Kuntavaaliteemat. Eki Karlsson Liikkujan Polku -verkoston Vaikuttamisen teemaryhmän kuljettaja

Kuntavaaliteemat Eki Karlsson Liikkujan Polku -verkoston Vaikuttamisen teemaryhmän kuljettaja Teemojen muut valmistelijat: Anne Honkanen, Saku Rikala, Erja Toropainen, Sari Kivimäki, Kaisa Koivuniemi, Ilmari Nalbantoglu (ja Anneli Pönkkö)

Liikkujan Polku verkoston kuntavaaliteemat 13:30-13:35 Kuntavaikuttamistyön taustat, prosessi ja lyhyt yhteenveto, Eki Karlsson 13:35-13:40 Teema 1: Arki- ja lähiliikunnan edistäminen kunnassa, Eki Karlsson 13:40-13:45 Teema 2: Kuntalaisia kuulemalla ja osallistamalla uusia voimavaroja liikkeen lisäämiseen, Anne Honkanen/Saku Rikala 13:45-13:50 Teema 3: Liikunnan palveluketju! Käyttämätön keino liikkumisen edistämisessä, Sari Kivimäki/Erja Toropainen 13:50-13:55 Teema 4: Liikunnan edistäminen varhaiskasvatuksessa ja koulussa, Kaisa Koivuniemi 13:55-14:00 Valon kuntavaikuttaminen, materiaalien saatavuus ja toiveet osallistujille viestin välittämisestä omassa yhteisössä eteenpäin, Ilmari Nalbantoglu

Liikkujan Polku -verkoston kuntavaikuttamistyön taustat, prosessi ja lyhyt yhteenveto Liikkujan Polku -verkoston vaikuttamisteemaryhmä päätti ottaa kuntavaalit päätehtäväkseen 25.5.2015 Kuntavaaleihin liittyvä teemakysely verkoston jäsenille tammikuussa 2016 Liikkujan Polku -verkoston seminaarissa 10.3.2017 teemojen työstö ja priorisointi Teemaryhmän aktiiviset jäsenet työstivät valitut 4 pääteemaa 10.3.-15.8.2016 välisenä aikana (5 erillistä kokousta)

Liikkujan Polku -verkoston kuntavaikuttamistyön taustat, prosessi ja lyhyt yhteenveto Valo ja jäsenyhdistykset ovat työstäneet omia vaaliteemoja näitä valmiita työstöjä hyväksikäyttäen. Käytä sinäkin! Viestitä, muokkaa omanlaiseksi ja käytä hyväksesi.

Mihin tätä materiaalia voidaan käyttää? Esimerkiksi Oman yhteisön viestintään Hallitustyöskentelyn pohjaksi Liittokokoukseen oman kuntavaikuttamistyön edistämiseksi Paikallisen tason vaikuttamistyöhön Puoluetapaamisiin Yleisöosastokirjoitusten pohjatiedoksi

Tuotettujen materiaalien rakenne Koostetut materiaalit rakennettu kahdelle tasolle: Lyhyt esite ko. asiasta ~hissipuhe Pidempi syvällisempi katsaus samasta asiasta ~asiaa eteenpäin viejille Kaikki materiaalit eivät sovi kaikille kunnille tai yhteisöille sellaisenaan käytettäväksi, vaan jokainen valitsee omansa

Materiaalien rakenne Koostamamme materiaalit antavat tiedot siitä, Mitä edistettävät asiat tarkoittavat? Miksi jotakin yksittäistä asiaa kannattaa viedä eteenpäin? Mitkä ovat päätavoitteet? Mitä mittareita edistäville asioille on olemassa? Esimerkkejä hyvistä käytännöistä

Arki- ja lähiliikunnan edistäminen kunnassa Kaikkien kuntalaisten liikunnallista elämäntapaa sekä samalla fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia voidaan edistää parhaiten arkija lähiliikunnan avulla. Mitä on arkiliikunta? Arkiliikunnalla tarkoitetaan kaikkea päivän aikana tapahtuvaa liikkumista ja fyysistä aktiivisuutta, joka nivoutuu yhteen erilaisten arjen ja viikonlopun toimintojen kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi lihasvoimin suoritetut siirtymiset töihin, kouluun tai kauppaan, siivoaminen, lumityöt ja portaiden käyttäminen hissin sijaan. Arkiliikuntaa ei lähdetä erikseen suorittamaan, vaan se tapahtuu arjen pyörittämisen lomassa. Arkiliikuntaa johon liittyy näkyvä tai mitattavissa oleva hyöty, kuten marjastus, puutarhanhoito tai lumityöt, kutsutaan hyötyliikunnaksi. Mitä on lähiliikunta? Lähiliikunnalla tarkoitetaan aikatauluihin sitomatonta, maksutonta, omaehtoista ja helposti toteutettavissa olevaa liikuntaa lähialueella. Se on tarkoitettu laajoille käyttäjäryhmille ja se tapahtuu yleensä ulko-olosuhteissa.

Mitkä ovat arkija lähiliikunnan päätavoitteet? Kuntien on kaavoitettava kattava verkosto omaehtoista arkija lähiliikkumista tukevaa elinympäristöä riittävän terveyttä edistävän liikunta-aktiivisuuden saavuttamiseksi Pyöräilyä ja kävelyä varten tarvitaan laaja, yhtenäinen, hyvin suunniteltu ja laadukas reittiverkosto, jonka lisäksi kunnan tulee suunnitella ja ylläpitää helposti saavutettavia lähireittejä Kunnan tulee panostaa enemmän liikuntaympäristöjen laatuun kuin niiden määrään

Miksi arkija lähiliikunnan edistäminen on tärkeää? Jokapäiväisen elinympäristömme pitää tukea spontaanisti tapahtuvaa liikuntaa, koska Liikkumattomuuden aiheuttamat suorat terveydenhuollon kustannukset muodostavat jopa 10 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista eli 1,8 miljardia euroa vuodessa. Kun mukaan lasketaan epäsuorat kustannukset kuten sairauspoissaolot ja ennenaikaiset sairauseläkkeet, liikkumattomuuden kokonaiskustannukset nousevat 3,5 miljardiin euroon vuodessa. Liikkumattomuudesta ja pitkäkestoisesta istumisesta on tullut yksi merkittävimmistä nykyajan terveysriskien ja sairauksien aiheuttajista, sillä vain 10 % suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Pelkällä liikuntasuositukset ylittävällä liikuntaharrastuksella ei voi suojautua runsaan istumisen aiheuttamalta riskiltä, vaan kevyttä liikuntaa ja puuhastelua tulisi tapahtua pitkin päivää.

Säännöllistä ja pitkäaikaista arkiliikuntaa harjoittavilla tyypin 2 diabeteksen kehittymisen vaara laskee 50 prosentilla sepelvaltimosairauksien kehittymisen vaara alenee 50 prosentilla ylipainoisuuden vaara laskee 50 prosentilla korkean verenpaineen kehittymisen vaara laskee 30 prosentilla sydän- ja verisuonisairauksien vaara pienenee osteoporoosin kehittyminen hidastuu masennus- ja ahdistusoireet helpottuvat

Arki- ja lähiliikuntaan liittyviä mittareita Luonnon virkistyskäyttö -tutkimuksessa on tutkittu keskimääräisiä etäisyyksiä eri liikuntapaikkoihin, esim. puisto 1,5 km, lähimetsä 0,7 km, ranta tai vesistö 2 km, hiihtolatu 2,7 km. Erinomaisesti saavutettavissa oleva lähivirkistysalue sijaitsee 200 metrin säteellä asunnosta. Viherympäristöliitto puolestaan nojaa Ympäristöministeriön suositukseen, jonka mukaan virkistäytymisen mahdollistava viheralue saa sijaita enintään 300 metrin tai 5 minuutin kävelymatkan päässä kotoa. Varsinaisia lähiliikuntaan liittyviä suosituksia löytyy liikuntakaavoitus.fi -sivustolta. Suosituksen mukaan lähivirkistysalueita pitää varata 5-10 m 2 / asukas, jolloin esimerkiksi korttelipuiston kooksi tulee 1500 m 2.

Arki- ja lähiliikuntaan liittyviä tutkimuksia ja yleisiä tavoitteita Ylivoimaisesti suurin yksittäinen kehittämisen tarpeessa oleva liikuntapaikka on lähiulkoilureitit (63 % aikuisista vastaajista ilmaisivat nämä kolmen tärkeimmän kehitettävän liikuntapaikan joukkoon, TNS Gallup) Yleisillä liikuntasuosituksilla tarkoitetaan kohtuullisen kuormittavaa kestävyysliikuntaa (kuten reipasta kävelyä) 150 minuuttia viikossa, esim. 30 minuuttia viitenä päivänä viikossa, vähintään 10 minuuttia kerrallaan. Asukastiheys, risteysten lukumäärä ja julkisen liikenteen pysäkkitiheys eli tiivis yhteiskuntarakenne sekä puistojen lukumäärä vaikuttavat positiivisesti fyysiseen aktiivisuuteen ja voivat lisätä sitä jopa 90 min viikossa. Vuonna 2020 pyöräilyn ja kävelyn yhteinen kulkutapaosuus nousee 32 prosentista 35 38 prosenttiin, joka tarkoittaa että vuonna 2020 Suomessa tehdään 20 % enemmän matkoja kävellen tai pyöräillen kuin vuonna 2005. Pyöräilyn kulkutapaosuuden lisäämiseksi siitä on tehtävä helppoa, käytännöllistä, turvallista ja nopeaa. Vaikeat kulkuyhteydet tai pitkä välimatka rajoittavat ulkoilua 26,2 prosentilla kyselyyn vastanneista (Sulka II loppuraportti). Mitä lähempänä kotia kevyen liikenteen väylät sijaitsevat, sitä todennäköisemmin sekä miehet että naiset harrastavat työmatkaliikuntaa. Selvitettäessä eri tekijöiden tärkeyttä ulkoilupaikan valinnassa hyvä ulkoilupaikan kunto sai arvosanan 3,6 ja ulkoilupaikan turvallisuus arvosanan 3,4 (asteikolla 1-4). Pyörätiet/jalankulkuväylät saivat kuntien ulkoilupaikoista heikoimman arvosanan (keskiarvo 2,7 asteikolla 1-4). (Sulka II loppuraportti)

Mitä hyviä käytäntöjä on jo olemassa arkija lähiliikunnan edistämiseksi? Oulu ja Jyväskylä molemmissa kaupungeissa on kiinnitetty huomiota nuorten suosimien lajien, kuten parkourin ja rullalautailun, kehittämiseen. Harrastusalueiden rakentamisen ohella lajeihin kohdistuvia asenteita on pyritty muokkaamaan positiivisemmiksi tuomalla niitä mediassa paremmin esille. Alueiden loppukäyttäjät ovat myös olleet tiiviisti mukana suunnittelussa....

Kunnassa Liikunnan palveluketju! Käyttämätön keino liikkumisen edistämisessä Liikunnalla keskeinen asema kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Luodaan edellytykset liikkumattomuuden vähentämiseksi ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi: eri ikäiset, eri ympäristöt, kaikki hallinnonalat, eri toimijat

Kunta SOTE Liikuntaneuvonta osaksi kunnan saumatonta liikunnan palveluketjua (STM, OKM 2013) Terveydenhuollosta käynnistyvä palveluketju tavoittaa erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat Yksilöllinen liikuntaneuvonta tavoitteena kuntalaisen aktiivisempi elämäntapa. Liikuntaneuvonta on vaiheittain etenevä ja tavoitteellinen prosessi, jossa yksilöä tuetaan tunnistamaan omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa. Liikuntaneuvontaprosessi on osa liikunnan palveluketjua.

Liikunnan edistäminen varhaiskasvatuksessa ja koulussa Liikkuvaan lapsuuteen kuuluu mahdollisuus harrastaa ja kokeilla eri lajeja, paljon liikettä ja leikkiä sekä terveelliset elämäntavat. Perustana varhaisvuosien ja kouluikäisten liikuntasuositukset.

(Liikkuva) elintapa alkaa muotoutua jo 3 4 vuoden iässä ja kantaa usein läpi elämän. Lasten ja nuorten liikunta on pitkän aikavälin terveyskysymys sekä talouskysymys. Taustalla tutkittua tietoa ja perusteluita miksi lasten pitäisi voida liikkua enemmän.

Miten lasten liikettä voidaan edistää? Jokaiselle lapselle 2 3 tuntia liikettä päivään arjen eri toimintojen yhteydessä - yhteistyössä. Liikkumismahdollisuuksien tukeminen kunnassa Liikettä päiväkoti- ja koulupäiviin. Harrastamisen mahdollisuuksia koulupäivän yhteyteen. Liikuntatilojen parempi käyttöaste. Seurat ja yhdistykset koulujen yhteistyökumppaneiksi.

Päiväkodit mukaan Ilo kasvaa liikkuen varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelmaan. Koulut mukaan Liikkuva koulu -ohjelmaan. Liikkeen edistäminen vakaalle pohjalle suunnitelmallisesti: lasten liikkeen lisääminen esim. kunnan hyvinvointisuunnitelmaan.

Kuntavaaliteemat Liikkujan Polku - verkostolle 13:30-13:35 Kuntavaikuttamistyön taustat, prosessi ja lyhyt yhteenveto 13:35-13:40 Teema 1: Kuntalaisia kuulemalla ja osallistamalla uusia voimavaroja liikkeen lisäämiseen, Anne Honkanen tai Saku Rikala 13:40-13:45 Teema 2: Liikunnan palveluketju! Käyttämätön keino liikkumisen edistämisessä, Sari Kivimäki tai Erja Toropainen 13:45-13:50 Teema 3: Arki- ja lähiliikunnan edistäminen kunnassa, Eki Karlsson 13:50-13:55 Teema 4: Liikunnan edistäminen varhaiskasvatuksessa ja koulussa, Kaisa Koivuniemi 13:55-14:00 Valon kuntavaikuttaminen, materiaalien saatavuus ja toiveet osallistujille viestin välittämisestä omassa yhteisössä eteenpäin, Ilmari Nalbantoglu

Perustietoa kuntavaaleista Valitaan valtuutetut 297:ään Manner-Suomen kuntaan sekä 16:een Ahvenanmaan kuntaan. Ehdokashakemukset jätettävä 28.2., ehdokasasettelu vahvistetaan 9.3. Ennakkoäänestys kotimaassa 29.3.-4.4. Vaalipäivä: 9.4.2017 Valtuutettujen toimikausi alkaa kesäkuun 2017 alusta. Maakuntavaalit erikseen 2018

Kiitos panostuksestanne kuntavaaliteemojen edistämiseksi Isoin kiitos meille tekijöille on se, että viette tämän viestin eteenpäin omaan yhteisöönne.