RANTAKARTANON KAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNISEN YLEISSUUNNITELMAN SEKÄ KATUSUUNNITELMAN LAATIMINEN

LAHDEN KAUPUNKI RANTAKARTANON KAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNISEN YLEISSUUNNITELMAN SEKÄ KATUSUUNNITELMAN LAATIMINEN VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 31.1.2012 LiCon-AT Oy

Sivu 2 / 19

Sisällysluettelo 1. Valaistus... 5 2. Valaistuksen nykytilanne... 5 3. Valaistukseen liittyvät tavoitteet... 10 4. Ratkaisumallit... 11 4.1 Kadut... 13 4.2 Aukiot... 14 4.3 Puisto... 16 4.4 Erityisvalaistuksen kohteet... 17 Lähteet: Sito Yhtiöt. Lahden kaupunki. Lahden ulkovalaistuksen tarveselvitys 2003 Valoa Design. Lahden kaupunki. Lahden ulkovalaistuksen tavoitesuunnitelma. Vaihe 1. 2004 Sivu 3 / 19

Sivu 4 / 19

1. Valaistus Valaistuksen päätehtävä on taata jalankulkijoille kevytliikenneväylien ja ajo-neuvoille katujen ja teiden turvallinen käyttö pimeään aikaan. Valaistus lisää niin ihmisten kuin myös omaisuuden turvaa luoden samalla turvallisuuden tunnetta. Kaupunkialueiden yö- ja päiväaikaisessa liikenneympäristöjen vaikutelmassa katuvalaistus on hallitseva tekijä. Tässä työssä tarkastellaan Lahden kaupungin Ranta - Kartanon kaava-alueen valaistusta niin keskeisimmän osan katusuunnitelmana kuin laajemman kokonaisuuden yleissuunnitelmana. Tavoitteena on luoda tulevalle valaistuksen suunnittelulle ja toteutukselle tunnistettavat ja kaupunkikuvaa yhtenäistävät kehityslinjat. Suunnitelmat ovat ohjeistus tehtävälle valaistuksen saneeraukselle. Saneerauksen yhteydessä nykyinen elohopealamppuinen valaistus joudutaan muuttamaan EuP:n 2005 / 32 direktiivin edellyttämälle energiatehokkaammalle tasolle. Oikean tasoinen katuvalaistus on saatava aikaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisin ja pienin elinkaarikustannuksin. Huolellisen suunnittelun ja ohjauksen avulla kaupungin valaistuksen laatua parannetaan siten, että se johtaa tarvittavan valon määrän alenemiseen vähentäen samalla energian kulutusta ja parantaen kustannustehokkuutta. Tässä yhteydessä on määritelty alueen merkittäville kohteille erikoisvalaistuksen tavoitteet ja periaatteita. Suunnittelussa valaistuksen määräävät laadulliset tekijät ovat lähtökohtana. Kohteiden suunnittelussa tulee keskittyä valaistuksen oikeaan ja tarkoituksenmukaiseen mitoitukseen. Mitoituksessa valaistuksentehon tarve on määritettävä siten, että valaistus täyttää kaikin osin sille asetetut vaatimukset. Energian kulutuksessa teholtaan oikein mitoitettu valaistus on merkittävä tekijä, sen jälkeen tulee käyttäjien huolehtia ohjauksella valaistuksen tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja käyttöajoista. Puistoalueilla ja lähiökentillä valaistuksessa huomioidaan se, että ne ovat tarkoitettu oleskelua, toimintaa ja viihtymistä varten. Viihtyvyyttä lisää ihmisten, kukkien ja kasvien värien tunnistettavuus puistossa myös leikkivälineiden ja laitteiden värikkyys asettavat valaistuksen hyvälle värintoistolle vaatimuksensa. Puistoissa turvallisuudentunteen ja myös puistoalueen näkymisen lisäämiseksi valaistusta ei toteuteta vain kapeina nauhamaisina puistopolkuina vaan siten, että ympäristökin hahmottuu kunnolla. Lisäksi puistoissa voi ja usein onkin erityisiä kohteita, joita vaikkapa erikausina korostamalla lisätään puistojen käyttöä virkistäytymiseen ja rentoutumiseen. 2. Valaistuksen nykytilanne Suunnittelualueen katuvalaistus rajautuu olemassa oleviin kolmeen Lahden-, Hollolan- ja Aleksanterinkadun - erikoisvalaistukseen. (kartta seuraavalla sivulla) Lahden- ja Hollolankatujen kaupunkiin sisääntulo-osuuksilla valaistus on toteutettu Lahti valaisimilla. Kummankin kadun valaistus jatkuu aukiolle päin ns. vaijeriin asennettuna ripustusvalaistuksena. Lahden kadulla valaistus muuttuu Rauhankadun kohdalla vanhaksi ja uusittavakuntoiseksi Sivu 5 / 19

vaijerivalaistukseksi. Nykyisessä vaijerivalaistuksessa on huolto ja kunnossapidon yhteydessä jouduttu jo turvautumaan useaan eri valaisinmalliin. Hollolan kadulla muutoskohta on Svinhufvudin kadun risteyksessä, josta alkaa uusi Oculus valaisimin toteutettu vaijerivalaistus. Sillä osalla on käytetty ristikkopylväitä vaijerien ripustukseen. Aleksanterinkadun erikoisvalaistuksena ovat kolme AEG Citylux valaisinta ryhmänä kohteeseen suunnitellussa erikoispylväässä. Muihin suuntiin valaistustoteutukset ovat perinteisempiä ns. tievalaistustyyppisiä ratkaisuja, joissa on metallipylväät ja 1,5 2,5 m:n varret. Nykyisiä aukioita hallitseva mastovalaistus poistuu alueen käytön muuttumisen mukana. Alueen katuvalaistuksen nykyilmeenä on vanha perinteinen ns. lusikka valaisin. Valaisimet ovat suurelta osin avoimia ja niiden valaistusteho on heikko. Vuosien aikana ovat heijastimien heijastusominaisuudet heikentyneet lisäksi valaistuksen tehottomuutta korostaa käytössä olevat elohopealamput. Paasikivenkadulla, Svinhufvudin ja Kariniemen kaduilla on huono kuntoista elohopealamppu (Hg) valaistusta, joka tulee uusittavaksi energiatehottoman lampputyypin poistuessa markkinoilta vuonna 2015. Kyösti Kallionkadun uusittavassa kunnossa oleva tievalaistustyyppinen valaistus, uusiutuu kadun uudelleen rakentamisen yhteydessä. Jalkarannan kadun valaistus nykyisen aukion osuudelta poistuu kadun myötä. Ståhlberginkadulle on uusittu tievalaistustyyppinen suurpainenatrium (SpNa) valaistus. Valaistus on toteutettu käyttäen teräspylväitä ja 2,5m:n varsia. Asennuskorkeus on 10 m ja valaisintyyppi on City Soul kaupunkivalaisinmalli. Fellmanin puiston vanha Hg-valaistus joudutaan uusimaan. Valaistuksen purkamisen yhteydessä puretaan myös Punavankien muistomerkin korostusvalaistuksen massiiviset HG-valonheittimet pois. Pikku-Vesijärvenpuisto valaistuksen uusiminen on aloitettu. Valaistus toteutetaan monimetallilamppuisin Abeta valaisimin. Valaistus voidaan toteuttaa aikaisempi ja totuttu ilme säilyttäen, kun ko. valaisin - tyyppi ei ole poistunut markkinoilta. Monimetallilampuilla, jotka täyttävät energiatehokkuusvaatimukset, saadaan valkoinen ja hyvän värintoiston omaava valaistus. Ratapengereen puupylväs ja ns. lusikka valaistus on jo huonokuntoinen. Hg - valaistus on uusittava. Sivu 6 / 19

Lahdenkadun vanhaa vaijerivalaistusta Rauhankadun risteys alueella. (kuva A.T.) Pysäköintikentillä ja Paasikiven aukiolla on nykyisin Helluxmastovalaistus. (kuva A.T.) Ståhlberginkadun valaisimet eivät vastaa ilmeeltään niiden keskeistä sijaintia kaupunkirakenteessa. (kuva A.T.) Sivu 7 / 19

Pikku-Vesijärven puiston valaistusta on jo ryhdytty uusimaan Abeta - valaisimen MMversiolla. (kuva A.T.) Felmaninpuiston nykyinen uusittavassa kunnossa oleva valaistus. (kuva A.T.) Kuvassa nykyiset suuret valonheittimet Felmaninpuiston valaisinpylväässä. (kuva A.T.) Sivu 8 / 19

Valaistuksen valolajit v 2011 tilanteen mukaan. Yhteenveto nykyisestä valaistuksesta Katu /alue Nykyinen valaistus Lampputyyppi Huom. Lahdenkatu Vanha vaijerivalaistus Sp-Na Uusittavaa Hollolankatu Oculus - vaijerivalaistus MM Uusittavaa mutta valaisimet hyödynnettävissä Paasikivenaukio Mastovalaistus Sp-Na Poistuu Pysäköintiaukio Mastovalaistus Sp-Na Poistuu Jalkarannantie Perinteinen Hg Poistuu suunnittelualueella avolusikkavalaistus Jalkarannantie väli Stålhberginkatu - Svinhufvudikatu Metallipylväs suljettu tievalaisin Sp-Na Pylväiden ja valaisimien kunto jo niin heikko, ettei siirrettäviä. Uusitava Kyösti Kallionkatu Lusikkavalaistus Hg Uusiutuu kadun myötä Ståhlberginkatu Uusittua valaistusta Sp-Na Uusitaan mutta valaisimet ja pylväät hyödynnetään Paasikivenkatu Lusikkavalaistus Hg Uusittava Kariniemenkatu Lusikkavalaistus Hg Uusittava Svinhufvudinkatu Lusikkavalaistus Hg Uusittava Fellmanin puisto Puistovalaisin HGV Hg Uusittava Sireenikuja Puistovalaisin 8466 Hg Uusittava Pikkuvesijärven Puistovalaisin Abeta (Hg) MM Uusiminen aloitettu Sivu 9 / 19

puisto Ratapenkereen raitti Lusikkavalaisimet ja puupylväs Hg Uusittava 3. Valaistukseen liittyvät tavoitteet Valaistuksen toteutuksessa pyritään nykyaikaiseen ja kehittyneeseen tekniikkaan niin itse valaisimien ja valonlähteiden osalta kuin ohjauksessa. Ohjauksella pyritään valaistuksen tarkoituksen mukaiseen käyttöön. Valaistus ja sen mitoitus toteutetaan turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen kärsimättä ja viihtyvyyttä lisäten karsimalla turhaa valaistusta. Toteutussuunnittelussa valaistusratkaisulla ja valaisinvalinnalla tulee mahdollistaa mahdollisimman häiriötön näkymä Vesijärven suuntaan. (kartta 901-2) Rantakartanon uusiutuvalle alueelle tulee valon värin olla valkoinen esim. lämminvalkoinen monimetalli (MM). Valon värilämpötilan tulee olla lämpimämpi kuin 4000K. Katuvalaistuksessa valkoinen valo rajataan Kyösti Kallion- ja Kartanonkaduille sekä Kariniemenkadulle urheilupuiston kohdalla ja Paasikiven kadulla välillä Hollolankatu Kyösti Kallionkatu. Hollolan- ja Lahdenkatujen valaistus toteutetaan myös MM - lampuin. Ranta - Kartanon puistoakselin ja Fellmannin puiston valon värin tulee myös olla valkoinen. Valon värilämpötilan näillä jalankulkijoiden alueilla tulee olla lämpimämpi kuin 3500 K. Valon värintoistoindeksin (Ra) tulee näillä valkoisen valon alueilla olla >65. Ulkovalaistuksessa Ra > 65 koetaan jo hyväksi. Lahden- ja Hollolankatujen valaistus jatketaan niiltä osin kuin nykyisinkin on uutena vaijerivalaistuksena aukiolle. Näin saadaan yhtenäinen ja ohjaava valaistus kaupungin läpi kulkevalle kadulle. Valaistuksen mittakaava säilytetään nykyisenä, jossa valaisinten asennuskorkeus on 10 m. Valaistusluokka on ajoradan osalla AL2 ja jalkakäytävillä K4 (AL2/K4). Valaistuksen pylväinä Lahdenkadun osuudella ns. olakkeelliset Mannesman - teräspylväät, joiden väri on RAL 7037. Hollolan kadun osuudella käytetään valittuja teräsristikkopylväitä. Muilla suunnittelualueen ajoneuvoliikenteen kaduilla valaisimien asennuskorkeus on h = 8 m. Valaistusluokka on AL4a / K4. Paasikiven aukion ja kaava-alueen puistoakselin kulkualueiden valaistustaso on K2 ja poikittaisten yhteyksien K3. Valaistuksen mitoitusalueeksi ei ole oteta koko aukiota vaan rajataan mitoitus selkeille kulkualueille ja keskeisille osille. Fellmannin puiston käytävien valaistusluokkina on K3 ja K4. Valaistus mitoitetaan puistokäytävien mukaan, mutta valaisinvalinnalla ja sijoittelulla varmistetaan hyvä puiston ja istutusten esille tulo. Valaistuksen ohjauksessa pyritään hyödyntämään esim. läsnäolotunnistimia. Valaistusteho pidetään alhaisempana, noin 30 % mitoitustasosta ja nostetaan valaistustasoa, kun alueella on kulkijoita. Valaistustason säätäminen ohjaaminen on mahdollista ja kannattavaa, kun siirrytään LED valaistukseen. Puistojen käytäväverkosto priorisoidaan niin, että tärkeimpien yhteyksien valaistustaso määritettään suuremmaksi ja kartoitetaan tarkemmin mitkä raitit jätetään valaisematta. Valaistaviksi yhteyksiksi tulee yksi Paasikiven aukiolta kouluille sekä yksi poikittainen yhteys Paasikiven kadulta Vesijärven suuntaan. Lisäksi valaistaan leikkipaikka ja yhteys sinne. Leikkipaikan valaistuksen mitoitustasona on K3. Valaistuksessa hyödynnetään ohjausta. Oikealla mitoituksella annetaan tilaa patsaiden ja muiden korostuskohteiden valaistuksille. Pikkuvesijärven puistossa olevan teatterialueen valaistus täydennetään. Sivu 10 / 19

4. Ratkaisumallit Valaistuskalusteet ovat päivänäkymässä erittäin näkyvä kaupunkikuvaa muokkaava elementti. Yhtenäisellä toteutuksella eheytetään katunäkymää. Yhtenäisyys tuo myös osaltaan selkeyttä ja helppoutta liikkumiseen ja siihen liittyvään suunnistautumiseen. Kalusteiden väreillä tuetaan alueiden ilmettä ja vahvistetaan identiteettiä. Valaistuksen toteutus keskusta-alueella on johdonmukaisen korkeatasoinen. Keskusta-alueella valaistus on ns. valkoisen valonvärin aluetta. Tässä suunnitelmassa esitetään esimerkkiratkaisuja, joilla saavutetaan esitetyt valaistus- ja kaupunkikuvalliset tavoitteet. Valaisinmalleja ei pyritä yksilöimään tarkasti, koska esim. led-valon nopeasta kehityksestä johtuen valaisin valmistajien tuotemallisto muuttuu todella nopeaa tahtia. Valaisimet ovat ns. kaupunki valaisimia, joilla on hyvä valotekniikka ja häikäisyn rajaus, mikä osaltaan rauhoittaa näkymää. Se antaa tilaa myös korostusvalaistuksille. Tuotteiden tulee täyttää voimaan tulevan EuP- direktiivin 2005/32/EY määrittelemän asetuksen vaatimukset, myös v. 2015 valaisimille ja niiden liitäntälaitteille voimaan astuvat rajoitukset huomioiden. Tulevaisuuden valaistuksissa on niin valaisin valinnoilla kuin muutenkin suunnittelulla rajattava ympäristöön tulevaa häiriövaloa. Katu- ja alue-valaistuksessa valaistustehokkuus - eli valaistuksen ohjaaminen valaistavalle alueelle - vähentää tai rajaa pois myös ympäristöön suuntautuvaa häiriövaloa. Valaistuksen yleissuunnitelmassa esitetään ympäristöluokat, joilla määrittyy ympäristöön suuntautuvan häiriövalon raja-arvot. Opas häiriövalon rajoittamiseen CIE 150:2003 [2.4]ulkovalaistuksessa rajaukset sisältyvät myös ulkotyöalueiden ja urheilualueiden sekä myös tie- ja katuvalaistusta määrääviin standardeihin. Alue E1 E2 E3 E4 YmpäristöLuonnontilainen Maalaismainen Esikaupunki Kaupunki Valaistus Pimeä ympäristö Vähäistä alueellista valaistusta Keskitasoista alueellista valaistusta Voimakasta alueellista valaistusta Valaistushankkeiden ympäristöt jaetaan yllä olevan taulukon mukaisesti toiminnallisuuden ja ympäristön valoisuuden mukaisesti neljään ympäristö alueeseen. Suunniteltava alue kuuluu osin E3 ja E4 ympäristöksi, joten alueen valaistusta ohjaavat seuraavat häiriövaloa rajaavat tekijät: Ympäristön alue Asennuksen yläpuolinen valo ULR % Valaistus voimakkuus ikkunoissa Valovoima kohteeseen Rakennusten pintojen luminanssi Evmax I Lmed Lmax lx kcd cd /m 2 cd /m 2 ilta yö ilta yö ilta-aika E3 15 10 2 10 1,0 10 60 E4 25 25 5 25 2,5 25 150 ULR % = valaistusasennuksesta (valaisimet on suunnattu käyttöasentoonsa), vaakatason yläpuolelle suuntautuvan valon enimmäisosuus. Sivu 11 / 19

Evmax / lx = Rakennusten ikkunoihin suuntautuvan pystypinnan valaistusvoimakkuuden maksimiarvo lasketaan suunnittelun yhteydessä tai tarvittaessa jälkeenpäin mitataan. I / kcd = valovoima, joka suuntautuu häirittävään kohteeseen, on valaistussuunnitelmista / laskelmista saatava arvo. Lmed / cd /m 2 = Valaistuasennuksen ympäristön rakennusten seinäpinnoille aikaan saama pintakirkkaus eli luminanssi. Valaistuskohteessa asennettujen valaisimien vaakatason yläpuolelle suuntautuva valo on ns. häiriövaloa, jolle taulukossa määritetään raja-arvot. ULR (upward lighting ratio) on valaistusasennuksessa vaakatason yläpuolelle suuntautuvan valon osuus valaisimien tuottamasta valosta. Vaakatason alapuolinen valo, joka aiheuttaa ärtymystä, epämiellyttävyyttä ja vaikeuttaa oleellisen informaation näkemistä, on myös häiriövaloa. U.L.O.R. D.L.O.R. Valaistava alue Valaisimen hyötysuhde ( L.O.R ) Valaisimen hyötysuhde ilmoittaa kuinka hyvin lampun tuottama valovirta saadaan ulos valaisimesta. Valaisimista määritellään myös erikseen D.L.O.R, joka on vaakatason alapuolelle tulevan valon hyötysuhde. U.L.O.R kuvaa valaisimen vaakatason yläpuolelle suuntautuvan valon hyötysuhdetta. Tämä osa ei ole hyödynnettävissä työaluevalaistuksessa vaan on häiriövaloa. Uusittava valaistus tulee suunnitella katukohtaisesti ja alueittain. Suunnittelu tulee tehdä yleissuunnitelman vaatimusten mukaisesti ja valaistus mitoitetaan ja lasketaan valaistusluokan mukaisesti. Alueen yhtenäistävä valaistuskalusteiden väri valitaan Lahdessa ennestään käytössä olevista kalusteväreistä. Sivu 12 / 19

4.1 Kadut Lahden- ja Hollolankadun (Rauhankadun ja Svinhufvudinkadun väliselle) osuudelle asennetaan yhtenäinen vaijerivalaistus. Valaisin tyyppinä esim. AE Austria Contour-valaisin. Hollolankadun osuudelta voidaan hyödyntää sinne asennettuja Oculus-valaisimia varaosina kaupungin muussa katuvalaistuksessa. Muille suunnittelualueen kaduille Paasikiven-, Kyösti Kallion-, Kartanon-, Kariniemenkatu ja Jalkarannantie - esitetään yhtenäistä valaisinmallia. Ståhlberginkadun uusittua valaista voidaan hyödyntää siirrettynä muualla. Valaisintyyppinä niin kaupunkikuvallisesti kuin valoteknisesti toimivat Siteco SQ sarjan katuvalaisimet. Ohessa kuva katuvalaisimeksi alueelle soveltuvasta Sitecon SQ 100 valaisintyyppi. Valaisimen tasolasisella mallilla saadaan toteutettua rauhallinen ja häikäisemätön valaistus. Kuvasta poiketen valaisin asennetaan varteen. Yhteenveto katuvalaistuksen tavoitteet / vaatimukset. Valo laji Katu Val lka Asennuskork Asennustapa Värilämpötila Uudelleen rakentuva-alue Lahdenkatu AL2 / K3 Hollolankatu AL2 / K3 Kartanonkatu AL4a / K4 10 m Vaijeri MM <4000 K 10 m Vaijeri MM <4000 K 8 m K2 / R2 MM <4000 K Kyösti Kallion katu AL4a / K4 8 m R2 MM <4000 K Kariniemenkatu AL4b / K4 Pellonkulmankuja AL4b / K4 8 m R1 MM <4000 K 8 m R1* MM <4000 K Sivu 13 / 19

Saneerausta vaativat kadut, joilla on ollut elohopealamppuvalaistus, joka uusitaan kaupunkikuvallisesti samanlaisin valaisimin kuin Kartanon- ja Kyösti Kallionkaduille tulevat. Paasikivenkatu AL4a / 8 m R1 ST > 2000 K K4 Svinhufvudinkatu AL4a / 8 m R1 ST > 2000 K K4 Raittivalaistus uusitaan ns. KVL-raittivalaisimin Sireenikuja K4 5 m R1 LED < 4000 K Suhteellisen uusi ST-lamppuinen valaistus, jonka valaistusta uusitaan, niin, että saadaan kaupunkikuvallisesti yhtenäinen alue. Sinne asennetut valaisimet hyödynnetään kaupungin katuvalaistuksessa. Ståhlberginkatu AL4a / 8 m R1 ST > 2000 K K4 Uusittava katuvalaistus Jalkarannantie AL4a / K4 8 m R1 ST > 2000 K Taulukon merkinnät asennustavan osalta: Vaijeri, valaisimet ripustetaan vaijerilla ajoradan päälle keskelle. K2 kaksi (2) valaisinta asennetaan keskikaistalle ns. T-varrella R2 kaksirivinen reunasijoitus, jolloin valaisimet asennetaan vastakkain kadun vastakkaisille puolille R1 yksirivinen reunasijoitus R1* yksirivinen reunasijoitus, valaisimet asennetaan pylvään päähän 4.2 Aukiot Paasikiven aukion valaistus toteutetaan korkeampana pylväsvalaistuksena, siten että pylväisiin sisällytetään myös sähköpistokkeet pienien tapahtumien sähkötarpeisiin. 8-10m:n valaisinten asennuskorkeudella saadaan väljyyttä aukiolle. Valaisin pylväitä tarvitaan 6 kpl, joten aukiolle saadaan väljyyden ja avaruuden tuntu. Pylväissä valaisimina ovat useamman mutta pienitehoisen valonheittimen ryhmät. Heittimien valonjako on symmetrinen mutta rajattu. Niillä valo saadaan suunnattua alueelle niin, että pylvään juurella valaistustaso ei nouse liika suureksi. Kekkosen aukiolla ja Linja-autoaseman pysäköinti- alueella sovelletaan samaa valaistustapaa. Sivu 14 / 19 Kaava-alueen puistoakselin VE1 valaistuksessa vaijerivalaistuksella saavutetaan tavoitteena olevat mahdollisimman avoimet näkymät Vesijärvelle. LEDien pohjalta saadaan

aikaiseksi pieniä ja keveitä valaisimia. Valaisimet asennetaan kulkuväylää mukaillen vaijeriin, jota kannattaa harvaan asennettavat, 50-80 m:n asennusväli, poikittaiset vaijerit. Nämä vaijerit asennetaan huomioiden puistoakselin polveilu, siten että pitkittäisvaijerit saavat kiinnepisteet taitekohdissa. Akselin länsireunalla olevan raitin valaistukseen valitaan valaisimet, joilla saadaan kapea nauhamainen raitti valaistua. Itäreunan valaisimet ovat valonjaoltaan leveämpiä ja valaisevat avarampaa tilaa laajemmin. Piirros kaupungille päin mukana Kekkosen aukion valaisin. VE2 Puistoakselin valaistus toteutetaan puistovalaisintyyppisin valaisimin, jolloin valaistustavoitetta voidaan kuvata aukiovalaistuksen omaiseksi. Valaisimien tulee soveltua sekä kapeahkon raitin valaisemisen, että kohdissa joissa raitti avartuu aukiomaisemmaksi valaisemaan aluetta ympäriltään laajemmin. Valaisin sarjassa tulee olla mahdollisuus valita erityyppiset valonjaot. Valaistuksen mittakaava inhimillinen asennuskorkeuden ollessa 4 m. Valaisimet asennetaan suoraan pylvään päähän, jotta ei tule voimakasta raittivaikutelmaa, vaan ilme jää avotilan omaiseksi. Näkymän avoinna säilymisen vuoksi myös valaisimen rakenteen tulee avoin / siro. Poikittaisten yhteyksien valaistukset toteutetaan pylväsvalaisimin siten, että puuriveille jää riittävätila. jolloin katutila jää vapaammaksi ja pelastusreittienkin asettamat vaatimukset saadaan helpommin toteutettua. Ylhäällä 4 6 m:n asennuskorkeuteen soveltuvina valaisinvaihtoehtoina vasemmalla Siteco DL 20 LED mukana myös DL 20 mittapiirros ja oikealla City - Light plus LED. Sivu 15 / 19

Yhteenveto aukioidenvalaistuksen tavoitteet / vaatimukset. Valo laji Aukio Val lka Asennuskork Asennustapa Värilämpötila Paasikivenaukio K2 8 m M2 MM 3000 K Puistoakseli VE1 K2 6 m Vaijeri LED < 3500 K Puistoakseli VE2 K2 4 m R1 LED < 3500 K Kekkosen aukio K3 8 m M1 MM 3000 K L-A aseman pys K3 8 m M1 MM 3000 K Alueen poikittaiset yhteydet Halosen, Risto Rytin, Ahtisaaren, Relanderin ja Koiviston aukiot K3 4 m R1 LED < 3500 K Merkinnät asennustavan osalta: Vaijeri, valaisimet ripustetaan vaijerilla raitin päälle. M2 kaksirivinen pienmasto -asennus; 3-4 valaisimen ryhmä yhdessä pylväässä, pylväissä sähköpistoke mahdollisuus. M1 yksirivinen pienmasto -asennus; 3-4 valaisimen ryhmä yhdessä pylväässä ei s-pistokkeita R1 yksirivinen reunasijoitus. 4.3 Puisto Fellmaninpuiston valaisimeksi pääyhteyksille valitaan muotoilultaan samantyyppinen valaisin kuin nykyinen poistettava valaisin on. Valaistus mitoitetaan puistokäytävien mukaan. Puiston käytävillä valaistuluokkana on K4, mutta valaisinvalinnalla ja sijoittelulla varmistetaan hyvä puiston ja istutusten esille tulo. Leikkipaikalla valaistuluokka on K3. Käytävä osuuksilla valaistuksessa käytetään valaisimen epäsymmetristä valonjakoa. Istutusryhmien ja aukiokohtien alueilla symmetrisellä valonjaolla saadaan valo laajemmalle. Valaistuksen ohjauksessa pyritään hyödyntämään esim. läsnäolotunnistimia. Valaistusteho pidetään alhaisempana, noin 30 % mitoitustasosta ja nostetaan valaistustasoa, kun alueella on kulkijoita. Valaistustason säätäminen ohjaaminen on mahdollista ja kannattavaa, kun siirrytään LED valaistukseen. Puistojen käytäväverkosto priorisoidaan niin, että tärkeimpien yhteyksien valaistustaso määritettään suuremmaksi ja kartoitetaan tarkemmin mitkä raitit jätetään valaisematta. Valaistaviksi yhteyksiksi tulee yksi Paasikiven aukiolta kouluille sekä yksi poikittainen yhteys Paasikiven kadulta Vesijärven suuntaan. Lisäksi valaistaan leikkipaikka ja yhteys sinne. Siteco City Light valaisimessa on kaksi erilaista (symmetrinen ja epäsymmetrinen) valonjakoa, ne mahdollistavat yhtenäisen ilmeen puiston käytävien ja alueiden valaistuksessa, vaikka valaistustarpeet ovat erikohdin erilaisia. Sivu 16 / 19

Valolajit, jotka esitetään tässä suunnitelmassa tuleviin valaistusratkaisuihin. 4.4 Erityisvalaistuksen kohteet Korostusvalaistuksessa valon suhteellisuus tulee esiin. Korostettavien kohteiden oman ilmeen ja luonteen mukaisen valaistusilmeen lisäksi tulee valaistustasoja verrata ympäristön valoisuuteen. Ei ole tarkoituksen mukaista, että valaistuksen tasapainoa järkytetään ylilyönneillä. Niiden seurauksena on usein vain eräänlainen valonmäärän kilpajuoksu. Museon julkisivua aukion reunalla on hyvä hyödyntää eräänä dynaamisen valaistuskohteena esim. viestien olevien näyttelyiden ja tapahtumien aiheita ja teemoja. Linja-autoaseman torni ja sen kellot ovat ilmentäneet aluetta, jo useita vuosia. Torni valaistaan rakennuksen arvo huomioiden ja korostaen. Kattotasanteelle suhteellisen lähelle asennettavilla kapeakeilaisilla valonheittimillä korostetaan tornin pystyrakennetta ja sen pinnan struktuuria. Sivu 17 / 19

Paasikiven aukion tammi valaistaan siten, että sitä katsellaan kaikilta suunnilta. Runkoon suunnataan lämminsävyisempää valoa kuin lehvästöön ja oksille joille talvipäivinä saadaan lumipeitteitä, jota kylmempi valo tehokkaammin korostaa. Aukion yhtenä vesiaiheen elementtinä on valaistus, joka tehostaa pimeänä aikana aiheen muodon. Valolla korostetaan myös aiheen väriä. Nauhamainen valaisin sijoitetaan altaan reunan alle niin, että nauha itsessään ei jää esiin. Puistoakselin muurista korostetaan osa valolla. Korostettava kohde on Risto Rytin aukion ja puistoakselin risteyskohdassa. Olympiaportin on alueen historian merkittävä kohde ja sen julkisivu portin kulkuaukko valaistaan. Valaistus tehdään ns. valopesuna mahdollisimman tasaisena valopintana. Pikkuvesijärven vesisuihkut ja sen valo-ohjelmat ovat tunnettu osa jo rakennettua erikoisvalaistusta alueella. Felmannin puistossa olevat Punavankien- muistomerkki ja Ylös kirkkauteen patsaat valaistaan perinteisiä patsaita ja muistomerkkejä kunnioittavalla tavalla. Valon lähteinä ovat hyvän värintoiston MM-lamput. Punavankien muistomerkin päävalaistus- ja katselusuunta on edestä. Valaisimien sijoittamisessa tulee tarkastella, ettei tahattomia varjoja esiinny. Muistomerkin ulottuvuuksia korostamaan asennetaan pienempi tehoinen ns. taustavalo, joka tasaa myös jyrkkiä varjoja. Voimakkaatkin varjot auringonvalossa ovat luonnolliset, mutta keinovalolla niiden luominen ei ole aina onnistunut tehokeino. Ylöskirkkautee n patsaan nousua korostaen valaisimet sijoitetaan patsaasta alas etuviistoon. Varjojen lieventämiseksi asennetaan ylhäältä tuleva pienempi tehoinen valo. Pikkuvesijärven saaren valaistus päivitetään ja suuntaukset tarkistetaan. Sivu 18 / 19

Korostus valaisimet joutuvat usein ilkivallalle alttiiksi. Valaisimien suoranainen särkeminen ja varastaminen on yleistynyt kohtuuttomasti. Lisäksi usein varsinkin valonheittimiä käännellään ja uudelleen suuntaillaan, jolloin valaistuskohteiden lopputulokset muuttuvat jopa irvikuviksi. Nämä asettavat yhä suuremmat vaatimukset tuotteiden ja niiden asennusten kestävyydelle. Useissa kohteissa ilkivaltaa ja sen aiheuttamia kustannuksia on saatu vähennettyä asentamalla valaisimet teräksisen suojarakenteen sisään. Suojarakenteen väri valitaan kohteen ja sen ympäristön mukaan. Sivu 19 / 19