HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatsauksia 2009 9 HEIKKI HELIN Veronkorotus velan lisäys vyönkiristys Suurten kaupunkien talousarviot 2010 ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-605-0 Kuva: Heikki Helin LISÄTIETOJA Heikki Helin puh. 040 516 5976 sukunimi.etunimi@phnet.fi
2 Esipuhe Erikoistutkija Heikki Helinin jo perinteeksi muodostunut pika-yhteenveto suurten kaupunkien talousarvioista on valmistunut. Kunnallistalous syöksyi lamaan ja kuntien verotuloihin tuli aukko, jota paikataan velalla ja toimintoja karsimalla. Lamasta kärsivät eniten kaupungit, joiden tulopohja on muita enemmän omien verotulojen varassa kuten kävi 90-luvun alun lamassakin. Valtio yrittää korvata veromenetyksiä korottamalla väliaikaisesti kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ja korottamalla kiinteistöveroprosenttien alarajoja. Siitä huolimatta tarkasteltujen kaupunkien verotulot jäävät pienemmiksi kuin vuoden 2008 tilinpäätöksissä. Samalla kaupungit joutuvat ottamaan velkaa lisää 1,8 miljardia euroa. Vuosina 2011 ja 2012 velkaa joudutaan ottamaan edelleen lisää. Markus Laine vs. tutkimuspäällikkö Helsingissä joulukuun 16. päivänä 2009
3 1 Tarkastelun taustaa Tämä on seitsemästoista suurten kaupunkien talousarviotarkastelu 1. Talousarvioita tehtiin vuosi sitten hyvin vaikeasti arvioitavissa oloissa. Arviot kansantalouden kehityksestä heikentyivät kuukausi kuukaudelta ja viikko viikolta. Lomautettujen ja irtisanottujen määrä kasvoi koko ajan. Nyt talouden kehityksessä on havaittu jonkinlaista valoa, mutta kuntien talouteen se vaikuttaa viiveellä, mikäli havainto osoittautuu oikeaksi. Vuoden 2010 talousarvioille on tyypillistä kolme v-kirjaimella alkavaa piirrettä: veronkorotus, velan lisäys ja vyönkiritys. Lama käänsi verotulojen kasvun vähentymiseksi, mistä muodostui veroaukko 2, jota sitten yritetään paikata edellä luetelluilla v-alkuisilla toimenpiteillä. Ensimmäinen suurten kaupunkien talousarvioyhteenveto tehtiin vuoden 1994 talousarvioista 3. Talousarvioiden vertailu on vaikeutunut koko ajan toimintojen organisointierojen kasvaessa. Lisäongelmia aiheuttavat kuntaliitokset ja erilaiset toimintojen uudelleenorganisoinnit (mm. isäntäkuntamallit). Kovin yksityiskohtainen vertailu ei olekaan tarpeen. Tärkeintä talousarvioyhteenvedoissa on ollut hahmottaa kehityssuuntaa eikä määritellä kaupunkien millintarkkaa asemaa suhteessa toisiinsa. Tästä syystä julkaisu on pelkistynyt ja sivumäärä on vähentynyt vuosi vuodelta. Tämä kuten aikaisemmatkin suurten kaupunkien tilinpäätöksien ja talousarvioiden yhteenvedot on kyseisten kaupunkien talousjohdon ja kirjoittajan tiiviin yhteistyön tulos. Suurin osa tiedoista on koottu kaupunkien www-sivuilta, ja kaupunkien talousjohto on tarkistanut luvut. Vaikka tiedot ovat www-sivuilla, ei niitä ole helppo löytää. Talousarvioasiakirjat ovat paisuneet vuosi vuodelta. Pikaista lukijaa auttaisi, jos kirjassa olisi koottuna yhdelle sivulle talouden keskeisimmät tunnusluvut alkaen asukasluvusta. Yleiskuvan hahmottamista auttaa PowerPoint-muodossa oleva esittelyaineisto. Esittelyaineistossa on melkoisia kaupunkikohtaisia eroja. Lahdessa joulukuun 16. päivänä 2009 Heikki Helin p. 040 5165976 s-posti sukunimi.etunimi@phnet.fi 1 Laatimani Helsingin kaupungin tietokeskuksen sarjoissa vuosina 1993 2008 julkaistut talousarvioyhteenvedot luetellaan liitteessä 3. 2 Kansikuva esittää veroaukkoa. Se on kuvattu Vällingbyn Pyhälle Tuomaalle omistetussa S:t Tomasin kirkossa, jonka on suunnitellut Peter Celsing. Kirkko valmistui 1959. (Kuva H. H.) 3 Aluksi vertailussa oli mukana 15 suurinta kaupunkia. Vuosien 2002 2005 talousarvioiden vertailussa oli mukana 16 kaupunkia, kun Mikkelin asukasluku kuntaliitoksen seurauksena ylitti Hämeenlinnan. Asukasluvultaan sijoilla 11 20 olevien kaupunkien asukaslukujen muutokset normaalin kasvun ja kuntaliitosten seurauksena johtivat siihen, että vertailtavien kaupunkien lukumäärä rajattiin 10 suurimpaan kaupunkiin. Tarkastelujoukko rajataan tässä mukana olevaan 10 kaupunkiin, vaikka kuntaliitokset saattavat muuttaa kaupunkien asukasmäärään perustuvia sijalukuja. Yhdistyneen uuden Kouvolan asukasluku on suurempi kuin Porin kaupungin.
4 2 Kaupunkien talousarviot verkossa Verkkojulkaisun henkeen sopii se, että yhteys alkuperäisiin asiakirjoihin löytyy wwwosoitteiden avulla. Seuraavassa luetellaan osoitteet, joista kaupunkien talousarviotiedot löytyvät. Tilanne on 15.12.2009 mukainen. Helsinki http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/talousarvio2010/ Espoo, kaupunginjohtajan esitys http://www.espoo.fi/hankkeet/?path=1;28;29;1047;1098;1198;101682;112584;115306 Tampere http://www.tampere.fi/hallintojatalous/talousarvio.html Vantaa http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;2031;8632;96444 Turku, kaupunginhallituksen esitys ja valtuuston päättämät muutokset http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=3759&culture=fi-fi&contentlan=1 Oulu http://www.ouka.fi/talous/talousarvio2010/index.html Lahti http://www.lahti.fi/www/images.nsf/files/80d424ac5108872bc225768500351cad/$file/ta lousarvioesitys_kv301109%20iko.pdf Kuopio http://www.kuopio.fi/net.nsf/td/190903105852325?opendocument Jyväskylä http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/34511_ta_20 10_kh_esitys.pdf Pori Ei löydy verkosta.
5 3 Kuntaliitokset ja vireillä olevat kuntajakoselvitykset 4 2005 Vehmersalmen kunta liitettiin Kuopion kaupunkiin 1.1.2005 lukien. 2009 Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Korpilahti,Jyväskylä, Vnp. 12.6.2008/426 Oulu, Ylikiiminki, Oulu, Vnp. 4.10.2007/877 s 2010 Pori ja Noormarkku Noormarkun kunta yhdistetään Porin kaupunkiin 1.1.2010. Kuntien valtuustot hyväksyivät liitoksen 24.11.2008. Pori (76 400 as.) Noormarkku (6 100 as.) Yht. 82 500 as. 2011 Kuopio ja Karttula Kuopion ja Karttulan valtuustot hyväksyivät kuntaliitoksen 30.6.2008. Karttulan kunta liitetään Kuopion kaupunkiin 1.1.2011. Kuopio (92 000 as.) Karttula (3 500 as.) Yht. 95 500 as. 2013 Oulu ja Yli-Ii Yli-Iin kunta yhdistyy Oulun kaupunkiin 1.1.2013. Oulu (137 100 as.) Yli-Ii (2 200 as.) Yht. 139 300 as. Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset, tilanne 2.12.2009. Luottamuselimessä tehty päätös käynnistymisestä: Helsinki (576 600 as.) Vantaa (195 400 as.) Yht. 772 000 as. Oulun seutu: Oulu (137 100 as.) Haukipudas (18 400 as.) Kiiminki (12 800 as.) Muhos (8 800 as.) Oulunsalo (9 500 as.) Yli-Ii (2 200 as.) Yht. 188 800 as. Lahden seutu: Lahti (100 000 as.) Artjärvi (1 500 as.) Hartola (3 500 as.) Heinola (20 500 as.) Hollola (21 700 as.) Hämeenkoski (2 100 as.) Kuhmoinen (2 600 as.) Kärkölä (4 900 as.) Nastola (15 000 as.) Padasjoki (3 500 as.) Yht. 175 300 as. 4 Tiedot poimittu Suomen Kuntaliiton www-sivuilta.
6 4 Tulorahoituksen riittävyys Kuntien tulorahoituksen riittävyyttä voidaan arvioida vertaamalla vuosikatetta investointien omahankintamenoon. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Investointien tulorahoitusprosentti 5 jää kaikkien suurten kaupunkien vuoden 2010 talousarvioissa alle 100 prosentin huolimatta veronkorotuksista. Kuvio 1. Investointien tulorahoitusprosentti talousarviossa 2010 Kuopio Tampere Pori Turku Vantaa Oulu Helsinki Lahti Jyväskylä Espoo -10 0 10 20 30 40 50 60 70 Kaikkien suurten kaupunkien vuosikate jää poistoja pienemmäksi (kuvio 2). Suurten kaupunkien vuosikate (393 milj. e) jää puoleen poistoista (801 milj. e), jotka puolestaan on todettu liian pieniksi. Investointien omahankintamenosta (1 704 milj. e) vuosikate kattaa vain vajaan neljäsosan. Näin siitä huolimatta, että veroprosentteja on korotettu. 5 Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno. Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä 100:sta osoittaa prosenttiosuuden, joka on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä.
7 Kuvio 2. Vuosikate % poistoista talousarviossa 2010 Pori Tampere Kuopio Oulu Turku Vantaa Helsinki Lahti Jyväskylä Espoo -20 0 20 40 60 80 100. Kuvio 3. Keskisuomalaisen uutisointia Jyväskylän talousarviosta (13.10.2009)
8 5 Verotulot Vuosina 2006 2008 mikään 10 suurimmasta kaupungista ei korottanut tuloveroprosenttiaan. Vuodelle 2009 Pori korotti veroprosenttia 0,25 prosenttiyksikköä. Vuoden 2010 veroprosenttia korottivat kaikki muut paitsi Helsinki ja Lahti. Alin veroprosentti on Helsingin 17,50 ja korkein Kuopion 19,50 prosenttia. (Kuvio 4.) Kuvio 4. Tuloveroprosentit 2010 6 p p Kuopio Lahti 18,75 19,00 0,75 Jyväskylä Vantaa 18,50 18,50 0,50 0,50 Oulu Tampere 18,00 18,00 1,00 1,00 Pori Turku Espoo Helsinki 17,50 17,50 18,00 18,25 0,25 0,50 Talouden taantuma vähentää erityisesti yhteisöverotuloja. Lamassa suurimmat menettäjät ovat sellaiset kunnat, joiden veropohja on vahvin. Muita enemmän menettävät kaupungit, joiden yhteisövero-osuus on keskitasoa suurempi. 0,50 Vero% 2009 Korotus 2010 17,00 17,50 18,00 18,50 19,00 19,50 20,00 % DEN 2010 TALOUSARVIO Kuvio 5. Helsingin Sanomien otsikoita Helsingin ja Espoon talousarvioista (26.9.2009 ja 31.10.2009) 6 Kuvio on Tampereen kaupungin vuoden 2010 esittelyaineistosta.
9 Taulukko 1. Veroprosentit ja niiden muutos 2010 (Suomen Kuntaliitto) Kunta Tuloveroprosentti Yleinen kiinteistö- Vakituinen asuin- Muu kuin vakituinen veroprosentti rakennus asuinrakennus 2010 Muutos 2010 Muutos 2010 Muutos 2010 Muutos %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. Helsinki 17,50 0,00 0,80 0,10 0,32 0,10 0,80 0,10 Espoo 17,75 0,25 0,60 0,10 0,32 0,10 0,70 Tampere 19,00 1,00 0,85 0,10 0,40 0,10 0,90 0,10 Vantaa 19,00 0,50 1,00 0,10 0,32 0,02 1,00 0,10 Turku 18,75 0,75 1,00 0,20 0,32 0,04 0,70 Oulu 19,00 1,00 0,70 0,10 0,32 0,10 0,70 0,10 Jyväskylä 19,00 0,50 1,15 0,15 0,50 0,15 1,10 0,15 Lahti 19,00 0,00 1,00 0,20 0,50 0,15 1,00 0,20 Kuopio 19,50 0,75 1,00 0,43 0,90 Pori 18,75 0,41 0,80 0,18 0,35 0,12 1,00 0,27 Koko maa 18,98 0,39 0,87 0,13 0,38 0,09 0,97 0,08 Kuvio 6. Helsingin Sanomien otsikko valtion päätöksestä korottaa kiinteistöveroprosenttien alarajoja (19.3.2009) Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan 181 kuntaa nostaa tuloveroprosenttiaan vuodelle 2010 7. Korotus on 0,25 ja 1,50 prosenttiyksikön välillä. Niissä kunnissa, jotka korottavat tuloveroprosenttiaan, asuu 3,2 miljoonaa kuntalaista. Keskimääräinen veroprosentti nousee lähes 0,4 prosenttiyksikköä 18,98 prosenttiin. Veroprosentin noususta huolimatta keskimääräinen kunnallisverotus koko maassa kevenee hieman, sillä kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset keventävät verotaakkaa koko maan tasolla yhteensä 375 miljoonaa euroa. Korotukset lisäävät kunnallisveron tuottoa 320 miljoonaa. Verovähennykset korvataan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksia lisäämällä. 7 Kuntaliitto tiedottaa 18.11.2009
10 Kuvio 7. Verotulojen muutos % TA 2010 TP 2008 Vantaa Kuopio Jyväskylä Pori Oulu Tampere Turku Helsinki Lahti Espoo -6-4 -2 0 2 4 Veroprosenttien korotuksista huolimatta neljän kaupungin verotulot vähenevät vuoden 2008 tilinpäätöksestä. Yhteisöverot vähenevät 193 miljoonaa euroa, ja kiinteistövero kasvaa 109 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron kasvuun vaikuttavat veroprosenttien korotuksen lisäksi verotusarvojen korotukset. Suurten kaupunkien verotuloarvioissa on melkoisia eroja, kuten taulukosta 2 ilmenee. Tuloveron muutos on laskettu myös ilman korotusta. Taulukko 2. Verotulojen muutos TA 2010 TP 2008 milj. euroa ja % Verotulojen muutos TA2010-TP2008 Muutos TA2010-TP2008 milj.e Muutos % Kunnan tulovero Kunnan tulovero Verotulot Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot Yhteisövero Kiinteistövero Tulovero pl. korotus Helsinki -73,6-44,7-69,2 40,0-3,1-2,3-24,0 26,9-2,3 Espoo -66,1-27,9-50,6 12,3-5,8-2,9-34,3 25,7-4,3 Tampere 1,5 7,0-14,1 8,7 0,2 1,2-18,5 25,6-4,2 Vantaa 29,4 33,6-14,8 10,7 3,9 5,2-25,2 20,8 2,4 Turku -12,0-5,8-13,6 7,6-2,1-1,2-23,1 24,9-5,1 Oulu 1,0 6,7-12,4 6,8 0,2 1,7-22,8 39,1-3,6 Jyväskylä 3,9 0,5-7,1 10,5 1,0 0,1-29,6 43,6-2,5 Lahti -11,0-10,8-5,2 4,9-3,5-3,9-26,1 27,9-3,9 Kuopio 10,3 11,4-3,1 2,1 3,6 4,6-19,0 12,2 0,5 Pori 1,6-0,3-2,8 4,5 0,7-0,1-18,0 45,8-2,3 Yhteensä -114,9-30,2-192,9 109,1-1,3-0,2-25,3 24,8-2,6
11 6 Lainat Suurten kaupunkien lainakanta kasvaa vuoden 2008 tilinpäätöksestä 1,8 miljardia euroa. Suurten kaupunkien lainojen vertailussa on ongelmia, koska kunnat ovat organisoineet toimintansa ja taloushallintonsa eri tavoin. Taulukko 3. Lainat milj. euroa ja euroa/asukas, tilinpäätös 2008, talousarvio 2010 ja muutos 8 Lainakanta milj.e TP 2008 TA 2010 Muutos Lainakanta e/asukas Lainakanta milj.e Lainakanta e/asukas Lainakanta milj.e Lainakanta e/asukas Helsinki 658,8 1 147 1267,8 2 158 609,0 1 037 Espoo 114,2 473 375,2 1 513 260,9 1 040 Tampere 196,4 937 363,2 1 532 166,8 595 Vantaa 600,7 3 074 848,0 4 288 247,3 1 214 Turku 336,0 1 914 447,0 2 537 111,0 630 Oulu 123,0 898 263,1 1 884 140,0 986 Jyväskylä 246,8 1 928 328,0 2 511 81,2 583 Lahti 259,6 2 594 449,6 4 429 190,0 1 835 Kuopio 136,5 1 484 161,2 1 731 24,7 247 Pori 159,5 1 824 164,3 1 984 4,8 153 Yhteensä 2 832 4 667 1 836 Kuvio 8. Keskisuomalaisen kuntien talousarviouutisten otsikoita 8 Lainalukujen vertailussa on ongelmia. Periaatteessa lähtökohtana pitäisi olla Kilan kuntajaoston määrittelemä laskutapa, jota noudatetaan tilinpäätösten laadinnassa. Talousarvioissa kaupungit ovat kuitenkin korjailleet lainalukuja eri tavoin. Tässä luvut ovat samalla tavalla lasketut kuin tilinpäätöksissä. Lahdessa on ns. konsernipankki, joka välittää lainat mm. kaupungin energia- ja vesihuoltoyhtiöille. Tytäryhteisöjen antolainoja vuonna 2008 oli 202 miljoonaa euroa, ja vuonna 2010 niitä on 305 miljoonaa euroa. Kaupungin 191 miljoonan lainakasvusta olisi siten 103 miljoonaa euroa tytäryhteisöjen lainojen kasvua. Todettakoon, että Helsingin liikelaitoksina toimivien laitosten lainat sisältyvät kaupungin lainoihin. Näin tilanne on myös muissa kaupungeissa, joissa on vastaavia liikelaitoksia. Oulun vuoden 2008 tilinpäätös sisältää Kuusamontien rahoitusjärjestelyjä varten lainaa yli 40 miljoonaa euroa. Oulun vuoden 2008 lukua ei ole korjattu näiden järjestelyjen takia. Siksi lainakasvu kaupungin omia toimintoja varten on saman verran suurempi. Edellisvuosina on todettu, että Espoossa on yksityisellä rahoitusmallilla rakennettu useita kiinteistöjä. Niiden rakentamiskustannukset eivät näy kaupungin taseessa velkana, mutta vastuut niistä ovat merkittävät.
12 Kuvio 9. Lainakannan muutos veroprosentteina 2008 2010 Lahti Vantaa Oulu Helsinki Tampere Espoo Jyväskylä Turku Kuopio Pori Tytäryhteisöjen osuus 0 5 10 15 Lamasta johtunut aukko kaupunkien verotuloissa täytetään paljolti velan lisäyksellä veroprosenttien korotusten ohella. Kuviossa 9 lainakannan kasvu on suhteutettu veroprosentin tuottoon. Velka kasvaa kahdessa vuodessa keksimäärin viiden veroprosentin tuoton verran. Poikkeuksena on veronkorotuksesta pidättäytynyt Lahti. Suurimmalla osalla kaupunkeja lainan kasvu vastaa viiden veroprosenttiyksikön tuottoa. Vuosina 2011 ja 2012 kasvu näyttää jatkuvan lähes samalla vauhdilla. Niinpä tilinpäätöksen 2,8 miljardin lainakanta kasvaisi suunnitelmien mukaan yli 6 miljardin.
13 7 Valtion toimenpiteiden vaikutus 2010 9 Kun kansantalous kääntyi laskuun, jonka syvyydestä ja kestosta ei vielä kenelläkään ole tietoa, hallitus kokosi paketin kuntien tukemiseksi. Yhteisövero-osuuden nosto 10 prosenttiyksiköllä lisää kuntien yhteisöverotuloja vuonna 2009 noin 390 miljoonaa euroa, vuonna 2010 noin 355 miljoonaa euroa ja vuonna 2011 noin 380 miljoonaa euroa. Kela-maksun poisto vahvistaa kuntataloutta vuonna 2009 nettomääräisesti 78 miljoonaa, ja vuonna 2010 lisäys tähän vuoteen verrattuna on 170 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron muutosten johdosta kuntatalous vahvistuu vuonna 2010 vähintään 50 miljoonaa euroa. Toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntien tulolisäyksinä on vuonna 2009 noin 468 miljoonaa euroa, 649 miljoonaa euroa vuonna 2010 ja vuonna 2011 noin 674 miljoonaa euroa. Liitteenä 2 ovat peruspalvelubudjetin liitteeseen perustuvat Kuntaliiton kuvasarjat. Sen mukaan valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, milj. euroa, muutokset vuodesta 2009 vuoteen 2010, ovat yhteensä 207 miljoonaa euroa. Tästä työnantajan Kela-maksun poisto olisi 170 miljoonaa euroa ja kiinteistöveron korotus 50 miljoonaa euroa. Kuntien taloutta helpottaa yhteisöveron jako-osuuden korotus, mutta se ei valtion laskutavan mukaan ole muutosta edelliseen vuoteen. Valtion budjettiratkaisujen arvioinnissa on erotettava toisistaan valtionosuuksien kasvu ja kuntatalouden vahvistaminen. Ne ovat kaksi eri asiaa. Valtionosuuksien kasvu ei tarkoita kuntatalouden vahvistamista, vaikka se niin usein tulkitaan etenkin hallituspuolueiden taholta. Vuoden 2010 budjetissa on 374 miljoonaa euroa verotulojen menetyksen kompensaatioita. Kuvio 10. Helsingin Sanomien uutisotsikko (15.11.2009) 9 Osa kuntataloutta vuonna 2010 tukevista toimenpiteistä on käytössä jo vuonna 2009. Näistä Heikki Helin, Matti Vanhasen II hallitus ja kuntatalous. Valtiovallan kuntapolitiikan ennakoitavuus parantunut. Kuntalehti 8/2009.
14 Yhteenveto Kun kansantaloudella ja valtiolla menee hyvin, saavat kunnatkin siitä osansa. Kun talouden kasvu hidastuu ja pysähtyy kokonaan, kunnat ajautuvat vaikeuksiin. Talouden taantuminen vähentää erityisesti yhteisöverotuloja, lähinnä yritysten maksamia veroja. Lomauttamiset ja irtisanomiset vaikuttavat pienellä viiveellä. Palkan sijalle tulee ansiosidonnainen päiväraha, joka on selvästi palkkaa pienempi. Kaupunkien verotuloarvioissa onkin melkoisia eroja. Suurten kaupunkien vuosikate (393 milj. e) jää puoleen poistoista (801 milj. e), jotka puolestaan on todettu liian pieniksi. Investointien omahankintamenosta (1 704 milj. e) vuosikate kattaa vain vajaan neljäsosan. Näin siitä huolimatta, että veroprosentteja on korotettu. Suurista kaupungeista kaikki muut Helsinkiä ja Lahtea lukuun ottamatta korottivat veroprosenttiaan. Korotukset tuovat kunnille lisää hieman yli 120 miljoonaa euroa. Kiinteistövero kasvaa reilut 100 miljoonaa euroa. Osa siitä johtuu prosenttien korotuksista, osa kiinteistöjen arvojen korotuksista. Näistä korotuksista huolimatta suurten kaupunkien verotulot jäävät pienemmiksi kuin vuoden 2008 tilinpäätöksen verotulot. Investoinnit joudutaankin kattamaan velalla. Lainakannan kasvu vuoden 2008 tilinpäätöksestä on peräti 1,8 miljardia euroa. Velan kasvu jatkuu, ja kuntien lainakanta kasvaisi yli 6 miljardin vuonna 2012. Taulukko 4. Yhteenveto 10 suurimman kaupungin vuoden 2010 talousarvioista TA 2010 Asukasluku Tuloveroprosentti 2010 Vuosikate % poistoista Investointien tulorahoitusprosentti Lainakanta milj.e Lainakanta e/asukas 2010 Helsinki 587 407 17,50 47,6 19,0 1 268 2 158 Espoo 247 900 17,75-4,6-1,7 375 1 513 Tampere 213 000 19,00 84,4 54,2 363 1 532 Vantaa 197 863 19,00 52,5 28,2 848 4 288 Turku 176 181 18,75 56,5 31,1 447 2 537 Oulu 139 500 19,00 56,5 26,9 263 1 884 Jyväskylä 128 028 19,00 24,2 11,4 328 2 511 Lahti 101 500 19,00 28,2 14,1 450 4 429 Kuopio 92 700 19,50 83,1 62,1 161 1 731 Pori 82 500 18,75 87,4 41,1 164 1 984 Yhteensä/keskiarvo 1 966 579 18,73 51,55 28,64 4 643 2 457 Kaupungeilla on edessään toimintojen sopeuttaminen supistuneeseen tulopohjaan. Se ei tule olemaan helppoa, kuten uutiset mahdollisista supistuksista osoittavat (kuvio 11).
15 Kuvio 11. Helsingin Sanomien uutisen otsikot kaupungin karsintasuunnitelmista (1.2.2009 ja 15.12.2009)
16 Liite 1 Verotulot, valtionosuudet ja verorahoitus 2010, milj. euroa Talousarvio 2010 T A s o Kunnan tulovero Verotulot Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Verorahoitus Helsinki 2 339 1 930 219 189 252 2 591 Espoo 1 082 925 97 60-4 1 078 Tampere 722 617 63 43 196 918 Vantaa 784 678 44 63 130 914 Turku 562 478 45 38 304 866 Oulu 457 391 42 24 128 585 Jyväskylä 396 344 17 35 125 521 Lahti 304 267 15 23 134 438 Kuopio 294 262 13 19 117 411 Pori 244 216 13 14 166 410 Yhteensä 7 183 6 108 567 508 1 547 8 730 Vuosikate, poistot ja investoinnit TA 2010 2010 Vuosikate Poistot Investointien omarahoitusosuus Helsinki 149,6 314,0 785,6 Espoo -4,0 86,7 186,2 Tampere 69,6 82,4 128,5 Vantaa 33,3 63,4 117,9 Turku 31,8 56,3 102,4 Oulu 37,3 66,0 138,4 Jyväskylä 8,1 33,5 71,1 Lahti 8,2 29,2 58,4 Kuopio 33,9 40,8 54,6 Pori 25,0 28,6 60,9 Yhteensä 393 801 1 704
17 Liite 2. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, milj. e, muutokset vuodesta 2009 vuoteen 2010 (Suomen Kuntaliitto, valtiovarainministeriön laskelma PBB) Menot Tulot Netto 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset VM, kuntien yhdistymisavustukset ja investointituki -28-28 VM, ylimääräinen valtionosuuslisäys vuodelle 2010 +30 +30 VM, valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet +5 +5 VM/STM, sosiaali- ja terveyspalvelujen parantaminen: vanhusten henkilökohtaisen avun kehittäminen ja palvelutarpeen arviointi (vammaislainsäädännön toteuttaminen 1.9.2009 alkaen) +13 +5-8 opiskelijaterveydenhuollon ja neuvolapalvelujen parantaminen +16 +8-8 hallitusohjelman mukainen valtionosuuksien lisäys +7 +7 VM/STM, avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistaminen (asiakasmaksut +62, valtionosuudet -62) 0 0 VM/STM, osittainen hoitoraha +4 +2-2 VM/STM, mammografiaseulonnat +2 +1-1 Menot Tulot Netto 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset OPM, perusopetuksen laadun kehittäminen +22 +22 0 OPM, ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärän lisäys +6 +3-3 OPM, oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärän lisäys +4 +4 0 OPM, nuorisotyön avustukset +1 +3 +2 OPM, vuoden 2006 valtionosuusuudistukseen liittyvä lisäys (teatterit, orkesterit, museot) +7 +7 OPM, perustamishankkeet -9-9 STM, kuntouttava työtoiminta +2 +2 0 STM, perustamishankkeet -9-9 STM, pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelut +1 +1 0 STM, EVO-koulutus +5 +5 TEM, työllistämistuki kunnille -9-9 0 Yhteensä +62 +51-11 Menot Tulot Netto 2. Hallitusohjelman mukaiset tehtävien siirrot valtiolle VM/STM, elatustuen siirto (1.4.2009) -24-24 0 VM/STM, tulkkauspalvelujen siirto (1.9.2010) -6-6 0 Yhteensä -30-30 0 Menot Tulot Netto 3. Verotuksen ja maksujen muutokset Työnantajan kansaneläkemaksun poisto (yhteisövero +44, indeksikorotukset -70) -196-26 +170 Kiinteistöveron korotus +50 +50 Veroperustemuutokset/valtionosuuskompensaatio (perusvähennyksen korotus -170, eläketulon veronkevennys -65, valtion tuloveroasteikon ja työtulovähennyksen muutos -145, työsuhdematkalippu ym. 0 0 muutokset -5, jaettavan yritystulon ansio- ja pääomatulojaon muutos +10, kompensaatio +375) Yhteensä -196 +24 +220 Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä -164 +45 +209
18 Liite 3. Aikaisemmat talousarvioyhteenvedot Heikki Helin, Vuoden 1994 talousarviot: Valtio siirsi velanottoa kunnille. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1994:1. Heikki Helin, Valoa tunnelin päässä? Suurten kaupunkien vuoden 1995 talousarviot. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1995:1. Heikki Helin, Kunnilla menee hyvin, kuntalaisilla huonommin. Suurten kaupunkien vuoden 1996 talousarviot ja palvelukustannusten vertailu 1993 sekä kuntien vuoden 1994 tilinpäätökset. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1996:1. Heikki Helin, Kunnallistalous valtiontalouden jakojäännös? Kuntien tilinpäätökset 1995, suurten kaupunkien toiminnoittaiset menot 1995 ja talousarviot 1997. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1997:3. Heikki Helin, Kunnallistalous kiristyy. Kuntien tilinpäätökset 1996, suurten kaupunkien toiminnoittaiset menot 1996 ja talousarviot 1998. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 1998:2. Heikki Helin, Vuoristorataa valtion tahdittamana. Kuntien talouden kehitys ja suurten kaupunkien talousarviot 1999. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 1999:1. Heikki Helin, Suurten kaupunkien talousarviot 2000 ja Manner-Suomen kuntien tilinpäätökset 1998. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2000:1. Hekki Helin, Kaupungeissa varovaista optimismia. Suurten kaupunkien talousarviot 2001, palvelukustannukset 1999 ja Manner-Suomen kuntien tilinpäätökset 1999. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2001:1. Heikki Helin, Suurten kaupunkien talousarviot 2002: Kuntien resurssien uusjako. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2002:1. Heikki Helin, Suurten kaupunkien talousarviot 2003: Kunnallistalouden vakautus ja Helsingin notkahdus. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2002:16. http://www.hel.fi/tietokeskus/tutkimuksia/helin051202.pdf Heikki Helin, Suurten kaupunkien talousarviot 2004: Suurten kaupunkien talous kiristyy. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2004: 1. http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/04_01_19_helin_vj1.pdf Heikki Helin, Nousua ei luvassa. Suurten kaupunkien talousarviot 2005. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2004: 37. http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/04_12_23_helin_vj37.pdf
19 Heikki Helin, Suurten kaupunkien talousarviot 2006. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2005:44. http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/05_12_15_helin_vj44.pdf Heikki Helin, Investoinnit edelleen velaksi. Suurten kaupunkien talousarviot 2007. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2006:40. http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/06_12_19_helin_vj40.pdf Heikki Helin, Suurten kaupunkien talousarviot 2008. Tutkimuskatsauksia 2007:11 http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/07_12_20_tutkkats_11_helin.pdf Heikki Helin, Arvioita ja arvauksia. Suurten kaupunkien talousarviot 2009. Tutkimuskatsauksia 2008:7. http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/08_12_17_tutkkats_8_helin.pdf