeissa osapuolittain
CAD-ohje, versio 3.0 Sivu 4 (24) Sisällysluettelo 1. Yleistä... 7 1.1 Ohjeen tarkoitus... 7 1.2 Ohjeen tavoitteet... 7 1.3 Ohjeen rajaus... 8 1.4 Ohjeen vaatimusten esitystapa... 8 1.5 Terminologiaa... 8 1.6 Sovelluskohtaiset ohjeistot... 9 1.7 Dokumenttituotannon tuki ja laadunvalvonta... 9 1.7.1 Tietotekninen tuki... 9 1.7.2 Laadunvalvonta ja hankkeen dokumenttien välitarkastukset... 9 1.7.3 Loppudokumenttien pitkittyneen tarkastustoiminnan kustannukset... 9 2. Tiedostomuodot... 10 2.1 CAD-tiedostot... 10 2.2 Teksti-, taulukko- ja esitysdokumenttien tiedostomuodot... 10 2.3 Pdf-tiedostomuodot... 10 2.3.1 Ajurit... 10 2.3.2 Resoluutio... 10 2.3.3 Fontit... 11 2.4 Valokuvat... 11 2.5 Rasterikuvat... 11 2.6 Animaatio- ja videotiedostot... 11 2.7 Tiedostojen salasanasuojaukset... 11 3. Nimeämiskäytännöt... 12 3.1 CAD-tiedostojen nimeäminen... 12 3.2 Tulostustiedostojen nimeäminen... 12 3.3 Dwg-tiedoston tulostusasettelut... 12 3.4 Dwg-tiedoston kuvatasojen nimeäminen... 12 3.5 Tulostustyylitiedostot... 12
CAD-ohje, versio 3.0 Sivu 5 (24) 4. Tiedosto- ja piirustusluettelot sekä nimiöt... 13 4.1 Nimiö... 13 5. Turvallisuusmerkinnät... 14 5.1 Hankkeen turvallisuusvaatimukset... 14 5.2 Dokumentin turvaluokkamerkintä... 14 5.2.1 CAD-tiedoston turvaluokkamerkintä... 14 5.3 Tiedostojen lähettämisessä huomioitavat turvallisuusasiat... 14 5.4 Turvaluokitellun aineiston toimitus kopiolaitokselle... 14 6. Dwg-tiedoston asetukset... 15 6.1 Kuvatiedoston siivous ja kunnon tarkistaminen... 15 6.2 Tulostusnäkymien "levitys" alkuperäisessä sovelluksessa... 15 6.3 Mittayksikkö ja piirtotarkkuus... 15 6.4 Lisäysyksikkö... 15 6.5 Koordinaatisto... 16 6.6 Rakennuksen paikkatieto... 16 6.7 Kuvatasot, värit ja viivatyypit... 16 6.8 2D-kuvat ja 3D-avaruus... 17 6.9 Symbolien käyttö... 17 6.10 Mitoitus... 17 6.11 Tekstit... 17 7. Viitetiedostot... 18 7.1 Viitetiedostojen sidonta... 18 8. Tulostaminen... 19 8.1 Dwg-tiedoston rakenne tulostamisen kannalta... 19 8.2 Tulostusmääritykset... 20 8.2.1 Tulostusvalmius... 20 8.2.2 Tulostusasetukset... 20 8.2.3 Lohkojaot... 20
CAD-ohje, versio 3.0 Sivu 6 (24) 9. Tilahallinta... 21 9.1 Tilahallintaa varten tehtävät tilarajaviivat... 21 9.2 Huonetilan tiedot pohjapiirustuksessa... 23 10. Tilaajan oikeudet suunnitteludokumentaatioon... 23 11. Valmistautuminen loppudokumentointiin... 23 11.1 Loppudokumentti on oma dokumenttityyppinsä... 23 11.2 Pohjakuvan tulee kattaa koko rakennuksen pohja... 24
CAD-ohje, versio 3.0 Sivu 7 (24) 1. Yleistä Tässä ohjeessa määritellään eri suunnittelualojen tuottamien kaksiulotteisten CADtiedostojen teknisiä muotoseikkoja. Ohjeessa on lisäksi määritelty suunnitelmiin liittyvien teksti-, taulukko- ja kuvatiedostojen muotoseikkoihin liittyviä asioita. Ohjeen muotovaatimuksia noudatetaan suunnittelun aikana Sk:lle tiedostoja toimitettaessa sekä loppudokumenttitiedostoja laadittaessa. Ohje koskee kaikkia suunnitteluosapuolia suunnitelmien laadinnassa käytetystä CAD-ohjelmasta ja sovelluksesta riippumatta. Tietomallinnushankkeissa (BIM) noudatetaan Sk:n tietomallivaatimuksia, mutta tietomallipohjaisista ohjelmista tuotettavat 2D-CAD-tiedostot laaditaan tämän ohjeen muotovaatimusten mukaan. IM-managerien toteuttamat dokumentaation muotovaatimusten laadunvalvontatarkastukset hankkeissa pohjautuvat tähän ohjeeseen soveltuvin osin. 1.1 Ohjeen tarkoitus Ohjeen tarkoituksena on kertoa suunnittelijoille, millaista digitaalista aineistoa Sk haluaa itselleen toimitettavan suunnittelun aikana ja loppudokumentteina. 1.2 Ohjeen tavoitteet Tämän ohjeen ensimmäisenä tavoitteena on suunnitelmien teknisen laadun ja osapuolten välisen tiedonsiirron parantaminen. Päämääränä on suunnitteluvirheiden vähentäminen sekä suunnitteluprosessin tehostaminen yhden hankkeen sisällä. Toisena ja yhtä tärkeänä tavoitteena on saada hankkeesta laadukkaita tiedostoja, jotka pystyvät palvelemaan sähköistä kiinteistöliiketoimintaa. Jokainen hanke on rakennuksen elinkaaren aikana muutostapahtuma, joka aiheuttaa päivitystarpeita. Muuttuneet tiedot päivitetään ajantasaisiin CAD-tiedostoihin, tilahallinta- ja vuokrausjärjestelmiin, huoltokirjoihin, kunnossapito-ohjelmiin ja dokumenttiarkistoihin. Ohjeen noudattaminen takaa 2D-CAD-tiedostojen käytettävyyden mahdollisimman hyvin tilanhallintaan ja dokumenttienhallintaan liittyvissä järjestelmissä takaa tiedostojen katseltavuuden katseluohjelmilla ja käsiteltävyyden sopivalla perusohjelmalla ilman erikoissovelluksia takaa suunnittelijoiden väliseen tiedonsiirtoon mahdollisimman hyvin toimivat ja teknisiltä muotoseikoiltaan vakioidut tiedostot takaa samaa suunnitteluohjelmaa käyttävälle jatkosuunnittelijalle parhaan mahdollisen pohjan (alkuperäistiedostot ja siihen liittyvät kirjastotiedostot) takaa eri CAD-suunnitteluohjelmaa käyttävälle jatkosuunnittelijalle mahdollisimman hyvän pohjan dwg-muunnoksen kautta
CAD-ohje, versio 3.0 Sivu 8 (24) 1.3 Ohjeen rajaus Tämä ohje ei sisällä tietoa hankkeen aikaisesta tiedostoversioiden hallinnasta, tiedostojen tallentamisesta projektipankkiin tai paperimuotoisen loppudokumenttiaineiston luovuttamisesta. Tiedostoversioiden hallinta sovitaan rakennuttajakonsultin järjestämässä hankkeen tiedonhallinnan aloituspalaverissa (ks. Projektipankki-tehtäväluettelo rakennuttajakonsultille) Tiedostojen tallentaminen projektipankkiin on kuvattu osapuolikohtaisissa projektipankin tehtäväluetteloissa. (ks. www.senaatti.fi > Kumppaneille > ProjekTilan ohjeisto) Paperimuotoisen loppudokumenttiaineiston luovuttaminen on kuvattu Asiakirjojen luovutusohjeessa. Hankkeen aikaisen toiminnan pelisäännöt sovitaan kunkin hankkeen alussa suunnittelijoiden, rakennuttajakonsultin ja Sk:n asiantuntijoiden (esim. IM-managerin) yhteistyöllä. Hankkeen aikaisia tiedonhallinnan pelisääntöjä suunniteltaessa on otettava huomioon tämän ohjeen vaatimukset. Ohjeesta poikkeamisesta on sovittava erikseen hankekohtaisesti. 1.4 Ohjeen vaatimusten esitystapa Tämä asiakirja rakentuu vaatimuksista, ohjeista ja suosituksista. Ohjeen selkeyttämiseksi varsinaiset vaatimukset erotetaan suosituksista kappaleen vasempaan reunaan sijoitetulla paksulla pystyviivalla ja keltaisella värillä. 1.5 Terminologiaa Hankkeen toteutussuunnitelmat ovat urakoitsijan toteutusta varten tehdyt yksityiskohtaiset revisioidut dokumentit eli ns. työpiirustukset. Urakoitsijan tarketiedot ovat toteutuksen yhteydessä työpiirustuksiin nähden tehtyjen urakoitsijan muutosten kirjaukset. Usein urakoitsija kirjoittaa ja piirtää ne käsin ns. punakynämerkintöinä paperisiin työpiirustuksiin. Toteutusvaiheen jälkeen urakoitsija skannauttaa punakynämerkityt piirustukset sähköiseen muotoon ja toimittaa ne suunnittelijoiden käyttöön dokumenttien päivitystä varten. Urakan luovutusasiakirjat ovat hankkeen viimeiset toteutussuunnitelmat päivitettyinä urakoitsijan toimittamilla tarketiedoilla. Urakan luovutusasiakirjat sisältävät versiohistorian muutosmerkintöineen koko hankkeen ajalta esim. puretut rakenteet ja urakkarajat. Senaatin hankkeiden loppudokumentit kuvaavat hankkeen jälkeistä tilaa eli valmista rakennusta päivitettyinä urakoitsijoiden antamilla tarketiedoilla. Loppudokumentit ovat alkudokumentteja ja raaka-ainetta kaikkeen Sk:n kiinteistöliiketoimintaan. Näiden dokumenttien tekeminen sisältyy normaalisti kaikkiin Sk:n hankkeisiin. 1. Sähköisiä loppudokumentteja ovat kaikki suunnittelijoiden tekemät tuotemallit, suunnittelutiedostot, piirustustiedostot, kaaviot, tekstit, taulukot, tietokannat ja laskelmat, jotka kuvaavat valmista rakennusta päivitettyinä urakoitsijoiden antamilla tarketiedoilla. Hankkeen aikaiset merkinnät on poistettu (esim. purettavat rakenteet, luonnokset, vaihtoehdot) ja esitystavat on muutettu vastaamaan nykytilaa.
CAD-ohje, versio 3.0 Sivu 9 (24) 2. Manuaalisia loppudokumentteja ovat kaikki paperi- ja CD/DVD- muodossa luovutettava materiaali, joka kuvaa valmista rakennusta päivitettynä urakoitsijoiden antamilla tarketiedoilla. (ks. Teknisen dokumentoinnin ohjeisto, Osa 2 Manuaalinen aineisto, Asiakirjojen luovutusohje) IM-manageri on Sk:n käyttämä termi hankkeen tiedonhallinnan konsultista, jota Sk:n hankevastaava käyttää tukenaan hankkeiden dokumentaation tietoteknisessä laadunhallinnassa. 1.6 Sovelluskohtaiset ohjeistot Sovelluskohtaisia ohjeita ei ylläpidetä Sk:n puolesta. Erilaisten CAD-ohjelmien ja sovellusten tuen ja ohjeistuksen osalta pyydetään kääntymään CAD-ohjelman toimittajan puoleen. 1.7 Dokumenttituotannon tuki ja laadunvalvonta Sk voi järjestää hankkeen digitaalisen suunnitteluaineiston oikean muotoiseen tuottamiseen liittyvää tietoteknistä tukea, laadunvalvontaa ja tarkastuksia. 1.7.1 Tietotekninen tuki Tietotekninen tuki voi koostua osallistumisesta aloituspalaveriin ja suunnittelukokouksiin sekä tiedonhallintakoulutuksesta ja tarvittaessa puhelintuesta. Sk:n edustaja (esim. IMmanageri) on tarvittaessa mukana myös luomassa hankkeenaikaisia tiedonhallinnan pelisääntöjä. 1.7.2 Laadunvalvonta ja hankkeen dokumenttien välitarkastukset Sk:n edustaja (esim. IM-manageri) voi tarvittaessa tehdä erilaisia projektipankin dokumentaatiota koskevia tarkastusraportteja. Tarkastus voi koskea mm. dokumenttien julkaisunopeutta, määrää tai dokumenttien muodollista teknistä laatua suhteessa CAD-ohjeisiin. Sk:n edustaja tekee tarvittaessa ensimmäisen tiedostojen laatuun liittyvän tarkastuksen hyväksyttyjen luonnospiirustusten valmistuttua tai muussa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tiedostojen laatuun liittyvät puutteet on korjattava seuraavien suunnitteluvaiheiden tiedostoja luotaessa. Vastuu tiedostojen laadusta on aina tekijällä. Myös muunnetun dwg-tiedoston on täytettävä 2D-CAD-ohjeen minimivaatimukset. 1.7.3 Loppudokumenttien pitkittyneen tarkastustoiminnan kustannukset Loppudokumenttitiedostot on hyväksytettävä rakennuttajakonsultilla. Mahdollisesti hylätyt loppudokumentit palautetaan tekijälleen korjattavaksi ja/tai täydennettäväksi tarkastusraportin kera. Korjatut loppudokumentit tarkistetaan vielä toisen kerran. Jos loppudokumentit eivät vieläkään ole tulleet hyväksyttävään kuntoon, voidaan lopusta tarkastustoiminnasta syntyvät kustannukset laskuttaa suunnittelijalta. Lisätietoa: Projektipankki-tehtäväluettelot rakennuttajakonsultille ja suunnittelijalle.
CAD-ohje, versio 3.0 Sivu 10 (24) 2. Tiedostomuodot 2.1 CAD-tiedostot 2D-CAD-tiedostot toimitetaan Sk:lle dwg-tiedostomuodossa. Tiedostoversiona käytetään uusinta dwg-versiota tai hankkeessa erikseen sovittua vanhempaa dwg-versiota. Muulla CAD-ohjelmalla kuin AutoCADillä tehdyistä suunnitelmista toimitetaan Sk:lle sekä ohjelman omat alkuperäiset tiedostot kirjastoineen että niistä konvertoidut dwg-tiedostot, jotka on täydennetty vastaamaan dwg-tiedostojen minimivaatimuksia. Dwg-versiotaulukko dwg-versio vastaava AutoCAD-ohjelman versio 2010 2010, 2011 2007 2007, 2008, 2009 2004 2004, 2005, 2006 2000 2000, 2000i, 2002 14 14 (AutoCAD LT 97 ja 98) 13 13 (AutoCAD LT 95) 2.2 Teksti-, taulukko- ja esitysdokumenttien tiedostomuodot Microsoft Office-työkaluilla tuotetut teksti-, taulukko ja esitystiedostot voi luovuttaa alkuperäisessä tiedostoformaatissa, jolloin tiedostotarkenne on teksteille doc/docx, taulukoille xls/xlsx ja esitysdokumenteille ppt/pptx tai tiedostot voi luovuttaa myös Adobe pdfmuodossa. 2.3 Pdf-tiedostomuodot 2.3.1 Ajurit Pdf-tiedostot voi tehdä joko Adoben tai jonkun muun valmistajan pdf-ajurilla. Jos käytät jonkun muun valmistajan ajuria, varmista kopiolaitokselta, että ajuri kykenee tuottamaan sellaisia pdf-tiedostoja, jotka ovat kopiolaitoksen tulostusjärjestelmän kanssa yhteensopivia. Luotu pdf-tiedosto tulee aina tarkastaa Acrobat- tai Adobe Reader -ohjelmassa ennen toimittamista projektipankkiin. 2.3.2 Resoluutio Käytä pdf-ajurissa viivapiirustuksille resoluutiona vähintään 400 dpi. Valitse resoluutio teksteille ja taulukoille sisällön grafiikan mukaan sopivaksi.
CAD-ohje, versio 3.0 Sivu 11 (24) 2.3.3 Fontit Fontit upotetaan eli sisällytetään mukaan pdf-tiedostoon. CAD-tiedostossa mahdollisesti käytettyjä omia ns. vektorifontteja ei upoteta. 2.4 Valokuvat Digitaaliset valokuvat luovutetaan jpeg-tiedostomuodossa, tiedostotarkenne on jpg. Digikameralla otetaan kuvat käyttötarkoitukseen riittävällä tarkkuudella. Resoluutiota voidaan tarvittaessa pienentää jälkikäteen kuvankäsittelyohjelmissa eri käyttötarkoituksiin. 2.5 Rasterikuvat Rasterikuvat luovutetaan Tiff Group 4 -tiedostomuodossa, tiedostotarkenne on tif tai tiff. Resoluutioksi valitaan vähintään 400 dpi. 400 dpi:n resoluutio on riittävä CAD-piirtämisen taustakuvaksi tarkoitetulle rasterikuvalle. Skannaukset kannattaa yleensä suorittaa skannerin optimaalisella tarkkuudella. Resoluutiota voi tarvittaessa pienentää jälkikäteen kuvankäsittelyohjelmissa eri käyttötarkoituksiin sopivaksi. 2.6 Animaatio- ja videotiedostot Animaatio- ja videotiedostot luovutetaan Windows-käyttöjärjestelmään yhteensopivassa videotiedostomuodossa. 2.7 Tiedostojen salasanasuojaukset Monilla sovelluksilla on mahdollista suojata tiedostot salasanoilla avaamista ja muokkaamista vastaan. Dokumentteja ei saa luovuttaa salasanasuojattuina avaamista tai muokkaamista vastaan. Dokumenttikohtaisten salasanojen hallinnointi ja säilyttäminen johtaisi epäkäytännöllisiin ratkaisuihin. Salasanasuojaus haittaa arkiston massakäsittelyitä, joissa avataan ja tallennetaan tiedostoja ohjelmallisesti.
CAD-ohje, versio 3.0 Sivu 12 (24) 3. Nimeämiskäytännöt 3.1 CAD-tiedostojen nimeäminen Hankkeen tiedostojen nimeämiskäytäntö sovitaan rakennuttajakonsultin järjestämässä hankkeen tiedonhallinnan aloituspalaverissa. Tiedostojen nimeäminen voidaan sopia suunnittelualakohtaisesti. Nimeämiskäytäntö hankkeen ajalle ja loppudokumentaatiota varten on sovittava hankkeen tiedonhallinnan pelisäänöissä ja toimintamalleissa. Suunnittelualakohtainen nimeämiskäytäntö täytyy olla tarkasti kuvattu ja sitä on noudatettava kaikkien saman suunnittelualan dokumenttien nimeämiseen. Suositus: tiedostojen nimeämiskäytäntö luodaan Talo 2000 nimikkeistön pohjalta. 3.2 Tulostustiedostojen nimeäminen Samasta suunnitelmatiedostosta voi tulostaa useita tulostustiedostoja (pdf). Tulostustiedostot nimetään nimiön piirustusnumeron mukaan. 3.3 Dwg-tiedoston tulostusasettelut Tulostusasettelut (Layoutit) on nimettävä piirustusluettelon mukaisilla piirustusten nimillä, jotta oikean tulostusasettelun (piirustuksen) löytää dwg-tiedoston sisältä helposti. 3.4 Dwg-tiedoston kuvatasojen nimeäminen Hankkeen alussa määritellään CAD-pelisäännöt suunnittelijoiden väliseen tiedonsiirtoon ja sovitaan suunnittelualakohtaisesti käytetyistä kuvatasoasetuksista. Yhdessä sovittua määritystä on noudatettava suunnittelutoimistoittain koko hankkeen ajan ja myös konvertoiduilla dwg-tiedostoilla. Kuvatasojen nimet voivat olla käytetyn sovellusohjelman mukaisia Mikäli sovellusohjelma ei määritä käytettävää kuvatasojärjestelmää, suosituksena on käyttää tasojen nimeämiseen yleisiä nimeämisohjeita kuten Talo 2000 nimikkeistöä. Sähkösuunnitteluun voi käyttää Neuvottelevat Sähkösuunnittelijat NSS ry:n suositusta käytetyistä tasoista. Tiedostojen käytettävyyteen vaikuttaa jatkossa ratkaisevasti niiden kuvatasojärjestelmä sekä kuinka hyvin sitä on noudatettu. Jos standardia tai sovellusohjelman mukaista määritystä on noudatettu, voidaan tiedoston asetuksia muokata myöhemmin tarpeen mukaan ohjelmallisesti. Esim. kuvatasojen nimiä, värejä ja viivatyyppejä voidaan muuttaa kaikkiin tiedostoihin yhdellä kertaa. Epästandardeilla asetuksilla tehtyä tiedostoa on vaikeaa ja hidasta korjata. 3.5 Tulostustyylitiedostot Erilliset tulostustyylitiedostot toimitetaan CAD-tiedostojen mukana. Tulostustyylitiedoston nimessä voi käyttää esim. toimiston nimeä, tulostusväriä ja mittakaavaa. Esim. Arkk. tsto. N.N. Oy:n mustavalkoinen tulostustyyli mittakaavaan 1:100 NN-MV-100.ctb Ins. tsto. M.M. Oy:n värillinen tulostustyyli mittakaavaan 1:20 MM-V-20.ctb
CAD-ohje, versio 3.0 Sivu 13 (24) 4. Tiedosto- ja piirustusluettelot sekä nimiöt Suunnitelman tekijät laativat luettelon omista dokumenteistaan Sk:n mallin mukaisesti taulukkoon xls/xlsx-tiedostomuodossa (Microsoft Excel-tiedosto). Luettelot on pidettävä koko hankkeen keston ajan tasalla. Omaa tiedosto- ja piirustusluetteloa saa käyttää, mutta luettelossa on oltava Sk:n mallia vastaavat tiedot. Tiedosto- ja piirustusluettelon tiedot Yleistiedot: Päivämäärä (asiakirjan viimeisin päivitys) Kohteen nimi ja osoitetiedot Tarvittaessa rakennuksen lohkotunnus Hankkeen numero ja nimi Hallinnollisen kiinteistön numero ja nimi Kiinteistön numero Rakennuksen numerot ja nimet Suunnitteluala Suunnittelutoimiston tiedot Asiakirjakohtaiset tiedot: Asiakirjatyyppi Asiakirjan tunnus/piirustusnumero Asiakirjan/piirustuksen sisältö Mittakaava Alkuperäinen luontipäivämäärä Dokumentin viimeisin muokkauspäivämäärä Tiedostonimi Käytetyt ohjelmistot ja versiot Miten Voit ladata tiedosto- ja piirustusluettelomallin osoitteesta www.senaatti.fi > Kumppaneille > Suunnittelun ohjeisto > CAD-ohje 4.1 Nimiö Miten Piirustuksissa käytettävän nimiön ulkoasu voi olla suunnittelutoimiston oman mallin mukainen, mutta nimiössä on oltava vähintään Sk:n mallinimiön mukaiset tiedot. Käytetyt taustapiirustustiedostot voidaan kertoa tekstinä. RT-ohjekortin, numero 15-10802 Piirustuslehti, piirustustietojen lisäksi nimiöstä tulee ilmetä sen tiedoston nimi, josta tuloste on tehty, sekä Sk:n ilmoittamat hallinnollisen kiinteistön, kiinteistön ja rakennuksen nimet ja numerot sekä hankkeen tunnus ja nimi. Piirustukseen tulee liittää vain yksi nimiö. Sovelluksen luoma nimiö on muokattava vastaamaan tiedoiltaan Sk:n nimiötä. Ns. lappukuvanipuissa nimiö on ensimmäisellä sivulla. Voit ladata nimiön mallitiedoston osoitteesta www.senaatti.fi > Kumppaneille > Suunnittelun ohjeisto > CAD-ohje Arkistojen jatkohyödyntämisessä yksi keskeinen asia on yhtenäiset nimiötiedot.
CAD-ohje, versio 3.0 Sivu 14 (24) 5. Turvallisuusmerkinnät 5.1 Hankkeen turvallisuusvaatimukset Turvallisuustaso ja sen vaikutukset dokumenttien tuottamiseen selvitetään heti hankkeen alussa. Sk:n hankevastaava sopii asiakkaan kanssa toimintaohjeet tapauskohtaisesti. Hankkeen turvallisuusvaatimukset määräytyvät perustuen Suomen lakeihin ja asetuksiin, valtiovarainministeriön ohjeisiin, tilaajan turvallisuuspolitiikkaan sekä toimintaohjeisiin ja tilaajan tekemiin turvallisuussopimuksiin asiakkaiden ja toimittajien kanssa. 5.2 Dokumentin turvaluokkamerkintä Salassa pidettävään dokumenttiin on merkittävä turvaluokka sekä lainkohta (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621), jonka perusteella dokumentti on turvaluokiteltu. 5.2.1 CAD-tiedoston turvaluokkamerkintä Salassa pidettävän CAD-tiedoston turvaluokkamerkintä sijoitetaan CAD-tiedostoihin siten, että se näkyy tulostustiedostossa (pdf) ja paperitulosteessa etulehdellä nimiön yläpuolella. Turvaluokkamerkinnän koko tulosteessa on 7,0 x 1,8 cm. Miten Malliblokin (dwg-tiedosto) ja täyttöohjeen turvaluokkamerkintöjä varten löydät osoitteesta www.senaatti.fi > Kumppaneille > Suunnittelun ohjeisto > CAD-ohje. Lainkohta(-dat) päivitetään merkintään tapauskohtaisesti. Ohessa esimerkkejä lainkohdista: 5.3 Tiedostojen lähettämisessä huomioitavat turvallisuusasiat Mikäli tiedoston turvaluokitus on vähintään Turvaluokka IV, ei sitä saa lähettää julkisessa verkossa salaamattomana. Tiedoston lähettäminen sähköpostin liitetiedostona ilman salausjärjestelmää on kielletty. 5.4 Turvaluokitellun aineiston toimitus kopiolaitokselle Turvaluokan IV aineiston jakelu ja kopiolaitostoiminnot voidaan hoitaa: 1. Salakirjoittamalla tiedosto Sk:n hyväksymällä tiedostojen salausjärjestelmällä ja lähettämällä suojattu tiedosto sähköpostin liitteenä. 2. Senaatin hankkeissa käytetyn turva-auditoidun projektipankin kautta. Turvaluokan (III ja II) aineiston kopiolaitostoimitukset hoidetaan salatulla sähköpostilla tai lähettipalvelulla. Turvaluokitellussa kopiotilauksessa on oltava normaalien tilaustietojen lisäksi selkeä merkintä turvaluokasta (Turvaluokka II, III tai IV).
CAD-ohje, versio 3.0 Sivu 15 (24) 6. Dwg-tiedoston asetukset Dwg-tiedoston asetukset koskevat sekä AutoCAD-ohjelmalla tehtyjä dwg-tiedostoja että myös muista ohjelmista konvertoituja dwg-tiedostoja. 6.1 Kuvatiedoston siivous ja kunnon tarkistaminen Dwg-tiedostoista on poistettava kaikki käyttämättömät tasot, symbolit, mitoitus- ja tekstityylit, viivatyypit sekä shape-tyylit. Dwg-tiedosto on tarkistettava ja tarvittaessa korjattava mahdollisten tiedostovirheiden varalta. Tiedoston tarkistaminen on erityisen tärkeää konvertoiduille dwg-tiedostoille. Tiedostosta on poistettava kaikki varsinaisen suunnitelman ulkopuolella olevat turhat piirtoalkiot. Miten Tiedoston koko pienenee, tiedoston käsittely nopeutuu ja tiedosto saadaan auki. AutoCAD-komennot: Purge (käyttämättömien objektien poistaminen), Audit tai Recover (tiedoston kunnon tarkistaminen) 6.2 Tulostusnäkymien "levitys" alkuperäisessä sovelluksessa Kun käytetään sovellusta, joka rakentaa tiedostoon piirustuksen lehdet päällekkäin tasohallinnan avulla ja tukee ohjelmallista "levitystä", luovutetaan tiedostosta versio tallennettuna myös valmiiksi levitettynä, jotta sitä pystyy tutkimaan myös ilman alkuperäistä sovellusta. 6.3 Mittayksikkö ja piirtotarkkuus Miten Mittakaavalliset suunnitelmat tehdään mallinnustilaan siten, että yksi millimetri luonnossa vastaa yhtä yksikköä dwg-tiedoston koordinaatistossa eli mittakaavaan 1:1. Tulostuksessa näkymä pienennetään haluttuun mittakaavaan. Dwg-tiedostoissa käytettävä mittayksikkö on millimetri. Käytetty mittayksikkö tallentuu dwg-tiedoston mukana. Riippuen käytetystä mittayksiköstä ohjelma käyttää viiva- ja täyttökuvioille joko metristä tai tuumaista kirjastotiedostoa. AutoCAD-komento: Measurement 1 = metrinen, 0 = tuumapohjainen. 6.4 Lisäysyksikkö Dwg-tiedostojen lisäysyksikön on oltava millimetri Lisäysyksikkö vaikuttaa mm. viitepiirustusten skaalautumiseen. Miten AutoCAD-komento: Units > Insertion Scale: Millimeters tai Insunits = 4
CAD-ohje, versio 3.0 Sivu 16 (24) 6.5 Koordinaatisto Kaikki projektikohtaiset pohjapiirrokset on tallennettava perus- eli World-koordinaatistossa. Kaikki pohjakuvat on sijoitettava origoon nähden samaan kohtaan. Työn aikana pohjakuvaa ei saa siirtää suhteessa peruskoordinaatistoon. Viitepiirustuksia käytettäessä on ehdottoman tärkeää, että kaikki saman kohteen piirustukset ovat kohdakkain (esim. arkkitehdin tasokuva ja LVI-suunnitelma). Miten AutoCAD-komennot: UCS = World ja Base = 0,0,0 6.6 Rakennuksen paikkatieto Rakennuksen paikkatieto (GIS) on merkittävä dwg-tiedostoon (vähintään asemapiirrokseen) Asemapiirustustiedostossa on määritettävä rakennuksen sijainti ympäröivään koordinaatistoon nähden (esim. kaupungin koordinaatistoon). Paikkatieto merkitään: 1. kertomalla merkityn paikan suhde kaupungin koordinaatistoon, tai 2. luomalla apukoordinaatisto (UCS), joka osoittaa kaupungin koordinaatiston sijainnin 6.7 Kuvatasot, värit ja viivatyypit Piirustuksen rakenne on jaettava kuvatasoiksi. Kaikki käytön kannalta tärkeät asiat on esitettävä tiedostossa omilla kuvatasoillaan. Dwg-tiedoston väri- ja viivatyyppiominaisuudet annetaan kuvatasoille eli ovat tyyppiä Bylayer. Yksittäisen alkion ominaisuudet periytyvät siitä tasosta, jolla se sijaitsee. Viitepiirustustekniikalla kutsuttu pohjakuva halutaan usein "valkaista" taustakuvaksi. Jos värit on kiinnitetty viivoihin, ei niitä pysty muuttamaan viitepiirustustekniikalla. Jos taas värit ja viivatyypit tulevat kuvatasojen perusteella, voidaan viitepiirustus kutsua toiseen piirustukseen ikään kuin suodattimen läpi ja muuttaa värien (ja viivatyyppien) esitystavat halutuiksi. Jos tiedostoa ei tarvita viitepiirustuksena muihin suunnitelmiin ja sovellusohjelma ei käytä Bylayer-tekniikkaa, värit ja viivatyypit voivat olla objektikohtaisia. Loppupiirustusten taso-ominaisuuksien tarkistaminen Taso-ominaisuudet on syytä tarkistaa erityisesti konvertointien jälkeen. Osa virheistä (tulostuksen esto, viivaleveydet) näkyy vain tulostuksen esikatselussa ja sieltä niitä on vaikea huomata. Hankkeenaikaisten tasoasetusten siivous Loppupiirustukset on siivottava kaikesta hankkeenaikaisesta väliaikaisesta apugeometriasta. Pelkkä tasojen sammuttaminen/jäädyttäminen ei riitä, vaan tasot on tyhjennettävä ja poistettava tiedostosta.
CAD-ohje, versio 3.0 Sivu 17 (24) 6.8 2D-kuvat ja 3D-avaruus 2D-tiedostoissa on varmistettava, että objekteja ei jää väärään korkeusasemaan 3D-avaruuteen. 3D-avaruudessa olevat objektit sekoittavat helposti 2D-tiedostoissa mitoituksen ja kyselykäskyjen tulokset (kuten pituuden tarkistamisen), kun kohdistuspisteet osuvat 3D-avaruudessa eri tasoille. 6.9 Symbolien käyttö Symboleita eli blokkeja tulisi käyttää kaiken toistuvan grafiikan esittämiseen, jotta mm. tiedoston koko pysyisi kurissa. Blokit toimivat kuitenkin vain ehjinä, joten niitä ei saa räjäyttää. 6.10 Mitoitus Mittaobjektin tekemää automaattista mittalukua ei saa muuttaa jälkikäteen. Poikkeustilanteessa, jos lukuarvoa tarvitsee muuttaa, on se korostettava erottumaan esim. alleviivauksella. Väärennettyä mittaa ei erota muuten mitenkään tarkoista, todellisista mitoista. Mittoja ei saa myöskään räjäyttää pelkiksi viivoiksi ja tekstiksi. Mitan käsiteltävyys ja älykkyys tuhoutuu räjäytyksessä. Ehjän mitan mittaluku päivittyy esim. mitan venytyksen yhteydessä. 6.11 Tekstit Tekstityylejä luotaessa tekstin korkeudeksi on asetettava 0. Arvolla 0 tekstityylistä tulee joustava. Voit samalla tyylillä kirjoittaa erikorkuisia tekstejä eri mittakaavoihin. Lisäksi kiinteäkorkeuksinen (h > 0) teksti ei skaalaudu oikein mitoituksessa. Käytetään yhteensopivuussyistä tekstityyleissä AutoCADin mukana tulevia shx-fontteja. Suositeltavia fontteja ovat Isocp.shx, Romans.shx ja Simplex.shx. Fontti-tiedostot eivät tallennu dwg-tiedostoon. Vain työasemasta löytyvät fontit näkyvät kuvassa oikein. Mikäli 2D-CAD-tiedoston laatimiseen on käytetty muita kuin Windows-käyttöjärjestelmään tai AutoCAD-ohjelmaan kuuluvia perusfontteja, on tarvittavat fonttitiedostot toimitettava aina 2D-CAD-tiedostojen mukana. Tekstikoko tulee valita siten, että piirustuksia voi ilman eri tekstin skaalausta tulostaa pienessä mittakaavassa. Tekstin minimikorkeus on paperitulosteessa 2,5 mm, isoja kirjaimia käytettäessä minimikorkeus on 1,8 mm.
CAD-ohje, versio 3.0 Sivu 18 (24) 7. Viitetiedostot Viitetiedostoksi tarkoitetuissa dwg-tiedostoissa (esim. arkkitehdin pohjakuva) on huomioitava seuraavaa: rakennuksen sijainti CAD-tiedoston origoon nähden on sovittava käytettyjen sovellusten mahdolliset rajoitukset huomioiden päällekkäisten kerrosten on oltava origoon nähden samassa kohdassa rakennuksen sijaintia origoon nähden ei saa työn aikana muuttaa pohjakuvat tulisi olla kerroksittain yhtenä kokonaisuutena (jos kerrokset joudutaan jakamaan osiin, on osat sijoitettava origoon nähden siten, että ne asettuvat koottaessa origon suhteen paikalleen) värit Bylayer asiat sijoitettava oikeille kuvatasoilleen siten, että kuvatasoja sammutettaessa ei katoa näkyvistä sellaista informaatiota, joka ei liity sammutettaviin kuvatasoihin. mikäli tiedostoissa on käytetty perus-autocadiin kuulumattomia fontteja, on fonttitiedostot (shx-tiedostot) toimitettava dwg-tiedoston mukana varsinaiseen suunnitelmaan kuulumattomat apuviivat ja apugeometriat tulee poistaa tiedostoja toimitettaessa tiedostojen nimiä ei saa muuttaa (ei esim. revisiomerkintää tai päivämäärää tiedoston nimeen) Kun käytetään esim. arkkitehdin pohjakuvaa viitetiedostona, tulee kuvatasojen sammuttaminen ja värien vaihtaminen tehdä tasohallinnan keinoin. Suunnitelmat toimitetaan hankkeen aikana muille osapuolille ja tallennetaan projektipankkiin ilman viitepiirustusten sitomista. Poikkeuksena ns. vaihepiirustukset ja loppudokumentit, joissa viitetiedosto sidotaan kiinni. 7.1 Viitetiedostojen sidonta Dwg-viitetiedostot on sidottava kiinni, kun toimitetaan ns. vaihepiirustus (esim. urakkasarja) projektipankkiin. Dwg-viitetiedostot on sidottava kiinni loppudokumenttitiedostoihin. Miten AutoCAD: viitepiirustus sidotaan kiinni Xref-käskyn Bind-lisämääreellä. Älä käytä sitomiseen Insert-vaihtoehtoa. Jos sidottavassa kuvassa on samannimisiä määrityksiä (blokkeja, tyylejä yms.) kuin pohjakuvassa, ne häviävät. Dokumenttienhallinta, viitepiirustusten versioiden ja polkujen hallinta helpottuu merkittävästi. Tiedoston koot eivät ole enää este sitomiselle.
CAD-ohje, versio 3.0 Sivu 19 (24) 8. Tulostaminen CAD-tiedostoista sekä teksti- ja taulukkotiedostoista tehdään tulostustiedostot pdf-muodossa paperitulostamista ja katselua varten. Sama tiedosto palvelee kahdessa eri käyttötarkoituksessa, jolloin säästetään aikaa tiedostojen luonnissa ja käsittelyssä. Pdf-tiedosto toimii katselutiedostona projektipankkiympäristössä ja tulostustiedostona kopiolaitoksella ja sitä voi katsella omalle koneelle tallennettuna ilmaisilla katseluohjelmilla. 8.1 Dwg-tiedoston rakenne tulostamisen kannalta Suunnitelmia voidaan toteuttaa useilla erilaisilla tekniikoilla käytetystä CAD-ohjelmasta riippuen. Seuraavassa on suositeltavia tapoja dwg-tiedoston muodostamiseksi. A. Perustekniikka Suunnitelma ja piirustuksen nimiö raameineen sijaitsevat mallinnustilassa. Tulostus määrättyyn mittakaavaan, esim. 1:50, suoraan mallinnustilasta. Yleensä hyvä vain yhdelle piirustukselle. B. Tulostustilatekniikka (Layout) Mallinnustilassa on vain suunnitelma. Piirustuksen nimiö raameineen on tulostustilassa, jonka sisällä näkyy "ikkunassa" haluttu mittakaavallinen kohta mallinnustilasta. Yksi Layoutnäkymä vastaa piirustuksen tulostuksen esikatselua. Layout tallentaa tulostusasetukset. Piirustus tulostetaan mittakaavaan 1:1 suoraan tulostustilasta. Tulostustiloja käyttämällä voi tehdä monta piirustusta erilaisiin mittakaavoihin samasta suunnitelmasta. C. Suunnittelumalli viitepiirustuksena Suunnittelumalli on hankkeen aikainen erillinen tiedosto, jossa ei ole ollenkaan piirustuksiin liittyviä asioita kuten nimiötä raameineen. Tekniikkaa käytetään tyypillisesti laajoissa kohteissa. Yksi suunnittelumallitiedosto kutsutaan useaan erilliseen tiedostoon viitepiirustustekniikalla (Xref). Silloin voi samanaikaisesti useampi suunnittelija tehdä työtä muuttuvaa suunnittelumallia hyväksi käyttäen. Loppudokumenttivaiheessa viitetiedostot sidotaan kiinni tiedostoihin.
CAD-ohje, versio 3.0 Sivu 20 (24) 8.2 Tulostusmääritykset 8.2.1 Tulostusvalmius Tulostuksen asettelun (piirustuksen) saa tehdä mallinnustilassa tai tulostustilassa. Miten Tiedoston tulee olla tallennushetkellä täysin tulostusvalmiina näkymien ja tasoasetusten mukaan. Yhdessä mallinnustilassa tai Layoutissa (tulostusasettelussa) saa olla vain yksi piirustus. Layout-asetteluita saa olla useita. Tiedosto avautuu juuri sellaisen näköisenä, kun se oli tallennushetkellä. Ennen viimeistä tallennusta siirry siihen tilaan missä tulostusraamit ovat. Pienennä tai suurenna näkymä piirustuskehyksen kokoiseksi. Varmista tasohallinnasta, että tasoasetukset ovat oikein. Varmista tulostustilaa (Layout) käyttäessäsi, että viivatyypit näkyvät haluamallasi tavalla eri mittakaavaisissa ikkunoissa (AutoCAD-ohjelmassa komennot Psltscale ja Ltscale). 8.2.2 Tulostusasetukset Suunnittelijan on toimitettava dokumentteihin liittyvä tulostamisohje, joka sisältää käytettyjen värien tulostamisleveydet. Mikäli tulostuksen viivanleveyksien ja värien määrittämiseen on käytetty erillisiä tulostustyylitiedostoja, toimitetaan tyylitiedostot loppudokumenttien mukana (käytetään väripohjaisia tulostustyylejä). 8.2.3 Lohkojaot Rakennusten pohjapiirustusten lohkojaot pyritään pitämään kaikkien suunnittelulajien (ARK, RAK, LVIA, SÄH ) piirustuksissa yhdenmukaisina.
CAD-ohje, versio 3.0 Sivu 21 (24) 9. Tilahallinta Arkkitehtipohjapiirustuksen tilatietoihin liittyvät välttämättömät eriteltävät kuvatasot tilanhallintaohjelmistoja varten 1. Kevyet väliseinät, kantavat seinät, osastoivat seinät 2. Kuilut, aukot ja hormit 3. Huonealan, huoneistoalan ja bruttoalan rajaviiva sulkeutuvalla polyline-viivalla 4. Huonetilatiedot (huoneen numero, käyttötarkoitus, nimi ) 9.1 Tilahallintaa varten tehtävät tilarajaviivat Tilarajaviivat Arkkitehtipohjakuviin on lisättävä aina omille kuvatasoilleen polyline-rajaviivat (1) huonealoille, (2) huoneistoalalle ja (3) bruttoalalle. Mikäli suunnittelijan käyttämä sovellus ei tuota rajaviivaa, on se lisättävä sinne dwgkonvertoinnin jälkeen suunnittelijan toimesta ennen loppupiirustusten luovuttamista. Tilarajat ovat Sk:n liiketoiminnan kannalta kaikkein tärkeimmät viivat koko pohjakuvassa. Esim. 1. Huonealojen rajaviivat Huonealojen rajaviivat on korostettu oheisessa kuvassa paksulla viivalla. Rajaviivat on piirrettävä sulkeutuvina (Closed) polyline-viivoina. Rastereita ei tarvitse käyttää. Huonealojen rajaviivat piirretään omalle kuvatasolleen. Loppupiirustuksissa ko. taso on sammutettuna.
CAD-ohje, versio 3.0 Sivu 22 (24) Esim. 2. Huoneistoalan rajaviivat Huoneistoalan rajaviivan määrittämiseen löytyy tarkemmat ohjeet RT-kortista: RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat, Huoneistoalan laskeminen 3.3.2. Suunnitteluaikana ei aina ole tietoa tulevien huoneistojen tarkoista rajoista. Silloin huoneistoalan rajaviiva piirretään koskemaan koko kerrosta. Erittäin laajoissa kokonaisuuksissa kerros jaetaan vielä lohkoiksi hankkeen tilaajan ohjeiden mukaan. Huoneiston rajaviiva on korostettu oheisessa kuvassa paksulla viivalla. Rajaviiva on piirretty sulkeutuvana (closed) polyline-viivana. Rastereita ei tarvitse käyttää. Huoneistoalan rajaviivat piirretään omalle tasolleen. Loppupiirustuksissa ko. taso on sammutettuna. 3. Bruttoalan rajaviivat Rakennuksen bruttoala kuvaa koko rakennuksen laajuutta. Bruttoala lasketaan rakennuksen kaikkien kerrostasojen kerrostasoalojen summana. Kerrostasoalat lasketaan bruttoalaan kokonaisina riippumatta kerrostason sijainnista ja sen sisältämien huoneiden käyttötarkoituksesta. Bruttoalan rajaviivan määrittämiseen löytyy tarkemmat ohjeet RT-kortista: RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat, 3.5 Bruttoala. Bruttoalan rajaviivat piirretään omalle tasolleen. Loppupiirustuksissa ko. taso on sammutettuna.
CAD-ohje, versio 3.0 Sivu 23 (24) 9.2 Huonetilan tiedot pohjapiirustuksessa Pohjapiirustukset laaditaan siten, että niistä saadaan tekstitiedostona huoneluettelo. Huoneluettelon tiedot ovat: huonenumero huoneen käyttötarkoitus, tilatyyppi huoneala huoneen nimi Pohjapiirustuksen jokaiseen huonetilaan merkitään huonenumero, huoneen käyttötarkoitus (tilatyyppi) ja huoneala. Huonetilamerkinnän voi tehdä käytettävän sovellusohjelman valmiilla toiminnoilla (sovellusohjelman luoma huonetilablokki tms.). 10. Tilaajan oikeudet suunnitteludokumentaatioon Sk omistaa sille toimitetut dokumentit ja niiden sisältämät tiedot. Sk:lla on dokumentaatioon täysi käyttöoikeus rakennuskohteessa tilaajan vapaasti valitsemiin käyttötarkoituksiin. Sk:lla on täysi oikeus luovuttaa dokumentaatio kohteen mukana tai kohteessa käytettäväksi, mutta ei erikseen. Dokumentaation luovutuksen yhteydessä luovutuksensaajalle siirtyvät samat oikeudet kuin luovuttajalla oli. Käyttöoikeus sisältää myös oikeuden dokumentaation muuttamiseen rakennuskohteessa. 11. Valmistautuminen loppudokumentointiin 11.1 Loppudokumentti on oma dokumenttityyppinsä Hankkeiden loppudokumenttien pääkäyttötarkoitukset eroavat huomattavasti rakennusvaiheen tarpeista. Tärkeimmäksi kohoavat rakennuksen vuokraustoiminnan tilatiedot (tilarajat) ja kiinteistön ylläpitoon liittyvät talotekniikan tiedot, sekä toteutuneet geo- ja rakennetiedot, joita tarvitaan tulevissa korjaus- ja muutoshankkeissa. CAD-ohjeen mukainen toiminta suunnitteluvaiheessa antaa hyvät valmiudet loppudokumenttien laatimiseen. Loppudokumentit ovat oma kuvasarjansa, ei uusi revisio suunnittelunaikaisista tiedostoista. Loppudokumenteista laaditaan oma tiedosto/piirustusluettelo. Luovutettavat CAD-tiedostot eivät saa enää sisältää ylimääräisiä (hankkeen aikaisia) merkintöjä kuten esim. ylimääräisiä raameja, purettavia rakenteita, apugeometriaa ja urakkarajoja, vaan tulevat vastata tilannetta valmistumisajankohtana. Ylimääräisiä merkintöjä ei saa olla edes sammutetuilla kuvatasoilla.
CAD-ohje, versio 3.0 Sivu 24 (24) 11.2 Pohjakuvan tulee kattaa koko rakennuksen pohja Sk:n kohteet ovat tyypillisesti suuria ja vaiheittain rakennettuja. Suuria määriä vanhojen kohteiden suunnitelmista on vain muovi- tai paperiversioina. Hankkeen yhteydessä vanhat piirustukset ja uudet toteutuneet suunnitelmat pyritään aina sulauttamaan yhdeksi ajan tasalla olevaksi kokonaisuudeksi. Yksityiskohdat tehtävästä sovitaan suunnittelusopimuksissa. Kaikki pohjakuvat on tehtävä kattamaan koko kohteena olevan rakennuksen pohja.