Valaistussuunnittelijan käsikirja

Valaistussuunnittelijan käsikirja Asennus- ja vianhakuohjeita 498 Direktiivi 2002/91/EY 528 531 Direktiivi ympäristölle vaarallisista aineista 526 527 Elektroniset liitäntälaitteet 486 488 EU-direktiivi 525 Häikäisysuojat ja heijastimet 483 LED Tekniikka 491 492 Materiaalien ominaisuudet 494 497 Numerohakemisto 532 Sisustusvalaisimien luminanssiluokat 485 Symbolien selitys 499 Sähkösuunnittelu 489 Sähkösuunnittelu Tuoteturvallisuus 493 Valaistussuunnittelu EN 12464-1 464 470 Valaistussuunnittelu Suureet, yksiköt ja niiden merkitys 460 463 Valaistussuunnittelu Valo ja hyvinvointi 480 Valaistussuunnittelu Valaistuksen ergonomisen laadun arvioiminen 476 479 Valaistussuunnittelu Valaistuslaskenta ja suunnitteluvinkkejä 471 474 Valaistussuunnittelu Valaistustavan 475 vaikutus Valaistussuunnittelu VBE- ja AQ-indeksi 481 Valonlähteiden tehot ja virrat 490 Valonsäätö 1 10 V 512 513 Valonsäätö DALI 502 505 Valonsäätö DSI 506 507 Valonsäätö e-sense 514 522 Valonsäätö LED-lamppujen valonohjaus/rgb-ohjaus 524 Valonsäätö Mahdollisuudet 500 Valonsäätö Mikroaaltosensorit 523 Valonsäätö Ohjausperiaatteiden vertailua 501 Valonsäätö SwitchDim, TouchDIM 508 511 Valontuotto kylmässä 482 Asennus- ja vianhakuohjeita s. 498 Direktiivi 2002/91/EY s. 528 531 Direktiivi ympäristölle vaarallisista aineista s. 526 527 Elektroniset liitäntälaitteet s. 486 488 EU-direktiivi s. 525 LED Tekniikka s. 491 492 Materiaalien ominaisuudet s. 494 497 Numerohakemisto s. 532 Sisustusvalaisimien luminanssiluokat s. 485 Symbolien selitys s. 499 Sähkösuunnittelu Tuoteturvallisuus s. 493 Valaistussuunnittelu EN 12464-1 s. 464 470 Suureet, yksiköt ja niiden merkitys s. 460 463 Valo ja hyvinvointi s. 480 Valaistuksen ergonomisen laadun arvioiminen s. 476 479 Valaistussuunnittelu VBE- ja AQ-indeksi s. 481 Valonsäätö e-sense s. 500 524 s. 514 522 Valontuotto kylmässä s. 482 ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet Häikäisysuojat ja heijastimet s. 483 Sähkösuunnittelu s. 489 Valaistuslaskenta ja suunnitteluvinkkejä s. 471 474 suunnittelu turvavalaistus tarvikkeet 459

Valaistussuunnittelu Suureet, yksiköt ja niiden merkitys Valaistusvoimakkuus E Käyttö Kuvaa valaistusjärjestelmän suorituskykyä eli kuinka paljon valoa saadaan tilaan määrätylle pinnalle. Valaistusvoimakkuus ei ole nähtävissä oleva suure, vaan vasta valon heijastuminen pinnoilta tekee valon näkyväksi. Valovirta Ø Käyttö Valovirtaa käytetään valonlähteiden valontuoton ilmaisemiseen. Lamppuvalmistajat ilmoittavat tuoteluetteloissaan lamppujensa valovirtaarvot ja niitä käytetään lähtötietona valaistuslaskennassa. Yksikkö ja suuruusluokka Valaistusvoimakkuuden yksikkö on luksi [lx]. Sisävalaistuksessa käytettävät valaistusvoimakkuudet vaihtelevat yleisimmin välillä 100 1000 lx. Ulkovalaistuksen valaistusvoimakkuustaso on yöaikaan suuruusluokkaa 1 15 lx ja päivällä suora auringonpaiste tuottaa jopa 100 000 lx valaistusvoimakkuuden. Riippuvuus eri tekijöistä Valaistusvoimakkuus riippuu suoraan pinnalle tulevasta valovirrasta ja kääntäen valaistavan pinnan alasta. Tästä riippuvuudesta seuraa käänteinen neliölaki, jonka mukaan etäisyyden kaksinkertaistaminen pudottaa valaistusvoimakkuuden neljänteen osaan. Jos valaistavaa kohdetta käännetään tai kohteen etäisyyttä valonlähteestä muutetaan, kohteen valaistusvoimakkuus muuttuu. Yksikkö ja suuruusluokka Valovirran yksikkö on lumen [lm]. Yksikön edessä käytetään yleisesti etuliitettä kilo [k], joka tarkoittaa kerrointa 1000. Suuruusluokka sisävalaistuksessa käytettävillä lampputyypeillä 400 12000 lm ja ulkovalaistuksessa vastaavasti 2 47 klm. Riippuvuus eri tekijöistä Useilla lampputyypeillä valovirta riippuu voimakkaasti ympäristön lämpötilasta. Valovirta voi riippua myös lampun polttoasennosta, kuten pienloistelampuilla. Nimellisvalovirta tarkoittaa valonlähteen valovirtaa mitattuna standardin mukaisessa 25 C lämpötilassa. Valonlähteiden valovirran ja tilan lattiapinta-alan avulla on mahdollista laskea tilan kekimääräinen valaistusvoimakkuus. Tämän hyötysuhdemenetelmän perusyhtälö on E m = k η N ØL/A. Valovoima I Käyttö Valovoima kertoo sen, kuinka paljon valoa lähtee valonlähteestä määrättyyn suuntaan eli sen avulla käytännössä ilmaistaan valaisimien ja kohdelamppujen valonjako-ominaisuudet. Valovoima ilmoitetaan tavallisesti ns. valonjakokäyrän avulla. Siinä valaisimen (tai valonlähteen) valovoima on ilmoitettu yleensä polaari- eli napakoordinaatistossa yhdessä tai useammassa pystyakselin suuntaisessa tasossa. Luminanssi L Käyttö Luminanssi ilmaisee kohdekappaleen pinnan valotiheyden eli pintakirkkauden. Näin ollen luminanssi on valaistustekniikan ainoa suoranaisesti nähtävissä oleva suure. Mitä suurempi pinnan (esim. lampun, valaisimen, työkohteen) luminanssi on, sitä kirkkaammalta pinta näyttää. Luminanssia käytetään näköympäristön ominaisuuksien ja näyttöpäätetyötilojen valaisimien valoaukon kirkkauden määrittämisessä. Yksikkö ja suuruusluokka Valovoiman yksikkö on kandela [cd]. Polkupyörän polttimon valovoima ilman heijastinta on suuruusluokkaa 1 cd, heijastimella se on n. 250 cd ja 50W/10 kylmäsädelampun valovoima on kohtisuoraan eteenpäin 12500 cd. Valaisimen valonjako ilmoitetaan tavallisesti normalisoituna muodossa cd/klm (kandeloita tuhatta lumenta kohti). Näin voidaan samaa valonjakokäyrää käyttää valovirraltaan erilaisille, mutta valokappaleeltaan samanmuotoisille lampuille (esim. eritehoiset hehkulamput tai eri tehosarjaa olevat loistelamput). Riippuvuus eri tekijöistä Asennusgeometrian, valovoiman ja valaistusvoimakkuuden välinen yhteys tunnetaan nimellä neliö- ja kosinilaki: valaistusvoimakkuus on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön ja suoraan verrannollinen valon tulokulman kosiniin: E = I γ cos γ / d 2. Yksikkö ja suuruusluokka Luminanssin yksikkö on kandelaa neliömetrille [cd/m 2 ]. Yöllä valaistun kadun pinnan luminanssi on suuruusluokkaa 2 cd/m 2, taivaankannen luminanssi 8000 cd/m 2 ja 36W loistelampun pinta noin 10000 cd/m 2. Riippuvuus eri tekijöistä Pinnan luminanssi riippuu pinnan valovoimasta ja sen projektiopinta-alasta tarkastelusuuntaan. Hajaheijastavien (matta) pintojen luminanssi syntyy pinnalla vallitsevan valaistusvoimakkuuden ja pinnan heijastussuhteen (värityksen) yhteisvaikutuksena. Jos hajaheijastavan pinnan valaistusvoimakkuus on E ja pinnan heijastumissuhde ρ, saadaan luminanssi laskettua seuraavasti: L = ρ E/π. 460

Valaistussuunnittelu Suureet, yksiköt ja niiden merkitys Kontrasti Jotta näköaistimus ei jäisi pelkästään valoisuusaistimukseksi, on näkökentässä oltava luminanssi- tai värieroja. Luminanssikontrasti K on edellä mainituista tärkeämpi kohteen näkyvyyttä arvioitaessa. Se saadaan laskettua kohteen ja taustan luminanssien avulla seuraavasti: K = (L tausta - L kohde )/L tausta Häikäisy Häikäisyä syntyy, kun näkökentän luminanssijakauma tai -taso on sopimaton tai muuttuu liian nopeasti. Häikäisy voi olla suoraa häikäisyä tai epäsuoraa heijastushäikäisyä. Häikäisy jaetaan tavallisesti kiusahäikäisyyn (UGR-menetelmä) ja estohäikäisyyn (TI/ GR-menetelmä). Kiiltokuvastuminen Kiiltokuvastumisessa valo heijastuu näkökohteesta heikentäen merkkien ja taustan välistä kontrastia aiheuttamatta häikäisyä. Heijastussuhde ρ Ilmoittaa prosentteina sen, kuinka suuri osa pinnalle kohdistuvasta valovirrasta heijastuu pinnalta takaisin. Tasaisuus Määrätyltä pinnalta laskettu valaistusvoimakkuuden (tai luminanssin) minimiarvon suhde keskiarvoon (joskus myös minimi/maksimi). Valaistushyötysuhde Kertoo, kuinka suuri osa valaisimen lamppujen valovirrasta päätyy suoraan tai heijastusten kautta tilan työtasolle. Se riippuu tilan mittasuhteista (tätä kuvataan huoneindeksillä) ja pintojen heijastussuhteista. Valaistushyötysuhde löytyy valaisinkohtaisista NB-taulukoista. Valaisimen käyttöhyötysuhde Valaistuslaskennassa käytettävä valaisimen hyötysuhde, jota käytetään yhdessä valonlähteen nimellisvalovirran kanssa. Käyttöhyötysuhde ottaa huomioon ympäristön lämpöolot sekä virranrajoittimen valovirtasuhteen (BLF). Koska sekä valaisin että lamppu mitataan 25 C ympäristön lämpötilassa, voi käyttöhyötysuhde ylittää 100 %. Virranrajoittimen valovirtasuhde Tarkoittaa tuotantovirranrajoittimella mitatun vertailulampun valovirran suhdetta saman lampun valovirtaan mitattuna vertailukuristimella (BLF = Ballast Lumen Factor). Mitataan standardin mukaisessa 25 C ympäristön lämpötilassa. Yhtälöiden symbolien selitykset: Em = tilan keskimääräinen valaistusvoimakkuus [lx]. ØL = valaisimen lamppujen yhteenlaskettu valovirta [lm]. Iγ = valaisimen valovoima tarkastelusuuntaan γ. γ = valon tulokulma suhteessa pinnan normaaliin (vaakapintaa valaistaessa valon tulokulma suhteessa luotilinjaan). d = valaisimen etäisyys valaistavasta pisteestä [m]. ρ = heijastuskerroin (0...1). k = alenemakerroin (0...1). η = valaistushyötysuhde. N = valaisinmäärä [kpl]. A = tilan lattiapinta-ala [m 2 ]. turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet suunnittelu tarvikkeet 461

Valaistussuunnittelu Suureet, yksiköt ja niiden merkitys Valonjakokäyrä Valaisimen valonjako mitataan useissa tasoissa valaisimen ympäri. Ensimmäinen mittaustaso (C=0 ) on se taso, joka on kohtisuoraan lamppujen pituussuntaa vastaan ja epäsymmetrisillä valaisimilla valovoiman maksimi suuntautuu tähän suuntaan. Valonjakokäyrä Valonjakokäyrä Valonjakokäyrä on napa- eli polaarikoordinaatistoon piirretty kuvaaja, joka ilmoittaa valaisimen valovoiman eri suuntiin tarkastelukulman funktiona yhdessä tai kahdessa tasossa. Ehjällä viivalla kuvataan valonlähteen pituusakseliin nähden poikittaista tasoa ja katkoviivalla pituusakselin suuntaista tasoa. Valonjakokäyrien arvot on skaalattu valonlähteen 1000 lm kohti (cd/1000 lm, cd/klm). Siksi valonjakokäyrässä olevat lukuarvot voivat olla aivan eri tehoisilla valaisimilla yhtä suuret. Isoluksikuvaaja (tasa-arvokuvaaja) Kuvaaja ilmoittaa käyrillä (tai harmaasävyillä) rajattuna alueen, jonka sisällä vaakatason valaistusvoimakkuus ylittää käyrälle merkityn valaistusvoimakkuusarvon (lx). Valaisimen ja kalusteiden sijainti on tavallisesti merkitty kuvaajaan. Vaihtoehtoisesti isoluksikuvaaja voidaan esittää myös 3D-muodossa pintakuvaajana, joka sopii parhaiten valaistuksen tasaisuuden havainnollistamiseen. Tilan pohjapiirrokseen voidaan tulostaa myös suoraan laskentapisteiden valaistusvoimakkuusarvot, jolloin on kyseessä taulukkomuotoinen tuloste. DIALux-ohjelmasta saadaan tulokset haluttaessa kaikissa edellä mainituissa muodoissa. Valonjakokäyrä 1. C-tasojen kulmat: 0 C X < 360 2. Gamma-kulmat: 0 γ < 180 Symmetrinen valonjako Epäsymmetrinen valonjako 28 W T5-loistelamppu (2600 lm) antaa Valovoiman maksimi kulmaan 25 suoraan alas n. 975 cd. on 28 W T5-loistelampulla n. 1500 cd. Isoluksikuvaaja (tasa-arvokuvaaja) 12 m 10 m 700 lx 650 700 lx 600 650 lx 550 600 lx 500 550 lx 500 lx wall zone 462

Valaistussuunnittelu Suureet, yksiköt ja niiden merkitys Suure/Käsite Symboli Yksikkö Kaava Selitys Valovoima Ι kandela (cd) I=Φ/ω Valovoima kuvaa valonlähteestä tiettyyn suuntaan säteilevän valon voimakkuutta. Määritelmä: valovirta/avaruuskulma (ω) Valaistusvoimakkuus Luminanssi (valotiheys/pintakirkkaus) E (lx) Luksi (lm/m²) Valovirta Φ lumen (lm) Suunnittelulumen (Design lumen / laskentalumen) Valaistushyötysuhde (Light Output Ratio LOR) Valaisimen käyttöhyötysuhde Virranrajoittimen valovirtasuhde Värilämpötila kelvin (K) L (cd/m²) L=I/A (L=I/Acosα) Φ=I/ω Valaistusvoimakkuus ilmoittaa tietylle pinnalle osuvan valovirran määrän. Määritelmä: valovirta/ pinta-alayksikkö (m²). Luminanssia kutsutaan myös valotiheydeksi. Mitä suurempi pinnan (esim. lampun, valaisimen, työkohteen) luminanssi on, sitä kirkkaammalta pinta näyttää. Valovirta ilmoittaa valonlähteen tuottaman kokonaisvalomäärän, ja se tarkoittaa sitä osaa valonlähteen tuottamasta säteilyvirrasta, jolla on kyky tuottaa silmässä valoaistimus. (V λ -käyrä CIE:n mukaan). Φ B lumen Tarkoittaa valovirtaa, jonka valonlähde tuottaa ympäristön lämpötilan ollessa 25 C. Toisinaan valovirta poikkeaa valonlähteen maksimivalovirrasta (esimerkiksi T5-loistelampuissa). η A η B Kertoo kuinka suuri osa valaisimen valonlähteiden tuottamasta valovirrasta päätyy suoraan tai heijastusten kautta työtasolle. Valaistushyötysuhde määritellään tietyissä olosuhteissa valonlähteistä saatavan valovirran ja samojen valonlähteiden samoissa olosuhteissa valaisimessa tuottaman valovirran suhteena. Valaistuslaskennassa käytettävä valaisimen hyötysuhde, jota käytetään yhdessä valonlähteen nimellisvalovirran kanssa. Käyttöhyötysuhde ottaa huomioon virranrajoittimen valovirtasuhteen (BLF): koska sekä valaisin että lamppu mitataan 25 C ympäristön lämpötilassa, käyttöhyötysuhde voi ylittää 100 %, η B =η mittaus x BLF. BLF Tarkoittaa tuotantovirranrajoittimella mitatun vertailulampun valovirran suhdetta saman lampun valovirtaan vertailukuristimella mitattuna ympäristön lämpötilan ollessa 25 C. CIE 17.4 Värilämpötila kuvaa valonlähteen värivaikutelmaa, ja tavallisesti lämpimäksi sävyksi koetaan K<4000 ja kylmäksi K>4000 K. Värilämpötila ilmoitetaan absoluuttisesta nollapisteestä lähtevällä Kelvin-asteikolla, jonka määritelmä on K= 273,17 o C / 0 o C=+273,17 K. Värintoistoindeksi Ra R a -indeksi CIE 17.4 Mittaa valonlähteen kykyä toistaa tiettyjä testivärejä suhteessa annettuun vertailuvalonlähteeseen määrätyssä värilämpötilassa. Asteikkona käytetään R a -indeksiä, joka voi CIE:n mukaan olla enintään 100 ja jonka tulee olla työtiloissa vähintään 80. Valotehokkuus valonlähde H (lm/w) η=φ/p Valonlähteen valotehokkuus tarkoittaa valonlähteen säteilemän valovirran suhdetta valonlähteen kuluttamaan sähkötehoon. Valotehokkuuden voidaan sanoa mittaavan valonlähteen hyötysuhdetta. Valotehokkuus järjestelmä (valonlähde + liitäntälaite) H (lm/w) η=φ/p Järjestelmän valotehokkuus tarkoittaa valonlähteen säteilemän valovirran suhdetta valonlähteen kuluttamaan sähkötehoon liitäntälaitteen aiheuttamat häviöt mukaan lukien. Häikäisy CIE- 31, 112, 117 Tasaisuus valaistusvoimakkuus luminanssi E min /E ka L min /L ka Epämiellyttävä tai näkemistä heikentävä olosuhde, joka johtuu luminanssijakauman tai -tason sopimattomuudesta tai voimakkaista kontrasteista. Häikäisy jaetaan tavallisesti kiusahäikäisyyn (UGR/NB) ja estohäikäisyyn (TI/GR). Määrätyltä pinnalta laskettu valaistusvoimakkuuden (tai luminanssin) minimiarvon suhde keskiarvoon, ellei muuta ilmoiteta. Valaisimen luminanssi Valaisimen valaisevien osien keskiluminanssin tulee olla mitattu ja/tai laskettu C-tasossa 15 välein, alkaen 0 :eesta ja γ-kulmien elevaation ollessa 65, 75 ja 85. Rakenteellinen häikäisysuojakulma Optinen häikäisysuojakulma; Valaisimen Cut-off-kulma Valaisimen vaakatasosta lähtien siihen rajaan laskettu kulma, josta paljas lamppu tai suuriluminanssinen pinta alkaa näkyä. Kulma nadiirista ylöspäin lasketun pystysuoran akselin ja ensimmäisen tarkastelusuunnan välillä, josta valonlähteet ja suuriluminanssiset pinnat eivät ole näkyvissä. ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet Avaruuskulma ω steradiaani (sr) ω=a/r² Valonsäteen tekemän kartion pallomaisen pohjan pinta-ala A suhteessa pallon säteen neliöön. Keskimääräinen polttoikä valonlähteet Huoltopolttoikä valonlähteet Hyötypolttoikä valonlähteet tuntia (h) Ilmoittaa valonlähteen polttotuntimäärän, jolloin puolet tutkittavasta suuresta lamppujoukosta on sammunut. (Hehku-, halogeeni- ja loistelamput). tuntia (h) Huoltopolttoikä ilmoittaa polttotuntimäärän, jolloin valonlähteiden kokonaisvalovirrasta on tavallisesti jäljellä enää 80 % johtuen lamppujen loppuunpalamisesta ja valovirran alenemasta. tuntia (h) Hyötypolttoikä ilmoittaa polttotuntimäärän, jolloin valaistusasennuksen kokonaisvalovirrasta on jäljellä enää 70 % johtuen lamppujen loppuunpalamisesta ja valovirran alenemasta. turvavalaistus Suureiden, yksiköiden ja käsitteiden standardisoidut määritelmät ja tarkemmat selitykset, ks. SFS EN 12 665 Valaistusvaatimuksia tarkentavat perustermit ja kriteerit (EN 12 665 Basic terms and criteria for specifying lighting requirements). tarvikkeet suunnittelu 463

Valaistussuunnittelu Valaistusvaatimukset ja EN 12464-1 Yhteiseurooppalaiset valaistussuositukset EN 12464-1 Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työpaikalla tulee olla työn edellyttämä ja työntekijöiden edellytysten mukainen sopiva ja riittävän tehokas valaistus. Erityyppisten työtehtävien edellyttämät valaistusvaatimukset on koottu yhteiseurooppalaiseen Standardiin EN 12464-1 Lighting of indoor Work Places. Koska valaistuksen riittävyyteen liittyvät vaatimukset on kirjattu lakiin, on standardi EN 12464-1 käytännössä velvoittava. Osa standardin yksityiskohdista on jätetty avoimeksi ja kansallisella tasolla sovittavaksi. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi työskentelyalueen mitat ja työskentelyalueen välittömän lähiympäristön koko. Täydentäviä ohjeita tarvitaan. Ennen niiden valmistumista on suunnittelussa tärkeää sopia sellaisista suunnittelulähtökohdista, joihin standardi ei suoraan ota kantaa. Seuraavilla sivuilla esitellään standardin EN 12464-1 keskeisiä kohtia. Standardin sisällöstä Standardi antaa taulukkomuodossa työskentelyaluetta ja sen välitöntä lähiympäristöä koskevat valaistuksen vähimmäisvaatimukset. Tämä poikkeaa selvästi perinteisestä, enemmän tilakohtaisesta suunnittelukäytännöstä. Vaikka pääosa standardista käsittelee työalueiden valaistusvoimakkuuksia, tulisi valaistusympäristön suunnittelussa hallita myös tilan luminanssijakauma, häikäisyn estäminen, varjonmuodostus, valon värintoisto-ominaisuudet, välkyntä ja päivänvalon käyttö. Taulukko-osassa on annettu tehtäväkohtaisesti valaistusvoimakkuuden vähimmäisarvot, sekä häikäisyindeksi- ja värintoistovaatimukset. Suositeltavat valaistusvoimakkuudet noudattavat vanhojen suositusten mukaisesti alla esitettyä sarjaa. Se perustuu havaintoon, jonka mukaan kerroin 1,5 edustaa pienintä subjektiivisesti havaittavaa eroa valaistusvoimakkuudessa. Sarjan pienin valaistusvoimakkuus 20 lx on valittu siksi, että normaaleissa valaistusolosuhteissa kasvonpiirteet ovat silloin juuri tunnistettavissa. Tiloissa, joissa työskennellään jatkuvasti, ei valaistusvoimakkuus saisi olla alle 200 lx. Standardissa käytettävä valaistusvoimakkuusarvojen porrastus: 20-30-50-75-100-150-200-300-500-750-1000-1500-2000-3000-5000 lx 464

Valaistussuunnittelu EN 12464-1 Työalueen koko Työalue ei yleensä kata koko työpöytää/työtilaa. Erityyppisissä tehtävissä saattaa työalueen koko vaihdella merkittävästi. Esimerkiksi elektroniikkateollisuuden valmistuslinjalla työalue on merkittävästi pienempi kuin autoteollisuuden kokoonpanopisteessä. Toimistotyössä työalue on se osa työpöytää, jossa luetaan papereita, kirjoitetaan ja suoritetaan muita katselua vaativia tehtäviä. Käytännössä tämä tarkoittaa pöydän etuosaa noin 50 cm syvyydeltä. Metalliteollisuudessa työalueen muodostavat kaikki ne kohteet, joissa koneen toimintaa ja työstön onnistumista tarkkaillaan, vaihdetaan työkaluja tai -kappaleita sekä tehdään huoltotöitä. Koska kansallisia ohjeita työalueen mittojen ja muodon määrittämiseen ei toistaiseksi ole olemassa, tulee työalueen mitoista sopia suunnittelijan ja tilaajan kesken. Vaatimukset työalueelle Valaistusta on keskitetty työalueelle siitä asti, kun työpisteitä on valaistu keinovalaistuksella. Alussa valonlähteinä olivat kynttilät, sitten öljyja kaasulamput. Tilakohtainen valaistussuunnittelu yleistyi sähkövalaistuksen myötä, koska työaluekohtainen mitoitus ei ollut käytännössä mahdollista ennen tietokoneiden ja valaistuslaskentaohjelmien aikaa. Työalue on se osa työskentelyalueesta, koneesta tai työympäristöstä, jossa näkötehtäviä suoritetaan. Työalue voi tehtävästä riippuen sijaita vaaka- tai pystypinnalla tai millä tahansa kaltevalla pinnalla. Valon tulee langeta työalueelle niin, että näkökohteessa saavutetaan paras mahdollinen kontrasti. Työalueen valaistusvoimakkuuden keskiarvon ja tasaisuuden tulee olla standardin vaatimusten mukainen. Näin ollen työalueen yksittäisissä pisteissä sallitaan standardin vähimmäisvaatimuksia pienempiä arvoja, kunhan keskiarvo ja tasaisuusvaatimukset täyttyvät. Mikäli työalueen kokoa tai sijaintia ei tunneta, tulee valaistusvaatimusten toteutua tilassa kaikkialla, jonne työalue voidaan ajatella Esimerkki työtilan työalueesta 0,5 m l y =pituus l t =pituus w y =leveys w t =leveys 1. Työalue (l t x w t ) työalueen mitat perustuvat työn asettamiin vaatimuksiin. 2. Välitön lähiympäristö (l y x w y ) suunnittelija määrittelee välittömän lähiympäristön mitat (l t + 2x0,5m) x (w t + 2x0,5m). 3. Muu tila Välittömän lähiympäristön reunalta 0,5m etäisyydelle seinistä. 1 2 3 sijoitettavaksi. Jotta standardin vaatimukset saadaan täytettyä, ei mitoitusta voida tehdä tilan valaistusvoimakkuuden keskiarvoon perustuen, vaan sijoittamalla työalueita eri puolille tilaa ja varmistumalla valaistusvaatimusten toteutumisesta näissä työpisteissä. Energiatehokkaaseen ratkaisuun pääseminen edellyttää sitä, että valaisimen valonjako sopii hyvin tilan asennusgeometriaan. Mahdollisuus poiketa Jokaista suositusarvoa kohti on olemassa vaihtoehtoinen pienempi ja suurempi arvo, joita voidaan tai tulee käyttää olosuhteiden niin salliessa/edellyttäessä. Vaihtoehtoisia arvoja ei ole erikseen taulukoitu, vaan mahdollinen pienempi tai suurempi arvo poimitaan edellä mainitusta lukusarjasta suositusarvon ylä- tai alapuolelta. Ylöspäin tulee poiketa kun: näkötehtävät ovat kriittisiä virheiden korjaus on kallista tarkkuus tai korkea tuottavuus ovat tärkeitä työntekijän näkökyky on tavallista heikompi kohteen kontrasti on heikko kohteen koko on pieni työtehtävää suoritetaan poikkeuksellisen pitkäkestoisesti Alaspäin saa poiketa, kun: näkökohteen koko on suuri sen kontrasti on tavallista parempi työtehtävää suoritetaan poikkeuksellisen lyhytaikaisesti Välitön lähiympäristö Liian suuret valaistuserot työalueen ympärillä aiheuttavat epämiellyttävyyden tunnetta ja stressiä. Luminanssitasaisuutta on ollut vaikea ottaa käytännön suunnittelussa huomioon. Standardissa EN 12464-1 työalueen välittömän lähiympäristön valaistussuositukset annetaan selkeästi valaistusvoimakkuusarvoina. Standardi EN 12464-1 sisältää valaistusvoimakkuusvaatimukset työaluetta ympäröivälle vyöhykkeelle, joka ulottuu vähintään 0,5 m etäisyydelle työalueen reunasta. Valaistusvoimakkuuden tulee olla työalueen välittömässä lähiympäristössä vähintään alla olevan taulukon mukainen, joskin sen tasaisuudelle ei aseteta niin suuria vaatimuksia kuin työalueella. Suunnittelijan tehtävänä on arvioida välittömän lähiympäristön koko ja se voi monissa kohteissa olla suurempi kuin 0,5 m työalueen reunasta. Työalueen valaistusvoimakkuusarvoja ei oteta mukaan laskettaessa välittömän lähiympäristön keskimääräistä valaistusvoimakkuutta ja tasaisuutta. Välittömän lähiympäristön kokoa tulee kasvattaa, kun: työalue on pieni työalueella esiintyy suuria valaistusvoimakkuuksia työ on liikkuvaa Välittömän lähiympäristön valaistusvoimakkuusvaatimukset Valaistusvoimakkuus työalue (E ka ) Valaistusvoimakkuus välitön lähiympäristö (E ka ) > 750 lx 500 lx 500 lx 300 lx 300 lx 200 lx < 200 lx E työalue Tasaisuus (E min /E ka ) > 0,7 Tasaisuus (E min /E ka ) > 0,5 Taulukko määrittelee työalueen välittömän lähiympäristön valaistusvaatimukset suhteessa työalueen valaistusvoimakkuuteen. suunnittelu tarvikkeet turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet 465

Valaistussuunnittelu EN 12464-1 Tilan yleisvalaistus Yleisvalaistuksella käsitetään työalueen välittömän lähiympäristön ulkopuolelle jäävää osaa, joka rajoittuu 0,5 m etäisyydelle seinistä. EN 12464-1 ei suoraan ota kantaa yleisvalaistusvoimakkuuteen. Valaistusvoimakkuuden on kuitenkin oltava vähintään 200 lx alueilla, joissa työskennellään jatkuvasti. Työtilassa valaistusvoimakkuuden minimiarvo ei saisi olla pienempi kuin 1/5 työalueen valaistusvoimakkuuden keskiarvosta. Edelleen hyvä nyrkkisääntö yleisvalaistuksen valaistusvoimakkuuden keskiarvoksi on SVS 9-1986 mukaisesti 1/3 työalueen keskimääräisestä valaistusvoimakkuudesta. Samaa sääntöä tulisi soveltaa myös tilan pystypintojen keskimääräiselle valaistusvoimakkuudelle, mikäli pinnat ovat vaaleita. Tilan yleisvalaistus: minimiarvo 1/5 Em, työalue keskimäärin 1/3 Em, työalue vähintään 200 lx, mikäli alueella oleskellaan jatkuvasti Tasaisuusvaatimukset ovat muuttuneet Valaistusvoimakkuuden tasaisuuden on oltava työalueen sisällä vähintään 0,7. Tämä on yksi suurimpia muutoksia vanhoihin suosituksiin verrattuna. Suomalaisissa valaistussuosituksissa on annettu sama vaatimus 0,7, mutta luvulla on aikaisemmin tarkoitettu eroa parhaiten ja heikoiten valaistun työpisteen välillä. Vanhan suunnitteluperiaatteen mukaisesti avotilan keskellä on saanut valaisimien väliin sijoitetussa työpisteessä olla jopa 30 % pienempi valaistusvoimakkuus verrattuna suoraan valaisimen alla sijaitsevaan työpisteeseen. Nyt vaatimusten tulee toteutua kaikissa työpisteissä niiden sijoituksesta riippumatta. Mikäli työpisteiden sijaintia ei tunneta, tulee valaistusvoimakkuusvaatimusten toteutua kaikkialla, mihin työpiste voidaan käytännössä sijoittaa. Mikäli yleisvalaistuksen valaistusvoimakkuutta ei tilassa voida nostaa, tulee valaistuksen olla paikallistettu ja avotilassa myös siirrettävissä. Häikäisy Näköergonomisen valaistuksen edellytyksenä on, että näkökohteen sijainti ja muoto suhteessa valon tulosuuntaan ei aiheuta kiusatai estohäikäisyä. Häikäisyä esiintyy tilanteissa, joissa näkökentän luminanssitaso tai luminanssijakauma on sopimaton tai muuttuu liian nopeasti. Häikäisyä aiheuttavat sekä valaisimet että päivänvalo joko suoraan näkökentässä tai heijastumalla näkökohteen tai sen lähiympäristön kautta. Iäkkäämmät ihmiset ovat herkempiä häikäisylle kuin nuoremmat. Keinovalaistuksen aiheuttamaa estohäikäisyä voidaan pienentää käyttämällä riittävän hyvin häikäisysuojattuja valaisimia. Valaisimen rakenteelliselle häikäisysuojakulmalle on annettu raja-arvot samaan tapaan kuin aikaisemmissa valaistussuosituksissa. Rakenteellinen häikäisysuojaus on tärkeää erityisesti avoimissa purkaus- ja loistelamppuvalaisimissa. Vaatimusten porrastus on tehty valonlähteen luminanssin mukaan. Kiusahäikäisyä esiintyy silloin, kun valaisimen tai lampun luminanssi on suurempi kuin mihin silmä on sopeutunut. Kiusahäikäisyn määrä riippuu häikäisevän kohteen luminanssista, sen koosta, häikäisevän kohteen taustan luminanssista sekä sen sijainnista näkökentässä. Kiusahäikäisyä voidaan pienentää kasvattamalla tilan pintojen luminanssia. Kiusahäikäisyä arvioidaan uudessa standardissa UGRL-taulukkomenetelmän mukaisesti (CIE:n julkaisu 117/1995). UGR-luku voi käytännössä vaihdella välillä 10 28. Porrastus on kolmen yksikön askelin, joka edustaa pienintä, subjektiivisesti havaittavissa olevaa eroa. Mitä pienempi UGR-luku, sitä pienempi häikäisy. UGR-luku on käytännössä sama kuin tähän saakka käytetty IES-häikäisyindeksi, joten muutos on vain nimellinen. Valaisimen rakenteellisen häikäisysuojauksen vaatimukset Lampun luminanssi [kcd/m²] Pienin rakenteellinen häikäisysuojakulma 20 50 15 50 500 20 500 30 Taulukon vaatimukset eivät kosketa valaisimia, jotka on asennettu normaalia silmän korkeutta alemmaksi tai pelkästään epäsuoraa valoa antavia valaisimia. Kiusahäikäisyä voidaan pienentää: Lisäämällä valaisimien ylävalon määrää/osuutta. Sijoittamalla valaisimet lähemmäs seiniä. Valaisemalla seiniä erillisillä seinänpesijävalaisimilla. Valitsemalla seinäpinnoille vaaleampi värisävy 466

Valaistussuunnittelu EN 12464-1 Näyttöpäätetyöpisteiden valaistus Näyttöpäätetyössä valaistusolosuhteiden tulee olla sovitettu yhteen työskentelyolosuhteiden kanssa. Näyttöpäätetyö sisältää näytön ja käsikirjoitusten lukemista, perinteistä kirjoitustyötä käsin sekä kirjoitustyötä näppäimistöllä. Heijastukset näytöltä ja joissain tilanteissa myös näppäimistöltä heikentävät kontrastia ja vaikeuttavat siten merkkien lukemista. Ongelman välttämiseksi ihminen muuttaa tiedostamattaan asentoaan ja se johtaa yleensä ergonomisesti epätyydyttävään työasentoon ja fyysiseen kuormittumiseen. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että näytön pinnalla valaistusvoimakkuuden ei tulisi ylittää 200 lx. Standardissa EN 12464-1näyttöpäätevalaistuksen vaatimukset perustuvat tilassa käytettävien näyttöjen pinnan heijastusominaisuuksiin standardin ISO 9241-7 mukaisesti. Standardi jakaa näytöt kolmeen luokkaan, joissa kaikissa määritellään valaisimen valoaukon luminanssin raja-arvo yli 65 kulmaan pystylinjasta lukien kaikkiin suuntiin valaisimen ympäri. On syytä huomata, että standardi ISO 9241-7 koskee vain kuvaputkinäyttöjä. Heijastusvaatimusten ja luokituksen osalta vastaava standardi LCD-näytöille on ISO 13406-2. Vaatimukset on koottu alla olevaan taulukkoon. Vaatimukset koskevat tilannetta, jossa näytön kallistus taaksepäin on enintään 15. Standardin raja-arvot koskevat valaisimien lisäksi myös muita näytöltä mahdollisesti heijastuvia pintoja. Näytön tyypistä riippuva määrittely asettaa suunnittelijat aivan uuteen tilanteeseen. Jos tilan käyttäjää ja käytettäviä näyttöjä ei suunnitteluvaiheessa tunneta, joudutaan suunittelemaan varman päälle luokan III mukaan, koska nykyään valmistetaan edelleen myös III-luokan näyttöjä. Raja-arvo 1000 cd/m 2 saattaa tuntua liian väljältä, mutta se on itse asiassa tiukempi kuin lukuarvo antaa ymmärtää. Monet valaisimet, jotka täyttävät pitkittäis- ja poikittaissuuntiin 200 cd/m 2 eivät täytä raja-arvoa 1000 cd/m 2 kaikkiin suuntiin valaisimen ympäri. Valaisimien koon pienenemisen myötä valaisevan pinnan pienentäminen kasvattaa valaisimen luminanssia. Siksi mattapintaisella pienluminanssioptiikalla on vaikeaa täyttää uusia vaatimuksia erityisesti, kun käytetään valovirtasarjan T5-loistelamppuja (24 W, 39 W, 49 W, 54 W tai 80 W). Näyttöpäätetyötilojen valaisimien luminanssivaatimukset CRT-näyttöjen luokitus standardin ISO 9241-7 mukaisesti Valaisimen keskimäärisen luminanssin maksimiarvo cd/m 2 (koskee valaisimia, jotka voivat aiheuttaa heijastuksia näytölle). Negatiivinäyttö (tumma tausta) Positiivinäyttö (vaalea tausta) Näyttöluokka I ja II - suora valaistus Hyvä tai keskimääräinen heijastuksien hallinta 1000 cd/m² 1500 cd/m² Näyttöluokka III - suora valaistus Huono heijastuksien hallinta 200 cd/m² 500 cd/m² Näyttöluokka III - suora/epäsuora valaistus (10 % ylävalo) Huono heijastuksien hallinta 500 cd/m² Luminanssitasaisuus Työskenneltäessä ei koko ajan katsota työkohdetta. Katse vaeltaa tilassa, henkilöissä, ikkunasta ulos ja taas työkohteeseen. Mikäli työkohteessa ja ympäristössä on hyvin erilaiset valoisuudet (luminanssit), joutuvat silmät tekemään työtä sopeutuessaan tilanteesta toiseen. Tunne on sama kuin television katselu täysin pimeässä huoneessa. Silmien rasittuminen ei liene kenellekään vierasta. Työpistettä ympäröivien pintojen luminanssilla on suuri merkitys näkemiselle ja tilavaikutelmalle. Luminanssijakauma näkökentässä määrittelee kokonaan silmän sopeutumistason eli silmän kyvyn sopeutua erilaisiin valaistustilanteisiin. Tasapainossa oleva sopeutumisluminanssi kasvattaa: Tilan visuaalista selkeyttä Silmän kontrastiherkkyyttä (kykyä havaita pieniä kontrastieroja) Silmän motoristen toimintojen tehokkuutta Luminanssit tulisi ilmoittaa seuraavan porrastuksen mukaisesti: 5-10-20-30-50-75-100-150-200-300-500-750-1000-1500-2000-3000-5000. Oheiset välittömän lähiympäristön valaistusvaatimukset perustuvat tuttuihin 10:3:1 luminanssisuhteisiin. Näkökohteen (näyttö, paperi) välittömän lähiympäristön luminanssin (valotiheyden, valoisuuden) tulee olla 1/3 kohteen luminanssista. Vastaavasti muualla näkökentässä luminanssin tulee olla 1/10 kohteen luminanssista. Vaikka ympäristö pitää valaista, ei tausta ja lähiympäristö saa kuitenkaan olla kohdetta valoisampia, koska näkötarkkuus kohteen yksityiskohtien erottamisessa heikkenee. Standardi antaa luminanssisuhteiden suunnitteluun heijastumissuhteita koskevia suosituksia, jotka on esitetty alla olevassa taulukossa. Seuraavia seikkoja tulisi välttää: Liian suuria luminansseja (voivat aiheuttaa häikäisyä) Liian suuria luminanssikontrasteja (voivat rasittaa silmiä, koska silmä joutuu jatkuvasti sopeutumaan) Liian pieniä luminanssikontrasteja (tila näyttää tylsältä) suunnittelu tarvikkeet turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet 467

Valaistussuunnittelu EN 12464-1 Energian käyttö Standardin valaistusvaatimukset tulee täyttää mahdollisimman energiataloudellisella ratkaisulla niin, ettei näkömukavuudesta jouduta tinkimään. Hyvässä suunnitelmassa on otettu huomioon lamppujen energiatehokkuus, valaisimen hyötysuhde, liitäntälaitetekniikka, valaistuksen ohjaus ja päivänvalon käyttö. EU on asettamassa entistä tiukempia vaatimuksia energiankäytölle ja tämä tulee koskemaan myös valaistusta. Rakennusten energiatehokkusdirektiivi 2002/91/EC asettaa vaatimukset mm. rakennusten kokonaisenergiatehokkuuden laskentamenetelmälle, energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset uusille rakennuksille ja korjausrakentamiselle sekä rakennusten energiasertifioinnille. Sisävalaistuksen energiankulutuksen laskentamenetelmä määritellään standardissa EN 15193 "Energy Performance of Buildings Energy Requirements for Lighting". Alenemakerroin Standardin suositusarvot ovat huoltoarvoja ja valaistuslaskennassa tulee käyttää alenemakerrointa, kuten aikaisemmin. Alenemakerroin määritetään EN 12464-1 mukaan valaistussuunnittelijan toimesta. Alenemakertoimen tulee perustua valaistuksen huoltosuunnitelmaan ja valaisinten puhdistusohjeisiin. Suunnittelija saa siis lisää vapautta, mutta myös vastuuta. Edelleen kannattaa pitää mielessä vanhat ohjeelliset arvot, mikäli tarkempaa tietoa ei ole käytettävissä. Ne on koottu valaistuslaskentaosioon. EN 12464-1 sisällyttää huoltoon liittyvät yksityiskohdat saumattomasti osaksi valaistussuunnitelmaa. Suunnittelijan tehtäviä EN 12464-1 mukaisesti: Suunnittelijan tulee valita alenemakerroin ja kirjata ylös ne oletuk-set, joihin valinta perustuu. Näitä ovat lampputyyppi ja sen valovir-ran alenema, tilan likaantumis- ja lämpöolosuhteet sekä valittu huoltoväli. Suunnittelijan tulee valita asennusolosuhteisiin sopivat valaisimet. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi valaisimen puhdistettavuutta ja polttoiän sopivuutta asennuskohteeseen ja puhdistusväliin. Suunnittelijan on tehtävä kattava huoltosuunnitelma, joka sisältää lampunvaihtovälin sekä ohjeet ja aikataulun valaisimien puhdistamista ja tilan siivoamista varten. Päivänvalon hyödyntäminen Päivänvalo oikein hyödynnettynä täyttää kaikki valaistuksen laatuvaatimukset. Valon värilämpötila elää vuoden- ja vuorokaudenajan mukaan. Se tuo miellyttävää vaihtelua myös sisätiloihin. Pohjoismaissa päivänvalon lähes vaakasuora tulosuunta valaisee erityisen hyvin pystypintoja, millä on positiivinen vaikutus näkömukavuuteen. Vaakatason valaistusvoimakkuus laskee nopeasti siirryttäessä ikkunaseinustalta kohti sisätilaa. Automaattisilla valaistuksenohjausjärjestelmillä voidaan ikkunavyöhykkeelle tuleva päivänvalo hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Päivänvalo on sekä näkömukavuus-, viihtyvyys- että energiataloudellisuustekijä. Ikkuna yhdistää sisä- ja ulkotilat toisiinsa. Sillä on keskeinen merkitys viihtyvyydelle, näkymien antautumiselle ja arkkitehtuurille. Välkyntä ja stroboskooppi-ilmiö Perinteisellä kuristimella varustettujen loiste- ja purkauslamppujen valo välkkyy 100 Hz taajuudella. Tutkimusten mukaan havaintokynnyksen alittava välkyntä kuormittaa näköhermostoa ja voi aiheuttaa päänsärkyä. Havaintokynnyksen alittava välkyntä voi myös resonoida välkkyvien tietokonenäyttöjen kanssa ja aiheuttaa havaintokynnyksen ylittävää värinää kuvaruudulla. Stroboskooppi-ilmiö lisää työtapaturman vaaraa teollisuudessa, koska välkkyvä valo saattaa saada pyörivät kappaleet näyttämään pysähtyneiltä tai hitaasti pyöriviltä. Välkyntää ja stroboskooppi-ilmiötä voidaan ehkäistä käyttämällä elektronisia liitäntälaitteita. Värintoistovaatimukset Yleisen värintoistoindeksin tulee olla vähintään 80 (luokka 1B), mikäli tilassa oleskellaan tai työskennellään jatkuvasti. Värintoistoluokan 1B minimivaatimuksesta voidaan yleisvalaistuksessa poiketa esimerkiksi purkauslamppusyväsäteilyvalaisimia käytettäessä. Tällöinkin tulee huolehtia riittävästä värintoistosta vakituisesti miehitetyissä työpisteissä ja turvallisuuskilpien/-merkintöjen läheisyydessä. Valaistussuosituksissa on aiemmin hyväksytty raskaassa teollisuudessa värintoistoluokat 2 (Ra 60 80) ja 3 (Ra 40 60), jopa 4 (Ra 20 40). Standardissa EN 12464-1 värintoistoluokkia 2 4 käytetään vain yleisvalaistuksessa ja tiloissa, joissa ei työskennellä jatkuvasti. Erityistarpeet Standardin vaatimukset koskevat normaalin näkökyvyn omaavia henkilöitä. Mikäli tilassa työskentelevistä henkilöistä merkittävä osa on iäkkäitä tai heikkonäköisiä, tämä tulee ottaa huomioon valaistusta suunniteltaessa. 468

Valaistussuunnittelu Otteita EN 12464-1 taulukoista Tehtäväkohtaiset suositukset Oheiseen taulukkoon on koottu otteita standardin EN 12464-1 mukaisista valaistusvaatimuksista. Standardissa käytetään jäsentelyä teollisuusalan mukaan. EN 12464-1 on vanhoja suosituksia yksityiskohtaisempi erityisesti kouluvalaistuksessa ja sairaalatiloissa. Standardissa ei ole enää omia suosituksia koskien esimerkiksi asuntoja, huoltoasemia, hissejä, kaivoksia, kirkkoja, paloasemia, posteja, pankkeja tai poliisilaitoksia. Näitä tiloja suunniteltaessa tulee käyttää soveltuvin osin muiden vastaavien tilojen suosituksia. Selityksiä -merkinnöille: 4 = värilämpötilan tulee olla vähintään 4000 K. 5 = värilämpötilan tulee olla vähintään 5000 K. 6 = värilämpötilan tulee olla vähintään 6000 K. B = vuodetasolla. C = valaistuksen tulisi olla säädettävä. E = suuret luminanssit potilaan näkökentässä estettävä. F = stroboskooppi-ilmiö estettävä. G = kiinnitettävä huomiota häikäisyyn. H = syväsäteilyvalaisimien värintoisto voi yleisvalaistuksen osalta olla vaadittua alempi. I = valaistussuunnittelun tavoitteena on luoda tilaan sopiva ilmapiiri. L = lasketaan lattiatasolla. M = yöaikaan pienempi valaistusvoimakkuus on hyväksyttävä. N = näyttöpäätevalaistuksen ohjeet otettava huomioon suunnittelussa. P = peilivalaistuksen tulee olla häikäisemätön. R = kiiltokuvastuminen estettävä. S = sisään- ja uloskäyntien yhteydessä tulee olla sopeutumisvyöhyke, joka auttaa silmää sopeutumaan valaistuseroihin tilojen välillä. T = turvavärien tulee näkyä oikein. U = ota huomioon myös EN 12193. V = kiinnitä huomiota pystypintojen valaistukseen. Kulkuväylät ja rakennuksen yleiset sisätilat Tehtävä tai tila E m UGR L R a Liikennealueet (sisätilassa) Liikennealueet ja käytävät (Ra ja UGRL sovitettava yhteen naapuritilojen kanssa) 100 28 40 LS Käytävätilat, joissa ajoneuvoja 150 28 40 L Portaikot, liukuportaat kuljettimet 150 25 40 Ajoluiskat, lastausalueet 150 25 40 Lepohuoneet, saniteettitilat ja ensiapuhuoneet Kahvihuoneet 200 22 80 Lepohuoneet 100 22 80 Kuntoilutilat 300 22 80 Vaate-, pesu-, kylpyh. ja WC:t 200 25 80 Sairashuone 500 19 80 Lääkintähuone 500 19 90 4 Valvomot Talotekniset huoneet kytkentälaitehuoneet 200 25 60 Telex, postitus, puhelinkeskus 500 19 80 Varastot, kylmät varastot Varastotilat 100 25 60 Jatkuvasti miehitetyt varastot 200 25 60 Lähettämö- ja käsittelyalueet 300 25 60 Varastointi- ja hyllystöalueet Käytävät, ei henkilöliikennettä 20-40 Käytävät 150 22 60 Käyttö- ja ohjauspaikat 150 22 60 Opetustilat Tehtävä tai tila E m UGR L R a Lastentarhat, esikoulut Leikki, askartelu, lastenhoito 300 19 80 Oppilaitokset Luokat, opetustilat 300 19 80 C Iltaopetus, aikuiskoulutus 500 19 80 C Luentosalit 500 19 80 C Liitutaulu 500 19 80 R Havaintopöydät 500 19 80 Havaintopöydät luentosalissa 750 19 80 Piirustussalit 500 19 80 Piirustussalit taideoppilaitoks. 750 19 90 5 Tekninen piirustus 750 16 80 Harjoitussalit ja laboratoriot 500 19 80 Käsityöluokat, tekniset työt 500 19 80 Musiikkiluokat 300 19 80 ATK-luokat (valikko-ohjaus) 300 19 80 N Kielilaboratoriot 300 19 80 Valmisteluhuoneet ja työpajat 500 22 80 Sisäänkäyntihallit 200 22 80 Kulkuväylät, käytävät 100 25 80 Portaat 150 25 80 Oppil. yhteis- ja kokoontumist. 200 22 80 Opettajainhuoneet 300 19 80 Kirjaston hyllyjen pystypinta 200 19 80 Kirjaston lukualueet 500 19 80 Opetusvälinevarasto 100 25 80 Voimistelusalit ja uimahallit 300 22 80 U Kouluruokala 200 22 80 Koulukeittiö 500 22 80 Liiketilat Tehtävä tai tila E m UGR L R a Liiketilat Myyntialue* 300 22 80 Kassa-alue ja pakkauspöytä 500 19 80 * Valaistusvoimakkuus ja UGRL tulee valita myymälätyypin mukaisesti. Toimistot Tehtävä tai tila E m UGR L R a Toimistot Arkistointi ja kopionti Kirjoitus, konekirjoitus, 300 19 80 Lukeminen, tietojenkäsittely 500 19 80 N Tekninen piirtäminen 750 16 80 CAD-työasemat 500 19 80 N Kokous- ja neuvottelutilat 500 19 80 C Vastaanottotiski 300 22 80 Arkistot 200 25 80 Julkiset kokoontumistilat Tehtävä tai tila E m UGR L R a Yleiset alueet Eteiset 100 (22) 80 Vaatesäilöt 200 25 80 Odotusaulat 200 22 80 Lipputoimistot 300 22 80 Ravintolat ja hotellit Vastaanottotiski, kassa 300 22 80 Keittiö 500 22 80 S Ravintolasali ja vastaavat tilat - - 80 I Itsepalveluravintola 200 22 80 Tarjoilupöytä 300 22 80 Kokoushuoneet 500 19 80 C Käytävät 100 25 80 M Teatterit, konserttisalit, elokuvateatterit Harjoitus- ja pukeutumistilat 300 22 80 P Messut, näyttelyhallit Yleisvalaistus 300 22 80 Kirjastot Kirjahyllyt 200 19 80 Lukualueet, palvelutiskit 500 19 80 Pysäköintilaitokset Sisään/ulosajorampit (päivä) 300 25 20* L Sisään/ulosajorampit (yö) 75 25 20* L Ajoradat 75 25 20* L Pysäköintialueet 75-20* LV Lipunmyynti 300 19 80 L * Turvavärien havaitsemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kuljetus- ja liikennealueet Tehtävä tai tila E m UGR L R a Lentoasemat Tulo- ja lähtöhallit, matkatavarahallit 200 22 80 H Yhdyskäytävät, liukuportaat, kuljettimet 150 22 80 Lähtöselvitys, neuvonta 500 19 80 N Tulli ja passintarkastus 500 19 80 V Odotustilat 200 22 80 Matkatavaratilat 200 25 80 Turvatarkastusalueet 300 19 80 N Lennonjohtotorni* 500 16 80 CN Huolto- ja korjaushallit 500 22 80 H Moottorien testausalueet 500 22 80 H Mittausalueet lentokonehalleissa 500 22 80 H Rautatiet Katetut laiturialueet ja matkustajatunnelit 50 28 40 Asemahalli 200 28 40 Lippu- ja matkatavaratoimistot sekä palvelutiskit 300 19 80 Odotushuoneet 200 22 80 * Päivänvalon aiheuttamaa häikäisyä on rajoitettava. Heijastukset ja kiillot ikkunoista yöaikaan estettävä. suunnittelu tarvikkeet turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet 469

Valaistussuunnittelu Otteita EN 12464-1 taulukoista Terveydenhoitotilat Tehtävä tai tila E m UGR L R a Yleiskäyttöhuoneet Odotushuoneet 200 22 80 L Käytävät päivällä 200 22 80 L Käytävät yöllä 50 22 80 L Päivähuoneet 200 22 80 L Henkilökunnan huoneet Toimistotilat 500 19 80 Henkilökuntatilat 300 19 80 Vuodeosastot, synnytysosastot Yleisvalaistus 100 19 80 EL Lukuvalaistus 300 19 80 Yksinkertaiset tarkastukset 300 19 80 Tutkimus ja hoitotoimenpiteet 1000 19 90 Yö- ja huomiovalaistus 5-80 Potilas WC:t ja kylpyhuoneet 200 22 80 Tutkimushuoneet (yleis-) Yleisvalaistus 500 19 90 Tutkimus ja hoitotoimenpiteet 1000 19 90 Silmätutkimus Yleisvalaistus 300 19 80 Silmän ulkopuolinen tutkimus 1000-90 Näkö- ja värinäkötarkastus 500 19 90 Korvatutkimus Yleisvalaistus 300 19 80 Korvatutkimus 1000-90 Synnytyshuoneet Yleisvalaistus 300 19 80 Tutkimus ja hoitotoimenpiteet 1000 19 80 Toimenpidehuoneet (yleis-) Dialyysi 500 19 80 C Dermatologia 500 19 90 Endoskopia 300 19 80 Kipsaushuoneet 500 19 80 Lääkekylvyt 300 19 80 Hieronta ja radioterapia 300 19 80 Leikkaussalit Valmistelu ja heräämö 500 19 90 Leikkaussali 1000 19 90 Toimenpidealue 10k-100k Teho-osasto Yleisvalaistus 100 19 90 B Yksinkertaiset tarkastukset 300 19 90 B Tutkimus ja hoitotoimenpiteet 1000 19 90 B Yövalvonta 20 19 90 Hammaslääkärit Yleisvalaistus 500 19 90 G Hoitotuoli (potilas) 1000-90 Toimenpidealue 5000-90 Hampaan valkoisuuden arvionti 5000-90 6 Laboratoriot ja apteekit Yleisvalaistus 500 19 80 Värintarkastus 1000 19 90 6 Sterilointitilat Sterilointi ja desinfektio 300 22 80 Teollisuuden valmistus ja käsityö Tehtävä tai tila E m UGR L R a Maatalous Tavaroiden lastaus, käsittely Laitteiden ja koneiden käsittely 200 25 80 Karjarakennukset 50-40 Sairaseläinkarsinat, vasikointi 200 25 80 Rehunkäsittely, maitohuoneet ja laitteiden puhdistus 200 25 80 Leipomot Valmistelu ja leivonta 300 22 80 Viimeistely, kuorrutus, koristelu 500 22 80 Jalokiviteollisuus Jalokivien työstäminen 1500 16 90 4 Korujen valmistus 1000 16 90 Kellojen valmistus (käsityö) 1500 16 80 Teollisuuden valmistus ja käsityö Tehtävä tai tila E m UGR L R a Kemian-, muovi- ja kumiteollisuus Kauko-ohjatut prosessit 50-20 T Miehitetyt prosessitilat 300 25 80 Tarkkuusmittaus, laboratoriot 500 19 80 Farmaseuttinen tuotanto 500 22 80 Renkaiden valmistus 500 22 80 Värien tarkastus 1000 16 90 4 Leikkaus, viimeistely, tarkastus 750 19 80 Sähköteollisuus Kokoonpano, isot (muuntaja) 300 25 80 H Kokoonpano, keskikoko (keskus) 500 22 80 H Kokoonpano, pieni (puhelin) 750 19 80 Kokoonpano, tarkkuustyö 1000 16 80 Elektroniikkapajat, testaus, säätö 1500 16 80 Elintarvike- ja nautintoaineteollisuus Työpisteet yleensä 200 25 80 Lajittelu, pesu, jauhatus, sekoitus, pakkaus, hedelmien ja vihannesten viipalointi ja lajittelu 300 25 80 Kriittiset alueet ja työpisteet 500 25 80 Lasien ja pullojen tarkastus, tuotevalvonta, koristelu 500 22 80 Laboratoriot 500 19 80 Väritarkastus 1000 16 90 4 Parturit- ja kampaamot Hiusmuotoilu 500 19 90 Pesulat ja kemialliset pesulat Vastaanotto, merkintä, lajittelu 300 25 80 Pesu, kuivapesu, silitys 300 25 80 Tarkastus ja korjaus 750 19 80 Nahka- ja nahkatuotteet Lajittelu 500 22 90 4 Tikkaus, ompelu, kiilloitus, leikkaus 500 22 80 Laaduntarkastus 1000 19 80 Väritarkastus 1000 16 90 4 Kenkien, käsineiden valmistus 500 22 80 Metalliteollisuus ja metallin käsittely Hitsaus 300 25 60 Karkea/keskitarkka koneistus 300 22 60 Tarkka koneistus, hionta 500 19 60 Levyntyöstö (paksuus yli 5 mm) 200 25 60 Levyntyöstö (paksuus alle 5 mm) 300 22 60 Leikkuutyökalujen valmistus 750 19 60 Kokoonpano (isot kappaleet) 200 25 80 H Kokoonpano (hieno) 500 22 80 H Pintakäsittely ja maalaus 750 25 80 Työkalut, hienomekaniikka 1000 19 80 Paperi- ja paperituotteet Kuulamyllyt, sellutehtaat 200 25 80 Paperin ja kartongin valmistus 300 25 80 Taitto, leikkaus, sidonta, liimaus 500 22 80 Kirjapainot Painotyöt, leikkaus, lajittelu 500 19 80 Ladonta, retusointi, litografia 1000 19 80 Moniväripainatuksen väritarkastus 1000 19 90 Teräksen ja kuparin kaiverrus 2000 16 80 Tekstiiliteollisuus Karstaus, pesu, silitys, veto 300 22 80 Kehruu, vyyhteäminen, keriminen 500 22 80 F Kudonta, punonta, neulominen 500 22 80 F Käsinsuunnittelu, kaavojen teko 750 22 90 4 Viimeistely, värjäys 500 22 80 Kuivaushuone 100 28 60 Automaattinen painatus 500 25 80 Nukan poisto, puhdistus 1000 19 80 Väritarkastus, kudoksen tarkastus 1000 16 90 4 Puutyö ja puunkäsittely Sahaus 300 25 60 F Puusepäntyö, liimaus 300 25 80 Kiilloitus, maalaus, tarkkuustyö 750 22 80 Työskentely puuntyöstökoneilla 500 19 80 F Viilun lajittelu, upotus, koristelu 750 22 90 4 Suunnittelun muistilista: 1. Selvitä, mitä työtä tilassa tehdään? Mikä on tyypillisin tehtävä? Mitä töitä tehdään vain harvoin? Miten tehtävät vaihtelevat eri vuorokauden ja vuodenaikoina? Aseta energiankulutukseen ja valaistushuoltoon sekä ympäristönsuojeluun liittyvät tavoittet. 2. Mitä arvoa tilassa on käytettävä (suuri, normaali, pieni)? Valitse valaistustaso yleisimmän tehtävän mukaan, mikäli kriittiset tehtävät eivät edellytä parempaa valaistusta. Ota huomioon myös turvallisuus, viihtyvyys ja valaistusestetiikka. Noudata EN 12464-1 ohjeita poikkeamisesta ylös/alas. Valitse arvo lukusarjan avulla. Selvitä, mitä muita vaatimuksia tilassa on noudatettava. 3. Paikallista työalueet Mikäli nämä tunnetaan, valaistus voidaan mitoittaa tarkasti työalueille. Määritä työalueen koko yhteistyössä tilaajan kanssa. Mikäli työalueiden sijaintia ei tunneta, tulee käyttää siirrettävää valaistusta tai mitoittaa valaistus niin, että vaatimukset toteutuvat kaikissa paikoissa, johon työpiste voidaan sijoittaa. Näkökohteen tulee olla paremmin valaistu kuin taustansa, jotta näkötarkkuus olisi mahdollisimman hyvä. 4. Päätä välittömän lähiympäristön mitat Se ulottuu vähintään 0,5 m työalueen ulkopuolelle. Kasvata välittömän lähiympäristön kokoa, kun: työalue on pieni. työalueella esiintyy suuria valaistusvoimakkuuksia. työ on liikkuvaa. mikäli välittömät lähiympäristöt tulevat lähelle toisiaan (esim < 1 m). Muista myös tilan muunneltavuus. Valitse välittömän lähiympäristön valaistusvaatimukset työskentelyalueen valaistusvoimakkuuden avulla EN 12464-1 mukaisesti. 5. Päätä tilan yleisvalaistustaso 1/3 työalueen valaistusvoimakkuudesta, ellei tilaaja vaadi muuta. Vähintään 200 lx, mikäli tilassa oleskellaan jatkuvasti. Minimi vähintään 1/5 työalueen vaatimuksesta. 6. Näköympäristö Noudata pintojen värityksessä EN 12464-1 mukaisia suosituksia. Käytä pinnoilla tilan pintojen valaistussuhteista annettuja ohjeita. (katso Valaistussuunnittelu-osio). Muista pystypintojen valaistus (erityisesti pienluminanssi- ja downlight-valaisimien kanssa). 7. Häikäisyn rajoittaminen Avoimien valaisimien rakenteellisen häikäisysuojauksen vaatimukset löytyvät Valaistusvaatimukset-osiosta. Häikäisysuojan valintaohjeita löytyy Häikäisysuojat-osiosta. 8. Muista myös valaistuksen muut laatuvaatimukset, katso Valaistuksen ergonomisen laadun arvioiminen -osio. 470

Valaistussuunnittelu Valaistuslaskenta Alenemakertoimen valinta Alenemakerroin muodostuu valonlähteiden valovirranalenemasta, tilan pintojen ja valaisimen likaantumisesta sekä lämpötilakorjauksesta, mikäli valaisimet on sijoitettu selvästi huoneenlämpötilasta poikkeavaan ympäristöön. Lamppujen lämpöolot valaisimen sisällä on otettu huomioon valaisimen valonjakotietoja mitattaessa ja ne käyvät ilmi valaisimen käyttöhyötysuhteesta. Huoltosuunnitelman tekemiseen ja alenemakertoimen määrittämiseen on hyvät työkalut DIALux-ohjelmassa. Alenemakertoimen tulee perustua valaistuksen huoltosuunnitelmaan ja valaisinten puhdistusohjeisiin. Mikäli tarkempia tietoja ei ole käytettävissä, kannattaa turvautua julkaisun SVS 9-1986 ohjeisiin. Alhaalla olevissa taulukoissa on esitetty tyypillisiä valovirran alenemia eri lampputyypeille ja likaantumisolosuhteiden vaikutus alenemakertoimeen. Huomaa, että alenema riippuu siitä, käytetäänkö lamppujen polttoikänä hyötypolttoikää (kuten pitäisi) vai keskimääräistä polttoikää. Esimerkiksi pienloistelampuilla keskimääräisen polttoiän kohdalla lampuista saadaan enää alle puolet nimellisvalovirrasta. Harvinaisempia tilanteita ovat ne, joissa lämpötilan vaikutus joudutaan ottamaan huomioon. Lampun ympäristön lämpötila valaisimen sisällä ratkaisee valontuoton ja se riippuu ulkolämpötilan lisäksi myös valaisimen tehosta, lamppumäärästä, rakenteesta ja kiinnitystavasta sekä lampun polttoasennosta, liitäntälaitteista ja tuulen/vedon jäähdyttävästä vaikutuksesta. Tästä on lisätietoja kappaleessa: Valontuotto kylmässä. Alenemakertoimella on suora vaikutus valaistusasennuksen energiankulutukseen. T5-lamppujen pieni valovirranalenema antaa hyvät edellytykset energiatalodelliselle valaistukselle. Alenemakertoimen kohottaminen 0,7 -> 0,8 pienentää energian tarvetta 12,5 %! Valonlähteen valovirranalenema T5-loistelamput 0,90 T5C-rengasloistelamput 0,80 T8-loistelamput 0,90 Pienloistelamput 0,80 0,90 Monimetalli (keraaminen) 0,85 Monimetalli (kvartsi) 0,80 Induktiolamput 0,70 Suurpainenatriumlamput 0,90 Elohopealamput 0,70 Halogeenilamput 1,00 Hehkulamput 0,95 Likaantumisen vaikutus Tilan kuvaus Puhdas toimisto sairaala laboratorio Keskimääräinen luokkahuone myymälä julkiset tilat Likainen teollisuustila varasto Alenema 0,85 0,75 0,60 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 T5 Ø 16 mm... T8 Ø 26 mm Näyttöpäätevalaistus Näyttöpäätevalaistuksessa ongelmia aiheuttaa valoaukon ja valaisimen taustan välinen liian suuri kirkkausero (luminanssikontrasti). Erityisesti upotetuilla ja kattopintaan asennetuilla valaisimilla tulee kiinnittää huomiota häikäisysuojan luminanssiin. Sen sijaan puoliepäsuorassa valaistuksessa valaisimen taustalla olevat pinnat on hyvin valaistu. Tällöin valaisimen valoaukon luminanssi voi olla suurempi kuin upotettavissa valaisimissa ilman, että näytön lukemisessa syntyy ongelmia. Valaisimien luminanssitiedot on tulostettavissa DIALux-ohjelmasta. Suhteellinen tehontarve (%) 120 100 80 60 40 20 18% 0 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 Alenemakerroin Laskennan muistilista: 43% 1. Valovirta Täysvärilamppuja (Ra>90) käytettäessä ja yksikköturvavalaisimilla muista korjata lähtötiedoissa lampun valovirta. 2. Heijastuskertoimet Älä luota kritiikittä ohjelmien oletusarvoihin. Tarkasta aina väritys. Kalustamattomassa tilassa tulee heijastuskertoimen edustaa erityisesti seinäpintojen osalta kalusteiden ja pinnan yhdessä muodostamia keskim. heijastuskertoimia Mitä suurempi on epäsuoran valon osuus, sitä tarkempia tulee heijastuskertoimien olla. Joidenkin RAL-sävyjen standardin mukaiset heijastuskertoimet sisältyvät DIALuxohjelmaan. Heijastuskerroin voidaan arvioida luksimittarin avulla: Mittaa seinästä heijastuva valaistusvoimakkuus 5 15 cm etäisyydeltä (varo mittarin varjoa) ja jaa se seinäpinnalle tulevalla valaistusvoimakkuudella. 3. Alenemakerroin Älä käytä suoraan ohjelmien oletusarvoja, vaan valitse arvo viereisten ohjeiden mukaisesti. Tarvittaessa käytä apuna vasemmalla olevia taulukoita ja ohjeita. 4. Laskentapisteiden sijoitus Valaisinvälillä tulee olla riittävästi laskentapisteitä. Sopiva jako on esim. 0,25 0,5 kertaa valaisimen ja työtason välinen etäisyys. DIALuxissa on dynaamisesti skaalautuva laskentapisteruudukko. Valaisinväli ei saa olla laskentapistejaolla jaollinen. Näin pisteiden paikka suhteessa valaisimiin vaihtelee, mikä lisää tarkkuutta. 5. Heijastuneen valon laskenta Kattopinnan laskentaruudukon tulee olla tarkka epäsuoraa valoa laskettaessa. Sopiva laskentapisteväli on puolet pienempi työtason pisteväliin verrattuna. 6. Huomaa kalusteiden vaikutus Kalusteet pienentävät avotilan valaistusvoimakkuutta jopa 20 30%. Vain työtason yläpuolelle yltävillä kalusteilla on merkitystä. Moduulihuoneen valaisinjakoa kannattaa käyttää avotilan mitoituksen lähtökohtana, jos avotilan kalustusta ei tunneta. Kalustuksen vaikutus on samaa luokkaa kuin kalustamattoman avotilan ja moduulihuoneen ero. Käytä kalusteita laskennassa vain, jos niillä mallinnetaan rakenteiden varjostavaa vaikutusta, tehdään visualisointia tai pyritään hyvin tarkkaan tulokseen. 7. Valaisimen suuntaus Varmistu epäsymmetristen valaisimien oikeasta suuntauksesta. DIALuxissa valonjako saadaan näkyviin valikkorivin painikkeella. 8. Tarkasta asennuskorkeus Valaisimen asennuskorkeus tarkoittaa valaisimen optisen keskipisteen etäisyyttä lattiasta. Optinen keskipiste on valoaukollisilla valaisimilla aukon keskipiste ja kupuvalaisimilla kuvun geometrinen keskipiste. suunnittelu tarvikkeet turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet 471

Valaistussuunnittelu Valaistuslaskenta Laskenta-alue Tilat kannattaa laskea toiminnallisina kokonaisuuksina. Jos suurempikokoinen tila jakautuu luontevasti toiminnoiltaan erilaisiin osiin, kannattaa osat laskea pienempinä kokonaisuuksina erikseen. Näin kunkin osan tulokset ovat erikseen verrattavissa vaatimuksiin ja lähtötietojen syöttö nopeutuu. Kun tilan eri osista tehdään vielä eri laskentaversioita, on kumulatiivinen ajan säästö merkittävä. Rakenteellisia yksityiskohtia ei kannata ottaa mukaan, ellei niillä ole vaikutusta työskentelyalueen valaistukseen tai ellei tavoitteena ole myös visualisointituloste. Pienempi laskenta-alue nopeuttaa lähtötietojen antamista, lyhentää koneen laskenta-aikaa ja tulokset saadaan tarkemmin näkyviin A4-kokoisiin tulosteisiin. Symmetrisissä tiloissa saadaan jopa keskiarvon osalta tarkka tulos käyttämällä laskentatasona vain puolikasta tai neljäsosaa tilasta. Tällaisessa tilanteessa tilan tulee olla avoimena jatkuvien sivujen puolella yhden valaisinrivin verran suurempi ja näiden sivujen seinien heijastuskertoimiksi tulee valita 0,99. Näin laskenta-alueen pistekohtaiset tulokset ja keskiarvo vastaavat otetta isommasta tilasta. Heijastussuhde 0,99 Sama kuin tilan seinän heijastussuhde Laskenta alue 1/2 alkuperäisestä Laskenta alue 1/4 alkuperäisestä Laskentaa voidaan nopeuttaa ottamalla laskenta-alueeksi 1/2 tai 1/4 tilasta. Fagerhult ja valaistussuunnittelu Valaistussuunnittelu perustuu luotettavien valonjakotietojen varaan. Fagerhult mittaa valaisimien valonjakotiedot peiligoniofotometrillä oikeassa polttoasennossa, jotta tuloksista saadaan mahdollisimman luotettavat. Ensimmäinen asiakasjakelussa ollut Fpoint-valaistuslaskentaohjelma esiteltiin jo 1991. Valaistusvisualisointipalvelua Lightscape-ohjelmalla on tarjottu asiakkaidemme projekteihin vuodesta 1995. Alla on lyhyt yhteenveto Fagerhultin nykyisistä laskentaohjelmista sekä valaistuslaskenta- ja valaisintietokantatuesta. DIALux Tehokas, moderni ja kattava valaistussuunnittelun työkalu kaikille valaistusalan ammattilaisille sisä-, ulko- ja tievalaistuksen laskentaan. Mukautettavat käyttövalikot Käyttöä helpottavat avustajat Valaisimen suuntausta helpottavat valonjaon näyttö ja kohdistuspisteen valinta Valaistushuollon suunnittelu DXF/DWG-tasojen siirto laskentaan Tilaan voidaan sijoittaa vapaasti laskentatasoja tai -pisteitä Mukana myös kalustekirjasto Materiaalikuviot liitettävissä kalusteisiin ja tilan pinnoille Erinomaiset visualisointityökalut ja peiliheijastusten käsittely Raytracing-menetelmällä Ohjelma ja valaisintietokanta on ladattavissa: Ohjelmaan on saatavissa merkittävimpien eurooppalaisten valmistajien valaisintietokannat Fagerhult Light Design Centre Fagerhult tarjoaa apua uusien valaistusideoiden visualisointiin. Valonjakotiedot ja 3D-muotokirjastot Lightscape/Autodesk Vizohjelmaa varten ladattavissa Fagerhultin internet-kotisivuilta. Kysy visualisointipalvelua Fagerhult-valaisimilla asiakaspalvelustamme 09-7771580. LCC - Life Cycle Cost calculator Fagerhultin laskentaohjelma investoinnin kokonaiskustannusten, järjestelmän energiakustannusten sekä sen käyttö- ja huoltokustannusten laskemiseen. Tietokantatuki Fagerhultin kotisivuilta () on ladattavissa valaisintie-toja seuraavissa formaateissa: Valaisinkirjasto DIALux-ohjelmaan Valonjakotiedot IES-formaatissa Valonjakotiedot LDT-formaatissa Valaisintietokanta MagiCADohjelmaan DWG 3D -tiedostot CAD-sovellutuksia varten GDL 3D -kirjasto ArchiCADohjelmaa varten 2D-piirroskirjasto AutoCADohjelmaa varten Valaisintiedot TM14-formaatissa 3ds-tiedostot Autodesk-ohjelmaa varten 472

Valaistussuunnittelu Suunnitteluvinkkejä L med < 500 cd/m² Näkökentässä olevien seinäpintojen luminanssin suhde työtason luminanssiin tulisi olla suurempi kuin 1:5! Tilan pintojen valaistussuhteet Tilan pintojen valaistusvoimakkuuden tulisi olla oikeassa suhteessa työtason valaistusvoimakkuuteen, jotta standardin luminanssisuhteiden vaatimukset täyttyvät. Esimerkiksi pienluminanssi- ja downlight-valaisimia käytettäessä on riski, että seinien yläosat ja katto jäävät liian tummiksi. Standardissa EN 12464-1 on annettu suositukset vain tilan pintojen heijastussuhteille ja ne on esitetty alla olevassa taulukossa. Tilan seinäpintojen luminanssin tulisi olla vähintään 30 cd/m 2, kun pyritään hyvään näkömukavuuteen. Koska valaistussuunnittelu perustuu käytännössä valaistusvoimakkuuksien laskentaan, on tapana ilmoittaa pintojen luminanssit suhteellisten valaistusvoimakkuuksien avulla. Standardi ei ota kantaa tilan pintojen valaistusvoimakkuuteen, joten apuna voidaan käyttää oheisen taulukon arvoja. Pinta Suositeltava heijastussuhde Pinnan suhteellinen valaistusvoimakkuus Katto 0,6 0,9 0,2 0,9 Seinät 0,3 0,8 0,2 0,6 Ikkunaseinä > 0,6 0,3 0,6¹) Työtasot 0,2 0,6 1,0 Lattia 0,1 0,5 ¹) Ikkunaseinän arvot vastaavat tilannetta päivänvalossa. Pimeään aikaan suhteellinen valaistusvoimakkuus ei saisi ylittää arvoa 0,2 mikäli ikkunoiden edessä ei käytetä vaaleita kaihtimia! L max < 1000 cd/m² L max < 1500 cd/m² Epäsuorassa valaistuksessa kattopinnan keskimääräisen luminassin tulee olla alle 500 lx. Epäsuora valaistus Täysin epäsuoran valaistuksen luminansseille ei ole standardissa EN 12464-1 annettu ohjeita. Apuna myös meillä voidaan käyttää englantilaisia CIBSE LG3:sta lainattuja ohjeita, jotka määrittelevät tilan suoraan valaistujen pintojen luminanssin raja-arvot. ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet Laskentatulosten tulkinta 1. Mitä standardissa vaaditaan? Varmistu, että vertaat tulosta oikeaan vaatimusarvoon (suurempi, normaali, pienempi). Standardin valaistusvoimakkuusvaatimukset ovat minimivaatimuksia. Asiakkaalla saattaa olla minimiä suuremmat tavoitteet. Tarkasta, että laskelmissa on käytetty oikeaa alenemakerrointa ja valovirtaa (turvavalaistus/ra yli 90). Ylimitoitus lisää energian kulutusta ja voi aiheuttaa ongelmia näyttöpäätetyöpisteissä. 2. Tuloksen merkitsevät numerot Usein alenema- ja heijastuskertoimet on annettu vain yhden merkitsevän numeron tarkkuudella. Tuloksessa on enintään yhtä monta merkitsevää numeroa kuin lähtöarvoissa! 3. Muista porrastuksen merkitys Muista, että pienin subjektiivisesti havaittavissa oleva ero on 1,5 kertainen! Laskentatuloksia tulee verrata vaatimuksiin ottaen huomioon arvojen porrastus ja merkitsevien numeroiden määrä. Suunnitteilla olevan toleranssistandardin mukaisesti hyväksyttävä poikkeama laskennallisessa keskiarvossa on ±5% ja yksittäisessä pisteessä ±10%. 4. Tasaisuusvaatimuksista Vaatimukset koskevat vain työskentelyaluetta ja erikseen sen välitöntä lähiympäristöä. Välittömän lähiympäristön keskimääräistä valaistusvoimakkuutta ja tasaisuutta laskettaessa ei oteta mukaan työskentelyalueen valaistusvoimakkuusarvoja. 5. UGR-luku Mitä pienempi arvo, sitä vähemmän häikäisyä. Arvot on porrastettu alueelle 10...28. Standardin vaatimus on maksimiarvo, jonka saa alittaa. UGR-luvun laskennassa tulee käyttää taulukkomenetelmää, joka ilmaisee tilan häikäisyvaikutelman vain tilan pitkittäis- ja poikittaissuuntiin keskeltä tilan kumpaakin, toisiinsa vastaan kohtisuoraa sivua tarkasteltuna. Varmistusmittauksissa: Varmistu mittarin kalibroinnista. Tarkasta mittarin paristojen kunto. Puhdista mittauskenno. Mittaa valaisimen verkkojännite. Tarkasta ympäristön lämpötila. Ota huomioon päivänvalon vaikutus (tarvittaessa mittaa erikseen päivänvalo). Valokennon oltava valossa 5 15 min. ennen mittausta. Lamput vanhennettava 100 h (paitsi hehkulamput 20 h). Valaisimien lämpötilan on annettava tasaantua ennen mittausta vähintään 20 min. Lamppujen polttotunnit on tunnettava (aleneman vaikutus). Mitatun keskiarvon toleranssiksi suunnitellaan ± 10 %. turvavalaistus tarvikkeet suunnittelu 473

Valaistussuunnittelu Suunnitteluvinkkejä Valaistustavan vuorovaikutuksia analysoiva vertailutaulukko Valaistustapa vaikuttaa Suunnittelun yksi keskeinen ongelma on se, että suunnittelutyön tilaaja ei tiedä suunnittelun yhteydessä tekemiensä päätösten vaikutuksia. Toisaalta suunnittelijan on vaikea tuntea tilan käyttäjän tarpeita, kun suunnitteluvaiheessa käyttäjää ei edes tunneta. Kun käyttäjä/tilaaja ei tunne valaistusta, hän ei myöskään osaa vaatia omien toimintojensa kannalta tärkeitä ominaisuuksia. Näin suunnittelijan vastuu tilaajan tarpeiden arvioinnissa kasvaa. Suunnitteluun tarvitaan siis työkaluja, jotka helpottavat ja selkeyttävät suunnittelijan ja tilaajan välistä keskustelua sekä auttavat päätöksenteossa. Mikäli laatuvaatimuksia ei osata määritellä ja arvioida, ei pystytä hyödyntämään kehityksen suomia uusia mahdollisuuksia. Valaisimien hinta muodostuu tärkeämmäksi kuin valaistuksen ergonominen ja esteettinen laatu tai elinkaaren aikana kertyvät kokonaiskustannukset. Lopputuloksena tilassa työskentelevät ihmiset joutuvat kärsimään huonosta valaistusergonomiasta ja/tai tilan vuokraaja kohtuuttomista energiakustannuksista. Ongelmien ratkaisu jälkikäteen tarkoittaa kiinteistön omistajalle tai vuokralaiselle kohtuuttoman suuria, turhia investointikustannuksia. Entistä tärkeämpää on, että projektin tavoitteet ja päätökset sekä rajoitukset kirjataan nykyistä tarkemmin ylös. Mikäli suunnittelutyön tilaajalla on käytettävissään kaikki tilan toiminnalliset argumentit, niitä voidaan hyödyntää myös kaupallisesti tiloja vuokrattaessa. Riittävät tiedot helpottavat myös tilan vuokraajan asemaa. Tarpeettomilta kustannuksilta ja virheratkaisuilta vältytään, kun kaikki tilan käyttöön liittyvät reunaehdot ovat dokumentoituna sisustussuunnittelua aloitettaessa. Malline päätöksenteon avuksi Valaistus on vuorovaikutuksessa tilan, kalustuksen ja tilassa tehtävän työn kanssa monin eri tavoin. Uusissa toimistotiloissa tulisi vuorovaikutuskohdat tunnistaa ja ottaa huomioon jo päätöksiä tehtäessä. Näiden tavoitteiden ja rajoitusten tunnistaminen auttaa toimivien ja onnistuneiden ratkaisujen aikaansaamisessa. Viereisen sivun taulukko on ensimmäinen tähän tarkoitukseen sopiva, helppokäyttöinen työkalu. Sen tavoitteena on osaltaan auttaa tunnistamaan valaistuksen vuorovaikutuskohtia. Toimistovalaistuksessa ne voivat olla tilan käyttöön ja sen joustavuuteen liittyviä, esteettisiä, valaistusteknisiä tai taloudellisia. Taulukko on julkaistu TalotekniikkaRYL:in osassa H5 Valaistusjärjestelmät. Johtopäätöksiä Tämän tyyppinen analyysi paljastaa, mitä muuta päätetään samalla, kun päätetään käyttää tietyn tyyppistä valaistustapaa. Näin saadaan esiin juuri sellaisia asioita, joista suunnittelutilanteissa ei tavallisesti keskustella. Päätöksenteko helpottuu ja ennen valintaa voidaan myös arvioida eri valaistustapojen välisiä eroja, myös eitoivottujen asioiden osalta. Osaava suunnittelija tietää myös, että moniin ei-toivottuihin seurauksiin on mahdollista vaikuttaa eri keinoin. Epäsuoran valaistuksen suurta energiankulutusta voidaan pienentää käyttämällä ikkunavyöhykkeellä päivänvalo-ohjausta. Tilan kalustettavuuden joustavuutta voidaan suoran valaistuksen tapauksessa lisätä siirrettävin valaisimin jne. Käytä seuraavan sivun taulukkoa näin: 1. Valitse rakennuskohteen tiloista ne, joille oheinen tarkastelu kannattaa tehdä (ne tilat, joita on pajon sekä ne, joiden tärkeys on keskimääräistä suurempi). 2. Kustakin tilasta tehdään erikseen oheinen vertailu. Tilan ominaisuuksista (vaakarivit) valitaan ne, jotka tilan käyttäjä ja/tai suunnittelun tilaaja katsoo tärkeäksi. 3. Ominaisuuksille voidaan haluttaessa antaa painoarvot sen mukaan, kuinka tärkeitä eri ominaisuudet ovat kyseisessä tilassa. 4. Näille riville merkitään tummennettuihin sarakkeisiin se vaihtoehto tai ne vaihtoehdot, jotka täyttävät valaistukselle asetetut vaatimukset. 5. Eri valaistustapojen saamat (mahdollisesti painotetut) pisteet lasketaan yhteen. Eniten pisteitä saanut valaistustapa täyttää parhaiten kohdissa 2 ja 3 asetetut vaatimukset. 6. Lopputulos antaa VAIN suuntaa siitä, mikä valaistustapa sopii parhaiten suunniteltavaan tilaan. 7. Tulos näyttää myös sen, kuinka suuria eroja eri valaistustapojen välille syntyy. 8. Näin saatua tulosta voidaan käyttää apuna valaistustapaa päätettäessä. 9. Viimeisenä tulee kaikista tärkein tekijä: valitun valaistustavan sarake paljastaa myös ne tekijät, jotka eivät vastaa asetettuja vaatimuksia! Näitä ovat tiedot riveillä, joihin ei ole tullut merkintöjä. Kyseessä ovat tilan käytölle aiheutuvat rajoitukset ja muut päätöksestä seuraavat, usein ei-toivotut ominaisuudet. Niiden dokumentointi on erittäin tärkeää erityisesti kaikkien tilan tulevien käyttäjien kannalta. 474

Valaistussuunnittelu Valaistustavan vaikutus Ominaisuus Paino Valaistustapa Suora Puolisuora Suora/epäsuora Puoliepäsuora Epäsuora Tilan toteutus ja käyttö Tilan korkeus Ei rajoituksia Korkeus yli 2,7 m Korkeus yli 2,7 m Korkeus 2,7 3,2 m Korkeus 2,7 3,2 m Alakaton rakenne Vapaasti valittavissa Mielellään umpinainen Mielellään umpinainen Umpinainen Umpinainen Katossa oleva tekniikka Vaikuttaa upotettavien valaisimien kokoon ja sijoitukseen. Vaikuttaa valaisimien ripustusmittoihin Vaikuttaa valaisimien ripustusmittoihin Seinien ja katon väritys Vapaasti valittavissa Vapaasti valittavissa Ainakin katon oltava vaalea Voi vaikuttaa valaisimen asentoon ja valaistustulokseen Tilan oltava vaalea, katto mielellään valkoinen Voi vaikuttaa valaisimen asentoon ja valaistustulokseen Koko tilan oltava vaalea ja katon valkoinen Kalusteiden sijoitus Voi olla rajoituksia Voi olla rajoituksia Voi olla rajoituksia Voi olla rajoituksia Vapaasti valittavissa Näytön kallistus yli 15 astetta Ei mahdollinen Ei mahdollinen Ei mahdollinen Vain jos erikseen Vapaasti valittavissa taaksepäin ohjattava alavalo Valaisimen sijoitus suhteessa Vaikuttaa valaistustulokseetulokseen Vaikuttaa valaistus- Saattaa olla sidottu On tyypillisesti sidottu Vapaasti valittavissa kalusteisiin Kalusteiden varjostava vaikutus Voi olla joissain työpisteissä Voi olla joissain työpis- Keskimääräinen, otet- Keskimääräinen, otet- Pieni työpisteissä suuri teissä suuri tava huomioon tava huomioon Tilan joustava käyttö Mahdollista rajoituksin. Työpisteiden Mahdollista rajoituksin. Työpisteiden Mahdollista rajoituksin. Valaisimia on siirrettävä Mahdollista rajotuksin. Valaisimia on siirrettävä Mahdollista ilman rajoituksia. välillä valaistuseroja ja kiiltokuvastumisongelmia, jos työpisteitä ja valaisimia ei sijoiteta ruutukaavaan oikein. välillä valaistuseroja ja kiiltokuvastumisongelmia, jos työpis teitä ja valaisimia ei sijoiteta ruutukaavaan oikein. toimintojen ja työpisteiden mukana. Kiiltokuvastumisongelma on mahdollinen. toimintojen ja työpisteiden mukana. Ei kiiltokuvastumista, jos työpisteiden välillä kor-keat seinäkkeet. Esteettiset vaikutukset Tilavaikutelma Dramaattinen ja Luonteva Piirteetön Miellyttävä Ulkotilamainen juhlava Valoisuusvaikutelma tilasta Hämärä ja epätasainen Tilavampi, paikoitellen Tasainen Valoisa Korostuneen valoisa myös epätasainen Miten valo vaikuttaa tilan kokemiseen Tila muuttuu ahtaammaksi Tila muuttuu avarammaksi Näyttää tasasuhteiselta Vaikuttaa todellista korkeammalta Vaikuttaa todellista korkeammalta Valoa näyttää olevan työtasolla Enemmän kuin mittaukset osoittavat Enemmän kuin mittaukset osoittavat. Valaistustapa ei vaikuta valoisuusvaikutelmaan Vähemmän kuin mittaukset osoittavat Muodonanto tilassa Korostunut Luonnollinen Luonnollinen Työpisteessä luonnollinen Vähemmän kuin mittaukset osoittavat Epäselvä, vaatii myös suoraa korostusvalaistusta Valaistusergonomiset vaikutukset Luminanssijakauma Erittäin epätasainen Epätasainen Tasainen Erittäin tasainen Tasainen Tarve valaista pystypintoja Suuri Keskimääräinen Keskimääräinen Pieni Erittäin pieni Kiiltokuvastuminen Aiheuttaa ongelmia avotiloissa Häikäisy Riippuu valaisimen häikäisysuojasta, määrätyissä kohdin aina suurta Aiheuttaa ongelmia avotiloissa Riippuu valaisimen häikäisysuojasta, ylävalo pienentää osittain häikäisyä On hallittavissa työpistekohtaisin valaisimin Riippuu valaisimen häikäisysuojasta, ylävalo pienentää osittain häikäisyä On hallittavissa työpistekohtaisin valaisimin Riippuu valaisimen häikäisysuojasta. Suuri epäsuoran valon osuus pienentää huomattavasti häikäisyä Ei aiheuta ongelmia Ei häikäisyä Varjonmuodostus Korostunutta Normaalia Normaalia Lievää Ei varjonmuodostusta Investointikustannukset Valaisimen hintataso vastaavalla häikäisysuojauksella ja laatutasolla Häikäisysuojaus näyttöpäätevalaistuksessa Valaisimen hintaa nostavia tekijöitä Käyttökustannukset Energiankulutus vastaavalla valonlähde- ja liitäntälaitetekniikalla Valaisimen huoltoa ja puhdistusta hankaloittaa Keskimääräistä edullisempi Keskimääräinen Keskimääräinen Keskimääräistä kalliimpi Vaativa (<1000 cd/m 2 ) Vaativa (<1000 cd/m 2 ) Melko vaativa (<1500 cd/m 2 ) Häikäisysuoja. Häikäisysuoja. Ripustimetloaukon Ripustimet. Yläva- Alakattokohtaiset pölysuoja. asennusvarusteet Mahdollisesti myös häikäisysuoja. Melko vaativa (<1500 cd/m 2 ) Ripustimet. Ylävaloaukon pölysuoja. Mahdollisesti myös häikäisysuoja. Ylimääräinen elektroninen liitäntälaite. Erikseen ohjattava alavalo. Pieni Pieni Keskimääräistä tasoa Keskimääräistä tasoa Suuri Pienluminanssioptiikka. Korkeissa tiloissa myös valaisimen asennuskorkeus. Pienluminanssioptiikka. Mahdollinen pienluminanssioptiikka. Ylävaloaukon pölysuojan puuttuminen. Mahdollinen pienluminanssioptiikka. Keskimääräinen Vaihtoehdon kokonaispisteet Suora Puolisuora Suora/epäsuora Puoliepäsuora Epäsuora Häikäisysuojaa ei tarvita Ripustimet. Ylävaloaukon pölysuoja. Elektroninen liitäntälaite. Ylävaloaukon pölysuojan puuttuminen. suunnittelu tarvikkeet turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet 475

Valaistussuunnittelu Valaistuksen ergonomisen laadun arvioiminen Arvioi itse työpisteen valaistuksen ergonomiaa! Työpisteen valaistustilanne on arvioitavissa yksinkertaisten testien avulla. Samoja testejä voidaan käyttää sekä valaistussaneerauksessa että uudisrakennuskohteissa. Ne sopivat myös laadukkaan suunnittelun havainnollistamiseen. Kunkin testin yhteydessä esitetään yleisimpiä vaihtoehtoisia ratkaisuja ongelmien hallitsemiseksi. Useissa tapauksissa on vaikea ratkaista jokaisen työpisteen osalta kaikkia valaistusongelmia. Siksi on tärkeää tiedostaa valaistuksen kannalta ongelmalliset työpisteet ja sijoittaa näihin työtehtäviä, jotka asettavat valaistukselle vähemmän vaatimuksia. Koska testit tulee tehdä? Testit 1 6 tulee tehdä pimeään aikaan, jolloin työskennellään kokonaan keinovalaistuksen varassa. Testit 2 5 kannattaa tehdä uudelleen myös aurinkoisena päivänä päivänvalon mahdollisesti aiheuttamien ongelmien selvittämiseksi. Testi 1: Onko valaistusympäristö näkemisen kannalta hyvä? Näkökohteen (näyttö, paperi), sen välittömän lähiympäristön ja muun tilan valoisuuserot (luminanssierot) eivät saa olla liian suuria, koska se rasittaa silmiä. Näkökentän pintojen valoisuussuhteiden arvioimiseksi vertaa: 1. Tietokoneen näytön kirkkautta valkoiseen paperiin ja Luminanssisuhteet ovat väärin, kun ikkuna on näytön takana. Silmät sopeutuvat ulkona vallitsevaan kirkkaustasoon ja näyttö näyttää hämärältä. näppäimistöön pöydällä. Näiden tulisi olla lähelle samat. 2. Näiden eroa työalueen välittömään lähiympäristöön (työpöydän pinta, vähintään 0,5 m levyinen työaluetta ympäröivä alue). Sen valoisuuden tulee olla vähintään 1/3 kohteen valoisuudesta. 3. Muihin katsesuunnassa oleviin seinä-, katto- ja kalustepintoihin. Niiden valoisuuden tulee olla vähintään 1/10 näkökohteen (paperin) valoisuudesta. Vertailussa voi käyttää apuna tämän luettelon takasivulla olevia vertailusävyjä. Näkökentässä ei saisi esiintyä näitä vertailusävyjä tummempia, suurikokoisia pintoja. Vain yli 10 näkökartiota suuremmilla pinnoilla on merkitystä. Luminanssisuhteiden korjausvaihtoehtoja: Lisätään varjoon jäävällä alueella yleisvalaistusta. Valaistaan heikosti valaistuja pystypintoja seinänpesijöillä (Sidelight 2, Gondol tai Pleiad Wallwasher). Lisätään epäsuoran valon osuutta vaihtamalla valaisimet tai lisäämällä epäsuoraa valoa antavia valaisimia. Muutetaan tilan väritystä (yleensä vaaleammaksi). Jos kirjoitusalusta on tumma, vaihda se vaaleaksi. Vaihdetaan kalusteita ja/tai kirjoitusalusta (yleensä vaaleampiin). Mikäli paperi on liian kirkas suhteessa näyttöön, lisätään näytön kirkkautta ja/tai himmennetään valaistusta. Testi 2: Onko työpisteessä haitallista kiiltokuvastumista? Kiiltokuvastumisessa valo heijastuu näkökohteesta heikentäen merkkien ja taustan välistä kontrastia aiheuttamatta häikäisyä. Ongelma on kaikille meille tuttu tilanteessa, jossa kiiltäväpintaista paperia Kiiltokuvastumisriskiä arvioidaan peilin joudutaan lukemaan valon avulla. peilautuessa paperista. Kiiltokuvastuminen hidastaa työtä ja johtaa epäergonomisiin työasentoihin. Testiä varten tarvitaan peili, jonka koko on suuruusluokkaa 30x40 cm (esimerkiksi palapeilin pala): 1. Sijoita peili pöydälle keskelle työaluetta (alue, jossa papereita luetaan) ja istu tuolissa normaalisti. 2. Katso peiliin. Siirrä tarvittaessa peiliä työskentelyalueen eri kohtiin niin, että koko lukualue tulee tarkastettua. 3. Mikäli peilissä näkyy jossain työalueen kohdassa valaisimen kirkas valoaukko, valaisimen kirkkaita sisäosia tai sisällä olevia lamppuja, on työpisteessä ilmeisiä kiiltokuvastumisongelmia. Kiiltokuvastumista voidaan pienentää: Sammuttamalla häiritsevät valaisimet (mikäli se on mahdollista, koska se vaikuttaa muihin työpisteisiin). Siirtämällä näitä valaisimia tai työpistettä suhteessa valaisimiin. Kattopinnassa työpisteen lähellä ei tulisi katsesuunnassa olla suoraa valoa antavia valaisimia, koska ne lisäävät riskiä kiiltokuvastumiseen. Siirtymällä epäsuoraan valaistukseen. 476

Valaistussuunnittelu Valaistuksen ergonomisen laadun arvioiminen Testi 3: Heijastukset tietokoneen näytöltä? Heijastukset näytöltä heikentävät näytön kontrastia ja vaikeuttavat näytön lukemista. Ongelman välttämiseksi ihminen muuttaa usein tiedostamattaan työasentoa. Se johtaa yleensä 2 ergonomisesti epätyydyttäviin työasentoihin. Työpisteen tilanne voidaan selvittää näin: 1. Sammuta näyttö ja istu normaalissa työasennossa. Heijastusten löytäminen on helpointa silloin, kun tietokoneen näyttö on sammutettuna. 4 2. Katso näyttöä ja etsi siitä mahdolliset valaisinten aiheuttamat voimakkaat heijastukset. 3. Merkitse heijastusten paikat näytölle esimerkiksi tarralapuilla. 4. Käynnistä näyttö jälleen ja arvioi, hankaloittavatko löytämäsi 5 heijastukset näytön lukemista. 5. Mikäli ongelmia esiintyy, paikallista heijastumia aiheuttavat valaisimet. Tässä voit tarvittaessa käyttää apuna samaa peiliä kuin kiiltokuvastumistestissä. Jos näyttö on kallistettu taaksepäin enintään 15, sijaitsevat ongelmia aiheuttavat valaisimet yleensä etäämmällä työpisteestä. Jos näyttö on kallistettu taaksepäin enemmän kuin 15, sijaitsevat Testi 4: Tuleeko valo oikeasta suunnasta? Tämän luettelon takasivulle on painettu varjonmuodostuksen arvioinnissa tarvittava ympyrädiagrammi. Aseta avattu luettelo keskelle työskentelyaluetta niin, että diagrammin nuoli suuntautuu Valon on tultava työpisteeseen kätisyyteen nähden vastakkaiselta sivulta, eli Pidä kynää pystyssä diagrammin katsesuuntaan itsestä poispäin. oikeakätisillä vasemmalta puolelta. keskellä. Diagrammista voidaan todeta seuraavat asiat: Mikäli selvää varjoa ei näy ollenkaan, on tilassa epäsuora valaistus. Tällainen valaistus sopii erittäin hyvin useimpiin töihin, joissa tehtävänä ei ole havainnoida pinnan tai kolmiulotteisten esineiden muotoa. Oikeakätisillä kynän voimakkaimman varjon tulee suuntautua sektoriin 2 4 (ja vasenkätisillä sektoriin 8 10). Mikäli varjo suuntautuu suuntaan 5 7, voi työpisteessä olla kiiltokuvastumisongelmia. Tarkasta tilanne testillä 2. Mikäli varjo suuntautuu suuntaan 11 1, varjostaa työntekijä todennäköisesti itse työaluetta. ongelmia aiheuttavat valaisimet yleensä lähellä työpistettä tai aivan sen yläpuolella. Tämä vaikuttaa jonkin verran ratkaisuvaihtoehtoihin. Samalla testillä voidaan selvittää myös päivänvalon aiheuttamat heijastumat näytöllä. Testi kannattaa tehdä aurinkoisena päivänä, jolloin ongelmat ovat suurimmillaan. Heijastumat voidaan poistaa näytöltä seuraavasti: Ongelmia aiheuttavat valaisimet sammutetaan (tarkasta, että valaistus ei muissa työpisteissä heikkene). Jos työpisteen ongelmavalaisimet antavat valoa sekä alas että ylös tarkista, voidaanko valaisimen alavalo sammuttaa ylävalosta riippumatta. Sammuta alavalo, mikäli se aiheuttaa ongelmia. Huomaa myös muiden tarpeet. Valaisin siirretään toiseen paikkaan siten, että häiritsevä heijastus poistuu. Huomaa jälleen muut työpisteet. Mikäli edellä mainittujen toimenpiteiden vuoksi jossain työpisteessä tarvitaan lisävaloa, käytä apuna erillistä pöytävalaisinta. Ensiaputoimena valaisimen eteen sijoitetaan varjostava elementti (kaluste, kartonki, kangas, levy, paperi tms.). Varjostinta ei saa kiinnittää valaisimeen eikä lähelle kuumia valonlähteitä, kuten halogeenilamppuja! Päivänvaloa voidaan rajoittaa kaihtimilla, verhoilla, markiisilla tai kalusteita kääntämällä tai siirtämällä. Jos näyttöä on kallistettu vähemmän kuin 15, voidaan ongelmallinen valaisin vaihtaa pienluminanssivalaisimeen. Fagerhult-mallistossa pienluminanssihäikäisysuojia ovat Beta ja Gamma. Tilan valaistus muutetaan epäsuoraksi. Tämä poistaa heijastusongelmat kaikista työpisteistä. Sopivia valaisimia ovat esimerkiksi Avion, Notor G2, Loop Light, Tigris, Ten Circle ja Isola. Samalla testillä voidaan selvittää myös päivänvalon varjonmuodostusta. Testi tulee tehdä päiväsaikaan yhdessä keinovalaistuksen kanssa niin, että valaistusolosuhteet ovat samat kuin normaalisti työskennellessä. Varjonmuodostusongelmia voidaan korjata: Siirtämällä valaisimia. Siirtämällä tai kääntämällä työpistettä. Käyttämällä epäsuoraa valaistusta. Hankkimalla erillinen työpistevalaisin. Katso myös, kuinka ikkunat sijoittuvat työpisteeseen nähden. Optimaalisin työpisteen sijoitus on sellainen, jossa valo tulee työntekijän kätisyyteen nähden vastakkaiselta sivulta. Näin päivänvalon tulosuunta on myös varjonmuodostuksen kannalta oikea. suunnittelu tarvikkeet turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet 477

Valaistussuunnittelu Valaistuksen ergonomisen laadun arvioiminen Testi 5: Onko näkökentässä häikäiseviä kohteita? Kiinnitä huomiota myös valaisimien ja ikkunoiden mahdollisesti aiheuttamaan häikäisyyn. Toimi seuraavasti: 1. Katso näkökohdetta (esim. kirjoituspöydän työalue, tietokoneen näyttö) Testissä tulee katsoa näkökohdetta. 2. Peitä vuorotellen kukin näkökentässä sijaitseva valaisin ja ikkuna käyttäen apuna aikakausilehteä tai muuta n. A4- kokoista painotuotetta (esim. tätä luetteloa). Muista katsoa koko ajan näkökohteeseen. 3. Mikäli jonkin valaisimen tai ikkunan kohdalla peittäminen parantaa selvästi näkökohteen näkyvyyttä, aiheuttaa kyseinen kohde häikäisyä. Häikäisyä voidaan pienentää: Peittämällä ikkuna kaihtimella tai verhoilla. Sammuttamalla häikäisevä valaisin tai vaihtamalla se paremmin häikäisysuojattuun malliin. Muuttamalla työpisteen sijoitusta. Testi 6: Onko työpisteessä riittävästi valoa? Ennen testiä tulee aina vaihtaa vanhat lamput uusiin ja puhdistaa valaisimen optiikka pölystä, koska tämä voi olla yksi syy liian hämärään valaistukseen. Testaa valon määrä ja näkyvyys seuraavasti: Ruutupaperin avulla voidaan arvioida 1. Laita työpöydän työskentelyalueelle ruutupaperi, jossa näköolosuhteita. hennon vaaleansiniset ruudut. 2. Istu normaalissa työskentelyasennossa ja katso paperia. 3. Mikäli näet ruudut selvästi, on pöydällä ainakin vähimmäismäärä valoa normaalin tekstin lukemiseen. Mikäli ruudukko näkyy heikosti, on valaistusta työalueella lisättävä. Jos et ole varma tilanteesta, mittauta valaistus. Valon määrää voidaan lisätä: Poistamalla varjostavat rakenteet ja kalusteet. Siirtämällä työpistettä tai valaisinta lähemmäs toisiaan. Vaihtamalla valaisin tai lamppu tehokkaammaksi. Huom: t5- lamppujen tehot yltävät 80 w saakka. Vaihtamalla valaisin hyötysuhteeltaan parempaan valaisimeen. Fagerhult-häikäisysuojista hyötysuhteiltaan parhaita ovat kasettiritilä texpo sekä pienluminanssiritilät gamma ja beta. Lisäämällä kiinteitä valaisimia tilaan. Lisäämällä erillinen työpistevalaisin. Testi 7: Valon väriominaisuuksien sopivuus tehtävään ja tilaan? Valon sävy Kellertävä Kolmihuippu 827 Täysväri 927 Valon väri tulisi aina suhteuttaa tilassa tehtävän työn asettamiin Lämmin 830 930 835 tarpeisiin, valaistustasoon sekä Neutraali 840 940 tilan väritykseen. Värintoiston vähimmäisvaatimukset 850 950 Viileä 860 955 on esitetty Sinertävä 865 965 standardissa EN 12464-1. Sen mukaan valon yleisen värintoistoindeksin Lämmin Neutraali Viileä Luksia < 3300 K 4000 K > 5300 K (Ra) tulisi olla vähin- < 500 Miellyttävä Neutraali Luonnoton tään 80 kaikissa tiloissa, joissa 1500 Piristävä Miellyttävä Neutraali > 3000 Luonnoton Piristävä Miellyttävä työskennellään tai oleskellaan jatkuvasti. 1. Kirjaa ylös tilassa käytettävien lamppujen tehomerkinnän perässä olevat värisävytiedot. Sävy on yleensä merkitty kolminumeroisella koodilla, joka alkaa kahdeksalla tai yhdeksällä. 2. Varmista, että samassa tilassa käytetään saman valmistajan samansävyisiä lamppuja (sama koodi). Hehkulamppujen sävy vastaa koodia, joka päättyy numeroihin 27 ja halogeenilampuilla vastaavasti numeroihin 30. 3. Koodin ensimmäisen numeron tulee olla 8 (värintoistoindeksi > 80), ellei tila ole taidekoulujen taideluokka, kampaamo, museo, taidegalleria, väripaino, hammaslääkärin vastaanottotila, terveyskeskusten tai sairaaloiden tutkimus-, operaatio- tai tehohoitotila tai teollisuuden väritarkastukseen, laadunvalvontaan tai lajitteluun liittyvä tila. Näissä tiloissa tulee käyttää täysvärilamppuja, joiden värikoodi alkaa numerolla 9 (yleinen värintoistoindeksi >90). Värilämpötilan sopivuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös tilan väritys ja lämpövaikutelma. Viileä sävy sopii lämpimiin tiloihin sekä väritykseen ja päinvastoin. Mitä enemmän valoa, sitä viileämpi sävy koetaan miellyttävänä. 478

Valaistussuunnittelu Valaistuksen ergonomisen laadun arvioiminen Testi 8: Aiheuttaako valon välkyntä ongelmia? Välkkyvät lamput tunnistaa: Tutkimukset viittaavat siihen, - hehkusytyttimestä että havaintokynnyksen ylittävä - kaksinastaisesta lampunkannasta matalataajuinen välkyntä voi (pienloistelamput) häiritä hermoston toimintaa ja heikentää sekä työtehoa että näkömukavuutta. Jos tilassa tehdään näyttöpäätetyötä, valaistus on täysin epäsuora, tai työntekijöillä on päänsärky- tai silmäoireita, tulisi kiinnittää huomiota välkynnän poistamiseen. Tarkasta valaisimet ja vaihda ne tarvittessa elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuihin. Elektronisen liitäntälaitteen tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi ohuet T5-lamput (ne toimivat vain EL-liitäntälaitteella), pienloistelampulla nelinastainen lampunkanta sekä yleisesti EL- tai HF-merkinnät valaisimen tyyppikilvessä. suunnittelu tarvikkeet ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet turvavalaistus 479

Valaistussuunnittelu Valo ja hyvinvointi Valo ja valon määrä vaikuttavat aivojen näkökeskukseen sekä koko kehon vireystilaan, hyvinvointiin ja suorituskykyyn. Vuorokausirytmin ja vuodenaikojen vaihtelun lisäksi myös ympäristö ja ennen kaikkea valon määrä vaikuttavat meihin. Valo vaikuttaa ihmisiin muutenkin kuin visuaalisesti. Sen emotionaalinen vaikutus on kaikille tuttu asia, mutta nyt myös valon biologiset vaikutukset on lääketieteellisesti todennettu. Valitettavan usein valaistusta arvioidaan kuitenkin vain määrällisin perustein. Valon vaikutukset ihmiseen Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että silmässä on aiemmin tunnettujen tappi- ja sauvasolujen lisäksi kolmannen tyyppisiä aistinsoluja. Ne eivät välitä visuaalista informaatiota, vaan vaikuttavat hormonituotantoon ja vuorokausirytmin säätöön. Valon määrä vaikuttaa tätä kautta terveyteemme ja hyvinvointiimme. Nyt löydetty reseptori vaikuttaa aivojen eri hormoneihin, kuten esimerkiksi hämärässä ja pimeässä erittyvän unihormoni melatoniinin tuotantoon. Voimakkaassa valossa vereen erittyy stressihormoni kortisolia. Viimeisten 150 vuoden aikana valaistusalalla on keskitytty pääosin valon visuaalisiin vaikutuksiin. Uuden reseptorin löytymisen myötä on suunnittelussa jatkossa otettava huomioon myös valon biologiset ja emotionaaliset vaikutukset ihmisiin. taso tilan pystysuorille pinnoille. Se antaa aihetta miettiä toimistojen nykyisiä valaistustapoja, jotka tuottavat pystypinnoille vain 20 30 cd/m 2 luminanssitason. Tutkimus osoittaa myös, että reuna-alueiden valaistus vaikuttaa kehon stressihormoneihin ja vireystilaan melko lyhyen ajan kuluessa. Tästä syystä ihmisen biologista kelloa voidaan siirtää algoritmisen valaistuksen ohjauksen avulla. Esimerkiksi pimeinä vuodenaikoina aktiivisuutta voidaan lisätä aamuisin voimakkaamman valaistustason avulla. Vaikutukset valaistussuunnitteluun? Valon vaikutukset hyvinvointiimme tulevat muuttamaan valaistussuunnittelua ja sen arvostusta tulevaisuudessa. Tutkimustulokset viittavaat siihen, että tilaa ympäröivien pintojen valaiseminen on huomattavasti tärkeämpää kuin nykyään ymmärretään. Myös valon värilämpötiloilla on enemmän merkitystä. Erityisen tärkeää valaistuksen suunnittelu on tiloissa, joihin ei tule päivänvaloa. Sairaaloissa valoa on jo pitkään käytetty ihosairauksien lääketieteelliseen hoitoon ja vähentämään kaamosmasennuksen (SAD:n) vaikutuksia. Tulevaisuudessa valaistuksen suunnittelussa tullaan keskittymään yhä enemmän sen visuaalisiin, biologisiin ja emotionaalisiin tekijöihin. Uusia haasteita valaistussuunnitteluun Tommy Govén ja Thorbjörn Laike ovat tehneet yhteistyössä Lundin Yliopiston kanssa tutkimuksen siitä, millä tavoin meitä ympäröivä valo vaikuttaa hyvinvointiimme. Tutkimus osoittaa selkeästi, että horisontaalisesta näkölinjasta ± 30 :n tasolla oleva ympäristön eli näkökentässä olevien pystypintojen valaistus vaikuttaa ihmisen hormonitasapainoon. Vireyden, hyvinvoinnin ja suorituskyvyn kannalta positiivisimmat vaikutukset saadaan, kun seinien luminanssi (pinnan kirkkaus) on suuruusluokkaa 100 cd/m 2 ja horisontaalinen valaistusvoimakkuus EN 12464-1 mukaisesti 500 lx. Näkökentän luminanssi 100 cd/m² vaikuttaa olevan optimaalinen Vaikutelma Visuaaliset Emotionaaliset Biologiset Tulevaisuuden valaistuksen suunnittelussa keskitytään enemmän visuaalisiin, biologisiin ja emotionaalisiin tekijöihin. Tutkimusmenetelmä L av 1 = 20 cd/m 2 L av 2 = 100 cd/m 2 L av 3 = 350 cd/m 2 E h = 500 lx vakiona työtasolla Tutkimus osoittaa selkeästi, että horisontaalisesta näkölinjasta ± 30 :n alueella olevan ympäristön valaistus vaikuttaa ihmisen hormonitasapainoon. Vireyden, hyvinvoinnin ja suorituskyvyn kannalta saadaan positiivisimmat vaikutukset, kun seinäpintojen luminanssi on suuruusluokkaa 100 cd/m 2 ja ja horisontaalinen valaistusvoimakkuus EN 12464-1 mukaisesti 500 lx. 480

VBE- ja AQ-indeksi Valaistuksen inhimillistä vaikutelmaa ja valaistuksen kokonaislaatua mittaavat indeksit Visuaaliset Biologiset Valaistusvaikutelma VBE-indeksin osatekijät esitetään kolmiona. Jokaista osatekijää arvioidaan arvoasteikolla 1 5, jossa 3 vastaa tyypillistä arvoa. VBE-kokonaisindeksin enimmäisarvo voi näin ollen olla enintään 15. Mitä korkeampi kokonaisindeksi on (mitä suurempi kolmion pinta-ala on), sitä parempi on tilan valaistuksen kokonaisvaikutelma. Esimerkiksi toimistohuoneen työalueella visuaalisten tekijöiden merkitys on suurin. VBE-indeksi Emotionaaliset Valo vaikuttaa ihmisiin muutenkin kuin visuaalisesti. Valaistuksen emotionaalinen vaikutus on kaikille tuttu asia, mutta nyt myös valon biologiset vaikutukset on lääketieteellisesti todennettu. Perinteisesti valaistuksen laatu ymmärretään lähinnä vain visuaaliselta ja emotionaaliselta kannalta. Suunnittelu keskittyy valaistusvoimakkuuteen ja valaisimen vuorovaikutukseen arkkitehtuurin kanssa. Viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että näkökentän pintojen valaistustasolla on havaittu olevan suuri vaikutus vireyteen ja sen myötä suoritustehoon päivän aikana. VBE-indeksi on yksi tapa tulkita tilan valaistusvaikutelmaa visuaaliselta, biologiselta ja emotionaaliselta kannalta. VBE-indeksillä pyritään kuvaamaan subjektiivista valaistusvaikutelmaa näiden kolmen osatekijän avulla. Tekijöitä tulee painottaa eri tavoin tilan ja siinä tapahtuvan toiminnan mukaisesti. Tässä esitetyn mallin tarkoitus on toimia keskustelurunkona ja viestintätyökaluna valaistuksen tilaajan ja valaistussuunnittelijan välillä. Sitä voidaan käyttää apuna erilaisten tilojen, kuten toimistojen ja luokkahuoneiden valaistusten suunnittelussa. Mallia voidaan käyttää myös jo olemassa olevien valaistusjärjestelmien arvioinnissa. Malli on esitelty tarkemmin Fagerhultin esitteessä "Valaistuksen laatu - menetelmiä valaistuksen kokonaisvaltaiseen arviointiin" (2008). Tämä ihmislähtöinen valaistusratkaisun laadunarviointimalli perustuu visuaalisten, biologisten ja emotionaalisten tekijöiden subjektiiviseen arviointiin, jossa huomioidaan tutkittavan valaistusratkaisun kokonaisvaikutelma. Eri tekijöitä arvioidaan erikseen ja niiden yhteistuloksena saadaan VBE-kokonaisindeksi. Mitä paremmin asetetut vaatimukset täyttyvät, sitä korkeampi on VBE:n kokonaispistemäärä. AQ-indeksiin vaikuttavat tekijät esitetään viisikulmiossa. Kutakin tekijää arvioidaan arvoasteikolla 1 5. Mitä korkeampi kokonaisindeksi on (mitä surempi on viisikulmion pinta-ala), sitä parempi on tilaan suunnitellun valaistusratkaisun kokonaislaatu. Lighting Concept Tool -ohjelma havainnollistaa AQ-indeksin riippuvuuden pystypintojen valaistuksesta ja valaistuksen ohjauksesta. AQ-indeksi Energiankäyttö Valaistuksen ohjaus Valaistushuolto Valaisinten tehokkuus Energiankäytön tehostamiselle asetetaan tulevaisuudessa suurempia vaatimuksia sekä taloudellisista että ympäristöllisistä syistä. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää valaistuksen energiankäytön sisällyttämistä rakennuksen energiatodistukseen ja EuP-direktiivi on tuomassa uusia vaatimuksia valaisimille, valonlähteille ja valaistuksen ohjaukselle. Koska valaistuksen kokonaislaatua on voitava arvioida sekä valalaistusvaikutelman että taloudellisuuden kannalta, tätä varten on kehitetty arviointimalli AQ-indeksi. AQ-indeksi (Application Quality Index) perustuu viiteen eri tekijään, joiden avulla arvioidaan valaistusjärjestelmän kokonaislaatua tietyssä tilassa. Yksi tekijöistä on valaistusvaikutelma eli VBEindeksi. Käyttötaloudellisuutta mittaavat tekijät ovat valaistusratkaisun energiankäyttö, valaisinten tehokkuus, valaistuksen ohjaus ja valaistushuolto. Kutakin tekijää arvioidaan taulukkomuodossa esitettyjen vaatimusten perusteella. Viisikulmion pinta-alaa voidaan pitää valaistusratkaisun kokonaislaadun arviona. Arvioinnin tekee yleensä valaistussuunnittelija suunnitteluvaiheessa, mutta se voidaan tarkastusmielessä tehdä myös valmiille järjestelmälle. AQ-indeksin määrittäminen on esitelty tarkemmin Fagerhultin esitteessä "Valaistuksen laatu - menetelmiä valaistuksen kokonaisvaltaiseen arviointiin" (2008), joka löytyy Fagerhultin verkkosivuilta pdf-muodossa. turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet VBE-indeksin tekijät Visuaaliset tekijät käsittävät perinteiset arviointiperusteet, kuten kohteen valaistusvoimakkuus, kontrasti, heijastukset, häikäisy, näköergonomia jne. tarkasteltavan ajanjakson aikana. Biologiset tekijät tarkoittavat valaistuksen vaikutusta ihmisen biologisiin rytmeihin, kuten kehon hormonieritykseen ja sitä kautta vireystilaan, hyvinvointiin ja suorituskykyyn eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Tutkimusten mukaan tärkein ihmiskehoon biologisesti vaikuttava tekijä on näkökentässä olevien pintojen valaistustaso ja valon spektrinen koostumus. Emotionaaliset tekijät ovat kaikkein subjektiivisimpia: kuinka tilassa oleva valaistus, ympäristön ja valon värit, dynamiikka ja miellyttävyys koetaan yleisesti tarkasteltavan ajanjakson aikana. AQ-kokonaisindeksin arvioinnin parametrit Valaistusvaikutelma perustuu VBE-kokonaisindeksiin ja on subjektiivinen arvio tilan visuaalisista, biologisista ja emotionaalisista tekijöistä. Energiankäyttö kuvaa valaistusratkaisun energiatehokkuutta. Siinä käytetään arviontiperusteena standardin EN 15193 mukaisesti tilalle laskettua LENI-lukua. Se ilmoittaa tilan energiankulutuksen muodossa kwh/m 2, vuodessa. Valaisinten tehokkuus kuvaa käytettyjen valaisimien energiatehokkuutta, joka lasketaan valaisimille valonlähteineen. Tehokkuus ilmoitetaan LLE-indeksinä (lm/w), joka käsittää kaikki tilassa olevat valaisimet. Valaistuksen ohjaus kuvaa, miten tilassa hyödynnetään uusia, energiaa säästäviä valonohjausjärjestelmiä. Valaistushuolto valaistussuunnittelijan suosittelema valaisinten huoltoväli, joka kattaa puhdistuksen, huollon ja valonlähteiden vaihdon. Huoltoväli riippuu valaisimen ja valonlähteiden ominaisuuksista sekä tilan puhtaudesta eli valaistussuunnittelussa käytettävästä alenemakertoimesta. tarvikkeet suunnittelu 481

Valaisintekniikkaa Valontuotto kylmässä Kylmät käyttöolosuhteet Useimmat valaisimet on suunniteltu käytettäväksi normaalissa huoneen lämpötilassa. Kylmissä tiloissa, kuten viileä- ja pakastetiloissa on valaisimen ja siten lampun ympäristönlämpötila aivan jotain muuta kuin 25 C. Useat teollisuusvalaisimet sopivat käytettäväksi kylmissä olosuhteissa. Valaisimen valinta ja sijoitus tulee valita seuraavin perustein: Tilan lämpötila? Tilan asettama vaatimus IP-luokalle? Miten jäähdytyselementit on sijoitettu? Altistuvatko valaisimet ilmavirtaukselle? Onko riski, että valaisimeen kohdistuu mekaanista rasitusta? Polttojakson pituus ja sytytyskertojen lukumäärä? Valaisimia ei pitäisi sijoittaa lähelle jäähdytyselementtejä tai tuloilmakojeita. Kylmä ilmavirta valaisimen ympärillä jäähdyttää valaisinta tehokkaasti ja pienentää siten valaisimen valovirtaa. Ongelma on samanlainen, vaikka käytetään tiiviitä valaisimia tai pakkasloistelamppuja. Valaisimet Avoimet heijastinvalaisimet on suunniteltu niin, että maksimivalovirta saavutetaan 25 C lämpötilassa. Kun tällainen valaisin sijoitetaan kylmiin olosuhteisiin, vaikuttaa lämpötila sekä valovirtaan että lampun syttymiseen. Muutos lampun valovirrassa tulee ottaa huomioon valaistuslaskennassa lisäämällä tarvittava lämpötilakerroin alenemakertoimeen. Kotelointiluokaltaan yli IP 44-valaisimet sopivat valovirran pysyvyyden kannalta paremmin kylmiin olosuhteisiin kuin avoimet valaisimet. Suljetun valaisimen sisäpuolella lämpötila nousee nopeammin ja korkeammalle. Siksi T5-valaisimet voivat toimia hyvin myös kylmissä olosuhteissa. Joillain pienikokoisilla valaisimilla voi valovirta ensin jopa kasvaa lämpötilan laskiessa, jos lampun ympäristön lämpötila on huoneen lämpötilassa yli lampun optimilämpötilan. Oikeanpuoleisissa kuvaajissa on esitetty lämpötilan vaikutus tyypillisten teollisuusvalaisimien valovirtaan. Punainen kuvaaja esittää valovirtaa seisovassa ilmassa ja sininen 0,5 m/s virtaavassa ilmassa. Valovirta esitetään suhteessa valaisimen valovirtaan seisovassa ilmassa +25 C lämpötilassa. Tiedot ovat suuntaa antavia ja lämpöolosuhteisiin vaikuttavat lisäksi muutkin tekijät, kuten valaisimen etäisyys asennusalustasta ja polttoasento. Siksi suunnittelussa on käytettävä riittävää turvamarginaalia. Liitäntälaitteet Kylmissä olosuhteissa tulee käyttää oikeanlaista liitäntälaitetta, joka sytyttää lampun myös alhaisissa lämpötiloissa. Liitäntälaitteiden sopivuus kylmiin olosuhteisiin vaihtelee liitäntälaitevalmistajasta ja -tyypistä riippuen. Sopivuuteen vaikuttaa myös mahdollinen kosteus. Valonlähteet T5-loistelamput saavuttavat maksimivalovirran ympäristönlämpötilassa 35 C. Lämpötila lampun ympärillä riippuu puolestaan valaisimen rakenteesta. T8-loistelampulla tilanne poikkeaa T5- loistelampusta. T8-lampun valovirran maksimi saavutetaan 25 C eli kymmenen astetta alhaisemmassa lämpötilassa kuin T5-loistelampulla. Siksi kylmä käyttöympäristö vaikuttaa vähemmän T8- kuin T5-loistelampun valovirtaan. Pakkasloistelamput Kylmissä olosuhteissa on suositeltavaa käyttää pakkasloistelamppuja. Ne on varustettu ylimääräisellä, lämpöä eristävällä lasivaipalla (termosperiaate). Joissain valaisimissa ongelmana saattaa olla lampun tavallista suurempi läpimitta, jonka vuoksi pakkasloistelamput eivät mahdu kaikkiin valaisimiin. Pakkasloistelamppuja on saatavissa sekä T5- että T8-lamppusarjoihin, mutta kaikkia tehoja ei ole saatavilla (katso luku Valonlähteet). φ % 140 120 100 80 60 40 20 φ % 140 120 100 80 60 40 20 φ % 140 120 100 80 60 40 20 34209 Densus 2x35 W 81508 T5 Pakkasloistel. 0,5 m/s 0 m/s -20-15 -10-5 0 5 10 15 20 25 C 32858 Inducon keskileveä 2x35 W 81508 T5 Pakkasloistel. 0,5 m/s 0 m/s -20-15 -10-5 0 5 10 15 20 25 C 32713 Induline Leveäkeilainen 2x54 W 81374 T5 0 m/s 0,5 m/s 32733 Induline Kapeakeilainen 2x54 W 81374 T5 0 m/s 0,5 m/s -20-15 -10-5 0 5 10 15 20 25 C 482

Heijastinmateriaaleista Fagerhultin T5-valaisimien kanssa käytettävät heijastimet ja häikäisysuojat on suunniteltu sekä optisen hyötysuhteen että häikäisysuojauksen optimoimiseksi. Siten jopa häikäisysuojaukseltaan vaativimpiin pienluminanssivalaisimiin saadaan erittäin korkea käyttöhyötysuhde. T5-loistelampun ominaisuudet yhdessä huolellisen valoteknillisen ja rakenteellisen suunnittelun kanssa parantavat tavallisesti valaisimen valotehokkuutta vähintään 35 % verrattuna T8-lampulle (26 mm) toteutettuihin valaisimiin. Oleellinen osa kokonaisuutta on heijastinmateriaalin valinta. Fagerhult käyttää heijastusominaisuuksiltaan markkinoiden pienihäviöisintä materiaalia. T5-loistelampun kanssa parhaan yhdistelmän antaa metalloitu alumiini, jonka heijastussuhde on yli 92 %. Materiaalivalinnan taustalla on energiatehokkuuden parantaminen ja ympäristön kuormituksen kevenentäminen. r5-optiikka ohjaa valon tehokkaasti myös lampun takaa ulos. Heijastintekniikka Ohuet poikkilamellit lisäävät valoaukon pinta-alaa ja kohottavat hyötysuhdetta. Lamellien sisällä ei ole valotaskuja. Sivuheijastimissa ei ole näkyvissä lamellien yläpinnan heijastuksia. Parempi pienluminanssioptiikka Hyötysuhdetta voidaan parantaa eniten valaisimilla, joilta vaaditaan hyvää häikäisysuojausta. Tämä on mahdollista, kun käyte tään Fagerhultin r5-optiikkaa. Se muodostuu pienluminanssiritilästä ja pohjaheijastimesta, joilla yhdessä pyritään maksimoimaan optinen hyötysuhde ja hallitsemaan luminanssia kaikkiin suuntiin valaisimen ympärillä. Optiikassa on seuraavia ominaisuuksia parantavia ratkaisuja: Lamellien poikkipintaa on pienennetty uudella valmistusmenetelmällä niin, että valoaukon pinta-ala on kasvanut n. 4 %. Lamellien yläpinta on peitetty häviöiden minimoimiseksi. Poikkilamellien yläpinnat on viistetty voimakkaasti ylös. Se eliminoi lamellien yläpinnan heijastamat kirkkaat pisteet sivuheijastimissa. Valmistettu metalloidusta alumiinista, jonka heijastussuhde on yli 92 %. Metalloidusta alumiinista (heijastussuhde > 92 %) valmistettu pohjaheijastin on vakio. Koska tavoitteena on ollut mahdollisimman suuri valotehokkuus hyvästä häikäisysuojauksesta tinkimättä, on optiikan korkeudeksi saatu noin 65 mm. r5 optiikasta on kolme eri versiota, r5, r5-mini ja r5-micro. Valaisintekniikkaa Häikäisysuojat ja heijastimet Beta Pienluminanssiritilä, jossa on paraboliset poikkilamellit ja pitkittäisheijastimet mattapintaista metalloitua alumiinia (heijastussuhde > 92 %). Gamma Pienluminanssiritilä, jossa on paraboliset poikkilamellit ja pitkittäisheijastimet kiiltäväpintaista metalloitua alumiinia (heijastussuhde > 92 %). Terazza Kasettiritilä, jossa on suorat poikkilamellit harmaaksi maalattua alumiinia ja pitkittäisheijastimet mattapintaista metalloitua alumiinia (heijastussuhde > 92 %). Texpo Korkean hyötysuhteen kasettiritilä, jossa on suorat poikkilamellit valkoiseksi maalattua alumiinia ja pitkittäisheijastimet mattapintaista metalloitua alumiinia (heijastussuhde > 92 %). Expo DP Kasettiritilä, jossa paraboliset poikittaisheijastimet ja poikkilamellit valkoiseksi maalattua alumiinia. Lamell Poikkilamelliritilä alumiininharmaaksi maalattua teräslevyä. turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet Kauppalaadun alumiini Etuja: Heijastussuhde jopa 95 %. Heijastussuhde on 10 % parempi kuin eloksoidun alumiinin. Valon hallinta on tarkempaa. Ei sateenkaari-ilmiötä heijastimen pinnalla. Ei heijasta UV-säteilyä. Taitekertoimiltaan sovitetut oksidikerrokset 99,99 % puhdasta alumiinia Kiinnitekerros Valmistusprosessi kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin eloksointi. Delta Valoa hajauttava mikroprisma akryylimuovia, hyvät optiset ominaisuudet. Lampunvaihto tehdään valaisimen yläpuolelta. tarvikkeet suunnittelu 483

Valaisintekniikkaa Häikäisysuojat ja heijastimet Downlight-koristevarusteet Downlight-valaisimien valoaukon eteen sijoitettavat koristevarusteet pienentävät valaisimen hyötysuhdetta selvästi. Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteenveto Pleiad G2 Comfort -valaisimen koristevarusteiden vaikutuksesta. Taulukon lukuarvot ovat prosentteja siitä, kuinka paljon valoa tulee koristevarusteella varustetusta valaisimesta verrattuna vastaavaan valaisimeen ilman koristevarustetta. Koristevaruste 165 205 245 285 IP 64, Kirkas 89 % 88 % 87 % 88 % IP 20, Delta 65 % 63 % 61 % 64 % Opus 78 % Cilindriq rills 69 % Ringlight 90 % Contra 85 % Plain 78 % Liverti 51 % Cilinder 90 % Cone 81 % Cupola 81 % Disc 81 % Turbin 42 % Compact ja Comfort kiiltävä Kiiltometalloitua polykarbonaattia tai PBT-muovia, joka on lakattu naarmuuntumista kestävällä suojalakalla. Sopii esim: käytävä- ja aulatiloihin puhtaisiin sisätiloihin (toimistot) kohteisiin, joissa valaisimen tulee olla huomaamaton Compact mataliin tiloihin, Comfort korkeisiin tiloihin Compact myös alakattoon, jossa upotussyvyys on rajoitettu Compact ja Comfort matta Mattapintaiseksi metalloitua polykarbonaattia tai PBT-muovia, joka on lakattu naarmuuntumista kestävällä suojalakalla. Sopii esim: käytävä- ja aulatiloihin julkisiin tiloihin, joihin kulkeutuu ulkoa pölyä (myymälät, asemat) tiloihin, joissa valon tulee näkyä valaisimen valoaukossa kun kattopinta on hyvin valaistu koristevarusteiden kanssa SLD (Symmetric Light Distribution) Pleiad-sarjassa on ainutlaatuinen heijastinrakenne. Monimutkainen peilimuoto hajoittaa vaaka-asentoon asetetun lampun valon niin, että valonjakokäyrä on lähes pyörähdyssymmetrinen. SLD-optiikka on patentoitu. Muita häikäisysuojia Hunajakennoritilä: Ohuesta alumiininauhasta valmistettu, kuusikulmaisista kennoista muodostuva ruuturitilä. Sen luminanssitaso on suuruusluokkaa 500 600 cd/m² ja häikäisysuojaus on lähes yhtä hyvä kaikkiin suuntiin valaisimen ympäri. Indigo Ed2: Valaisimen Perfo- ja Slits -häikäisysuojat estävät lampun suoran näkymisen normaaleihin katsesuuntiin, mutta valaisimen kirkkain osa on valkoinen pääheijastin, jonka luminanssi on tyypillisesti yli 2000 cd/m² kulma-alueella 60 80 luotilinjasta lukien kaikkiin suuntiin valaisimen ympäri. Tällainen valaisin aiheuttaa suuren kontrastin kattopinnan kanssa eikä siksi ole suositeltava näyttöpäätetyötiloihin. Indigo Combo: Valaisimen Beta-häikäisysuojat estävät lampun suoran näkymisen normaaleihin katsesuuntiin, mutta valaisimen kirkkain osa on valkoinen pääheijastin. Lampun päällä käytetään suotimia, joilla pääheijastimen luminanssia saadaan pienennettyä näyttöpäätetyötilojen vaatimalle tasolle alle 1000 cd/m² yli 65 kulmaan kaikissa tasoissa valaisimen ympäri. Opaalilevyhäikäisysuoja: Akryylimuovilevystä valmistettu opaalihäikäisysuoja, jonka kirkas opaalipinta parantaa tilan valoisuusvaikutelmaa. Sen luminanssi on lampputehosta riippuen 1300 5000 cd/m². Opaalilevyn häviöt ovat myös suuret, joten valaisimen hyötysuhde jää niinkin pieneksi kuin 31 40 %. Prismahäikäisysuoja: Prismoitetusta, kirkkaasta akryylilevystä valmistettu häikäisysuoja, jonka valaistusvaikutelma on samankaltainen kuin opaalilevyllä, mutta luminanssi pienempi (1100 2200 cd/m²) ja hyötysuhde parempi 58 65 %. Delta: Akryylimuovilevystä valmistettu mikroprismahäikäisysuoja. Delta-mikroprismahäikäisysuojassa on prismahäikäisysuojaa pienempi luminassi eikä valoa suuntaudu kriittisiin kulmiin. Deltahäikäisysuojalla varustetun valaisimen hyötysuhde on valaisintyypistä riippuen 35 90 %. Valaisimen optiikan puhdistaminen Heijastimien ja häikäisysuojien pinnat tulisi puhdistaa pölystä ja muusta liasta, samoin kuvut ja suojalasit. Fagerhult-valaisimien puhdistusohjeet ovat saatavissa pyynnöstä erikseen. Valaisimen on oltava jännitteetön, kun sitä puhdistetaan. On myös huolehdittava, ettei puhdistusnesteitä tai vettä pääse valaisimen sähköisiin osiin, kuten liitäntälaitteeseen, lampunpitimiin tai johdotukseen. Fagerhult on koonnut valmiin puhdistussarjan, joka sisältää pesunesteen, puhdistus- ja kuivausliinat sekä ohjeen. Puhdistussarja sisältää: 1 litra tiivistettyä yleispuhdistusnestettä (vastaa noin 200 litraa valmista pesuliuosta) 6 kpl märkäpuhdistukseen tarkoitettuja liinoja 1 kpl kuivaussäämiskä Puhdistusohjeet Varuste Puhdistussarja 94759 484

Valaisintekniikkaa Sisustusvalaisimien luminanssiluokat Sisustusvalaisimien luminanssiluokitus Opaalikupuisten sisustusvalaisimien valinnan helpottamiseksi on Fagerhult ottanut käyttöön luminanssiluokituksen, joka perustuu valaisimen kuvun keskimääräiseen luminanssiin. Useimmat luettelon opaalikupuisista ripustettavista-, katto- ja seinävalaisimista on luokiteltu. Luokittelu toimii valaistussuunnittelussa valinnan apuvälineenä. Sen avulla voidaan karkeasti päätellä, kuinka haluttu valaisin sopii tilan luminanssitasoon ja tilan pinnoille asetettuihin luminanssivaatimuksiin. Luokitus antaa myös käsityksen siitä, kuinka kirkkaaksi eri valaisimet koetaan tilassa. Taulukossa esitetyt luminanssiarvot on mitattu kohtisuoraan valaisimen sivulta ja ne ovat koko valaisevan pinnan keskiarvoja. Saman valaisinsarjan eri mallit voivat kuulua eri luminanssiluokkiin johtuen lampputehosta ja/tai valaisevan pinnan pinta-alasta. Opaalikupuisten valaisimien luminanssiluokitus: Luminanssiluokka 1) Luminanssi Soveltuvuus: A < 1000 cd/m² Pinnan keskimääräinen luminanssi on pieni. Valaisin sopii hyvin tiloihin, joissa vaaditaan hyvää häikäisysuojausta. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi toimistotilat, joissa tehdään näyttöpäätetyötä. B 1000 3500 cd/m² Pinnan keskimääräinen luminanssi on normaali. Valaisin sopii tavallisesti useimpiin käyttötarkoituksiin. Vaaleaa pintaa vasten häikäisyriski on pieni. C 3500 5000 cd/m² Pinnan keskimääräinen luminanssi on suuri. Valaisin sopii vain valoisaan ympäristöön, jotta se ei aiheuttaisi häikäisyä. D > 5000 cd/m² Pinnan keskimääräinen luminanssi on erittäin suuri. Riski häikäisyyn on suuri, jollei ympäristö ole hyvin valoisa. Valaisimen käyttöä työtiloissa normaalissa näkökentässä tulisi välttää. Taulukon selitys: 1) Mikäli valaisimen luminanssitasaisuus on yli 4:1 mainitaan tämä lisätietona. Luminanssitasaisuus määritellään osamääränä L max / L keskiarvo. Ympäristö katsotaan valoisaksi, kun taustaluminanssin keskiarvo on suurempi kuin 20 cd/m 2 normaalinäkökentässä ± 20 ylös/alas vaakasuorasta katselinjasta. Jotta taustalumi nanssi olisi yli 20 cd/m 2, tulee keskimääräisen valaistusvoimakkuuden pystypinnalla olla yli 75 lx vaaleaa seinäpintaa vasten. Valaisimen keskimääräisen luminanssin ja taustaluminanssin suhde ei saisi ylittää 40:1. Luminanssin mittaaminen ja laskenta Valaisimen pinnan keskimääräinen luminanssi (cd/m 2 ) lasketaan valaisimen valonjakokäyrästä. L ka = I A p Valonjakokäyrä cd/1000 lm I = valaisimen valovoima kohtisuoraan valaisevaa pintaa vastaan (cd). A p = valaisimen projektiopinta-ala samaan suuntaan (m 2 ). L ka = valaisimen keskimääräinen luminanssi (cd/m 2 ). Valaisimen suurin pintaluminanssi (cd/m 2 ) mitataan luminanssimit tarilla, jonka mittausala vastaa 1 mittauskulmaa. turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet Luminanssitasaisuus = L max / L ka Luminanssimittari tarvikkeet A p = mittausala 500 mm 2, joka vastaa läpimitaltaan Ø 26 mm ympyrää 1,5 m etäisyydeltä mitattuna. suunnittelu Globia-valaisimen luminanssiluokka on tehosta ja kuvun koosta riippuen joko A tai B. Luminanssiluokka on merkitty tuotesivulla olevaan tilausnumerotaulukkoon. 485

Valaisintekniikkaa Elektroniset liitäntälaitteet Lämminkäynnistyksellä varustettu liitäntälaite esilämmittää katodit ennen sytytystä. Nykyaikaisissa, laadukkaissa liitäntälaitteissa esilämmitysvirta katkaistaan tai pienennetään merkittävästi lampun syttymisen jälkeen. Tällä on tärkeä merkitys liitäntälaitteen energiankulutukselle ja sille, että T5-lamppua käytetään optimaalisissa lämpöolosuhteissa. Valonsäätöön tarkoitetut liitäntälaitteet sytyttävät lampun eri tavalla, riippuen liitäntälaitteen valmistajasta ja tyypistä. Osa sytyttää lampun maksimivalotasolla riippumatta säätöasetuksesta ja säätää sen sitten nopeasti asetettuun arvoon. Toiset liitäntälaitteet taas sytyttävät lamput ennalta asetetulla valaistustasolla. Miksi elektroninen liitäntälaite? Tutkimukset ovat osoittaneet, että henkilöt, joiden työpaikoilla valaisimissa käytetään elektronisia liitäntälaitteita, voivat paremmin, tuntevat itsensä vähemmän väsyneiksi ja saavat enemmän aikaan. Vaikka kaikki eivät havaitsisikaan tietoisesti tavallisilla kuristimilla varustettujen loistelamppujen valon värinää, aivot rekisteröivät välkynnän tiedostamatta. Koska elektroniset liitäntälaitteet käyttävät energian tehokkaammin, eli asennettu valaisinteho ja tehohäviöt ovat pienemmät, syntyy myös vähemmän lämpöä. Tämän ansiosta jäähdytys- ja ilmastointilaitteet voidaan mitoittaa pienemmiksi. Näin säästetään sekä hankintahinnassa että käyttökustannuksissa. Ylläpito- ja huoltokustannukset pienenevät valonlähteiden polttoiän kasvamisen takia. Lampunvaihdon yhteydessä ei tarvitse erikseen vaihtaa hehkusytyttimiä, koska sytytystoiminto on sisäänrakennettu liitäntälaitteeseen. Elektroninen liitäntälaite on ympäristövalinta Elektroniset liitäntälaitteet ovat ympäristöystävällisiä. Eniten elektroniset liitäntälaitteet vaikuttavat energiansäästön kautta. Tärkeä ympäristötekijä on myös se, että elektroninen liitäntälaite pidentää lamppujen polttoikää keskimäärin 15 %, mikä vähentää ympäristön elohopeakuormitusta. Fagerhult käyttää laadukkaita liitäntälaitteita Fagerhult käyttää valaisimissaan Helvarin, Osramin, Philipsin ja Tridonicin elektronisia liitäntälaitteita. Valintaperusteina ovat laatu, toimitusvarmuus ja puolueettoman koestuslaboratorion sertifiointi. Edellytämme liitäntälaitetoimittajalta, että laite toimii yhtä hyvin GE:n, Osramin, Philipsin ja Sylvanian lamppujen kanssa. Toiminta Kun purkaus alkaa ja lamppu palaa, elektroninen liitäntälaite säätää kaikkia tarpeellisia muuttujia, jotta valovirta on tasainen riippumatta verkkojännitteen vaihteluista. Lisäksi liitäntälaite valvoo valonlähteen toimintaa ja sammuttaa sen vian syntyessä. Markkinoilla on myös liitäntälaitteita, jotka ilmaisevat valonlähteen avulla esimerkiksi yli- tai alijännitteen. Valaisimen sisäinen johdotus Elektronisella liitäntälaitteella varustetun valaisimen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota valaisimen sisäiseen johdotukseen. Liitäntälaitteelta lampulle menevät johdot on vedettävä niin, ettei toimintaan aiheudu häiriöitä. Liian pitkät sisäiset johdot voivat myös aiheuttaa sähkömagneettisia häiriöitä (EMC). Myös verkkoliitännän johtojen sijoituksessa tulee olla huolellinen. Sähkömagneettisten häiriöiden vuoksi verkkosyötön johtimet eivät saa olla niputettuna yhteen valaisimen sisäisen johdotuksen kanssa. Siksi valaisimen sisällä on varattu oma kaapelireitti tai rivi kaapelikiinnikkeitä verkkosyötön johtimia varten. Isäntä-orja Niin sanotuissa isäntä-orja ratkaisuissa syötetään kahta yhteen liitettyä valaisinta yhdellä elektronisella liitäntälaitteella. Elektroninen liitäntälaite on sijoitettu ensimmäiseen valaisimeen ja se syöttää samalla myös toisessa valaisimessa olevaa lamppua. Tällaista ratkaisua voidaan käyttää rajoitetusti ilman valonsäätöä olevilla liitäntälaitteilla, mikäli sisäisen johdotuksen pituus ei ylitä yhtä metriä. Valonsäätöön tarkoitetuilla liitäntälaitteilla on suuri riski toimintahäiriöihin, esimerkiksi eri valotasoihin valaisimien välillä. Toimintaperiaate Elektroninen liitäntälaite nostaa lampun toimintataajuuden noin 40000 Hz:iin, jolloin lamppu palaa täysin tasaisesti ja välkkymättä. Samalla lampun hyötysuhde paranee n.10 %. Sytytys Elektroninen liitäntälaite sytyttää lampun hallitusti. Lämminkäynnistyksellä vältetään lampun polttoikää lyhentävä epätasainen emissio katodeissa ja sen katsotaan yleisesti lisäävän lamppujen polttoikää jopa 50 % kohteissa, joissa valaisimia sytytetään ja sammutetaan normaalisti. Elektronisten liitäntälaitteiden edut: Nopea, välkkymätön valon syttyminen. Värinätön valo. Erittäin pienet magneettikentät. Valonlähde toimii optimitilassa ja antaa oikean valovirran riippumatta syöttöjännitteen vaihteluista. Pidentää valonlähteen polttoikää jopa 50 %. Vähäinen yliaaltojen syntyminen (THD). Sammuttaa viallisen lampun (ei häiritsevää vilkkumista). Säästää vähintään 20 % energiaa. Jopa 60 % säästö on mahdollista valonsäädön, päivänvalo-ohjauksen ja/tai liiketunnistimen avulla. Loistelamppujen valonsäätö on mahdollista vain EL-liitäntälaitteella. Hukkalämmön syntyminen on vähäistä. Ei stroboskooppi-ilmiötä. 486

Valaisintekniikkaa Elektronisten liitäntälaitteiden elinikä Toiminnassa 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 10 000 30 000 50 000 70 000 90 000 Aika Elektronisten liitäntälaitteiden eliniän hajonta. Kun liitäntälaitteen t c -pisteessä (referenssipiste) lämpötila ei ylitä valmistajan ilmoittamaa maksimilämpötilaa, 50 000 h jälkeen liitäntälaitteista toimii edelleen ainakin 90 %. Elinikä Elektronisten liitäntälaitteiden käyttöikä on rajoitettu. Perinteiseen kuristimeen verrattuna puolijohdekomponentteja sisältävä elektroninen liitäntälaite on kuristinta herkempi asennusvaiheessa tapahtuville virheille. Eliniän ratkaisee mm. kompo nentti valinta, verkkohäiriöt, sytytysten lukumäärä ja ennen kaikkea käyttöympäristön lämpötila valaisimen sisällä. Elektronisten komponenttien tilastollisen vikatiheyden vuoksi hyvin pieni osa liitäntälaitteista vikaantuu heti ensimmäisten käyttötuntien aikana. Tämän jälkeen vikaantuminen on normaalijakautunut, kuten lampuilla. Liitäntälaitteen eliniän ja toiminnan vaarantaa huolimaton tai vääränlainen asennus tai käyttö. Liitäntälaite voi tuhoutua esim: Eristysvastusmittauksessa. Työmaan koneiden verkkoon aiheuttamasta virtapiikistä. Ylilämmön vaikutuksesta, jos valaisinta käytetään jäähdyttämättömässä tilassa (ja mahdollisesti vielä suojasukkaan pakattuna). Jos valaisinta käytetään virtapiirissä, jossa nollajohdin ei ole kytketty. Elektronisen liitäntälaitteen elinikä on määritelty suhteessa ympäristön lämpötilaan. Liitäntälaitteen koteloon on merkitty lämpötilan referenssipiste (t c -piste), jonka lämpötila tulee olla hallinnassa tuotetta suunniteltaessa. T c -pisteelle annettu maksimilämpötila riippuu valmistajasta ja liitäntälaitetyypistä ja se on ehdoton rajalämpötila, jonka ylittäminen tuhoaa liitäntälaitteen. Elektroninen liitäntälaite, jonka t c -pisteen rajalämpötila on korkea ei ole välttämättä parempi kuin liitäntälaite, jonka rajalämpötila on matala. Referenssipisteen paikka saattaa joillain laitteilla sijaita kuumemmassa kohdassa liitäntälaitetta, joillain taas viileämmässä kohdassa. Liitäntälaitteen elinikä on määritelty suhteessa t c -pisteen lämpötilaan. Joillain liitäntälaitteilla t c -pisteen raja-arvo on se lämpötila, jossa oletuselinikä saavutetaan, mutta se voi olla myös t c -pisteeseen merkittyä lämpötilaa alhaisempi. Tavallisesti liitäntälaitevalmistajat ilmoittavat valaisinvalmistajille lämpötilan, jossa saavutetaan 50 000 h elinikä vikatiheydellä 0,2 %/1000 h kohti. Se vastaa 10 % vikatiheyttä koko eliniän aikana. Mitä matalampi lämpötila t c -pisteessä toteutuu, sitä pidempi on liitäntälaitteen elinikä. Peukalosääntönä 10 C matalampi lämpötila t c -pisteessä kaksinkertaistaa liitäntälaitteen eliniän ja 10 C korkeampi lämpötila puolittaa sen. EL-liitäntälaite vaativiin ympäristöihin, Tridonicin PC Industry PC Industry liitäntälaite on kehitetty koviin ja vaativiin olosuhteisiin. Esimerkkejä tällaisista teollisuusympäristöistä ovat paikat joissa: Transientit aiheuttavat ongelmia Ympäristö on normaalia pölyisämpää Ilma on normaalia hieman kosteampaa Esiintyy voimakasta tärinää PC Industry on suunniteltu saavuttamaan 100000 tunnin käyttöiän (10 % kuolleisuus) sillä ehdolla, että lämpötila pysyy raja-arvojen sisällä (tarkista raja-arvot liitäntälaitevalmistajalta). Liitäntälaite on varustettu IVG (Intelligent Voltage Guard) jännitevahdilla, joka varoittaa ja suojaa liitäntälaitetta sekä yli- että alijännitteeltä. Liitäntälaite on myös varustettu suojalla verkkojännitetransienteja vastaan (4 kv saakka). Kestävä liitäntälaite pidentää huoltoväliä ja laskee huoltokustannuksia. Liitäntälaitteen käyttöä rajoittaa se seikka, ettei liitäntälaitteesta ole luettelon painohetkellä olemassa himmennettävää versiota tai matalaa Low Profile versiota. Näin ollen PC Industry liitäntälaitetta käytetään pääasiassa teollisuusvalaisimissa, joissa kaivataan suurta lampputehoa ja joissa on tilaa fyysisesti suuremmalle liitäntälaitteelle. PC Industry liitäntälaitteen käyttäminen muissa valaisintyypeissä, kuten vaikkapa toimistovalaisimissa, ei välttämättä tuo lisäarvoa verrattuna perinteiseen EL-liitäntälaitteeseen. PC Industry liitäntälaitteella varustettuja valaisimia löytyy Teollisuusvalaisimet-osiosta. Sanastoa Lämminkäynnistys Hyvin optimoitu loistelampun sytytys, jossa lampun päissä olevat katodit esilämmitetään ensin optimilämpötilaan, jotta purkaus käynnistyy hallitusti. Näin lampun elinikä saadaan mahdollisimman pitkäksi. Kylmäkäynnistys Loistelamppu sytytetään esilämmittämättä katodeja, jonka vuoksi emissioaine katodeissa kuluu nopeammin. Etuna on edullisemmat ja pienikokoisemmat liitäntälaitteet. Sopii teollisuuteen ja muihin kohteisiin, joissa lamppuja ei sytytetä ja sammuteta kuin 1 2 kertaa vuorokaudessa. Nimellisjännite Valaisimien arvokilpeen merkitty käyttö- eli nimellisjännite. Normaalisti lasketaan, että elektroniset liitäntälaitteet toimivat ±10 % nimellisjännitteen vaihtelualueen sisällä ongelmitta. Varmista, että jännite on oikea, sillä liian korkea tai matala jännite voi vahingoittaa elektroniikkaa. Useimmat elektroniset liitäntälaitteet toimivat myös tasajännitteellä. Harmoniset yliaallot Yliaallot ovat sähköverkossa olevien epälineaaristen kuormien aiheuttamia säröjä ja virtamuodon vääristymiä. Yliaallot aiheuttavat kiertovirtoja, korkeita magneettikenttiä ja häiriöitä herkissä elektronisissa laitteissa. Tietokoneet, taajuusmuuttajat ja tavalliset kompensoidut valaisimet ovat suuria yliaaltojen tuottajia. Ohjearvo tietokoneilla on n. 80 % THD, tavallisilla valaisimilla n. 20 % THD ja elektronisilla liitäntälaitteilla alle 10 %. THD Yliaaltojen kokonaismäärä. Tulee sanoista Total Harmonic Distortion. Toimintataajuus Purkausvirran taajuus loistelampussa. Tavallisissa valaisimissa se on sama kuin verkkovirran taajuus eli 50 Hz. Elektroninen liitäntälaite muuttaa taa juuden tasolle 25 50 khz. Samalla lampun hyötysuhde paranee noin 10 %. Koska toimintataajuus myös moduloi valoa, saattaa se joskus aiheuttaa hankaluuksia infrapunailmaisimille, joita käytetään hälytysjärjes telmissä ja valaistuksen ohjauksessa. Ongelmat on kuitenkin helppo välttää oikealla liitäntälaitteen valinnalla. Katodi Kutsutaan myös elektrodiksi. Loistelamppujen molemmissa päissä on katodeina berylliumoksidilla päällystetyt volframihehkulangat. Lämmitettäessä niistä irtoaa elektroneja, jotka pitävät yllä lampun pu r kaus virtaa. Katodien väärä lämpötila lyhentää lampun polttoikää. suunnittelu tarvikkeet turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet 487

Valaisintekniikkaa Elektronisten liitäntälaitteiden elinikä Fagerhultin tuotepolitiikka Valaisimien suunnittelussa on pidetty huolta siitä, että liitäntälaitteen t c -pisteen lämpötila ei nouse liian korkeaksi ja lyhennä siten sen elinikää. Oikein asennettuna ja käytettynä liitäntälaitteen elinikä on vähintään 50 000 h enintään 10 % vikatiheydellä 25 C ympäristön lämpötilassa (t a ), jos muuta ei ilmoiteta. Vaikka liitäntälaitevalmistajat asettavat vaatimuksia liitäntälaitteen t c -pisteen lämpötilalle, asettaa Fagerhult omia tuotteitaan kohtaan vielä tiukemmat vaatimukset. Valaisimien sertifioinnissa käytetään ylimääräistä 5 C turvamarginaalia liitäntälaitteen t c -pisteen lämpötilalle. Se ei tunnu paljolta, mutta antaa pelivaraa ympäristön lämpötilalle ja normaaleissa olosuhteissa puolitoistakertaistaa liitäntälaitteen eliniän. Oikean liitäntälaitetyypin valinta kullekin valaisimelle on myös tärkeää. Valitettavasti markkinoilla ei ole kaikkien ominaisuuksen osalta ylivoimaista liitäntälaitetta. Jotkut liitäntälaitteet ovat erinomaisia pienten sähkömagneettisten häiriöiden ansiosta, toisissa on pienet lämpöhäviöt ja joillain liitäntälaitetyypeillä on taas pienet vuotovirrat. Myös liitäntälaitteiden mitoissa on eroja. Liitäntälaitetyypin valinnassa otetaan huomioon kaikki nämä tekijät ja valaisimeen valitaan niiden osalta sopivin liitäntälaitetyyppi. Fagerhult käyttää valaisimissaan vain johtavien liitäntälaitevalmistajien elektronisia liitäntälaitteita. Valaisin Teho Turvamarginaali Loistevalaisimet Loop Light 3x35 W > 20 C Zora 2x54 W > 25 C Ten Line 3x28 W > 15 C Closs 2x35 W > 15 C Excis 4x54 W > 5 C Upotettavat loistevalaisimet MultiFive 2x49 W > 10 C Indigo Clivus 2x54 W > 5 C Indigo Combo 2x28 W > 20 C Pozzo 1x60 W > 15 C Teollisuusvalaisimet Inducon (ta35) 2x49 W > 15 C Densus 2x49 W > 5 C Scatola 2x54 W > 15 C AllFive 2x35 W > 15 C Downlight-valaisimet Pleiad Comfort G2 1x32 W > 10 C Pleiad Compact pinta 1x26 W > 20 C Pleiad Compact G2 2x26 W > 15 C Sisustusvalaisimet Discovery 1x26 W > 10 C Discovery Space 2x18 W > 15 C Lämpötilaesimerkkejä Viereisessä taulukossa on annettu esimerkkejä joidenkin tyypillisten Fagerhult-valaisimien t c -pisteen turvamarginaaleista. Annetut marginaalit pätevät tavallisella elektronisella liitäntälaitteella varustetuille valaisimille. Lämpötilaero on valaisimesta mitatun t c -pisteen lämpötilan ero liitäntälaitevalmistajan ilmoittamaan lämpötilaan, jossa toteutuu vähintää 50 000 h elinikä enintään 10 % vikaantumistiheydellä. Muiden valaisimien osalta tietoja saa asiakaspalvelustamme, puh: 09-777 1580. 488

Valaisintekniikkaa Elektroniset liitäntälaitteet Lämminkäynnistyksellä varustettu liitäntälaite esilämmittää katodit ennen sytytystä. Nykyaikaisissa, laadukkaissa liitäntälaitteissa esilämmitysvirta katkaistaan tai pienennetään merkittävästi lampun syttymisen jälkeen. Tällä on tärkeä merkitys liitäntälaitteen energiankulutukselle ja sille, että T5-lamppua käytetään optimaalisissa lämpöolosuhteissa. Valonsäätöön tarkoitetut liitäntälaitteet sytyttävät lampun eri tavalla, riippuen liitäntälaitteen valmistajasta ja tyypistä. Osa sytyttää lampun maksimivalotasolla riippumatta säätöasetuksesta ja säätää sen sitten nopeasti asetettuun arvoon. Toiset liitäntälaitteet taas sytyttävät lamput ennalta asetetulla valaistustasolla. Miksi elektroninen liitäntälaite? Tutkimukset ovat osoittaneet, että henkilöt, joiden työpaikoilla valaisimissa käytetään elektronisia liitäntälaitteita, voivat paremmin, tuntevat itsensä vähemmän väsyneiksi ja saavat enemmän aikaan. Vaikka kaikki eivät havaitsisikaan tietoisesti tavallisilla kuristimilla varustettujen loistelamppujen valon värinää, aivot rekisteröivät välkynnän tiedostamatta. Koska elektroniset liitäntälaitteet käyttävät energian tehokkaammin, eli asennettu valaisinteho ja tehohäviöt ovat pienemmät, syntyy myös vähemmän lämpöä. Tämän ansiosta jäähdytys- ja ilmastointilaitteet voidaan mitoittaa pienemmiksi. Näin säästetään sekä hankintahinnassa että käyttökustannuksissa. Ylläpito- ja huoltokustannukset pienenevät valonlähteiden polttoiän kasvamisen takia. Lampunvaihdon yhteydessä ei tarvitse erikseen vaihtaa hehkusytyttimiä, koska sytytystoiminto on sisäänrakennettu liitäntälaitteeseen. Elektroninen liitäntälaite on ympäristövalinta Elektroniset liitäntälaitteet ovat ympäristöystävällisiä. Eniten elektroniset liitäntälaitteet vaikuttavat energiansäästön kautta. Tärkeä ympäristötekijä on myös se, että elektroninen liitäntälaite pidentää lamppujen polttoikää keskimäärin 15 %, mikä vähentää ympäristön elohopeakuormitusta. Fagerhult käyttää laadukkaita liitäntälaitteita Fagerhult käyttää valaisimissaan Helvarin, Osramin, Philipsin ja Tridonicin elektronisia liitäntälaitteita. Valintaperusteina ovat laatu, toimitusvarmuus ja puolueettoman koestuslaboratorion sertifiointi. Edellytämme liitäntälaitetoimittajalta, että laite toimii yhtä hyvin GE:n, Osramin, Philipsin ja Sylvanian lamppujen kanssa. Toiminta Kun purkaus alkaa ja lamppu palaa, elektroninen liitäntälaite säätää kaikkia tarpeellisia muuttujia, jotta valovirta on tasainen riippumatta verkkojännitteen vaihteluista. Lisäksi liitäntälaite valvoo valonlähteen toimintaa ja sammuttaa sen vian syntyessä. Markkinoilla on myös liitäntälaitteita, jotka ilmaisevat valonlähteen avulla esimerkiksi yli- tai alijännitteen. Valaisimen sisäinen johdotus Elektronisella liitäntälaitteella varustetun valaisimen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota valaisimen sisäiseen johdotukseen. Liitäntälaitteelta lampulle menevät johdot on vedettävä niin, ettei toimintaan aiheudu häiriöitä. Liian pitkät sisäiset johdot voivat myös aiheuttaa sähkömagneettisia häiriöitä (EMC). Myös verkkoliitännän johtojen sijoituksessa tulee olla huolellinen. Sähkömagneettisten häiriöiden vuoksi verkkosyötön johtimet eivät saa olla niputettuna yhteen valaisimen sisäisen johdotuksen kanssa. Siksi valaisimen sisällä on varattu oma kaapelireitti tai rivi kaapelikiinnikkeitä verkkosyötön johtimia varten. Isäntä-orja Niin sanotuissa isäntä-orja ratkaisuissa syötetään kahta yhteen liitettyä valaisinta yhdellä elektronisella liitäntälaitteella. Elektroninen liitäntälaite on sijoitettu ensimmäiseen valaisimeen ja se syöttää samalla myös toisessa valaisimessa olevaa lamppua. Tällaista ratkaisua voidaan käyttää rajoitetusti ilman valonsäätöä olevilla liitäntälaitteilla, mikäli sisäisen johdotuksen pituus ei ylitä yhtä metriä. Valonsäätöön tarkoitetuilla liitäntälaitteilla on suuri riski toimintahäiriöihin, esimerkiksi eri valotasoihin valaisimien välillä. Toimintaperiaate Elektroninen liitäntälaite nostaa lampun toimintataajuuden noin 40000 Hz:iin, jolloin lamppu palaa täysin tasaisesti ja välkkymättä. Samalla lampun hyötysuhde paranee n.10 %. Sytytys Elektroninen liitäntälaite sytyttää lampun hallitusti. Lämminkäynnistyksellä vältetään lampun polttoikää lyhentävä epätasainen emissio katodeissa ja sen katsotaan yleisesti lisäävän lamppujen polttoikää jopa 50 % kohteissa, joissa valaisimia sytytetään ja sammutetaan normaalisti. Elektronisten liitäntälaitteiden edut: Nopea, välkkymätön valon syttyminen. Värinätön valo. Erittäin pienet magneettikentät. Valonlähde toimii optimitilassa ja antaa oikean valovirran riippumatta syöttöjännitteen vaihteluista. Pidentää valonlähteen polttoikää jopa 50 %. Vähäinen yliaaltojen syntyminen (THD). Sammuttaa viallisen lampun (ei häiritsevää vilkkumista). Säästää vähintään 20 % energiaa. Jopa 60 % säästö on mahdollista valonsäädön, päivänvalo-ohjauksen ja/tai liiketunnistimen avulla. Loistelamppujen valonsäätö on mahdollista vain EL-liitäntälaitteella. Hukkalämmön syntyminen on vähäistä. Ei stroboskooppi-ilmiötä. 486

Valaisintekniikkaa Elektronisten liitäntälaitteiden elinikä Toiminnassa 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 10 000 30 000 50 000 70 000 90 000 Aika Elektronisten liitäntälaitteiden eliniän hajonta. Kun liitäntälaitteen t c -pisteessä (referenssipiste) lämpötila ei ylitä valmistajan ilmoittamaa maksimilämpötilaa, 50 000 h jälkeen liitäntälaitteista toimii edelleen ainakin 90 %. Elinikä Elektronisten liitäntälaitteiden käyttöikä on rajoitettu. Perinteiseen kuristimeen verrattuna puolijohdekomponentteja sisältävä elektroninen liitäntälaite on kuristinta herkempi asennusvaiheessa tapahtuville virheille. Eliniän ratkaisee mm. kompo nentti valinta, verkkohäiriöt, sytytysten lukumäärä ja ennen kaikkea käyttöympäristön lämpötila valaisimen sisällä. Elektronisten komponenttien tilastollisen vikatiheyden vuoksi hyvin pieni osa liitäntälaitteista vikaantuu heti ensimmäisten käyttötuntien aikana. Tämän jälkeen vikaantuminen on normaalijakautunut, kuten lampuilla. Liitäntälaitteen eliniän ja toiminnan vaarantaa huolimaton tai vääränlainen asennus tai käyttö. Liitäntälaite voi tuhoutua esim: Eristysvastusmittauksessa. Työmaan koneiden verkkoon aiheuttamasta virtapiikistä. Ylilämmön vaikutuksesta, jos valaisinta käytetään jäähdyttämättömässä tilassa (ja mahdollisesti vielä suojasukkaan pakattuna). Jos valaisinta käytetään virtapiirissä, jossa nollajohdin ei ole kytketty. Elektronisen liitäntälaitteen elinikä on määritelty suhteessa ympäristön lämpötilaan. Liitäntälaitteen koteloon on merkitty lämpötilan referenssipiste (t c -piste), jonka lämpötila tulee olla hallinnassa tuotetta suunniteltaessa. T c -pisteelle annettu maksimilämpötila riippuu valmistajasta ja liitäntälaitetyypistä ja se on ehdoton rajalämpötila, jonka ylittäminen tuhoaa liitäntälaitteen. Elektroninen liitäntälaite, jonka t c -pisteen rajalämpötila on korkea ei ole välttämättä parempi kuin liitäntälaite, jonka rajalämpötila on matala. Referenssipisteen paikka saattaa joillain laitteilla sijaita kuumemmassa kohdassa liitäntälaitetta, joillain taas viileämmässä kohdassa. Liitäntälaitteen elinikä on määritelty suhteessa t c -pisteen lämpötilaan. Joillain liitäntälaitteilla t c -pisteen raja-arvo on se lämpötila, jossa oletuselinikä saavutetaan, mutta se voi olla myös t c -pisteeseen merkittyä lämpötilaa alhaisempi. Tavallisesti liitäntälaitevalmistajat ilmoittavat valaisinvalmistajille lämpötilan, jossa saavutetaan 50 000 h elinikä vikatiheydellä 0,2 %/1000 h kohti. Se vastaa 10 % vikatiheyttä koko eliniän aikana. Mitä matalampi lämpötila t c -pisteessä toteutuu, sitä pidempi on liitäntälaitteen elinikä. Peukalosääntönä 10 C matalampi lämpötila t c -pisteessä kaksinkertaistaa liitäntälaitteen eliniän ja 10 C korkeampi lämpötila puolittaa sen. EL-liitäntälaite vaativiin ympäristöihin, Tridonicin PC Industry PC Industry liitäntälaite on kehitetty koviin ja vaativiin olosuhteisiin. Esimerkkejä tällaisista teollisuusympäristöistä ovat paikat joissa: Transientit aiheuttavat ongelmia Ympäristö on normaalia pölyisämpää Ilma on normaalia hieman kosteampaa Esiintyy voimakasta tärinää PC Industry on suunniteltu saavuttamaan 100000 tunnin käyttöiän (10 % kuolleisuus) sillä ehdolla, että lämpötila pysyy raja-arvojen sisällä (tarkista raja-arvot liitäntälaitevalmistajalta). Liitäntälaite on varustettu IVG (Intelligent Voltage Guard) jännitevahdilla, joka varoittaa ja suojaa liitäntälaitetta sekä yli- että alijännitteeltä. Liitäntälaite on myös varustettu suojalla verkkojännitetransienteja vastaan (4 kv saakka). Kestävä liitäntälaite pidentää huoltoväliä ja laskee huoltokustannuksia. Liitäntälaitteen käyttöä rajoittaa se seikka, ettei liitäntälaitteesta ole luettelon painohetkellä olemassa himmennettävää versiota tai matalaa Low Profile versiota. Näin ollen PC Industry liitäntälaitetta käytetään pääasiassa teollisuusvalaisimissa, joissa kaivataan suurta lampputehoa ja joissa on tilaa fyysisesti suuremmalle liitäntälaitteelle. PC Industry liitäntälaitteen käyttäminen muissa valaisintyypeissä, kuten vaikkapa toimistovalaisimissa, ei välttämättä tuo lisäarvoa verrattuna perinteiseen EL-liitäntälaitteeseen. PC Industry liitäntälaitteella varustettuja valaisimia löytyy Teollisuusvalaisimet-osiosta. Sanastoa Lämminkäynnistys Hyvin optimoitu loistelampun sytytys, jossa lampun päissä olevat katodit esilämmitetään ensin optimilämpötilaan, jotta purkaus käynnistyy hallitusti. Näin lampun elinikä saadaan mahdollisimman pitkäksi. Kylmäkäynnistys Loistelamppu sytytetään esilämmittämättä katodeja, jonka vuoksi emissioaine katodeissa kuluu nopeammin. Etuna on edullisemmat ja pienikokoisemmat liitäntälaitteet. Sopii teollisuuteen ja muihin kohteisiin, joissa lamppuja ei sytytetä ja sammuteta kuin 1 2 kertaa vuorokaudessa. Nimellisjännite Valaisimien arvokilpeen merkitty käyttö- eli nimellisjännite. Normaalisti lasketaan, että elektroniset liitäntälaitteet toimivat ±10 % nimellisjännitteen vaihtelualueen sisällä ongelmitta. Varmista, että jännite on oikea, sillä liian korkea tai matala jännite voi vahingoittaa elektroniikkaa. Useimmat elektroniset liitäntälaitteet toimivat myös tasajännitteellä. Harmoniset yliaallot Yliaallot ovat sähköverkossa olevien epälineaaristen kuormien aiheuttamia säröjä ja virtamuodon vääristymiä. Yliaallot aiheuttavat kiertovirtoja, korkeita magneettikenttiä ja häiriöitä herkissä elektronisissa laitteissa. Tietokoneet, taajuusmuuttajat ja tavalliset kompensoidut valaisimet ovat suuria yliaaltojen tuottajia. Ohjearvo tietokoneilla on n. 80 % THD, tavallisilla valaisimilla n. 20 % THD ja elektronisilla liitäntälaitteilla alle 10 %. THD Yliaaltojen kokonaismäärä. Tulee sanoista Total Harmonic Distortion. Toimintataajuus Purkausvirran taajuus loistelampussa. Tavallisissa valaisimissa se on sama kuin verkkovirran taajuus eli 50 Hz. Elektroninen liitäntälaite muuttaa taa juuden tasolle 25 50 khz. Samalla lampun hyötysuhde paranee noin 10 %. Koska toimintataajuus myös moduloi valoa, saattaa se joskus aiheuttaa hankaluuksia infrapunailmaisimille, joita käytetään hälytysjärjes telmissä ja valaistuksen ohjauksessa. Ongelmat on kuitenkin helppo välttää oikealla liitäntälaitteen valinnalla. Katodi Kutsutaan myös elektrodiksi. Loistelamppujen molemmissa päissä on katodeina berylliumoksidilla päällystetyt volframihehkulangat. Lämmitettäessä niistä irtoaa elektroneja, jotka pitävät yllä lampun pu r kaus virtaa. Katodien väärä lämpötila lyhentää lampun polttoikää. suunnittelu tarvikkeet turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet 487

Valaisintekniikkaa Elektronisten liitäntälaitteiden elinikä Fagerhultin tuotepolitiikka Valaisimien suunnittelussa on pidetty huolta siitä, että liitäntälaitteen t c -pisteen lämpötila ei nouse liian korkeaksi ja lyhennä siten sen elinikää. Oikein asennettuna ja käytettynä liitäntälaitteen elinikä on vähintään 50 000 h enintään 10 % vikatiheydellä 25 C ympäristön lämpötilassa (t a ), jos muuta ei ilmoiteta. Vaikka liitäntälaitevalmistajat asettavat vaatimuksia liitäntälaitteen t c -pisteen lämpötilalle, asettaa Fagerhult omia tuotteitaan kohtaan vielä tiukemmat vaatimukset. Valaisimien sertifioinnissa käytetään ylimääräistä 5 C turvamarginaalia liitäntälaitteen t c -pisteen lämpötilalle. Se ei tunnu paljolta, mutta antaa pelivaraa ympäristön lämpötilalle ja normaaleissa olosuhteissa puolitoistakertaistaa liitäntälaitteen eliniän. Oikean liitäntälaitetyypin valinta kullekin valaisimelle on myös tärkeää. Valitettavasti markkinoilla ei ole kaikkien ominaisuuksen osalta ylivoimaista liitäntälaitetta. Jotkut liitäntälaitteet ovat erinomaisia pienten sähkömagneettisten häiriöiden ansiosta, toisissa on pienet lämpöhäviöt ja joillain liitäntälaitetyypeillä on taas pienet vuotovirrat. Myös liitäntälaitteiden mitoissa on eroja. Liitäntälaitetyypin valinnassa otetaan huomioon kaikki nämä tekijät ja valaisimeen valitaan niiden osalta sopivin liitäntälaitetyyppi. Fagerhult käyttää valaisimissaan vain johtavien liitäntälaitevalmistajien elektronisia liitäntälaitteita. Valaisin Teho Turvamarginaali Loistevalaisimet Loop Light 3x35 W > 20 C Zora 2x54 W > 25 C Ten Line 3x28 W > 15 C Closs 2x35 W > 15 C Excis 4x54 W > 5 C Upotettavat loistevalaisimet MultiFive 2x49 W > 10 C Indigo Clivus 2x54 W > 5 C Indigo Combo 2x28 W > 20 C Pozzo 1x60 W > 15 C Teollisuusvalaisimet Inducon (ta35) 2x49 W > 15 C Densus 2x49 W > 5 C Scatola 2x54 W > 15 C AllFive 2x35 W > 15 C Downlight-valaisimet Pleiad Comfort G2 1x32 W > 10 C Pleiad Compact pinta 1x26 W > 20 C Pleiad Compact G2 2x26 W > 15 C Sisustusvalaisimet Discovery 1x26 W > 10 C Discovery Space 2x18 W > 15 C Lämpötilaesimerkkejä Viereisessä taulukossa on annettu esimerkkejä joidenkin tyypillisten Fagerhult-valaisimien t c -pisteen turvamarginaaleista. Annetut marginaalit pätevät tavallisella elektronisella liitäntälaitteella varustetuille valaisimille. Lämpötilaero on valaisimesta mitatun t c -pisteen lämpötilan ero liitäntälaitevalmistajan ilmoittamaan lämpötilaan, jossa toteutuu vähintää 50 000 h elinikä enintään 10 % vikaantumistiheydellä. Muiden valaisimien osalta tietoja saa asiakaspalvelustamme, puh: 09-777 1580. 488

Sähkösuunnittelu Johdonsuoja-automaatit ja ryhmitys Automaattisulakkeet Jos elektronisilla liitäntälaitteilla varustettujen valaisinten ryhmäjoh tojen suojauksessa käytetään automaattisulakkeita, niiden mitoitusta ei tule tehdä pelkästään nimellisvirran perusteella. Syynä on millisekunnin kestävä korkea virtapiikki, joka syntyy ryhmän kaikissa valaisimissa samanaikaisesti ja voi laukaista automaatin. Virtapiikin aiheuttavat liitäntälaitteen verkkosuotimen kondensaattorit. Näin ollen virtapiikin suuruus ei riipu niinkään liitäntälaitteen tehosta, vaan sen rakenteesta. Tämä selittää myös huomattavan suuret erot eri liitäntälaitetoimittajien välillä. Virtapiikin vuoksi suosittelemme käytettäväksi laukaisukäyrän C-automaattisulakkeita. Oheisista taulukoista käy ilmi, kuinka monta valaisinta voidaan kytkeä C-tyypin 16 A automaattisulakkeen suojaamaan ryhmään. Koska valmistajat kehittävät itsenäisesti tuotteitaan, tämän sivun tiedot eivät ole sitovia, vaan pidätämme oikeudet muutoksiin. Valaisinmäärä vaihtelee myös liitäntälaitemalli- ja valmistajakohtaisesti, joten tarkassa mitoituksessa pyydämme ottamaan yhteyttä asiakaspalveluumme. T5 Teho EL EL valonsäätöön Yleinen ryhmäkoko T8 Teho EL EL valonsäätöön Yleinen ryhmäkoko Parhaalla liitäntälaitteella Parhaalla liitäntälaitteella Yleinen ryhmäkoko Yleinen ryhmäkoko Parhaalla liitäntälaitteella 1x14 44 140 46 150 2x14 28 70 20 47 3x14 44 56 34 47 4x14 40 56 26 48 1x21 44 93 38 120 2x21 28 49 20 60 1x24 44 86 47 150 2x24 20 45 38 48 1x28 44 86 38 78 2x28 28 48 20 56 1x35 44 86 38 76 2x35 28 47 20 30 1x39 44 59 38 70 2x39 20 47 20 30 1x49 41 56 28 48 2x49 20 30 18 26 1x54 37 47 25 48 2x54 19 26 17 26 1x80 20 30 20 38 2x80 16 28 15 18 Parhaalla liitäntälaitteella 1x18 48 124 46 122 2x18 48 82 32 56 3x18 20 80 32 56 4x18 20 56 20 38 1x36 48 82 45 82 2x36 31 56 25 56 1x58 40 60 20 56 2x58 20 26 17 30 Taulukossa on annettu kaksi eri saraketta: Yleinen ryhmäkoko Suurin saman johtosuojan taakse liitettävä määrä, joka on mahdollista liitäntälaitevalmistajasta ja -tyypistä riippumatta. Taulukko pätee Fagerhultin käyttämille liitäntälaitteille (Osram, Philips, Tridonic, Helvar). Parhaalla liitäntälaitteella Sarake ilmoittaa suurimman mahdollisen ryhmäkoon, joka on jonkun edellä mainitun valmistajan liitäntälaitteella mahdollista silloin, kun luettelon tiedot on kerätty. Suurin osa liitäntälaitteista sijoittuu näiden kahden sarakkeen arvojen väliin. Mikäli suunnittelussa ilmenee tarve käyttää suurempaa valaisinryhmää kuin taulukon sarakkeessa "Yleinen ryhmäkoko" on esitetty, pyydämme ottamaan yhteyttä asiakaspalveluumme. FSD (Pienloistelamput) Teho EL EL valonsäätöön Yleinen ryhmäkoko Parhaalla liitäntälaitteella Yleinen ryhmäkoko Parhaalla liitäntälaitteella 1x18 47 124 44 82 2x18 39 80 26 56 1x24 47 86 48 82 2x24 45 80 32 56 1x36 48 82 45 82 2x36 26 48 25 56 1x40 48 80 48 82 2x40 20 26 20 32 1x55 36 56 25 56 2x55 19 26 17 26 1x80 25 82 21 38 2x80 16 18 18 18 FSQ ja FSM (Pienloistelamput) Teho EL EL valonsäätöön Yleinen ryhmäkoko Parhaalla liitäntälaitteella Yleinen ryhmäkoko Parhaalla liitäntälaitteella 1x13 39 80 48 86 2x13 39 80 39 62 1x18 47 80 36 70 2x18 39 80 36 62 1x26 47 80 36 62 2x26 27 80 24 48 1x32 47 80 36 56 2x32 27 56 20 30 1x42 47 80 36 56 2x42 26 30 20 30 1x57 39 56 32 32 2x57 17 26 - - T5C Teho EL EL valonsäätöön Yleinen ryhmäkoko Parhaalla liitäntälaitteella Yleinen ryhmäkoko Parhaalla liitäntälaitteella 1x22 47 74 47 70 1x22+1x40 22 56 - - 1x40 47 74 42 56 1x55 26 47 20 56 1x60 - - 20 20 - = ei tällä hetkellä saatavilla. tarvikkeet turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet Huomautukset Ryhmäkoon mitoituksessa tulee ottaa huomioon lisäksi koko ryhmän sähkölaitteiden nimellisvirta, kaapelin poikkipinta sekä kaapeloinnin yhteenlaskettu pituus ryhmäkeskukselta valaisimille. Taulukoiden valaisinmäärät perustuvat koko ryhmän yhtäaikaiseen sytyttämiseen (samalla kytkimellä) verkkojännitteen sinikäyrän huippuarvon kohdalla. Taulukoiden arvot pätevät yksinapaisille automaattisulakkeille. Käytettäessä useampinapaisia automaattisulakkeita, valaisinmääriä tulee pienentää 20 %. B-tyypin 16 A automaattisulakkeella ryhmäkokoa tulee pienentää noin puoleen ja C-tyypin 10 A automaattisulakkeella noin 40 %. Eri valmistajilla ilmoitetut arvot perustuvat eri tavalla määriteltyyn valaisinryhmän kaapelointiin (Osram, Philips ja Vossloch-Schwabe 400 Ω, Tridonic 20 m 2,5 mm 2 kaapelia ryhmäkeskukselta ensimmäiselle valaisimelle ja valaisinväli 2 m sekä Helvarilla ei mukana kaapelin impedanssia). Tarkkaa mitoitusta tehtäessä tiedot tulee tarkastaa liitäntälaitevalmistajalta. suunnittelu 489

Valonlähteiden tehot ja virrat FDH-loistelamput T16/T5 (EL) EL-liitäntälaite EL-valonsäätöön W P kok [W] P häviö [W] I N [A] P kok [W] P häviö [W] I N [A] Ref. HF-don 1x14 18 3 0,08 18 4 0,09 2x14 32 2 0,15 36 8 0,16 3x14 52 10 0,27 - - - 4x14 66 10 0,31 - - - 1x21 25 3 0,11 25 4 0,12 2x21 46 4 0,20 48 6 0,22 1x24 28 4 0,12 26 2 0,12 2x24 51 5 0,23 52 4 0,24 1x28 33 3 0,15 32 4 0,15 2x28 62 4 0,27 61 5 0,28 1x35 40 4 0,18 38 4 0,17 2x35 77 7 0,34 75 7 0,32 1x39 45 5 0,20 44 5 0,20 2x39 83 5 0,35 91 13 0,40 1x49 56 5 0,25 55 6 0,25 2x49 111 9 0,49 111 13 0,48 1x54 61 6 0,27 60 8 0,23 2x54 118 8 0,54 116 12 0,50 1x80 86 5 0,38 90 10 0,36 2x80 172 12 0,75 - - - FD-loistelamput T26/T8 (EL) EL-liitäntälaite EL-valonsäätöön W W P kok [W] P häviö [W] IN [A] P kok [W] P häviö [W] I N [A] 1x18 20 4 0,09 21 5 0,09 2x18 38 6 0,17 39 7 0,18 3x18 58 10 0,26 65 7 0,27 4x18 74 10 0,33 79 15 0,34 1x36 36 4 0,18 37 5 0,17 2x36 72 8 0,32 70 6 0,31 1x58 55 5 0,25 56 5 0,25 2x58 110 10 0,50 111 11 0,49 FSD-pienloistelamput (EL) EL-liitäntälaite EL-valonsäätöön W W P kok [W] P häviö [W] IN [A] P kok [W] P häviö [W] I N [A] 1x18 20 4 0,09 21 6 0,09 2x18 40 8 0,17 42 12 0,18 1x24 26 5 0,12 27 5 0,12 2x24 52 8 0,22 52 8 0,23 1x36 38 6 0,18 38 6 0,17 2x36 75 11 0,34 74 10 0,33 1x40 44 4 0,20 43 5 0,19 2x40 87 7 0,38 88 12 0,38 1x55 61 6 0,27 62 7 0,27 2x55 121 11 0,53 118 8 0,49 1X80 88 80 0,38 90 10 0,40 FSQ ja FSM-pienloistelamput (EL) EL-liitäntälaite EL-valonsäätöön W W P kok [W] P häviö [W] IN [A] P kok [W] P häviö [W] I N [A] 1x13 16 3 0,08 17 4 0,08 2x13 34 4 0,16 31 7 0,14 1x18 18 1 0,10 21 4 0,10 2x18 38 5 0,18 40 6 0,18 1x26 26 2 0,13 28 4 0,13 2x26 54 3 0,25 58 8 0,25 1x32 35 3 0,16 36 4 0,16 2x32 70 4 0,32 72 8 0,31 1x42 46 3 0,21 48 5 0,21 2x42 92 6 0,44 96 9 0,40 1x57 62 5 0,27 66 9 0,29 2x57 121 9 0,50 - - - 1x70 77 7 0,35 - - - FCH-loistelamput (EL) W P kok [W] P häviö [W] I N [A] 1x22 25 3 0,11 1x40 43 3 0,19 1x55 60 5 0,26 1x60 65 5 0,28 22+40 71 9 0,31 QL-induktiolamput (EL) W P kok [W] I N [A] 55 55 0,26 85 85 0,40 Monimetallilamput (EL) W P kok [W] P häviö [W] I N [A] 20 25 3 0,21 35 45 6 0,20 70 80 8 0,36 150 162 15 0,70 Monimetallilamput (kuristin) W P kok [W] P häviö [W] I N [A] I S [A] 35 44 9 0,22 0,28 70 85 15 0,41 0,47 100 114 14 0,55 0,75 150 168 18 0,82 1,11 Monimetallilamput (kuristin) W P kok [W] P häviö [W] I N [A] I S [A] 35 44 9 0,22 0,28 70 85 15 0,41 0,47 100 114 14 0,55 0,75 150 168 18 0,82 1,11 Suurpainenatriumlamput (kuristin) W P kok [W] P häviö [W] I N [A] I S [A] 50 62 12 0,29 0,34 70 85 15 0,41 0,54 100 116 16 0,55 0,73 150 170 20 0,83 1,16 250 278 28 1,33 1,70 Elohopealamput (kuristin) W P kok [W] P häviö [W] I N [A] I S [A] 50 61 11 0,29 0,38 80 92 12 0,44 0,74 125 139 14 0,68 1,18 250 272 22 1,32 2,34 IAA-hehkulamput W P kok [W] I N [A] I S [A] 40 40 0,18 2,27 60 60 0,26 3,50 75 75 0,33 4,65 100 100 0,44 6,70 150 150 0,66 10,05 230V-halogeenilamput P kok [W] I N [A] I S [A] 40 40 0,18 50 50 0,21 75 75 0,33 100 100 0,44 150 150 0,66 250 250 1,09 W 12V-halogeenilamput (EL) W P kok [W] P kok [W] I N [A] 20* 21 1 0,10 35* 37 2 0,17 50* 53 3 0,23 65* 69 4 0,30 * valaisinkoht. EL70 VA muuntaja Sähkötekniset tiedot Tiedot on koottu Fagerhultin liitäntälaitetoimittajien tuoteluetteloista. Eri lampputyyppien sähkötekniset ominaisuudet riippuvat hehku- ja verkkojännitteistä halogeeni-lamppua lukuunottamatta myös käytetystä liitäntälaitteesta ja kompensoinnista. Tämän sivun taulukoissa kuristinkäyttöisten purkauslamppujen virrat perustuvat kompensointiin cosφ > 0,9. Eri valmistajien ja saman valmistajan eri liitäntälaiteperheiden välillä on eroja. Koska liitäntälaite- ja lamppuvalmistajat kehittävät itsenäisesti tuotteitaan, pidätämme oikeuden muutoksiin. Tarkassa mitoituksessa pyydämme ottamaan yhteyttä asiakaspalveluumme. Syttymisvirrat Eri lampputyyppien syttymisvirrat poikkeavat selvästi lampputyypin (nimellis) palamisvirrasta. Virtapii-kin suuruus ja kesto on eri lampputyypeillä selvästi erilainen. Saman lampputyypin eri tehojen välillä on myös eroja. Sytytysvirtapiikin suu-ruusluokka eri lampputyypeillä on seuraava: Loistelamput (EL) >100 x Loistelamput (kuristin) 1,5 x Monimetallilamput 50 150 x Hehkulamput 12 16 x Halogeenilamput 12 16 x Elohopealamput 1,2 1,7 x Suurpainenatriumlamput 1,35 x Elektronisella liitäntälaitteella varustetuille loistelampuille ei ole tällä sivulla annettu sytytysvirran suuruutta, vaan viereiselle sivulle on koottu virtapiikin vaikutus ryhmäkokoon eri liitäntälaitteilla C16 A johdonsuojaautomaatille. Vikavirtasuojakytkimet Elektronisissa liitäntälaitteissa on kondensaattoreita, jotka estävät häiriöiden pääsyn sähköverkkoon. Samalla niiden kautta kulkee pieni vuotovirta maadoitusvirtapiiriin. Tämä rajoittaa vikavirtasuoja kytki miin liitettävien elektronisten liitäntälaitteiden lukumäärää. Valaisinstandardin mukaan valaisimen suurin sallittu vuotovirta on 1 ma, mutta käytännössä se on noin puolet siitä. Koska arvo vaihtelee mm. liitäntälaitteen valmistajasta riippuen, käytetään suunnittelussa arvoa 1 ma. Symbolien selitys P kok = lampun ja liitäntälaitteen yhteenlaskettu teho [W] P häviö = liitäntälaitteen tehohäviö [W] I N = lampun palamisvirta [A] I S = lampun hetkellinen virta syttymisvaiheessa [A] 490

LED Tekniikka LED on lyhennys englanninkielen sanoista Light Emitting Diode, mikä tarkoittaa suomeksi valoa säteilevää diodia eli loistediodia. LED on puolijohdekomponentti, joka muuntaa sähköenergian valoksi (elektroluminesenssi). Tuotettavan valon väri riippuu materiaalista, jota valmistuksessa on käytetty. Valmistuksessa käytettävät perusvärit ovat punainen, oranssi, vihreä ja sininen. Valkoinen väri saadaan aikaan joko sekoittamalla kolme väriä: punainen, vihreä ja sininen (RGB), tai yleisemmin sinisellä LEDillä, jossa loisteaine muuttaa osan säteilystä keltaiseksi valoksi. Tuloksena on valkoiselta näyttävä valo. Jaottelu LEDien kesken esiintyy suuria värilämpötila- ja valovirtavaihteluita, jotka syntyvät niiden tuotantoprosesseissa. Vaihtelut ovat niin suuria, että valikoima on ehdottomasti rajattava. Tästä käytetään nimitystä jaottelu (binning). LED-valmistajat jakavat tuotantonsa useisiin ryhmiin LEDien tehokkuudesta riippuen. Mitä tarkemmin jako tehdään, eli LEDit hyväksytään vain tietystä jakoryhmästä, sitä tasalaatuisempia tuotteet ovat. Haittapuolena on mahdollisesti hinnan nouseminen ja saatavuuden heikentyminen. Tästä syystä yleensä pyritään valitsemaan LEDejä muutamasta toisiaan lähellä olevasta jakoryhmästä. Valkoiset LEDit Valkoisten LEDien värilämpötiloja ovat lämmin, neutraali ja kylmä (2700 8000 K). Värintoistoindeksi Ra voi vaihdella LEDin valinnasta riippuen 70:stä yli 90:een. Alhaisen värilämpötilan omaavan eli lämminsävyisen LEDin Ra-indeksi on korkeampi kuin korkean värilämpötilan omaavalla LEDillä. LEDien valotehokkuutta parannetaan koko ajan ja se kehittyy hyvin nopeasti. Valkoisten LEDien valotehokkuus saavuttaa kohta tason 100 lm/w, eli ne vastaavat pian tavallisia loistelamppuja. Korkean värilämpötilan omaavat eli kylmäsävyiset LEDit ovat tehokkaampia kuin vastaavat matalan värilämpötilan omaavat LEDit. Tämä johtuu siitä, että valkoisten diodien pohjana ovat sininen diodi, jonka värilämpötila on hyvin korkea. LEDin valonjakoa voidaan hallita/ohjata heijastimien, linssien tai jonkinlaisten valoa hajauttavien materiaalien avulla. Linssit ovat yleensä suoraan sidoksissa kyseiseen valmisteeseen ja LED-tyyppiin. ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet Esimerkki erilaisista jakoryhmistä, tässä kyseessä on Philipsin Lumileds. Käyttöikä ja kestävyys Oikein käytettynä LEDin käyttöikä on pitkä. LED-lamppu menee harvoin rikki. Sen sijaan valovirta voi ajan myötä heiketä ja kadota lopuksi kokonaan. LED-tietolehdellä ilmoitetaan tuotteen käyttöikä, joka tarkoittaa ajankohtaa, jolloin valovirrasta on jäljellä 70 % (L70). Käyttöikä on noin 35 000 50 000 tuntia silloin, kun LEDiä käytetään valmistajan antamien raja-arvojen puitteissa. Ratkaiseva tekijä LEDin käyttöiälle ja valovirralle on sen käyttäminen kohtuullisessa lämpötilassa. LED ei tuota ultravioletti- tai infrapunasäteilyä (UV/IR). Tämän vuoksi LED-valonlähde soveltuu erittäin hyvin tiloihin, joissa halutaan välttää UV- tai IR-säteilyä, esimerkiksi museoihin ja elintarvikkeiden käsittelytiloihin. LEDin lisäetuna on se, ettei se sisällä liikkuvia tai erityisen herkkiä osia. Oikein toteutetut LED-ratkaisut ovat kestäviä ja sietävät sekä tärinää että muita mekaanisia rasituksia. LED ei sisällä myöskään ympäristölle vaarallisia aineita, joten niiden kierrättäminen on yksinkertaista. turvavalaistus tarvikkeet suunnittelu 491

LED Tekniikka Lämmöntuotto Kuva on otettu lämpökameralla ja se havainnollistaa LED-lampun lämmönjakautumista. Vaikka LED on fyysisesti erittäin pieni, sen jäähdytysominaisuuksilta vaaditaan paljon. LEDin jäähdytys on toteutettava käyttämällä joko nk. jäähdytyssiiliä tai jotakin muuta sopivaa ratkaisua. Fagerhult noudattaa LED-tuotteitten kehittämisessä samoja tiukkoja lämpötilamarginaaleja kuin muiden elektroniikkaa sisältävien tuotteiden kohdalla. Kaapelointi Napaisuudesta huolehtiminen on tärkeää. Väärin kytketyt LEDit voivat tuhoutua tai vahingoittua. PWM-ohjaimissa käytettäville johtimille on useimmiten ilmoitettu enimmäispituus. Pidemmät johtimet voivat aiheuttaa joko ongelmia ohjaukseen tai häiriöitä sähkömagneettiseen kenttään. Vakiojännitepiireissä on huomioitava jännitehäviö. Liitäntälaite LED vaatii erikoisrakenteista, usein ohjaimeksi kutsuttua liitäntälaitetta, joka muuntaa 230 V:n verkkojännitteen LEDin käyttöön sopivaksi. Yhtä LEDin käyttötyyppiä sanotaan vakiovirtakäytöksi. Tällöin järjestelmän LEDeille syötetään joko 350 tai 700 ma suuruista vakiovirtaa. Olemassa on kuitenkin myös suuremmalla virralla toimivia LEDejä. Jännite ei saa nousta yli 48 V DC:n. Tässä käyttötyypissä LEDit voidaan kytkeä sarjaan. Sarjaan kytkettyjen LEDien kokonaisteho täytyy mitoittaa käytettävän ohjaimen ominaisuuksien mukaan. Listoihin ja tarraliuskoihin asennetut LEDit toimivat usein 8, 10, 12 tai 24 V:n vakiojännitteellä. Tällöin yhteen ohjaimeen voidaan kytkeä rinnakkain useita LED-listoja. Kyseisessä menetelmässä on huomioitava johdinten aiheuttama jännitehäviö, joka on samaa suuruusluokkaa kuin perinteisissä pienjännitejärjestelmissä. Käyttötyypistä riippumatta on tärkeää, että ohjain valitaan LEDtyypin mukaan. Myös napaisuudesta huolehtiminen on tärkeää, sillä LEDit toimivat tasajännitteellä (DC). Väärin valittu ohjain vahingoittaa tai jopa tuhoaa siihen liitetyn LEDin. Muiden vaatimusten lisäksi ohjaimen on myös varmistettava sähköeristys verkkojännitteestä. Tästä syystä suojaeristyksettömiin LED-moduuleihin voidaan koskea ilman sähköiskuvaaraa. Vakiojännitekäytössä LEDit ovat liitettyinä ohjaimeen rinnankytkennällä. Vakiovirtakäytössä LEDit on liitetty ohjaimeen sarjakytkennällä. Valonsäätö LEDejä säädetään ammattisovelluksissa ohjainten ja nk. pulssinleveysmodulaation (PWM) avulla. Silloin LEDejä käytetään vaihtuvataajuuksisella kanttiaaltotekniikalla (tai joissakin tapauksissa vakiotaajuudella muuttamalla pulssisuhdetta). Järjestelmään liitetty LED sytytetään ja sammutetaan korkealla taajuudella, joka alentaa valotasoa. PWM-ohjaimissa voi olla useita erilaisia käyttöliittymiä, kuten DALI, DSI, DMX512 ja SwitchDIM. 492

Sähkösuunnittelu Tuoteturvallisuus CE-merkki Valaisimessa on oltava CE-merkki, jotta sitä voidaan markkinoida EU/ETA-alueella. Pakollinen CE-merkki tarkoittaa, että valmistaja vakuuttaa viranomaisille tuotteen täyttävän voimassa olevat EU:n turvallisuusvaatimukset. Merkin saaminen ei edellytä useimmilta tuotteilta puolueetonta testausta. Sertifiointi Vaikka riippumattoman koestuslaitoksen tarkastukset eivät enää ole pakollisia, Fagerhult sertifioi edelleen mallistonsa valaisimet. Riippumaton osapuoli tarkastaa tuotteet, jotta voimme varmistaa tuotteiden vastaavan kaikkia sillä hetkellä voimassa olevia turvallisuusvaatimuksia. Perusvalikoiman erikoisversiot eivät useimmiten ole sertifioituja. Tällaisia ovat esimerkiksi vakiovalaisimen turvavalaisinversiot sekä valonsäätöön tarkoitetut mallit. Näiden tuotteiden turvallisuustaso on kuitenkin yhtä hyvä kuin muidenkin tuotteiden, koska niille tehdään aivan samat standardinmukaisuustestit kuin vakiomallistonkin tuotteille. Ero on vain siinä, että tuotteelle ei automaattisesti haeta S-/ENEC -merkin käyttöoikeutta. Tuote voidaan toki sertifioida pyynnöstä. Sertifiointi tehdään yhteistyössä Intertek ETL Semkon kanssa. Yh teistyön ansiosta tuotteillemme voidaan myöntää S- tai ENECmerkki. Sertifiointimerkin saa, kun sähkötarvike on testattu riippumattomassa koestuslaitoksessa seuraavien turvallisuusriskien varalta: Tulipalo. Sähköisku. Rakenteelliset vauriot. Säteily- ja palovammat. Ympäristöhaitat, jotka aiheutuvat: tarkoitetulla tai odotetulla käyttötavalla tai -aikana. odotettavissa olevissa vikaolosuhteissa. odotettavasta, kohtuullisesta väärinkäytöstä. CE-merkki S-merkki on tuttu jo sähkölaitteiden pakollisen ennakkotarkastuksen ajalta, jolloin se oli Ruotsissa Suomen Sähkötarkastuskeskuksen FImerkkiä vastaava hyväksyntä. Nykyään S-merkki on tuotteen standardinmukaisuuden osoittava sertifiointimerkki (samoin kuin FI-merkki). Viime vuosina valaisimille on voitu myöntää myös ENEC-merkki. ENEC on lyhenne sanoista European Norms Electrical Certification. ENEC-järjestelmään kuuluu tällä hetkellä 18 eri maata. ENECmerkki on samanarvoinen kuin kunkin jäsenmaan omat sertifiointimerkit. ENEC-merkinnän myöntämiseksi valaisimille tarvitaan erillinen sopimus valvovan kansallisen elimen (Intertek ETL Semko) kanssa ja tuotannon laadunvalvonnan tulee olla sertifioitu ISO 9002 -standardin mukaisesti. SMTA-sopimus Fagerhultin laboratorio (TeknikCentrum) solmi SMTA-sopimuksen Intertek ETL Semkon kanssa vuonna 1993. SMTA on lyhenne sanoista Supervised Manufacturers Testing Authorisation. Sopimus tarkoittaa sitä, että saamme itse tehdä valvotusti kaikki sekä S- että ENEC-merkin edellyttämät koestukset. Koestusten tulokset ovat sertifioinnin perusta. Ennen sopimuksen laatimista Intertek ETL Semko tarkasti ja hyväksyi koestuslaboratorion, tuotannon laatujärjestelmän sekä koestushenkilöstön pätevyyden. Uusintatarkastukset suoritetaan vuosittain. Intertek ETL Semkolla on oikeus vierailla laboratoriossamme milloin tahansa tai pyytää tuotteitamme vertailututkimuksiin. Fagerhultin laboratoriossa voidaan tehdä kaikki valaisimien koestuksessa tarvittavat testit mukaan lukien myös EMC-testit ja valonjakomittaukset. Standardisointi Fagerhult osallistuu valaisimiin liittyvään standardisointityöhön olemalla jäsenenä ruotsalaisen Svenska Elektriska Kommissionen -toimikunnan työryhmässä TK34. Tämä työryhmä vastaa kansallisesti standardien kehittämisestä. Osallistumalla tähän työhön Fagerhultilla on mahdollisuus vaikuttaa standardien sisältöön ja varmistaa, että tuotteet täyttävät myös tulevat vaatimukset. Lue lisää Semkosta ja kolmannen osapuolen tarkastuksista osoitteessa www.intertek-etlsemko.com. Fagerhultin laboratoriolla (TeknikCentrum) on ollut SMTA-sopimus Intertek ETL Semkon kanssa vuodesta 1993. Laboratoriossa pystytään tekemään sekä EMC-testaus (standardin EN55015 mukaisesti) että valonjakomittaukset valaisimen oikeassa polttoasennossa. suunnittelu tarvikkeet turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet 493

Materiaalien ominaisuudet Painevalu Metallin painevalu on tuotantomenetelmä, jolla valmistetaan lujia ja siistipintaisia osia, joihin saadaan integroitua paljon toimivuutta. Useimmiten osat voidaan ottaa käyttöön suoraan muotista (sinkki). Jos materiaalina on alumiini, valujäämien poistaminen vaatii yleensä työstämistä. Tavallisena menetelmänä käytetään rumpukiillotusta, joka poistaa valukuonan ja pehmentää reunat. Suulakepuristus Suulakepuristus (ekstruusio) soveltuu sekä alumiinille että muoville. Menetelmä on kustannustehokas ja mahdollistaa erilaisten toimintojen integroinnin ja hienojen liitosten valmistuksen. Suulakepuristettuja muovija alumiiniosia voidaan yhdistää toisiinsa erittäin hyvin. Alumiinin painevalu Alumiinin painevalussa käytetään suurta painetta ja materiaali on prosessin aikana yhtä juoksevaa kuin vesi. Se vaatii tarkkoja toleransseja ja hyviä tiivistyspintoja. Painevalettujen alumiiniosien etuna on erinomainen lujuus osan painoon nähden. Yleisin Fagerhultin käyttämä alumiiniseos on AlSi8Cu3. Alumiinin etuna on myös helppo kierrätettävyys. Sen kierrätykseen tarvittava energiamäärä on vain murto-osa siitä, mitä neitseellisen materiaalin valmistamiseen kuluu. Painevalulla valmistetaan valaisimiin mm. alumiinisia päätylevyjä, kansia, jonoasennusvarusteita sekä erityyppisiä kiinnikkeitä. Sinkin painevalu Sinkki on korroosionkestävä materiaali, jonka mekaaniset ominaisuudet ovat hyvät. Sinkin ja alumiinin suurin ero on paino, sillä sinkki on 2,5 kertaa painavampaa. Sen lämmönkestävyys ja virumislujuus ovat kuitenkin heikommat. Sinkin etuna on helpompi puristettavuus, alhaisempi sulamislämpötila ja sen myötä vähäisempi työvälineiden kulutus. Oikein valmistettu sinkkityökalu säilyttää hyvät ominaisuutensa ja korkean toistotarkkuutensa jopa miljoona käyttökertaa. Menetelmällä voidaan valmistaa myös ohuita kappaleita. Valmistuksessa saavutettava siisti pinta on tärkeä ominaisuus erilaisten näkyvien pintojen pintakäsittelyiden, kuten kromauksen ja niklauksen, kannalta. Painevaletut sinkkiosat voidaan useimmiten ottaa suoraan käyttöön, tosin rumpukiillotusta saatetaan tarvita joissakin tapauksissa. Sinkkipainevalua käytetään samoihin tarkoituksiin kuin alumiinivalua, mutta sillä päästään huomattavasti tarkempiin mittatoleransseihin ja hienompiin pintoihin. Alumiinin suulakepuristus Alumiiniharkot kuumennetaan ja puristetaan suurella voimalla profiilisuulakkeen läpi. Profiilin koosta ja koneen tehosta riippuen joskus samanaikaisesti voidaan, ja ehkä pitääkin, valmistaa useita profiileita. Tavallisesti profiilit valmistetaan kuitenkin yksi kerrallaan. Puristuksen jälkeen profiili oikaistaan jännittämällä, jonka jälkeen materiaali karkaistaan uunissa yleensä reilun 6 metrin mittaisina profiileina. Lopuksi profiilit katkaistaan, pintakäsitellään ja eloksoidaan tarpeen mukaan. Eloksoinnissa pinnalle muodostetaan suojaava oksidikerros elektrolyyttisellä prosessilla, joka tekee pinnasta kovan ja tiiviin. Luonnoneloksointi on yleisin menetelmä, mutta valmistuksessa voidaan saada myös muita värejä. Muovin suulakepuristus PC- ja PMMA-materiaalit ovat valaisinalalla yleisimmin käytettyjä muoveja. Niitä käytetään pääasiassa läpinäkyvien kupujen ja peitekoteloiden valmistukseen. Prosessin avulla voidaan valmistaa kustannustehokkaasti pitkiä ja hyvää tarkkuutta vaativia osia. Menetelmässä voidaan myös yhdistää materiaaleja esimerkiksi kirkkaiden ja opaalipintaisten osien valmistamiseksi tai polykarbonaatin lujuuden ja akryylin UV-kestävyyden yhdistämiseksi. Kuumentuessaan osat laajentuvat, mikä on huomioitava uusien tuotteiden kupujen katkaisutoleranssien ja muiden osien toleranssien laskennassa. Tämän vuoksi valaisinten päädyissä on yleensä aina rakoja, mikä on siis täysin normaali piirre. 494

Materiaalien ominaisuudet Teräs Terästä valmistetaan erilaissa laatu-, kovuus- ja paksuusluokissa. Pintakäsittelyillä valaisimiin saadaan lukuisia erilaisia vaihtoehtoja. Materiaalin käytettävyys/kustannussuhde on hyvä. Teräksen etuna on sen nopea koottavuus jatkuvassa tuotannossa: osat voidaan liittää toisiinsa myöhäisessä vaiheessa, jolloin tuotanto pysyy joustavana. Teräksen tie raaka-aineesta stanssauksen, taivutuksen, hitsauksen ja maalauksen kautta loppuasennukseen on nopea, eikä siinä tarvitse huomioida muita odotusaikoja kuin itse valmistukseen kuluvat ajat. Jotkin osat voivat vaatia nk. syvävetolaadun (pehmeän teräksen) käyttämistä, koska materiaalia venytetään niin voimakkaasti, että tavalliset teräslaadut murtuvat. Käsittelemätön teräs Käsittelemätön teräs ruostuu erittäin helposti. Ruostumisnopeus riippuu ulkoisista olosuhteista. Korroosion välttämiseksi käsittelemätön teräs pinnoitetaan esim. Jwauhemaalauksella, joka tehdään tavallisesti epoksin ja polyesterin sekoituksella. Maalausprosessissa ei käytetä aromaattisia liuottimia tai raskasmetalleja. Tätä materiaalia käytetään yleensä normaaleissa kuivissa tiloissa käytettävissä valaisimissa, kuten toimisto-, käytävä-, luokkahuoneissa. Alumiini-sinkkipinnoitettu teräs Teräksen pinnoittaminen alumiinisinkkiseoksella on erittäin tehokas korroosionsuojaustapa. Alumiinisinkitty pelti valmistetaan samalla tavalla kuin tavallinen kuumasinkitty teräs, mutta puhtaan sinkin sijaan käytetään seosta, joka sisältää noin 55 % alumiinia ja 43 % sinkkiä. Alumiinisinkityt osat ovat työstämisen, esimerkiksi stanssauksen ja taivutuksen, jälkeen suoraan valmiita käytettäväksi. Menetelmä on siis kustannustehokas, koska tietyissä tapauksissa maalausvaihe voidaan jättää pois. Stanssatut ja katkaistut pinnat parantuvat itsestään, joten pintojen ruostesuojaus palautuu. Alumiinisinkityn pinnan läikehtivyys tekee siitä esteettisesti kiehtovan. Materiaalia käytetään tavallisesti teollisuusvalaisinten koteloissa ja päätykansissa. Lisäksi sitä käytetään yleisesti erilaisissa kiinnikkeissä ja muissa osissa, jotka eivät näy mutta vaativat ruostesuojausta. Materiaaliin voi syntyä valkoista ruostetta joissakin kosteissa tai muuten hankalissa olosuhteissa. Aluzink on SSAB:n rekisteröity tuotemerkki. Ruostumaton teräs Ruostumaton teräs on nimensä mukaisesti terästä, joka ei ruostu. Edellä mainittu on kuitenkin hieman muunneltua totuutta, sillä ruostumaton teräs voi ruostua, joskin sen korroosionkestävyys on hyvä. Sitä pitäisi ehkä ruostumattoman sijaan kutsua hitaasti ruostuvaksi teräkseksi. Teräksen ruosteenkeston ylläpitämiseksi hapen on päästävä kosketukseen pinnan kanssa. Tästä syystä pinnan pitäminen puhtaana on tärkeää. Teräksen ominaisuudet luodaan erilaisilla seostuksilla esim. kromin, nikkelin ja molybdeenin kanssa. Koostumuksesta riippuen teräkset voi olla magnetisoituvia ja kovettuvia tai ei-magnatisoituvia ja kovettumattomia. Osa ruostumattomista teräslaaduista soveltuu erinomaisesti jousien valmistukseen. Fagerhult valmistaa myös koteloita ja kiinnittimiä ruostumattomasta teräksestä tuotteen niin vaatiessa. Haponkestävä ruostumaton teräs Haponkestävän ruostumattoman teräksen ruosteenkestävyys on vielä parempi kuin tavallisen ruostumattoman teräksen. Teräksen ominaisuudet luodaan erilaisilla seostuksilla esim. kromin, nikkelin, mangaanin, titaanin, niobin ja molybdeenin kanssa. Tämä laatu on korkealaatuisin tuotteissamme käytetty materiaali ja siitä valmistetut valaisimet ovat parhaiten suojattuja ulkoisia rasituksia vastaan. Haponkestävää ruostumatonta terästä vaativia olosuhteita voi esiintyä teollisuudessa, jossa käsitellään happoja, suoloja ja muita hajottavia aineita. Rannikkoseudulla saatetaan myös tarvita normaalia kestävämpiä valaisimia. Tavallisen ruostumattoman teräksen tapaan haponkestävä teräskin syöpyy, mikäli pinnan likaisuus estää hapen pääsyn materiaalin pinnalle. Haponkestävän teräksen kanssa käytetään muita yhtä vahvoja materiaaleja, esimerkiksi lasia (ei muovia), jotta kotelointi on kokonaisuudessaan mahdollisimman kestävä. Alumiinin hyvät heijastusominaisuudet Hyvien heijastusominaisuuksien luominen edellyttää äärimmäisen puhtaan materiaalin käyttämistä. Puhtausasteen laskeminen prosentin kymmenesosalla saattaa johtaa hyötysuhteen alentumiseen merkittävästi. Valmistuksessa voidaan käyttää "epäpuhdasta" perusmateriaalia, joka pinnoitetaan puhtaalla alumiinilla (plateeraus). Sen jälkeen pinta anodisoidaan kemiallisesti niin, ettei se ei hapetu joutuessaan kosketukseen hapen tai muiden aineiden kanssa. Plateeratut materiaalit ovat hyvä keino tuottaa kestäviä osia alhaisemmilla kustannuksilla. Muita menetelmiä tehokkaasti heijastavien (heijastuskerroin > 92 %) pintojen valmistukseen on oksidikerroksen käyttäminen ja pinnan tyhjiömetallointi tästä kerrotaan lisää häikäisysuojia ja heijastimia koskevassa kappaleessa. Erilaisten pakotusten avulla levypinnan rakenne saadaan hajottamaan tai kokoamaan valoa halutulla tavalla. suunnittelu tarvikkeet turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet 495

Materiaalien ominaisuudet Muovi Muovi on nykyaikainen materiaali, joka kehittyy koko ajan ja joka tarjoaa monia mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Se antaa vapautta muotoiluun ja mahdollistaa erilaisten toimintojen yhdistelemisen. Muovi keventää rakenteita metalliversioihin verrattuna. Myös muovin tuotantotehokkuus on hyvä, koska siitä valmistetut osat kaipaavat jälkityöstöä vain harvoin. Osien pintarakenne ja väri ovat alusta alkaen oikeat, eikä niitä tarvitse puhdistaa tai tasoittaa. Myös ympäristön kannalta muovi on houkutteleva materiaali. Muoviosien tuotantoon kuluu huomattavasti vähemmän energiaa kuin metallituotteiden valmistukseen. Valmistukseen käytettävän öljyn kokonaismäärä on myös huomattavasti pienempi. Muovia voidaan lisäksi kierrättää sekä uusiksi tuotteiksi että energiaksi. Osa Fagerhultin markkina-alueista asettaa erityisvaatimuksia tuotteiden paloluokitukselle. Silloin osia voidaan valmistaa liekinkestävistä muoveista, jotka vaikeuttavat materiaalin syttymistä tai hidastavat palon leviämistä. Fagerhult noudattaa RoHS-direktiiviä, joka kieltää elohopean, kadmiumin, lyijyn, kuusiarvoisen kromin ja PBB- ja PBDE-palonestoaineiden käytön. Palonestoaineiden (myös vähemmän haitallisten) käyttötarvetta voidaan välttää valitsemalla materiaalit hyvin ja käyttämällä hyviä rakenneratkaisuja. Kuten edeltä käy ilmi, muovin käyttäminen tarjoaa monia etuja, mutta se myös vaatii paljon sekä rakenteelta että materiaalivalinnoilta. Tuotteen käyttötarkoituksesta ja muista ominaisuuksista riippuen kehitysvaiheen aikana on tehtävä jatkuvia testejä ja simulointeja, jotta kaikki vaatimukset saadaan täytettyä turvallisuuden ja laadun vaarantumatta. Markkinoilla on lukuisia erilaisia muovimateriaaleja. Jokainen niistä on kehitetty vastaamaan tuotteiden asettamia vaatimuksia. Olemme koonneet alle tietoja joistakin muoveista. PVC (Polyvinyylikloridi) PVC on polymeeri, joka koostuu useista toisiinsa sitoutuneista vinyylikloridimolekyyleistä. Se on kestomuovi, jota valmistetaan lisäämällä klooria eteeniin. Käyttökohteina ovat usein rakennusteollisuuden tuotteet, kuten putket, muovimatot ja kaapeleiden/ johtojen eristeet. Pelkästään polyvinyylikloridia sisältävä materiaali on suhteellisen jäykkää. Siksi sen käsiteltävyyttä ja kestävyyttä parannetaan yleensä lisäämällä siihen pehmentimiä (ftalaatteja). Materiaalin kemikaalin- ja säänkestävyys on hyvä. PVC:n polttamisessa syntyy suolahappoa ja kloorattuja hiilivetyjä, koska se sisältää klooria. Palossa syntyvä savu on syövyttävää ja turmelee rakennuksen metalli- ja elektroniikkaosia. Palon aiheuttamien saneerauskustannusten vuoksi monet asiakkaat valitsevat mieluummin muita vaihtoehtoja. Pehmentimet haihtuvat jatkuvasti ja ne voivat siirtyä tai vahingoittaa muita muovimateriaaleja. Ne katsotaan ympäristölle ja terveydelle haitallisiksi aineiksi, jotka voivat vaikuttaa lisääntymiskykyyn. Fagerhultin tuotteiden sisäiseen johdotukseen käytetään johtimia, joissa ei ole käytetty PVC:tä. Tilauksesta myös liitosjohdot voidaan toimittaa materiaalista, joka ei sisällä PVC:tä. PVC on materiaali, jota ei muuten käytetä Fagerhultin tuotteissa. PC (polykarbonaatti) Polykarbonaatti on värjättynäkin läpikuultava kestomuovi, jonka lujuus on erinomainen myös alhaisissa lämpötiloissa. Sitä käytetään usein kohteissa, joissa vaaditaan kestävyyttä törmäyksiä sekä potkuja ja iskuja vastaan. Näitä ovat mm. visiirit, konesuojukset, CDlevyt ja muut lujuutta ja/tai läpinäkyvyyttä edellyttävät tuotteet. Materiaali on itsesammuvaa. Tuotesuunnittelussa on huomioitava rakenteiden jännitteet jatkuva jännitys saa polykarbonaatin lopulta halkeilemaan. Polykarbonaattia voi kylmätaivuttaa (suurin piirtein peltilevyn tapaan), ekstrudoida pituussuunnassa sekä puristaa muotoon. Valaistuksessa polykarbonaattia käytetään lampunpitimien ja liittimien eristimissä sekä kuvuissa, heijastimissa ja suojalevyissä. PC valitaan usein myös tuotteisiin, joita markkinoidaan ilkivallan kestävinä. Polykarbonaatti naarmuuntuu helposti ja kestää UV-säteilyä vain rajoitetusti. Säteilyn kellastuttavaa vaikutusta voidaan soveltuvissa tapauksissa ehkäistä käyttämällä UV-stabilisaattoreita tai lakkaamalla pinta UV-suojalla (kuten esim. autonlamppujen laseissa). Polykarbonaatti on herkkä myös kemiallisille aineille, lähinnä emäksille, hapettaville hapoille, metanolille, aromaattisille, klooratuille hiilivedyille ja ammoniakille. Tuotteidemme kupujen, muovipäätyjen ja suojakansien puhdistukseen tulee käyttää mietoa saippualiuosta. PC:n metallointi onnistuu myös hyvin. PBT (Polybutyleenitereftalaatti) PBT on jäykkä materiaali, jonka hankauskestävyys ja kemikaalinkestävyys on hyvä. Materiaalin sähköiset ominaisuudet ovat myös hyvät. Siksi PBT soveltuu hyvin lampunpitimiin, liittimiin yms. Se kestää hyvin korkeita lämpötiloja ja lasikuituvahvisteisen PBT:n kuumuudenkestävyys on vieläkin parempi. PBT:n UV-säteilyn- ja säänkestävyys on hyvä ja hyvien luisto-ominaisuuksien ansiosta sitä käytetään usein autoissa. Materiaalin metallointi onnistuu hyvin. Yllä mainittujen ominaisuuksien ansiosta PBT soveltuu hyvin esimerkiksi downlight-valaisimiin, joissa esiintyy korkeita lämpötiloja ja joissa tarvitaan metalloituja heijastuspintoja. 496

Materiaalien ominaisuudet PMMA (Polymetyylimetakrylaatti) PMMA tunnetaan myös kauppanimellä Plexiglas ja akryylimuovi. Sen valonläpäisykyky on erittäin hyvä. Siksi se soveltuukin hyvin optisiin käyttötarkoituksiin. Materiaali on kovaa ja pinnaltaan kiiltävää. Sen työstäminen on helppoa ja sitä voidaan värjätä rajattomasti. Materiaali on vahvaa ja soveltuu hyvin ulkokäyttöön, koska se on UV-stabiloitu ja kestää erilaisia sääolosuhteita. Myös sähköominaisuudet ovat hyvät. Emäksiset liuokset, laimennetut hapot tai öljyt eivät vaikuta PMMA:han, mutta vahvat hapot, asetoni ja alkoholit pilaavat sen. PMMA:n kuumuudenkestävyys on suhteellisen alhainen. Siksi sitä ei pidä käyttää silloin kun lämpötila nousee 55 asteeseen. PMMA:n iskulujuutta voidaan parantaa, mutta se vähentää materiaalin optisia ominaisuuksia. PMMA:ta käytetään yleensä kupuihin ja suojalevyihin valaisimissa, ulkotauluissa, ikkunoissa, piilolaseissa jne. PMMA on haurasta ja voi rikkoutua helposti. Se on myös PC:n tavoin herkkä jännityksille, jotka johtavat ajan myötä materiaalin halkeiluun. Plexiglas on RÖHMin rekisteröity tavaramerkki. PS (Polystyreeni) Polystyreeni on erittäin jäykkä ja kova materiaali. Sen optiset ominaisuudet ja mittavakaus ovat hyvät. Sen muita hyviä puolia ovat kiiltävä pinta, alhainen vedenimukyky ja erinomaiset sähköominaisuudet. Haittoina voidaan mainita materiaalin huono iskulujuus ja heikko kemikaalinkestävyys, erityisesti liuottimia vastaan. Polystyreeni ei kestä voimakkaita happoja ja se liukenee aromaattisiin liuotinaineisiin. Myös UV-kestävyys on huono ja materiaali kellastuu nopeasti (3 6 kuukaudessa) valaisimissa ja ulkokäytössä. Korkein käyttölämpötila on rajattu noin 70 C:een. Materiaali ei sovellu ammattivalaisimiin varsinkaan silloin, kun polttoajat ovat pitkiä tai valaistusvoimakkuudet suuria. Useimmiten tähän materiaaliin päädytään kotikäyttösovelluksissa sekä kustannussäästöjä tavoiteltaessa. PP (Polypropeeni) Polypropeenia kutsutaan myös polypropyleeniksi ja se on yksi yleisimmistä kestomuoveista. PP:n etuna on sen alhainen tiheys ja hyvä lujuus. Varsinkin PP:n väsymislujuus on erinomainen ja siksi sitä käytetään usein saranoiduissa rakenteissa. Materiaali kestää suhteellisen korkeita lämpötiloja ominaisuuksien heikentymättä, mutta alhaisista lämpötiloista se suoriutuu heikommin. Talvella PP muuttuukin usein hauraaksi ja helposti rikkoutuvaksi. PP:n haittapuolena on myös UV-säteily, joka hajottaa materiaalin, ellei siihen lisätä stabilisaattoreita. PP:tä käytetään muun muassa valaisinten päätykansissa. Kumi Kumiosia käytetään tavallisimmin erilaisissa tiivisteissä, kuten valaisimen reunoilla olevien lasilevyjen yms. tiivistelistoissa ja johtojen läpivientitiivisteissä. Osa entisistä käyttökohteista on korvattu uusilla kumimaisilla muovilaaduilla (elastomeereilla). Niiden tuottaminen on halvempaa ja niillä päästää parempaan tarkkuuteen. Niiden pinta on myös esteettisesti kauniimpi kuin kumilla. EPDM-kumi Otsonin- ja säänkestävä. Hyvä kylmänkestävyys. Kestää tietyssä määrin hapettavia happoja sekä eläin- ja kasvipohjaisia öljyjä. Ei kestä mineraaliöljyjä. Lämpötila-alue -40 C - +100 C. Kloropreenikumi Neopren (CR) Erittäin hyvät vanhenemis- ja säänkestävyysominaisuudet. Kestää hyvin öljyjä. Mineraaliöljy kuitenkin paisuttaa materiaalin mutta ei tuhoa sitä. Erittäin hyvät mekaaniset ominaisuudet. Saatavana vain mustina sekoituksina. Kiteytyy kylmyydessä. Lämpötila-alue -20 C - +100 C. turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet PC/ABS Joskus materiaaleja joudutaan sekoittamaan, jotta tuotteen osiin saadaan tarvittavat ominaisuudet. PC/ABS on yksi yhdistelmämateriaaleista, jonka ominaisuuksiksi on saatu jäykkyys, veto- ja taivutuslujuus sekä iskulujuus. Myös materiaalin mittavakaus ja säänkestävyys ovat hyvät. PC/ABS:n käyttämiseen päädytään silloin, kun osissa tarvitaan tarkkaa sovittavuutta ja korkeiden lämpötilojen kestävyyttä. Materiaalia käytetään usein elektroniikkakoteloissa, päädyissä, mittaristoissa jne. tarvikkeet suunnittelu 497

Asennus- ja vianhakuohjeita Valaisimen asennus Tutustu valaisimen mukana toimitettaviin asennusohjeisiin ja asenna valaisin niiden mukaisesti. Muista upotettavissa valaisimissa, että valaisimen upotussyvennyksessä tulee jättää vähintään 50 mm vapaata tilaa valaisimen ympärille. Muista tarvittaessa suojata verkkosyöttöjohdon pää käyttöohjeiden mukaisesti valaisimen mukana toimitetulla suojasukalla. Verkkojännitteiset johdot tulee asentaa mahdollisimman etäälle elektronisesta liitäntälaitteesta lampuille menevästä johdotuksesta. Etäisyyden tulisi olla vähintään 5 10 mm. Elektronisella liitäntälaitteella varustettujen valaisimien eristysvastusmittauksessa tulee vaihe- ja nollajohtimet kytkeä yhteen! Mittaus voidaan suorittaa vain yhdistetyn vaihe-nolla -virtapiirin ja suojamaan väliltä enintään 500 V DC -jännitteellä. HUOM! TN-S ja TN-C -järjestelmissä mittaus tulee tehdä samalla tavalla! Mittauksen jälkeen on ehdottomasti muistettava avata vaiheen ja nollan välinen kytkentä sekä kytkeä ne verkkoliittimiin asianmukaisesti. Suomen Valoteknillisen Seuran tarkastuslista Suomen Valoteknillisen Seuran laitetoimittajien yhteistoimintaryhmä on julkaissut listan ensimmäisistä tarkastustoimenpiteistä tilanteessa, jossa lamput eivät syty tai toimi oikein elektronisella liitäntälaittella varustetussa valaisimessa. Toimenpiteet ovat seuraavat: 1. Tarkasta, että valaisimeen tulee jännite. Tarkasta jännitteen suuruus mittaamalla se. Tarkasta myös ohjattavalla elektronisella liitäntälaitteella varustetussa valaisimessa ohjausjännitteen suuruus, jos se on mitattavissa (analoginen 1 10 V DC). Irrota ohjauspiiri ja tarkasta tuleeko valo täysin päälle (100 %). 2. Katkaise turvallisuuden vuoksi aina jännite seuraavien valaisimessa suoritettavien tarkastustoimenpiteiden ajaksi. Ohjattavalla elektronisella liitäntälaitteella varustetussa valaisimessa myös ohjausvirtapiirin tulee olla kytketty irti. 3. Tarkista, että lampputehot ja -tyypit vastaavat valaisimen arvokilvessä olevaa merkintää. Tarkasta samalla, että valaisimen liitäntälaitteen tehomerkintä vastaa arvokilvessä olevaa tehomerkintää. 4. Tarkasta, että lamput ovat kunnolla pitimissään (lamppu pyöräytetty tai painettu kokonaan oikeaan asentoon). Tarkasta samalla lampunpitimet ja varmista, että lampuilla on hyvä kontakti pitimiin (pitimet kunnolla kiinni valaisimessa). Poista tarvittaessa pöly, lika, rasva jne. Huomaa, että joidenkin lampputyyppien asennolle on annettu valaisimessa rajoituksia. 5. Vaihda syttymättömien lamppujen tilalle ehjäksi todetut (jopa uusi lamppu saatta olla viallinen) lamput ja kytke jännite. Kaksilamppuisissa valaisimissa on molempien lamppujen tilalle vaihdettava ehjäksi todetut lamput. 6. Jos lamput eivät syty, katkaise jännite ja tarkista, ettei valaisimen johdotuksissa ole löysiä liitoksia ja varmista, että johtimista ja liittimien kosketuspinnoista on poistettu eriste. Monesti mustuminen tai noki paljastaa kipinöineet löysät liitoskohdat. 7. Tarkasta, että valaisimen kytkennät vastaavat liitäntälaitteen kanteen painettua kytkentäohjetta. Huomaa, että turvavalolaitteiden kytkentä poikkeaa tavanomaisesta. 8. Katkaise jännitteensyöttö liitäntälaitteelle kytkimestä noin 20 s ajaksi ja kytke jännite sen jälkeen uudelleen. Elektroniset liitäntälaitteet ovat tavallisesti suunniteltu kytkeytymään pois toiminnasta, kun ne tunnistavat viallisen lampun lamppupiirissä tai, kun lamppu on poistettu lamppupiiristä (kohta 5). Liitäntälaitteen kannalta tilanne on vastaava, jos lamppu ei ole pyöräytetty kokonaan oikeaan asentoon (kohta 4) tai lamppupiirissä on huono kosketus (kohdat 4 ja 6). Kaikki eri valmistajien liitäntälaitteet eivät kykene tunnistamaan vikaantuneen lampun tilalle asennettua uutta lamppua ilman jännitteen katkaisua. 9. Jos edellä mainituista tarkistustoimenpiteistä huolimatta lamput eivät syty tai toimi oikein, ota yhteyttä siihen yritykseen, joka on asentanut/toimittanut valaisimet ja ilmoita ongelmavalaisimien tyyppimerkinnät, liitäntälaitteen tyyppimerkintä ja valmistuseränumero sekä lampun koodimerkinnät. 10. Jos valaisimien ohjausjärjestelmä ei toimi suunnitellulla tavalla, ota yhteyttä valaisimet ja ohjausjärjestelmän asentaneeseen/toimittaneeseen yritykseen. Ilmoita käytetyn ohjausjärjestelmän tyyppi ja komponentit, kaikki järjestelmässä käytetyt valaisimet ja muuntajat ja ongelmavalaisimien tyyppimerkinnät, liitäntälaitteen tyyppimerkintä ja valmistuseränumero sekä lampun koodimerkintä. Mitä tehdä, kun... 1. Lamput eivät syty tai valaisin ei palaudu stand-by -tilasta: Tarkasta ensin, että valaisin saa jännitteen eikä siinä ole oikosulkua. Tarkasta, että kaikki valaisimen lamput ovat ehjiä. Tarkasta kytkentä liitäntälaitteen kannesta. Väärin kytketty valaisin ei aina palaudu stand-by -tilasta lampunvaihdon jälkeen. Tarkasta, että liitokset on tehty huolella. Joku johtimista voi olla löysällä. Liitäntälaitteelta lampulle menevät johdotukset voivat olla liian pitkät. Kun verkkojännite on liian matala, lamppu ei syty. Älä käytä valaisinta jatkuvasti alijännitteellä, koska se voi vahingoittaa liitäntälaitetta. Kylmässä komponenttien ominaisuudet voivat muuttua niin paljon, että liitäntälaitteen toiminta ei enää ole luotettavaa. Lamppu ei välttämättä syty tai liitäntälaite voi siirtyä suoraan stand-by tilaan. Tarkasta valaisimen toiminta huonelämpötilassa. 2. Lamppu vilkkuu, ei syty tai sammuu satunnaisesti: Valaisimessa on vääräntehoinen lamppu tai väärä liitäntälaite. Jatkuva ylijännite. Mittaa valaisimelle tuleva verkkojännite. Joku johtimista on irti tai löysällä. Tarkasta kytkennät. Liian kylmässä ympäristössä sekä liitäntälaitteen että lampun ominaisuudet muuttuvat, jolloin lamppu ei pysy päällä. Mikäli lampun päät tummuvat nopeasti ja lopulta liitäntälaite menee stand-by -tilaan, on liitäntälaitteelta lampulle menevä johdotus mahdollisesti kytketty väärin. Tällöin lampunvaihto ei korjaa ongelmaa. Tarkasta kytkentä liitäntälaitteen kanteen painetusta kytkentäkaaviosta. Liian pitkä valaisimen sisäinen johdotus. 3. Lampun katodit hehkuvat, mutta lamppu ei syty: Liian pieni verkkojännite. Mittaa valaisimelle tuleva jännite. Magneettisella kuristimella varustetun valaisimen sytytin voi olla rikki. Valaisimessa on vääräntehoinen/tyyppinen lamppu tai väärä liitäntälaite. 4. Lampun päät tummuvat tai katodit välkkyvät: Tarkasta, että lamput ovat ehjät kohdan 1 mukaisesti. Liitäntälaitteen ja lampun välisessä johdotuksessa on kytkentävirhe, joka estää katodien hehkutuksen. Lamput palavat ennenaikaisesti loppuun ja lampunvaihto ei poista ongelmaa. Tarkasta kytkentä liitäntälaitteen kanteen painetusta kytkentäkaaviosta. Joku johtimista on irti tai löysällä. Tarkasta kytkennät kuten kohdassa 1. Joidenkin valonsäätöön tarkoitettujen liitäntälaitteiden lamppuja suositellaan poltettavaksi "sisään" 100 h ennen valonsäätöä. Mikäli sisäänpolttoa ei ole tehty, voivat lampun päät tummua ennenaikaisesti. Huomaa, että lamppujen päiden tummuminen pitkäaikaisen käytön jälkeen ja nimellispolttoiän lähestyessä on normaalia. 5. Lamppujen polttoikä jää lyhyeksi: Onko valaisinryhmälle liian monta sytytystä vuorokaudessa? Loistelampun nimellispolttoikä perustuu kolmen tunnin polttojaksoon (kahdeksan sytytystä vuorokaudessa). Mikäli magneettisella kuristimella sytytyksiä on selvästi enemmän, lampun polttoikä lyhenee selvästi. Valaisimessa on vääräntehoinen/tyyppinen lamppu tai väärä liitäntälaite. Huono liitos virtapiirissä voi lyhentää lampun polttoikää. 6. Valaisimen valontuotto on tavallista pienempi: Verkkojännite on liian alhainen. Mittaa valaisimelle tuleva jännite. Kylmissä käyttöolosuhteissa loistelamppujen valontuotto pienenee voimakkaasti ja liitäntälaitteiden ominaisuudet muuttuvat Täysväriloistelamppuja (Ra > 90) käytettäessä valaisimen valontuotto on noin 20 30 % pienempi kuin tehosarjan loistelampuilla (Ra > 80). Täysvärilamput tunnistaa sävykoodista, joka alkaa yhdeksällä (927, 930, 940, 955, 965). 7. Vikavirtasuoja tai johdonsuoja laukeaa, kun valaistus sytytetään: Valaisinryhmässä voi olla maasulku tai oikosulku. Samassa syttymisryhmässä on liian monta valaisinta, katso sivu 467. Virtapiiriin tilapäisesti kytketty mittari laukaisee vikavirtasuojakytkimen. 8. Miten varmistua siitä, että lamppu on ehjä: Mittaa lampun katodien resistanssi, joka on ehjällä lampulla luokkaa 2 Ω ja rikkoutuneella. Yksikin rikkinäinen lamppu voi saattaa koko valaisimen pimeäksi, koska elektroninen liitäntälaite menee stand-by -tilaan. Mikäli resistanssi vaihtelee lamppua napautettaessa tai käänneltäessä, on katodi todennäköisesti viallinen. Huomaa, että myös uusien lamppujen katodi voi olla viallinen. 9. Ongelmia valonsäätöön tarkoitetuissa järjestelmissä: Tarkasta aina ennen kytkentää, että valaisimet on tarkoitettu suunniteltuun ohjausjärjestelmään. 1 10V ohjausvirtapiirin johtimet on merkitty (+) ja (-). Tarkasta napaisuus. Mikäli valaisimien lukumäärä on suuri tai ohjausvirtapiirin pituus pitkä, tarvitaan ohjausvirtapiirissä mahdollisesti signaalivahvistin. Digitaaliohjatuilla liitäntälaitteilla ohjausvirtapiirin maksimipituus on 250 m. 498

Symbolien selitys Ilmaisee valaisimen valonjaon: suora, suora/epäsuora, epäsymmetrinen, ympärivalaiseva jne. Useampi symboli kertoo, että samasta valaisimesta on tarjolla useampia versioita. Ilmaisee valaisimen valonlähdevaihtoehdot. Useampi symboli kertoo, että samasta valaisimesta on tarjolla useampia versioita. Valaisin on optimoitu T5-loistelampulle. Kertoo IP- eli kotelointiluokan. Useampi kotelointiluokka ilmoittaa, että samasta valaisimesta on tarjolla useampia versioita tai se voidaan lisävarusteella muuttaa korkeampaan luokkaan. IP-luokkien selitys tämän sivun alareunassa. Suojausluokka I. Laitteessa on peruseristys ja lisäsuojauksena suojamaadoitus. Siirrettävässä laitteessa on suojamaadoitettu pistotulppa. Suojausluokka II. Laitteessa on joko kaksois- tai vahvistettu eristys. Siirrettävissä laitteissa on ns. europistotulppa, jonka voi kytkeä myös suojamaadoitettuun pistorasiaan. Suojausluokka III. Laite on tarkoitettu liitettäväksi pienoisjännitteeseen (alle 50 V). Luokan III valaisimet tarvitsevat erillisen muuntajan. Valaisimesta löytyy emled-turvavaloversio tai perinteinen turvavalaisintoiminnolla varustettu versio. Kotelointiluokat (IP-luokat) Valaisimien kotelointiluokat ilmoitetaan standardin IEC529 mukaisesti IP-luokan avulla. Kotelointiluokan tunnuksessa on kaksi numeroa, joista ensimmäinen ilmaisee vierasainesuojauksen ja jälkimmäinen vesisuojauksen. IP 0X tai IP 1X ei ole käytössä normaaleissa valaisimissa. Alla olevaan taulukkoon on koottu valai- Ensimmäinen tunnusnumero (vierasesinesuojaus) Toinen tunnusnumero (vesisuojaus) Valaisimet voidaan asentaa normaalisti syttyvälle alustalle. Valaisimen pintalämpötila on rajoitettu standardin EN 60598-2-24 mukaisesti (suurin pintalämpötila valaisimen yläpinnoilla on normaalikäytössä 90 C). Pienjännitesähköasennukset (SFS6000/1999-sarja) eivät edellytä d-merkintää. Sitä vastoin valaisimen vaipan lämpötila ei saa nimellisjännitteellä toimiessaan ylittää 100 C. Useista valaisimistamme puuttuvat d-merkinnät. Osaa niistä voidaan kuitenkin käyttää tiloissa, joissa vaaditaan pintalämpötilan rajoitus. Tuotetietojen yhteydessä on maininta, jos se on mahdollista. t Valaisin voidaan asentaa tilaan, jossa on normaalia korkeampi ympäristölämpötila. Jos astelukua ei ole annettu, a niin ympäristölämpötilaksi oletetaan 25 C. Ulkovalaisimessa t a 15 -merkintä tarkoittaa sitä, ettei valaisinta voi asentaa normaaleihin sisätiloihin. D- ja t a -merkintöjä käytetään Fagerhult-tuotteissa yleensä vain teollisuusvalaisimissa. On huomioitavaa, että normaaliin 25 C lämpötilaan asennettu korkean t a -merkinnän omaavalla valaisimella ei kuitenkaan välttämättä ole pidempi odotettavissa oleva elinikä. Valaisimen elinikään vaikuttaa valaisimen rakenne ja valittu liitäntälaite. Näin ollen valaisimen t a -merkinällä ei ole mitään tekemistä liitäntälaitteen eliniän kanssa Fagerhult noudattaa samoja laatuvaatimuksia kehittäessään korkealla t a -merkinällä varustettuja valaisimia kuin normaaliin käyttölämpötilaan suunniteltuja valaisimia. Lisätietoja Fagerhultin laatuvaatimuksista löytyy EL-liitäntälaitteita käsittelevästä osasta. simien tyypillisimmät kotelointiluokat. Valaisimien kotelointiluokat on ilmoitettu tämän tuoteluettelon otsikkorivillä sekä valaisimien arvokilvessä. Jos kotelointiluokkaa ei ole merkitty, se on IP20. IP tulee englannin kielen sanoista Ingress Protection. turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet Suojaamaton Tippuvedenpitävä Sateenpitävä Roiskevedenpitävä Suihkuvedenpitävä Vedenpitävä Painevedenpitävä Suojaamaton IP 00 IP 01 Kosketussuojattu (>50 mm esineellä) IP 10 IP 11 IP 13 tarvikkeet Kosketussuojattu (>12,5 mm esineellä) IP 20 IP 21 IP 23 Lankasuojattu IP 40 IP 41 IP 43 IP 44 IP 45 Pölysuojattu IP 54 IP 55 suunnittelu Pölytiivis IP 65 IP 67 IP 68 499

Valonsäätö Mahdollisuudet Nykyisillä valonsäätöjärjestelmillä voidaan parantaa valaistuksen laatua. Valoa saadaan haluttuun kohtaan oikeaan aikaan oikea määrä. Kun tilaa ei valaista turhaan ja päivänvalo käytetään hyväksi, säästyy myös energiaa. Monissa tiloissa valaistustarpeet muuttuvat jopa useita kertoja vuorokaudessa. Siksi valonohjaus on oleellinen osa esimerkiksi toimivaa neuvottelu- ja ravintolatilaa. Oikein suunniteltu tilanneohjaus ja vapautta antava kauko-ohjaus helpottavat tilan valaistuksen ja siten myös itse tilan käyttöä. Vakiovalo-ohjaus e-sense Useimmat Fagerhultin valaisinmalleista voidaan varustaa vakiovaloanturilla. Sen avulla valaistusta säädetään päivänvalon määrän mukaisesti. Päivänvalon lisääntyminen säätää keinovalaistusta pienemmälle ja säästää energiaa. Vastaavasti illan hämärtyessä keinovalaistuksen teho kasvaa niin, että valaistusvoimakkuus säilyy työskentelyalueella vakiona. Antureiden toiminnot saattavat vaihdella hieman eri valmistajien malleista riippuen. Vakiovalotoiminto sisältyy myös multisensoriin. Läsnäolotunnistus e-sense Läsnäoloilmaisin rekisteröi työskentelyalueella tapahtuvaa liikettä lämpösäteilyn avulla. Näin tilaa valaistaan vain, jos työntekijä on paikalla. Läsnäoloilmaisimelta edellytetään huomattavasti suurempaa tarkkuutta sisävalaistuksessa kuin ulkovalaistuksessa, koska ilmaisimen tulee rekisteröidä myös istumatyötä tekevän ihmisen pienetkin liikkeet. Tarkkuudeltaan riittäviä ilmaisimia on ollut multisensoriin yhdistetyn lisäksi vain rajoitetusti saatavilla. Useampia ohjauskanavia Nykyisillä valonohjausjärjestelmillä saadaan useiden valaisinryhmien valoa säädettyä keskitetysti yhdestä tai useammasta pisteestä. Ne ovat perinteisten valonsäätimien kehittyneempi versio. Kun perinteisellä, kojerasiaan asennettavalla valonsäätimellä kaikki sen taakse kytketyt valaisimet säätyvät yhtä aikaa, voidaan puhua yksikanavaisesta ohjauksesta. Valonohjausjärjestelmissä ohjauskanavia on useita, tyypillisesti kolmesta aina useisiin kymmeniin saakka. Muistiin tallennettuja tilanteita Valonohjausjärjestelmien keskeisiä etuja ovat tilannemuistit ja kauko-ohjausmahdollisuus. Tilannemuistiin tallennetaan kunkin kanavan valonsäätötilanne yhdessä muiden kanavien tilanteiden kanssa. Muistipaikkoja voi järjestelmässä olla useita. Valaistustilanne otetaan käyttöön yhtä näpäintä painamalla, jonka jälkeen järjestelmä säätää automaattisesti kunkin valaistusryhmän ennalta asetettuun valaistustasoon. Ohjausta myös tietokoneella Digitaalisia liitäntälaitteita voidaan ohjata suoraan tietokoneen avulla. Kuvaruudulle voidaan avata ohjauspainikkeistoa jäljittelevä ikkuna, josta valaistusta ohjataan kuten perinteisellä rasiaohjaimella. DALI-järjestelmässä valaisimien ryhmittely ja toimilaitteiden ohjelmointi suoritetaan yleensä tietokoneella. Manuaalisen ohjauksen lisäksi voidaan käyttää myös kello-ohjausta. Tietokone liitetään ohjausväylään järjestelmäkohtaisella sovittimella. Valaistusta voidaan käyttää tietokoneesta riippumatta. Kauko-ohjaus antaa vapautta Kauko-ohjauksella voidaan valita valaistustilanteita vaikkapa auditorion lavalta. Myös yksittäisten ryhmien säätö toisistaan riippumatta on mahdollista ja luonnollisesti kaikki valot voidaan sytyttää ja sammuttaa kauko-ohjainta käyttäen. Myös valaistustilanteiden ohjelmointi voidaan usein suorittaa kauko-ohjaimella. Kauko-ohjaus voi tapahtua radioteitse tai infrapunasäteen avulla. Markkinoilla on myös pelkkään valojen sytyttämiseen ja sammuttamiseen tarkoitettuja järjestelmiä. Teknisiä rajoituksia Osassa valonohjausjärjestelmiä on erillinen keskusyksikkö, joka vaatii sopivan sijoituspaikan. DALI-järjestelmässä älykkyys on mahdollista hajauttaa, jolloin erillistä keskusyksikköä ei tarvita. Valaisimet vaativat erillisen ohjausjohdotuksen keskusyksiköltä/ohjaimilta valaisimelle. Tämä saattaa muodostua ongelmaksi vanhojen valaistusasennusten saneerauksessa. Sovitinyksiköiden avulla on mahdollista kytkeä yhteen eri ohjausperiaatteeseen kuuluvia laitteita ja valaisimia. Yhteensopivuus on kuitenkin aina varmistettava. Terminologiaa Valonsäätö (tai himmennys) Valaistusvoimakkuuden portaaton säätö. Valonohjaus Valonsäätö sekä valaisimien sytyttäminen ja sammuttaminen joko yksitellen tai ryhmissä. EL-liitäntälaite valonsäätöön Loistelamppujen valonsäädössä tarvittava liitäntälaite, jota ohjataan erillisellä ohjausvirtapiirillä. Digitaaliohjaus Laitteiden väliset ohjauskomennot välitetään digitaalista signaalia käyttäen. Digitaalisessa muodossa olevat komennot eivät ole herkkiä häiriöille ja ohjausvirtapiirin pituus ei vaikuta säätötulokseen. Saatavissa osoitteellisena tai osoitteettomana. Analoginen ohjaus Laitteiden väliset ohjauskomennot välitetään analogista signaalia käyttäen. Säädin asettaa ohjausvirtapiiriin joko jännitteen tai resistanssin. Tällöin ohjausvirtapiirin oma resistanssi (pituus) saattaa vaikuttaa ohjaustulokseen. Saatavissa vain osoitteettomana. Suora painikeohjaus Liitäntälaitteen ohjaus painikkeella ilman erillistä ohjainta tai säädintä. Ohjausvirtapiirissä tarvitaan yksi tai kaksi johdinta. Ohjauksessa käytetään painikkeena palautusjousella varustettua 1-kytkintä tai vetokytkintä. Osoitteellinen ohjaus Ohjauskomentoihin sisältyy osoitetieto. Kaikki samassa väylässä olevat laitteet saavat samat ohjauskomennot, mutta vain oikean osoitteen omaavat laitteet reagoivat niihin. Monikanavainen ohjaus Ohjain tai säädin, jolla voidaan säätää useampaa kuin yhtä valaistusryhmää toisistaan riippumatta. Tilanneohjaus Monikanavaisen ohjaimen lisäominaisuus, jossa eri kanavien (valaisinryhmien) valonsäätötilanteet voidaan erikseen tallentaa muistiin ja kutsua käyttöön yhdellä näppäimen painalluksella. Vakiovalo-ohjaus Säätö pyrkii pitämään valaistusvoimakkuuden vakiona mittausalueella (esim. valaisimen alla). Päivänvalon määrän lisääntyminen säätää keinovalaistusta pienemmälle ja päinvastoin. Säästää energiaa. Läsnäolotunnistin Lämpösäteilyn ilmaisuun perustuva liiketunnistin, jota käytetään valaistuksen automaattiseen ohjaukseen. Ilmaisimen alueella tapahtuva liike sytyttää valot ja ajastin sammuttaa valot, mikäli liikettä ei ole havaittu asetetun ajan kuluessa. IR-vastaanotin Vastaanottaa kauko-ohjaimen signaalit ja välittää ne eteenpäin valonohjausjärjestelmään. Multisensori Valonohjauksessa käytettävä laite, joka sisältää vakiovalomittauksen, läsnäolotunnistimen ja IR-vastaanottimen. 500

Valonsäätö Ohjausperiaatteiden vertailua Hehkulamput Valonsäätö on yksinkertaista toteuttaa hehkulamppuvalaisimilla. Näiden lampputyyppien säätö tapahtuu vaihesäädön avulla. Tyristorisäädin leikkaa verkkojännitteen siniaallon nousevaa reunaa pienentäen lampun jännitteen tehollisarvoa. Lampun valovirta säätyy portaattomasti välillä 100 0 %. Himmennettäessä myös valon värilämpötila laskee vastaavasti. Halogeenilamput Pienoisjännitehalogeenivalaisimien säätäminen vaatii oikein valitut, keskenään yhteensopivat säätimet ja muuntajat. Rautasydänmuuntajien kanssa tulee yleensä käyttää siniaallon nousevaa reunaa leikkaavia tyristorisäätimiä ja elektronisten muuntajien kanssa siniaallon laskevaa reunaa leikkaavia transistorisäätimiä. Markkinoilla on myös elektronisia muuntajia, joita voidaan säätää molemmilla säädintyypeillä. Muuntaja voi myös olla varustettu ohjausväylällä, jolloin sitä voidaan säätää samalla ohjausvirtapiirillä kuin samaan valonohjausjärjestelmään kytkettyjä loistelamppuja. Säädössä tulee aina noudattaa muuntajavalmistajan ohjeita. Verkkojännitteisiä halogeenilamppuja säädetään kuten hehkulamppuja. Jos lamppuja käytetään pitkään voimakkaasti himmennettyinä, alkaa halogeenipolttimo tummua. Valoteho saadaan palautettua käyttämällä lamppua jonkin aikaa täydellä teholla. DALI (Digital Adressable Lighting Interface) Etuja: Eri valmistajien komponentteja voidaan liittää samaan järjestelmään (ohjaimien tulee olla samalta valmistajalta). Järjestelmän jokaisella komponentilla on oma osoite. Asennusta on helppo muuttaa, mikä lisää joustavuutta. Monikanavaisissa järjestelmissä on vain yksi ohjausväylä, mikä säästää kaapelointikustannuksia. Ohjausväylällä ei ole napaisuutta, mikä vähentää kytkentävirheitä. Ohjattavissa myös tietokoneella. Voidaan liittää sovittimella kiinteistöautomaatiojärjestelmään (LonWorks, EIB). Huomaa: Järjestelmä joudutaan ohjelmoimaan ennen käyttöönottoa. Ohjelmointi tapahtuu eri valmistajan tuotteilla eri tavalla. Maks. 64 osoitetta/järjestelmä (joissain järjestelmissä myös tietokoneliitäntä ja ohjaimet vaativat oman osoitteensa). DSI Etuja: Digitaalisten ohjauskomentojen ansiosta kaikki valaisimet säätyvät samalla tavalla. Ohjausvirtapiirin pituus ei vaikuta säätötulokseen. Ohjausväylällä ei ole napaisuutta, mikä vähentää kytkentävirheitä. Ohjattavissa myös tietokoneella. Ryhmäkoko ei ole rajoitettu, vaan samassa järjestelmässä voi olla yhtensä yli 64 liitäntälaitetta ja ohjainta. Huomaa: Järjestelmän osat eivät ole osoitteellisia. Monikanavaisessa järjestelmässä tarvitaan jokaiselle kanavalle oma ohjausvirtapiiri ohjaimelta valaisimille. Ei vaadi ohjelmointia. Ei standardisoitu ohjausperiaate. Loistelamput Loistelamppuvalaisimien säätäminen ei ole mahdollista, ellei valaisinta ole tilattu erityisesti valonsäätöön tarkoitetulla liitäntälaitteella varustettuna. Loistelamppujen valonsäätöön on yleisesti käytössä neljä eri ohjausperiaatetta. Ohjausperiaate tarkoittaa tapaa, jolla toteutetaan tiedonsiirto ohjaimen/säätimen ja valaisimessa olevan elektronisen liitäntälaitteen välillä. Ohjausperiaatteet ovat: Osoitteellinen, standardoitu digitaaliohjaus DALI (EN 60929 lisäys E) Digitaaliohjaus DSI Liitäntälaitteen suora painikeohjaus Analoginen, standardoitu 1 10 V tasajänniteohjaus (EN 60929) Loistelamppuvalaisimen ohjaus perinteisellä tyristorisäätimellä ei enää ole mahdollista, koska tyristorisäätimellä säädettäviä elektronisia liitäntälaitteita ei enää valmisteta! Ohjausperiaate vaikuttaa säätimen ja ohjaimen valinnan lisäksi mm. siihen, kuinka alas valaistustaso voidaan himmentää, miten valaistusasennus johdotetaan ja minkä hintaisiksi valaisimet tulevat. Valonsäätöön tarkoitetun loistevalaisimen toimitusaika on usein noin 4 8 työviikkoa, koska useiden eri ohjausperiaatteiden takia valaisimia ei voida pitää varastossa. Ominaisuudet DALI DSI Suora painikeohjaus 1-10V Vaihesäätö Osoitteellinen 64 osoitetta Ei Ei Ei Ei Ryhmäosoitteita 16 ryhmää Ei Ei Ei Ei Tilanneohjaus 16 tilannetta Ohjaimella Ohjaimella Ohjaimella Ohjaimella Logaritminen säätö Kyllä Kyllä Kyllä Riippuu valmistajasta Riippuu valmistajasta Ohjausvirtapiirin polariteetti Vapaa Vapaa Vapaa Sidottu Ei ohjausvirtapiiriä Sammutetaan ohjausvirtapiiristä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei Johtimia valaisimeen 5 5 4 tai 5 5 3 Ohjausvirtapiirin pituus 300 m 250 m Jopa yli 300 m 300 m Ei ohjausvirtapiiriä Monikanavaisuus vaatii keskusyksikön Ei Kyllä Yksikanavainen Kyllä Kyllä Suora painikeohjaus Etuja: Järjestelmässä ei tarvita erillisiä ohjaimia tai säätimiä. Ohjauksessa käytetään yksinkertaisia palautusjousella varustettuja 1-kytkimiä tai vetokytkimiä. Ohjauspisteitä voi olla useita rinnakkain ja tällöin tarvitaan vain lisäpainikkeet ja kaapelointi. Ohjausvirtapiirissä on vain yksi johdin (tai kaksi johdinta). Huomaa: Eri valmistajia. Osaa liitäntälaitteista ohjataan vaiheella, osaa nollalla tai molemmilla. Emme suosittele samaan ryhmään eri valmistajien liitäntälaitteita. Ohjauspainikkeessa ei saa olla merkkilamppua (vuotovirta saa aikaan virhetoimintoja). Samaan ohjausryhmään suositeltava liitäntälaitemäärä vaihtelee valmistajakohtaisesti. 1 10 V Etuja: Potentiometriohjaus on kaikille tuttu ja helppo käyttää. Rasiaohjaimia löytyy useimpien rasiakalustevalmistajien mallistosta. Huomaa: Kaikki markkinoilla olevat analogiset 0 10 V ohjaukset eivät sovi EN 60929 mukaisten 1 10 V elektronisten liitäntälaitteiden ohjaukseen (liitäntälaitteet syöttävät jännitettä ohjausvirtapiiriin). Erot kaapeloinnin pituudessa eri valaisimien välillä näkyvät eroina valaisimien kirkkaudessa. suunnittelu tarvikkeet turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet 501

Valonsäätö DALI - osoitteellinen digitaaliohjaus DALI (Digital Addressable Lighting Interface) on standardisoitu digitaalinen ohjausperiaate elektronisille liitäntälaitteille. DALIn taustalla ovat Euroopan johtavat elektronisten litäntälaitteiden valmistajat Helvar, Osram, Philips ja Tridonic. Ohjelmointi DALI-järjestelmä täytyy ohjelmoida ennen käyttöönottoa. Ohjelmoinnissa toimilaitteille kerrotaan, mitä säätötoimenpiteitä ne suorittavat ja mitä valaisimia säätötoimenpiteet koskevat. Ohjelmointi tapahtuu valmistajasta ja järjestelmästä riippuen ohjauspainikkeilla, kaukosäätimellä tai tietokoneella. Ohjelmointi on muistettava sisällyttää urakkaan, koska järjestelmää ei voida ottaa käyttöön ilman ohjelmointia. Ohjelmoitavuuden vuoksi uudelleenjohdotusta ei tarvita järjestelmää muutettaessa. Kytkentä DALI käyttää yksinkertaista johtoparia, jolla kaksisuuntainen digitaalinen signaali on siirrettävissä kaikkien järjestelmään kuuluvien laitteiden välillä. Elektroniset liitäntälaitteet, ohjauspaneelit, anturit ja ohjelmointilaitteet liitetään sarjaan samaan väylään. Valaisimeen tuodaan vaihe-, nolla- ja suojajohtimen lisäksi digitaaliväylän kaksi johdinta, jotka välittävät noin 16 V digitaalisignaalin. Ohjausväylä tarvitsee erillisen teholähteen, joka antaa väylälle max. 250 ma ohjausvirran. Ohjausvirtapiirillä ei ole napaisuutta, mikä yksinkertaistaa asennustyötä. Monikanavainen ohjausjärjestelmä on toteutettavissa vain yhdellä ohjausvirtapiirillä, mikä säästää kaapelointikustannuksia. Älykkyys on hajautettavissa järjestelmän eri osiin, mikä lisää luotettavuutta ja turvallisuutta. Tilavarausta keskusyksikölle ei tarvita. Ohjaussignaali DALI:ssa valonsäätötiedot välitetään valaisimen liitäntälaitteelle osoitteellista digitaalisignaalia käyttäen. Digitaalisignaalin ansiosta kaikki valaisimet säätyvät ohjaimen ja valaisimen välisestä etäisyydestä riippumatta samalla tavalla. Liitäntälaitteisiin on ohjelmoitu silmän herkkyyttä vastaava logaritminen korjaus. Digitaalinen ohjaussignaali on myös immuuni häiriöille. Selvitä ohjausvirtapiirin maksimipituus järjestelmän tomittajalta. Valot sytytetään ja sammutetaan digitaalisen ohjauskomennon avulla, joten verkkojännite voidaan tuoda keskukselta suoraan valaisimille. DALI - teknisiä etuja Osoitteellisuus, 64 eri osoitetta antaa mahdollisuuden ohjata erikseen samassa ohjausväylässä olevia valaisimia/liitäntälaitteita. Tilanneohjaus, mahdollisuus ohjelmoida erilaisia valaistustilanteita tarpeiden mukaisesti. Jokaisessa järjestelmässä voidaan muodostaa jopa 16 ryhmää ja valita 16 eri valaistustilannetta. Valaisimien sytyttäminen ja sammuttaminen tapahtuu komennolla väylän kautta. Digitaaliväylällä ei ole polariteettia (plus/miinus), joten riski virhekytkennöille on pienempi. Digitaalinen ohjaussignaali ei ole herkkä muista johtimista siirtyville häiriöille, joten ohjausvirtapiiri voi olla saman kaapelivaipan sisällä verkkojännitteisten johtimien kanssa ilman häiriöistä johtuvia etäisyysrajoituksia. Kaksisuuntainen tiedonsiirto ohjausväylällä on mahdollista. Näin saadaan esim. tila- ja virhetietoja välitettyä ohjausjärjestelmälle. Säädöllä voidaan kompensoida silmän logaritminen toiminta eli säätövaikutelma saadaan tasaiseksi. Ohjaussignaali välittyy samanlaisena kaikille valaisimille riippumatta ohjausvirtapiirin pituudesta. Digitaalitekniikka mahdollistaa säädön myös tietokoneella. Digitaaliohjauksessa voidaan käyttää erilaisia antureita, ilmaisimia, infrapunakaukoohjausta sekä sovittimia muiden ohjausjärjestelmien välillä. Digitaalinen ohjaus on helposti integroitavissa kiinteistöautomaatiojärjestelmiin (esim. EIB tai Lonworks) järjestelmäkohtaisia sovitinyksiköitä käyttäen. Useita DALI-väyliä käsittäviä DALI-järjestelmiä voidaan ohjata samanaikaisesti Ethernetiin liitetyllä DALI-reitittimellä Huomaa DALI-järjestelmässä: Asennustyön jälkeen järjestelmä on ohjelmoitava. Ohjelmointi tapahtuu ohjauspainikkeilla, kaukosäätimellä tai tietokoneella. Tilausvaiheessa tulee sopia, kuka vastaa ohjelmointityöstä. DALI-väylä vaatii teholähteen. Eri valmistajien laitteet poikkeavat ominaisuuksiltaan jonkin verran toisistaan. Osaa DALI-liitäntälaitteista voidaan ohjata joko samanaikaisesti tai vaihtoehtoisesti myös muilla ohjausperiaatteilla. Kysy viimeisimmät tiedot asiakaspalvelustamme. Vain liitäntälaitteiden ja ohjaimien välinen rajapinta on standardoitu! Samassa järjestelmässä ei voi käyttää eri valmistajien ohjaimia! 502

Valonsäätö Asennusesimerkki: luokkahuone, jossa on ohjelmoitava DALI-ohjaus Valonohjaus luokkahuoneessa Koulun luokkahuone on opettajien ja oppilaiden työskentelytila. Erilaiset työtehtävät vaativat hyvää valaistusta, ja luokassa käytetään usein esimerkiksi piirtoheitintä. Teknisen kehityksen ansiosta hyvä valaistus voi nykyään myös säästää energiaa. Valon tehtävänä on edesauttaa opetusta, joten valon jakautumisella ja valotasolla on suuri merkitys. Valonohjauksen edut: Automaattinen sytytys/sammutus tai pelkkä sammutus. Katto- ja tauluvalaisimien yksittäinen ohjaus ja säätö. Päivänvalo-ohjaus. Ohjaus ovi- ja AV-paneelista. Valonsäädön ohjaus vakiopainonapeilla. Valaistustilanteet. PC-ohjelmointi. Valonohjauksen valinta luokkahuoneeseen Ohjelmoitavan järjestelmän ansiosta luokkahuoneessa voidaan käyttää tarkkoja, käyttäjän toiveiden mukaisia ohjaustoimintoja. Enimmäis- ja vähimmäistasoja voidaan säätää, ja valaisimet voidaan ohjelmoida yksilöllisesti. Sytytys- ja sammutustoimintoja voidaan muuttaa ja mukauttaa tilan käyttötarkoituksen mukaan. Ohjelmoinnissa tarvitaan hetkeksi tietokoneyhteyttä ja Windowspohjaista PC-ohjelmaa. Ohjelmoidut toiminnot voidaan kopioida luokkahuoneesta toiseen, jolloin ohjaus toimii samalla tavalla kaikkialla ja ohjelmointi tapahtuu huomattavasti nopeammin. Lisähyötyä voidaan saavuttaa liittämällä myös lämmön ja ilmastoinnin säätely läsnäoloon perustuvaksi. Katso alla oleva kytkentäkaavio. Luokkahuoneen DALI DigiDim -asennus (ohjauspiirin virransyöttä EL-liitäntälaitteelta) L1 L2 L3 N PE DALI Sisäänmenoyksikkö oven vieressä Painonappi D1 D2 D1 D2 Valaisimet ikkunaseinällä EL-liitäntälaite DALI EL-liitäntälaite DALI Tuote Combiform Class 2x35 W ja DALI-laite 20316-299 Multisensori 312 86122 Ohjauksen sisäänmenoyksiköt 86148 Valaisimet kauempana ikkunoista D1 D2 D1 D2 EL-liitäntälaite DALI EL-liitäntälaite DALI Luokkahuoneen valaistusjärjestelmä, ohjausjärjestelmänä DALI DigiDim. Ohjelmointi tehdään PC-ohjelmalla. Virransyöttö voidaan toteuttaa Helvarin EL-si DALI -liitäntälaitteella. Eri ohjaustoiminnot liitetään DALI-järjestelmään rinnakkaisina. Päivänvalotunnistin ohjaa samanaikaisesti kaikkia valaisimia, lukuun ottamatta tauluvalaisimia. Sytytys tapahtuu manuaalisesti. Kaikki valaisimet sammuvat samanaikaisesti. Luokkahuoneen koko ratkaisee, riittääkö yksi multisensori läsnäolo-ohjaukseen vai onko järjestelmää täydennettävä lisäyksiköillä. Katto- ja tauluvalaisimia voidaan säätää yksilöllisesti ohjauspainikkeista, jotka ovat oven vieressä ja AV-paneelissa. turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet Sisäänmenoyksikkö AV-paneelissa D1 D2 EL-liitäntälaite DALI D1 D2 EL-liitäntälaite DALI tarvikkeet Painonappi Tauluvalaisin Multisensor 312 D1 D2 EL-liitäntälaite DALI suunnittelu 503

Valonsäätö DALI komponenter komponentit Helvar-komponentit Ohjauspaneelit, 200-sarja (valkoinen kestomuovi) Merkki Toiminto DigiDim 126200 Ohjauspaneeli, 8 painiketta 86143 DigiDim 125200 Ohjauspaneeli, 7 painiketta 86137 DigiDim 100200 Ohjauspaneeli, kiertokytkin 86144 DigiDim 111200 Ohjauspaneeli, 2 liukukytkintä 86145 Vaihesäätimet DigiDim 452 Multisensori DigiDim 312 Joko laskevan tai nousevan aallon reunaa leikkaava säädin, maks. 1000 W 86146 Vakiovaloanturi, läsnäolotunnistus sekä IRkauko-ohjaus. Upotusasennus, Ø 55 mm 86122 Teholähteet DigiDim 402 Antaa ohjauspiiriin maks. 250 ma 86123 Kaukosäätimet DigiDim 303 IR-kaukosäädin 86121 Ohjattavat releyksiköt ja sisäänmenoyksiköt DigiDim 494 Resistiivinen kuormitus maks. 10 A, induktiivinen kuormitus 6 A 86147 DigiDim 444 Sisäänemenoyksikkö painonapille tai muulle ohjauslaitteelle. 86148 Sovittimet DigiDim 472 Muuntaa DALI-signaalin 1 10 V DC -järjestelmään soveltuvaksi, DIN-kiskoon 86136 DigiDim 410 DALI-järjestelmän ohjaukseen 1 10 V -signaalilla 86120 DigiDim 430 DALI-järjestelmän ohjaukseen ja valvontaan LonWorkskiinteistovalvontajärjestelmällä 86149 Käyttöliittymät DigiDim 505 Sarjaporttiliittymä PC:lle. Käytetään Helvar Toolbox -ohjelmistolla 86124 Fagerhult-komponentit Ohjauspaneelit Merkki Toiminto DALI-kalvopaneeli Ohjelmoitava DALI-ohjauspaneeli kalvopainikkein. 18595 Tridonic-komponentit Ohjauspaneelit Merkki Toiminto DALI GC Kaksikanavainen ohjausyksikkö. Ohjauspainikkeeksi sopivat eri valmistajien palautusjousella varustetut 1-kytkimet. Asennetaan samaan rasiaan kuin painike. DALI SC Osram-komponentit Kierrettävät potentiometrit Merkki Toiminto Kierrettävä potentiometri DALI MCU Neljän valaistustilanteen ohjausyksikkö. Ohjauspainikkeeksi sopivat eri valmistajien palautusjousella varustetut 1-kytkimet. Asennetaan samaan rasiaan kuin painike. Kierrettävä potentiometri sisäänrakennetulla virransyötöllä, 25 DALI-yksikölle. 86125 86126 Teholähteet DALI PS1 Syöttää ohjauspiiriin 200 ma 86127 DALI-kello-ohjain DALI SQM DALI-yksiköiden, esimerkiksi RGB-värisävyisten LEDien, automaattiseen sekvenssiohjaukseen. Käyttöliittymät DALI SCI DALI USB Sarjakäyttöliittymä PC:lle. Käytetään ohjelmalla Tridonic WinDIM. Käyttöliittymä Tridonicin WinDIM- ja ConfigTool-ohjelmistoille. Liitetään tietokoneen USB-porttiin. Korvaa aiemman DALI SCI:n Light over time -toimintaa lukuun ottamatta. HUOM: Samassa DALI-järjestelmässä ei voi käyttää eri valmistajien ohjaimia. 86214 86129 86182 86212 HUOM: Samassa DALI-järjestelmässä ei voi käyttää eri valmistajien ohjaimia. DigiDim 444 -sisäänmenoyksikkö DALI-kalvopaneeli DigiDim 200 -sarjan ohjauspaneelit DigiDim 312 -multisensori DALI MCU -kierrettävä potentiometri DALI SC -tilanneohjausyksikkö DALI-kalvopaneeli Fagerhult on suunnitellut ja kehittänyt ohjauspaneelin, jossa on ainutlaatuisia toimintoja ja mahdollisuuksia. Lähtökohtana on käytetty sairaalaympäristön vaatimuksia ja sitä, että jokaisen painikkeen teksti on helposti luettavissa. Valonohjauksessa käytettävät painikkeet voidaan muotoilla erilaisten ympäristöjen ja tarpeiden mukaan. Niiden on kuitenkin aina täytettävä kaksi perusvaatimusta: toimintojen on oltava helposti ymmärrettävissä ja sillä hetkellä käytössä oleva toiminto on ilmaistava. Tämän vuoksi monipainikkeisessa ohjauspaneelissa on oltava merkkivalot, jotka näyttävät valitun toiminnon, sekä selkeät tekstit jokaisen painikkeen toiminnolle. Lisäksi tässä paneelissa on kalvopainikkeet, joiden puhtaanapito on helppoa. Toiminnot on helppo merkitä paneeliin merkintäkoneella, esim. DYMOlla tai Brotherilla. Tekstileveys on 8 mm. Tekstiliuska kiinnitetään paneelin takaa ennen asennusta. HUOM! Älä poista liimapuolen suojanauhaa! DigiDim 200 -sarjan ohjauspaneelit Ohjauspaneelit asennetaan tavalliseen kojerasiaan. Etulevy on valkoista kestomuovia. Painikkeiden tai säätimien toiminnot voidaan ohjelmoida ohjaamaan yksittäistä valaisinta, valaisinryhmää, kokonaista DALI-järjestelmää tai palauttamaan oletusvalaistustilanteen. DigiDim 452 Yksikanavainen digitaalinen vaihesäädin hehku- ja halogeenilamppuille. Nousevan tai laskevan reunan leikkauksen voi valita valintakytkimestä. Tarvitsee DALI-teholähteen. 230 240 V/50 60 Hz. DigiDim 312 -multisensori Multisensori, jossa (valittavana) vakiovaloanturi, läsnäolotunnistus sekä IR -kaukoohjaus. Yksikkö upotetaan kattoon. Asennusreiän halkaisija 55 mm. DigiDim 444 -sisäänmenoyksikkö Sisäänmenoyksikkö, johon voidaan kytkeä painonappi tai muu ohjain. DigiDim 402 -teholähde Teholähde DALI-järjestelmään. Asennetaan DIN-kiskoon. 220 240 V AC/50 60 Hz. DigiDim 303 -IR-lähetin Valaistustilanteiden valintaan ja/tai kanavaohjaukseen. Voidaan käyttää myös ohjelmointiyksikkönä järjestelmissä, joissa valaisimiin on valittu Helvar DigiDim -järjestelmä. Edellyttää, että järjestelmässä on Helvarin seinäohjauspaneeli tai IR-vastaanottimella varustettu multisensori. DALI-kello-ohjain SQM DALI-yksiköiden, esimerkiksi RGB-värisävyisten LEDien, automaattiseen sekvenssiohjaukseen. Yksikkö hoitaa WinDIM- tai Digi- Dim Toolbox -ohjelmistolla ohjelmoitujen valaistustilanteiden vaihtamisen. Sekvenssi voidaan käynnistää/pysäyttää ulkoisella toimilaitteella, esim. kellokytkimellä. DALI SC Neljän valaistustilanteen ohjausyksikkö, joka asennetaan kojerasian sisään rasiakytkimen alle. Ohjauspainikkeiksi sopivat eri valmistajien palautusjousella varustetut 1-kytkimet. DALI GC Kaksikanavainen ohjausyksikkö, joka asennetaan kojerasian sisään rasiakytkimen alle. Ohjauspainikkeeksi sopivat eri valmistajien palautusjousella varustetut 1-kytkimet. Mahdollisuus DALI-järjestelmän sytyttämiseen, sammuttamiseen, valonohjaukseen, osoittamiseen ja ryhmittelyyn. DALI PS1 Pienikokoinen, koteloitu DALI-teholähde, joka voidaan asentaa esim. alakattoon. 120 240 V AC/50 60 Hz. Kierrettävä potentiometri DALI MCU Kierrettävä potentiometri sisäänrakennetulla virransyötöllä, 25 DALI-yksikölle. Liitetään 230 V -jännitteeseen ja DALIjärjestelmään. Käyttämällä kahta MCU:ta DALI-yksiköiden määrä voidaan nostaa 50:een. Neljän potentiometrin rinnakkaisliitännällä valonohjausta voidaan hoitaa useista paikoista. MCU-potentiometria ei voi yhdistää muihin DALI-ohjausyksiköihin. Pidätämme oikeuden teknisiin muutoksiin. Tarkemmat tiedot löytyvät valmistajien kotisivuilta Internetistä www.tridonicatco.com www.helvar.com 504

Valonsäätö DALI Router joustavaa ohjausta suuriin sovelluksiin Uusi Ethernet-tiedonsiirrolla toimiva DALI-reititinjärjestelmä tarjoaa kätevän tavan DALIverkkojen liittämiseen toisiinsa. Yksiköiden avulla voidaan luoda yhtenäinen järjestelmä yksittäisistä toimistohuoneista aina DALI Router 910 suuriin toimistorakennuksiin asti. Perustoiminnot ovat käytettävissä ilman erillistä ohjelmointia. Lisätoiminnot saadaan käyttöön Windows-pohjaisen Designer-ohjelman avulla. Jokainen reititin pystyy käsittelemään kahta enintään 64 ohjausyksiköllä varustettua kokonaisuutta ja kuormitusrajapintaa. Järjestelmään voidaan ohjelmoida energiansäästötoimintoja, kuten läsnäolotunnistus ja vakiovalo-ohjaus. Automaatiota voidaan lisätä myös ohjelmoitujen valaistustilanteiden avulla. OPC-palvelinohjelma aktivoi rajapinnan koko kiinteistön valvontajärjestelmän ja palvelimen välillä. Äärimmäistä luotettavuutta Kaikki tiedot tallennetaan itse järjestelmään, joten päivittäisessä käytössä ei tarvita PC-ohjausta. Keskusohjausjärjestelmän puuttuminen varmistaa sen, ettei yksittäisen tuotteen häiriö vaikuta koko järjestelmän toimintaan. Järjestelmään voidaan tarvittaessa liittää PC diagnostisointia varten. Edut Päivittäisessä käytössä ei tarvita PC:tä. Erittäin joustava. Standardiprotokolla. Yksinkertainen järjestelmärakenne. Max 64 DALI-osoitetta / aliverkko DALI1 DALI2 910 Router Ethernet Switch 920 Router TCP/IP TCP/IP TCP/IP Järjestelmän perusteet Järjestelmän keskeinen yksikkö on reititin. Sen avulla järjestelmään voidaan liittää kätevästi useita DALI- ja DigiDim-yksiköitä. DigiDimjärjestelmät ohjelmoidaan Helvarin Designer-ohjelmalla, jota käytetään paikallisen tai etäohjaavan Windows-tietokoneen kautta. Ohjelmoinnin jälkeen tietokone voidaan irrottaa, sillä sitä ei tarvita normaaliin päivittäiseen käyttöön. Tietokonetta voidaan käyttää myös järjestelmän tilan valvontaan ja raportointiin. Kaikki tiedot tallennetaan DigiDim-reitittimien flash-muistiin, joten raskaita tietokantoja ei synny ja järjestelmä voidaan varmuuskopioida PC:lle. Useiden reitittimien verkko Lukuisia reitittimiä voidaan liittää toisiinsa verkoksi Ethernetin vakioliitäntöjen kautta. Näin verkkoa voidaan käyttää järjestelmän ohjelmointiin ja valvontaan. Koko järjestelmä määritetään yhdeksi työryhmäksi. Yksi työryhmä käsittää kaikki samaan Ethernet-yhteyteen liitetyt reitittimet. DALI Router 910 Merkki Toiminto DALI Router 910 Ethernet-reititin DALI-järjestelmään 86195 DMX (IN / OUT) LED ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet BMS / OPC Internet Designer Software (OPC link) Max 64 DALI-osoitetta / aliverkko DALI2 DALI1 turvavalaistus Avainluvut Yksi DigiDim-reititin voi hoitaa 128 DALI-yksikköä. Kussakin DALI-verkossa voi olla 64 DALIyksikköä, joiden etäisyys on enintään 300 metriä. 250 ma:n integroitu DALI-teholähde jokaiselle DALI-verkolle. 10/100 Mbit/s Ethernet-liitäntä internetprotokollalla (TCP/IP). 16 000 ryhmää Designer-ohjelmistossa. Jokainen reititin voi käyttää 256 ryhmää. DALI-yksiköt toimivat ryhminä. Yhtä aikaa liitettynä voi olla enintään 64 Helvarin Designer-ohjelmaa ajavaa PC:tä. Toiminnot Manuaaliohjaus (mahdollisuus vaikuttaa aina itse tilan valaistukseen). Päivänvalo-ohjaus (säätö päivänvalon mukaan. Sekä open loop että closed loop). Läsnäolotunnistus (multisensoreiden tai ulkoisten yksiköiden välityksellä). Lamppu-status (tietoja voi saada jokaisesta DALI-yksiköstä). Valonlähteiden käyttöiän seuranta (yksittäisten valonlähteiden kulutus voidaan kirjata lokiin). Automaattinen päivitys liitäntälaitteiden vaihdon jälkeen (poistetun laitteen tiedot päivitetään uuteen laitteeseen). Ajastintoiminnot (automaattinen sytytys/sammutus tai toimintojen muuttaminen ajankohdan mukaan). Kalenteritoiminnot (toimintojen suorittaminen tiettyinä viikonpäivinä). Automaattinen aikaohjaus (esim. päivänvalosimulaatio). Käytävävalaistuksen päälläpitotoiminto (käytävävalot palavat aina kun toimistossa on ihmisiä). Logiikkatoiminnot (AND ja NAND -tyyppiset toiminnot). Turvavaloyksiköiden automaattinen valvonta (noudattaa DALI-standardin turvavaloyksiköiden valvontaa). OPC-toiminnot (ohjaus kiinteistön valvontajärjestelmän sekä palvelimien välillä). Monikertaiset tasoero-ohjaukset (vakiovalo-ohjaus pitää valonmäärän suurempana kaukana ikkunoista olevissa valaisimissa). tarvikkeet suunnittelu 505

Valonsäätö Osoitteeton digitaaliohjaus DSI DSI- ja switchdim-ohjaukseen tarkoitettuja liitäntälaitteita valmistaa Tridonic. Digitaaliohjaus mahdollistaa eri tehoisten lamppujen säädön samassa ohjauksessa, koska liitäntälaitteisiin on ohjelmoitu silmän herkkyyttä vastaava korjaus. DSI-digitaaliohjauksessa valonsäätötiedot välitetään valaisimen liitäntälaitteelle osoitteetonta digitaalisignaalia käyttäen. Minimitaso lampputyypistä riippuen 1 %, 3 % tai 10 %. Yhden kytkimen ohjauksessa lyhyt painallus sytyttää ja sammuttaa valaisimen. Pitkä painallus säätää vuorotellen valotehoa ylös- tai alaspäin. Vaihtoehtona on käyttää verhokytkintä, jolloin toinen painikkeista säätää valotehoa ylös- ja toinen alaspäin. Valaistus voidaan sytyttää ja sammuttaa kummasta kytkimestä hyvänsä. Ohjelmointi Järjestelmä ei edellytä ohjelmointia, mutta tilanneohjauksessa joudutaan tilanteet ja vakiovalo-ohjauksessa vakiovalotasot tallentamaan järjestelmän muistiin. Kytkentä Valaisimeen tuodaan vaihe-, nolla- ja suojajohtimen lisäksi kaksi ohjausvirtapiirin johdinta, jotka välittävät noin 12 V tasoisen digitaalisignaalin. Ohjausvirtapiirillä ei ole merkittyä napaisuutta, mikä yksinkertaistaa asennustyötä. Samaan laitteeseen menevät ohjaus- ja verkkojännitteiset johtimet saavat olla saman putken tai kaapelivaipan sisällä jopa 250 m pituudelta, koska digitaalinen ohjaussignaali on immuuni häiriöille. Digitaaliohjauksen etuna on riippumattomuus ohjausvirtapiirin pituudesta ja vastuksesta. Kaikki järjestelmään liitetyt valaisimet säätyvät ohjaimen ja valaisimen välisestä etäisyydestä riippumatta samalla tavalla. Valot sytytetään ja sammutetaan digitaalisen ohjauskomennon avulla, joten verkkojännite voidaan tuoda suoraan keskukselta valaisimille. Valaisimet ovat sammutettunakin jännitteiset. Ohjauksessa käytetään vakiovalo- ja läsnäolotunnistimia, IR -kauko-ohjainta sekä 250 V sulkeutuvalla koskettimella ja impulssijousella varustettuja rasiakytkimiä eli palautusjousella varustettuja 1-kytkimiä. Uusia ominaisuuksia Uusissa PCA Eco -liitäntälaitteissa on Excel-liitäntälaitteiden tapaan jännitekatkosuojattu muisti. Lisäksi uudet liitäntälaitteet on varustettu Corridor Lighting -toiminnolla. Käytävävalaistuksessa liitäntälaitteita voidaan ohjata suoraan pelkällä Smart- SWITCH-liikeilmaisimella niin, että poistuttaessa valot himmenevät automaattisesti 10 % valaistustasolle. Poistumisviive ja minimitaso on erikseen aseteltavissa. Ratkaisu pienentää energiankulutusta ja säästää valonlähdettä. Suora painikeohjaus switchdim SwitchDim on pelkistetty ja edullinen valonohjausjärjestelmä, joka perustuu Tridonicin ohjattavien elektronisten liitäntälaitteiden PCA Excel tai PCA Eco käyttöön. Se on valinnainen ohjausperiaatemahdollisuus DSI - ja DALI-ohjauksen rinnalla. Katso lisätiedot kappaleesta vaiheohjaus. Huomaa DSI-järjestelmässä Eco- ja Excel-liitäntälaitteissa on myös suora liitäntä Smart LSII-vakiovaloanturia varten. Liitäntälaitteissa mahdollisuus suoraan painikeohjaukseen (switchdim). Valaisinta/ryhmää voi ohjata myös tietokoneella windim-ohjelman avulla. DSI-ohjaus ei ole osoitteellinen. windim-ohjelman saa internetistä: www.tridonicatco.com. L1 L2 L3 N PE DSI: SmartDIM SM-lp ja sensor II yhdistettynä impulssipainikkeeseen ja PCA ECO liitäntälaitteisiin Tridonic SmartDIM SM-lp (86130) Sensor II (86142) D1 D2 D1 D2 Tridonic PCA ECO Tridonic PCA ECO Tridonic SmartDim SM:llä voidaan saattaa suurempi järjestelmä päivänvaloohjauksen, manuaalisen ohjauksen ja läsnäolotunnistuksen piiriin. Manuaalisäädössä käytetään jousipalautteisia kytkimiä tai verhokytkimiä. Ohjausyksikön DIP-kytkimillä voidaan valita erilaisia toimintoja läsnäolotunnistukseen ja automaattiseen sytytykseen. Useita tunnistimia voidaan kytkeä rinnan, mutta päivänvalo-ohjaukseen voidaan liittää vain yksi tunnistin. Yhteen ohjausjärjestelmään voidaan liittää enintään 25 laitetta. Valaisimissa voidaan käyttää eri vaihejohtimia. Impulssikytkin (useampia kytkimiä voidaan kytkeä rinnakkain) D1 D2 Tridonic PCA ECO 506

Valonsäätö Osoitteeton digitaaliohjaus DSI komponentit Ohjain Komponentti Kanavat Valaisimet Mitat modulardim Basic 3 3x100 kpl 90x71x59 mm 86131 DSI-V/T 1 50 kpl 190x30x28 mm 86109 SmartDIM SM-lp 1 25 kpl 190x30x21 mm 86130 DSI-AD 1 50 kpl 190x30x28 mm 86134 DSI-Smart multisensor 1 4 kpl Ø 60 mm, k 47 mm 86133 DSI-ADS 1 100 kpl DIN-kiskoon 86135 Säädettävät muuntajat Komponentti Teho Toisiojännite Mitat TE-DC 300 VA 11,9 V 254x147x59 mm 86156 Vaihesäätimet Komponentti Teho VA Kuormitus Mitat PHD 30-300 Magneettinen 220x40x31 mm 86157 PD-TD 30-1000 Magneettinen 140x90x59 mm 86138 PAD-TD 30-1000 Elektroninen 140x90x59 mm 86139 Vakiovalo-ohjaus Komponentti Liitäntä Mitat Smart-LS II PCA-Eco/Excel Ø 18 mm, k 16,1 mm 86158 modulardim DM modulardim Basic 17x90x58 mm 86140 Päivänvaloanturi modulardim DM Ø 52 mm 86163 ModularDim Basic SmartDIM SM-lp Valaistustilanteet Komponentti Liitäntä Mitat modulardim SC modulardim Basic 71x90x59 mm 86141 Multisensor-anturit Komponentti Liitäntä Mitat SmartDIM sensor 1 SmartDIM SM 30x30x25,2 mm 86159 SmartDIM sensor 2 SmartDIM SM Ø 60 mm, k 23,2 mm 86142 SmartDIM sensor 2 ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet Päivänvaloanturi DSI-AD SMART LS II turvavalaistus modulardim Kolmekanavainen ohjausyksikkö DINkiskoon. Kaikkien kanavien ohjaus yhtä aikaa tai kunkin kanavan ohjaus erikseen painikkeilla tai läsnäolotunnistimilla. Voidaan laajentaa 4 valaistustilanteen ohjauksella (modulardim SC) tai vakiovalo-ohjauksella (modulardim DM ja Daylight Sensor). SmartDIM SM-lp Yksikanavainen ohjausyksikkö, joka voidaan asentaa alakattoon tai valaisimeen. Kosketussuojatut liittimet ja vedonpoisto. Ohjaus painikkeella, lisäksi läsnäoloja päivänvaloanturit, joista Sensor 1 asennetaan valaisimeen ja Sensor 2 kattopintaan. DSI-AD Yksikanavainen ohjausyksikkö, joka voidaan asentaa alakattoon tai valaisimeen. Kosketussuojatut liittimet ja vedonpoisto. Potentiometriohjaus EN 60929 mukaisella 1 10 V -potentiometriohjaimella, esim. Helvar TK4 tai Ensto Busch-Jaeger 2112. DSI-AD/S Kuten DSI-AD, mutta asennetaan keskukseen. Mukana kiinnike DIN-kiskoon. DSI-Smart Itsenäinen multisensori enintään neljän valaisimen ohjaukseen Sisältää läsnäolotunnistimen, päivänvalosensorin ja IR-kauko-ohjaimen vastaanottimen. SMART LS II Suoraan PCA-ECO -liitäntälaitteeseen kytkettävä vakiovaloanturi. Asennetaan valaisimeen tai jousella suoraan loistelamppuun. Ohjaa yhtä liitäntälaitetta. Moduulit kiintestövalvontajärjestelmän tiedonsiirtoon. DSI-EIBS Yksikanavainen yhdyskäytävä EIB-DSItiedonsiirtoon. DSI-LON/S Kolmekanavainen yhdyskäytävä LonWorks-DSI-tiedonsiirtoon. Lisätietoja osoitteessa www.tridonicatco.com. tarvikkeet suunnittelu 507

Valonsäätö Vaiheohjaus (impulssi): SwitchDim, TouchDim Vaiheen kautta tapahtuva ohjaus (impulssi) on yksinkertaisempi ja edullisempi valonohjaustapa. Tämä edellyttää toiminnolle soveltuvan ohjattavan ELliitäntälaitteen käyttämistä. Normaalisti näitä laitteita voidaan ohjata myös väyläjärjestelmillä, kuten DSI, DALI tai 1 10 V DC, tuotteesta ja tyypistä riippuen. Huomaa, että toimintoja ei voi yhdistää, koska se voi johtaa suuriin vahinkoihin. Vaiheohjaus (impulssi) ei vaadi säädintä tai muuta ohjauslaitetta. Ohjaussignaali liitäntälaitteelle lähetetään tavallisesta palautusjousella varustetusta katkaisijasta. Muita lisälaitteita ei tarvita. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että säädin on rakennettu liitäntälaitteeseen. Valaisimeen tarvitaan vain neljä johdinta: Suora (katkeamaton) verkkojännite, nolla, suojamaadoitus sekä verkkojännite (impulssit) katkaisijasta. Perinteiseen kytkentärasiaan liitetyn valaisimen ohjaus ei vaadi muutoksia johdotukseen. Katkaisijan kautta tulevan verkkojännitteen lisäksi valaisimeen kytketään suora verkkojännite, ja katkaisija vaihdetaan palautusjousitettuun malliin. Vaiheohjaus (impulssi) on erinomainen järjestelmä myös silloin, kun valaisimia halutaan ohjata useista pisteistä. Se on huomattavan yksinkertainen järjestelmä, ja juuri väliyksiköiden puuttuminen tekee siitä selkeän ja edullisen. Ohjaustapaan voidaan valmisteesta riippuen lisätä muun muassa päivänvalotunnistin. Esimerkiksi Tridonicin ratkaisussa vaiheohjaukseen (impulssi) voidaan liittää sensori SMART LS II. Esiasetettua valaistustasoa säädetään painikkeella niin, että säätökäyrä siirtyy ylöstai alaspäin. Tämän jälkeen sensori pyrkii pitämään tason jatkuvasti tällä uudella tasolla. Säätökäyrä palautuu esiasetettuun arvoon, kun valaisin sammutetaan ja sytytetään sen jälkeen uudelleen. Ohjauspainikkeena käytetään 230 V:n sulkeutuvalla koskettimella varustettua katkaisijaa ja impulssijousta eli palautusjousella varustettua katkaisijaa. Kun järjestelmää käytetään painikkeella, valaisin sytytetään ja sammutetaan lyhytkestoisella painalluksella, valonvoimakkuutta taas säädetään vuorotellen ylös- ja alaspäin pitämällä painiketta alaspainettuna. Toisena vaihtoehtona on verhokytkin (vaatii DSI-V/T-ohjausyksikön), jolloin toinen painike ohjaa valaistuksen voimakkuutta ylös- ja toinen alaspäin. Valaisin voidaan sytyttää ja sammuttaa kummalla painikkeella tahansa. Tridonic SwitchDimissä: Voidaan asentaa rajaton määrä rinnan kytkettyjä painikkeita sytytystä/sammutusta/valonohjausta varten. Yhteen SwitchDim-järjestelmään suositellaan enintään 25 PCA ELliitäntälaitetta. Ohjausvirtapiirillä ei ole merkittyä napaisuutta. Huomaa Ohjauspainikkeissa ei saa olla merkkivaloja, koska niiden vuotovirta aiheuttaa virhetoimintoja. Ohjausjohtimen enimmäispituutta ei ole yleensä rajoitettu, koska signaalityyppinä on 230/240 V:n impulssisignaali. Samaa vaihetta käytetään sekä valaisimen ohjaukseen että virransyöttöön. Tällä kytkennällä liitäntä ei ole polarisoitu, mistä seuraa, että valaisimeen voidaan liittää myös pistotulppa. Myös 3-vaiheinen liitäntä on mahdollinen, mutta niihin tarvitaan erityinen polarisoitu kytkentä. Vaiheohjauksen (impulssi) ja toisen ohjaustavan (esim. DALI tai DSI) samanaikainen käyttö vaurioittaa peruuttamattomasti digitaalista ohjauslaitteistoa Vältä eri valmistajien tuotteiden käyttöä samassa järjestelmässä. Mikäli SwitchDimimillä varustettu PCA-liitäntälaitetta ei ole synkronoitu muiden asennettujen PCA-liitäntälaitteiden kanssa (ei toimi kuten muut/toimii epätahdissa), järjestelmä voidaan synkronoida pitämällä painike alaspainettuna > 10 sekuntia. Silloin kaikki PCA -liitäntälaitteet synkronoidaan 50 % tasolle, ja järjestelmää voidaan taas käyttää normaaliin tapaan. Synkronointi voidaan tehdä koska tahansa normaalikäytön aikana. Poissaolovalaistus uusi toiminto Uusilla Tridonicin PCA ECO ja Excel -liitäntälaitteilla valaistustasoja voidaan säätää voimakkaan (läsnäolo) ja himmeän (poissaolo) välillä läsnäolotunnistimien avulla. Toiminto on käytännöllinen erityisesti porraskäytävissä, käytävissä ja tunneleissa. Toiminto säästää tehokkaasti energiaa, vaikka valaistusta ei sammuteta kokonaan. Katso asennusesimerkki sivulta 416. 508

Valonsäätö Asennusesimerkki vaiheohjauksesta (impulssi): SwitchDim, TouchDim SwitchDim-ohjaus jousipalautteisella painonapilla ja PCA ECO -liitäntälaitteilla L1 L2 L3 N PE SwitchDim-ohjaus ja Smart LS II -sensori. PCA Excel One4all- tai PCA ECO -liitäntälaite L1 L2 L3 N PE L1 L2 L3 N PE Liiketunnistin Aika-asetus Lux-asetus Impulssikytkin Impulssikytkin SwitchDim-ohjaus ja liiketunnistimella ohjattu ON/OFF-toiminto D1 D2 D1 D2 D1 D2 DA/D1 DA/D2 Tridonic PCA EXCEL one4all tai PCA ECO D1 D2 D1 D2 Tridonic PCA ECO Tridonic PCA ECO Tridonic PCA ECO Tridonic PCA ECO Tridonic PCA ECO Järjestelmässä on käytettävä jousipalautteista kytkintä ilman merkkivaloa. Yhteen ohjausjärjestelmään voidaan liittää enintään 25 liitäntälaitetta. Liitäntälaitteen ohjaukseen ja virransyöttöön tulee käyttää samaa vaihejohdinta. Jos haluat käyttää useita liitäntälaitteita tai kehittyneempää ohjausjärjestelmää, ota yhteys Fagerhultiin. Järjestelmässä on käytettävä jousipalautteista kytkintä ilman merkkivaloa. Katkaisijalta annettu signaali ohittaa SMART LS II-sensorilta tulevan signaalin. SMART LS II voidaan liittää vain yhteen Tridonic-liitäntälaitteeseen. Päivänvalon perustaso asetetaan anturiin. Asetusarvoa voidaan muuttaa katkaisijasta. Liitäntälaitteen ohjaukseen ja virransyöttöön tulee käyttää samaa vaihetta. Nolla voidaan yhdistää DA/D1-liittimeen valaisimen sisällä. Jos haluat käyttää useita liitäntälaitteita tai kehittyneempää ohjausjärjestelmää, ota yhteys Fagerhultiin. Läsnäolotunnistin sammuttaa valot viimeisen läsnäolohavainnon ja aikaviiveen jälkeen. Valot sytytetään viimeksi käytetylle tasolle, eli valot pysyvät sammutetuina, jos ne on sammutettu käsin ennen tilasta poistumista. Järjestelmässä on käytettävä jousipalautteista kytkintä ilman merkkivaloa. Yhteen ohjausjärjestelmään voidaan liittää enintään 25 liitäntälaitetta. Liitäntälaitteen ohjaukseen ja virransyöttöön tulee käyttää samaa vaihejohdinta. Jos haluat käyttää useita liitäntälaitteita tai kehittyneempää ohjausjärjestelmää, ota yhteys Fagerhultiin. tarvikkeet turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet Impulssikytkin D1 D2 Tridonic PCA ECO suunnittelu 509

Valonsäätö Asennusesimerkki käytävään/tunneliin asennetusta SwitchDim-poissaolohimmennyksestä Tiloissa, joihin ei pääse luonnonvaloa, käytetään tavallisesti jatkuvaa valaistusta. Osa valaisimista voidaan sammuttaa, jos rakennuksessa ei ole ketään paikalla. Käytäviin ja tunneleihin voidaan kuitenkin nykyään asentaa tehokas valonohjausjärjestelmä, joka mahdollistaa riittävän perusvalaistuksen ja valaistustason nopean nostamisen tarpeen mukaan. Energiaa voidaan säästää jopa 80 %. Edut: Valaisimissa Tridonic PCA ECO tai Excel one4all. Järjestelmässä voidaan käyttää SmartSwitch-tunnistimilla varustettuja e-sense-valaisimia. Liitäntälaitteet oppivat järjestelmän toimintaperiaatteen automaattisesti ensimmäisellä käyttökerralla. Järjestelmään voidaan liittää normaalit ulkoiset läsnäolotunnistimet. Valonohjauksen valinta käytävään/tunneliin Usein sellaisten käytävien ja tunneleiden, joissa liikkuu ihmisiä, valot palavat koko ajan. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi sairaaloiden ja suurien kiinteistöjen käytävät sekä tunnelit. Valaistusjärjestelmien energiatehokkuutta on parannettu läsnäolo- ja liiketunnistimien avulla, jotka sytyttävät valaistuksen vain tarvittaessa. Tällaisen valonohjauksen haittapuolena on se, että ihmiset saapuvat täysin pimeään tilaan. Tunnistimien reaktioajasta puolestaan riippuu se, kuinka nopeasti valot syttyvät. Tunnistimien reaktioajan ja loistelamppujen hitaan syttymisen takia saattaa olla, että käytävällä kuljetaan pitkäkin matka ennen kuin valot syttyvät. Tämä voi tuntua ihmisistä epämiellyttävältä, ja samalla se on myös turvallisuusriski. Tämä vaikuttaa myös loistelamppujen käyttöikään. Lyhyet kytkentäajat saavat lamput tummumaan ja palamaan loppuun ennen aikojaan. Jos valaistuksen on oltava päällä koko ajan, se voidaan säätää palamaan kirkkaasti silloin, kun käytävässä on ihmisiä ja himmentää energiaa säästävälle tasolle, kun läsnäoloa ei havaita. Valaistusvoimakkuuden säätäminen ei kuluta katodeja, jolloin loistelamppujen käyttöikä pysyy normaalina. Valonohjaus portaikoissa, käytävissä ja tunneleissa. Liiketunnistus saadaan mahdollisimman tehokkaaksi käyttämällä valaisinten SmartSwitch-sensoreiden lisäksi ulkoisia läsnäolotunnistimia. Poissaolohimmennyksen aikaviive voidaan säätää niin, että valot siirtyvät himmeälle tasolle jo muutaman minuutin kuluttua viimeisestä liikehavainnosta. Tämän asennustavan etuna on se, ettei ohjaukseen tarvita keskusyksikköä. Läsnäolotunnistimet liitetään suoraan liitäntälaitteen ohjauspiirin liitäntään. Viiden minuutin pulssi (läsnäolo) siirtää liitäntälaitteen toimintoon, jossa läsnäolotunnistuksen aikana valot ovat 100 % ja poissaolon aikana 10 %. Jos tiedetään, ettei tilassa/ käytävässä liiku ketään tiettyyn vuorokauden aikaan, valot voidaan sammuttaa kokonaan keskusohjauksen kautta. Tällainen ohjaus sopii esimerkiksi kouluihin. Ks. alla oleva kytkentäkaavio. Tuote Indigo Clivus ja Tridonic PCA ECO-lp -liitäntälaite 24484-300 Indigo Clivus ja Tridonic e-sense SmartSwitch 24484-309 Ulkoinen läsnäolotunnistin (ks. viereinen sivu) Himmenevä poissaolovalasitus liiketunnistimilla ja PCA ECO-lp -liitäntälaitteilla. L1 L2 L3 N PE Liiketunnistin Aika-asetus Lux-asetus Liiketunnistin Aika-asetus Lux-asetus D1 D2 D1 D2 D1 D2 Tridonic PCA ECO Tridonic PCA ECO Tridonic PCA ECO Automaattinen säätö 100 %:sta (läsnäolo) 10 %:iin (poissaolo). PCA ECO-lp liitäntälaite siirtyy tavallisesta SwitchDim-toiminnosta automaattisesti Corridor Function -toimintoon, mikäli ohjauspiirin sulkuaika kestää yli 5 minuuttia. Ensimmäisen käyttöönottokerran jälkeen läsnäolosensoreiden reagointiaikaa voidaan lyhentää, jotta toiminta olisi mahdollisimman tehokasta. e-sense SmartSwitch -toiminolla varustettuja valaisimia voidaan käyttää yhdessä erillisten läsnäolotunnistimien kanssa. Jos järjestelmässä käytetään pienloistelampulla varustettuja valaisimia, niissä tarvitaan PCA Excel One4all -liitäntälaite. Valaisimille ja tunnistimille on vietävä samasta vaiheesta otettu syöttöjännite. Useita valaisimia voidaan ohjata samanaikaisesti, koska valaisimille menevää verkkojännitettä ei katkota. Sammutus voidaan hoitaa keskitetysti esim. kello-ohjauksella tai kiinteistövalvontajärjestelmän kautta. 510

Valonsäätö Tunnistimet himmentävään poissaolovalaistukseen Novum Comact Passage Steinel PIR IS3180 CP Electronic MWS-1/C MWS-1 käytäviin Novum-sensori Komponentti Sensor Compact Passage 86225 Asennuskehys 86226 Suojaritilä (ei asennuskehyksen kanssa) 86227 Steinel-sensori Komponentti Sensor PIR IS3180 86235 Suojaritilä 86227 CP Electronic -sensori Komponentti MWS-1/C-sensori Kattoon asennettava tunnistin, havaintoalue 10x10 m 86230 MWS-1-sensori Seinään asennettava käytävätunnistin, havaintoalue 30x4 m 86231 Asennuskehys 86232 ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet Nowum Compact Passage PIR-läsnäolotunnistin valaistuksen ohjaukseen. Asennetaan kattoon upotettuun kojerasiaan tai pintaan asennettavaan asennuskehykseen. Tunnistusalue soveltuu erityisesti käytäviin, mutta sensoria voidaan käyttää myös muissa ympäristöissä. Erillisen tuloliitännän kautta valaistusta voidaan ohjata myös käsin painikkeesta tai katkaisijasta. Läsnäolotunnistimessa on 10 1500 luksin valorele ja EL-liitäntälaitteelle sopiva lähtöliitäntä. Virranrajoitin estää korkean sytytyslähtövirran. Poissaoloviive voidaan säätää 10 sekunnista 20 minuuttiin, ja toiminto on itseoppiva. Läsnäolotunnistus Pitkänomainen havainnointialue Sammutus- ja sytytysviive Valosensori 10 1500 lx Painikeliitäntä Steinel PIR IS3180 IS3180 on seinään asennettava PIR-läsnäolotunnistin, joka havaitsee kävelevät ihmiset 20 metrin säteellä kaikissa suunnissa. Valvontakulma on 180. Tunnistin sopii sisä- ja ulkokäyttöön esim. autotalleihin, käytäviin, portaikkoihin, voimistelusaleihin ja pukuhuoneisiin. Havaintoalue: Vaakasuoraan 180, pystysuoraan 90, 8 20 m maks. Kynnysarvo: 2 2000 lx. Sammutusviive: 5 s 15 min. Kotelointiluokka: IP 54. CP Electronic MWS-1/C Sensor Ulkoinen mikroaaltosensori, asennetaan kattoon. Herkkä tunnistin, jonka havaintoalue on 2,5 metrin korkeuteen asennettuna jopa 10x10 metriä. Ei kuolleita kulmia. Tuote on helpoin asentaa nelikulmaiseen kehykseen, til.nro 86232. Se peittää kaikki tuotteen komponentit ja tekee siitä huomaamattoman. Tunnistimen herkkyyttä ja reaktioaikaa säädetään kotelon alta. CP Electronic MWS-1 Sensor käytäviin Ulkoinen mikroaaltosensori soveltuu erityisesti käytäviin, asennetaan seinään. Erittäin herkkä tunnistin, jonka havaintoalue on 2,5 metrin korkeuteen asennettuna jopa 30x4 metriä. Ei kuolleita kulmia. Tuote on helpoin asentaa nelikulmaiseen kehykseen, til.nro 86232. Se peittää kaikki tuotteen komponentit ja tekee siitä huomaamattoman. Tunnistimen herkkyyttä ja reaktioaikaa säädetään kotelon alta. turvavalaistus tarvikkeet suunnittelu 511

Valonsäätö Analoginen 1 10 V -ohjaus (EN 60929) Pääosa ohjattavista liitäntälaitteista on toteutettu standardin EN 60929 mukaisesti siten, että liitäntälaitetta ohjataan 1 10V tasajännitesignaalilla. Liitäntälaite muodostaa tarvittavan ohjausvirran itse ja ohjaimeksi riittää yksinkertaisimmillaan pelkkä potentiometri (lineaarinen noin 47 kω/liitäntälaite). Useimpien valmistajien potentiometriohjaimet sisältävät myös elektroniikkaa, koska elektroniikka huomioi kuorman määrän ja säätövaikutelmasta saadaan lineaarisempi. kytkimen kautta, koska valaisimet voidaan sammuttaa vain katkaisemalla valaisimille tuleva verkkojännite. Tämä on tärkeää muistaa johdotuksia suunniteltaessa, koska asennusten muuttaminen jälkikäteen voi olla hankalaa ja kallista. Asennuksessa on muistettava ottaa huomioon myös potentiometrin kytkimen katkaisukyky. Vaikka potentiometrillä voidaan säätää jopa 50 valaisinta, niin kytkimen kapasiteetti riittää usein vain 5 10 valaisimelle niiden tehosta riippuen. Suurempia kuormituksia varten tarvitaan rele. Suora painikeohjaus Switch-Control Switch-Control on Helvarin EL-sc ja EL-si -liitäntälaitteiden lisäominaisuus. Se mahdollistaa liitäntälaitteen ohjauksen ilman varsinaista ohjainta tai säädintä. Ohjaussignaali Liitäntälaite mittaa ohjausvirtapiirin jännitettä sen navoista. Mitä pienempi jännite on, sitä pienempi valaistustaso. Mikäli ohjausvirtapiiri jätetään avoimeksi, valaisin toimii täydellä teholla, samoin kuin ei-säädettävä valaisin. Isommissa valonohjausjärjestelmissä ohjain antaa tarvittavan 1 10 V ohjausjännitteen. Valovirran minimitaso vaihtelee loistelampuilla välillä 1 5 % ja pienloistelampuilla 3 10 %. Ohjelmointi Järjestelmä voidaan ottaa käyttöön ilman erillistä ohjelmointia. Tilanneohjauksessa joudutaan tilanteet ja vakiovalo-ohjauksessa vakiovalotasot tallentamaan järjestelmän muistiin. Kytkentä Valaisimeen tuodaan vaihe-, nolla- ja suojajohtimen lisäksi myös kaksi ohjausvirtapiirin johdinta. Ohjausjohtimet voivat olla myös saman putken tai kaapelivaipan sisällä kuin verkkojännitteen syöttö silloin, kun ne liittyvät saman laitteen ohjaukseen. Tällöin ohjausvirtapiirin johdinten eristys on mitoitettava verkkojännitteen mukaisesti. Ohjausvirtapiiriä kytkettäessä tulee huolehtia oikeasta napaisuudesta. Ohjausjohtimien lisäksi myös vaihejohdin tulee johdottaa ohjaimen tai potentiometrin yhteydessä olevan Huomaa 1 10 V ohjauksessa Ohjausjärjestelmää valittaessa on kiinnitettävä huomiota ohjausjärjestelmän ja valaisimen yhteensopivuuteen. Standardin EN 60929 mukaiset valaisimet syöttävät itse virtaa ohjausvirtapiiriin, mitä kaikki analogiset ohjaimet eivät hyväksy. Ohjausvirtapiirin napaisuuden kanssa tulee olla tarkkana. Säätö ei toimi oikein, jos ryhmän yhdenkin valaisimen napaisuus on kääntynyt väärin päin. Ohjausvirtapiirin pituus (kaapelin resistanssi) vaikuttaa säätötulokseen. Mikäli eri valaisimien kaapeloinnissa on suuria pituuseroja, se näkyy eroina valaisimien kirkkaudessa. Ohjausvirtapiirin kytkennät tulee pitää erillään verkkojännitteisistä virtapiirin kytkentäpisteissä. Ohjaimet Tyyppi Valaisimia Katkaisukyky Ensto Busch-Jaeger 2112 kojerasiaan 50 4 A 86080 Ensto Busch-Jaeger 2112 pinta-asennus 50 4 A 86081 Ensto Busch-Jaeger 2112 Kierrettävä potentiometri uppoasennukseen. Soveltuu 1 10 V-järjestelmien valonohjaukseen. Sisäänrakennettu kytkin, jonka katkaisukyky on 4 A (cosf > 0,9). Suositellaan maks. 4 valaisimen sytyttämiseen/sammuttamiseen. Jos kuormitus on suurempi, tarvitaan erillinen kytkin. Ohjattavien liitäntälaitteiden enimmäismäärä on 50. Ensto Busch-Jaeger 2112 Kuten vasemmalla, mutta pintaan asennettavalla asennusrasialla. 512

Valonsäätö Asennusesimerkki, 1 10 V -järjestelmä Analoginen ohjaus. 1-vaiheinen syöttö. L1 L2 L3 N PE L1 L2 L3 N PE + - Kierrettävä potentiometri 1 10 V -ohjaukseen Analoginen ohjaus. 3-vaiheinen syöttö kytkimen kautta. + - Kierrettävä potentiometri 1 10 V -ohjaukseen Kontaktor Analoginen ohjaus. 1-vaiheinen syöttö ja ON/OFF-toiminto liiketunnistimella. L1 L2 L3 N PE Liiketunnistin Aika-asetus Lux-asetus + - + - + - L N L N + - + - + - + - + - + - L N L N L N L N L N L N EL-liitäntälaite. Philips, Osram, Helvar jne. Analogiseen 1 10 V -ohjaukseen EL-liitäntälaite. Philips, Osram, Helvar jne. Analogiseen 1 10 V -ohjaukseen EL-liitäntälaite. Philips, Osram, Helvar jne. Analogiseen 1 10 V -ohjaukseen EL-liitäntälaite. Philips, Osram, Helvar jne. Analogiseen 1 10 V -ohjaukseen EL-liitäntälaite. Philips, Osram, Helvar jne. Analogiseen 1 10 V -ohjaukseen EL-liitäntälaite. Philips, Osram, Helvar jne. Analogiseen 1 10 V -ohjaukseen EL-liitäntälaite. Philips, Osram, Helvar jne. Analogiseen 1 10 V -ohjaukseen EL-liitäntälaite. Philips, Osram, Helvar jne. Analogiseen 1 10 V -ohjaukseen Älä yhdistä eri valmistajien tai eri teholuokkien liitäntälaitteita. Potentiometri pystyy useimmiten ohjaamaan 100 ma:n kuormaa (noin 50 liitäntälaitetta), mutta niiden virrankatkaisuun tarvittava katkaisukyky vaihtelee. Tarkasta tiedot aina tavarantoimittajalta. Älä yhdistä eri valmistajien tai eri teholuokkien liitäntälaitteita. Potentiometri pystyy useimmiten ohjaamaan 100 ma:n kuormaa (noin 50 liitäntälaitetta). Liitäntälaitteisiin voidaan antaa sama ohjaussignaali syöttövaiheesta riippumatta, kun sammutus tapahtuu keskitetysti kytkimen kautta. Läsnäolotunnistin sytyttää ja sammuttaa valot läsnäolon perusteella. Potentiometrin virrankatkaisutoimintoa ei tarvitse käyttää. Jos se ohitetaan, valot syttyvät läsnäolohavainnosta aina säädetylle tasolle. Järjestelmässä voidaan käyttää eri valmistajien läsnäolotunnistimia. Varmista aina, että herkkyys on sopiva ja rele kestää siihen liitetyn kuorman. Valaistusvoimakkuuden säätöä voidaan käyttää tiloissa, joihin tulee paljon päivänvaloa. Toiminto estää valojen syttymisen, kun päivänvaloa on paljon. tarvikkeet turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet Kierrettävä potentiometri 1 10 V -ohjaukseen + - L N EL-liitäntälaite. Philips, Osram, Helvar jne. Analogiseen 1 10 V -ohjaukseen suunnittelu 513

Valonsäätö Fagerhult e-sense ActiLume ja SmartSwitch kaksi yksinkertaista järjestelmää e-sense on vaivaton, tehokas, ergonominen ja taloudellinen. Järjestelmä on helppo asentaa ja käyttää. Sen valonhallinta ja energiatalous ovat tehokkaita. Hyvän valaistusergonomian ansiosta näkö ja muut aistit rasittuvat vähemmän. Järjestelmän kokonaistaloudellisuus syntyy kaikista näistä elementeistä. Valonohjaus tapahtuu automaattisesti, joten ihmiset voivat keskittyä oman työnsä tekemiseen. Fagerhult e-sense -valaisimissa on integroitu valonohjaus. Se on tyylikäs ja yksinkertainen ratkaisu, jossa ei ole erillisiä tunnistimia ja ohjausyksiköitä. Ei ylimääräisiä kytkentöjä ei ongelmia. Fagerhult e-sense on yksinkertaista ja vaivatonta valonohjausta aseta vain pistoke seinään, ja järjestelmä on valmis. Valaisimiin asennetut uudet multisensorit tunnistavat huoneessa tapahtuvan liikkeen, mittaavat sisään tulevan päivänvalon määrää ja säätävät valotehon sen mukaan. Tavoitteena oli luoda tuote, jonka avulla pystytään minimoimaan kaikki asennuksesta, kunnossapidosta ja käytöstä syntyvät kustannukset. e-sense poistaa katkaisijoiden tarpeen ja yksinkertaistaa asennuksia. Valaisimen asennuksen jälkeen käytössä on kokonainen ohjausjärjestelmä sekä mahdollisuus valon säätämiseen myös vetokytkimellä. e-sense helpottaa tilan uudelleen kalustusta ja poistaa aikaa vievät ja kustannuksia synnyttävät uudelleenohjelmoinnit. e-sense ActiLume ActiLume on Philipsin DALI-protokollaa käyttävä ohjausjärjestelmä. Järjestelmä käsittää sensorin ja ohjausyksikön. Sensorissa on kolme osaa: läsnäolotunnistin, päivänvalosensori sekä IR-vastaanotin mahdollista kauko-ohjauskäyttöä varten. e-sense ActiLume on helppokäyttöinen järjestelmä, joka säästää energiaa jopa 75 %. Suurien energiansäästömahdollisuuksien ansiosta investointi voi maksaa itsensä nopeasti takaisin. Järjestelmä tarjoaa myös mahdollisuuden valon säätämiseen sopivalle tasolle jousipalautteisen katkaisijan, vetokytkimen tai kaukosäätimen avulla. ActiLume käsittää pienikokoisen sensoriyksikön ja valaisimeen asennettavan ohjausyksikön. ActiLume on yksinkertainen valonohjausjärjestelmä,, joka mahdollistaa nykyaikaisten toimistotilojen plug and play -valaistusratkaisut. Läsnäolotunnistimen, valoanturin ja ohjattavan liitäntälaitteen yhdistelmä tarjoaa paljon mahdollisuuksia valonohjaukseen. Kokemus osoittaa mikä yhdistelmä tuottaa parhaan ratkaisun toimiston valonohjaukseen. e-sense ActiLume, joka on asennettu Ten Line Lamell -valaisimen runkoon. ActiLume-järjestelmän käyttöönotto ActiLume-ohjausjärjestelmän käyttöönotto on yksinkertaista aseta vain pistoke seinään! ActiLumen tehdasasetus säätää valotason automaattisesti. Tason säätö on syytä tehdä kuitenkin tilakohtaisten olosuhteiden mukaan. HUOM! Päivänvalon vaikutus on eliminoitava säätötilanteessa. Paina tunnistinyksikön huoltopainiketta yli 3 sekuntia (loistelamput välähtävät kerran). 30 sekunnin kuluttua säätö on valmis (loistelamput välähtävät uudelleen). Tämän viiveen aikana tilasta ehditään poistua ja siirtää tikkaat yms. pois anturin tunnistusalueelta. Actilume säätää valotason automaattisesti noin 80 prosenttiin lamppujen valovirran uusarvosta. Se vastaa noin 600 luksia (500 lx + heijastuskerroin 0,3) työtasolla, kun toimistovalaisin on sijoitettu tavalliseen tapaan. 80 prosentin säätöarvoa käytetään siksi, että uusarvo on yleensä korkeampi kuin normaaliarvo. Jo tällä säädöllä saavutetaan säästöjä. Järjestelmän perustoimintotila voidaan helposti valita kahdesta vaihtoehdosta painamalla anturyksikön huoltopainiketta (lyhyt alle 3 sekunnin painallus). Valaisin vahvistaa tehdyn valinnan välähtämällä yhden tai kaksi kertaa sen jälkeen, kun painike vapautetaan: Yksi välähdys = Tila 1 Toimistohuone (valot sammuvat 15 minuutin kuluttua viimeisestä läsnäolohavainnosta). Kaksi välähdystä = Tila 2 Avotoimisto (valot himmenevät alhaiselle tasolle 15 minuutin kuluttua viimeisestä läsnäolohavainnosta ja sammuvat kokonaan 2 tunnin kuluttua). Manuaaliohjaus Valaistuksen säätö voidaan hoitaa manuaalisesti jousipalautteisella kytkimellä. Lyhyt painallus sytyttää ja sammuttaa valaisimen. Pitkä painallus himmentää ja kirkastaa vuorotellen. 514

Valonsäätö e-sense e-sense SmartSwitch SmartSwitch on Tridonicin läsnäolotunnistin, joka ohjaa valaisinta verkkojännitteen kautta. Siihen on saatavana myös vetokytkin, jolla valaistuksen voimakkuutta voidaan säätää itse. SmartSwitch sammuttaa ja sytyttää valon automaattisesti läsnäolon ja ympäristön valoisuuden mukaan. Liiketunnistimeen voidaan asettaa 1 30 minuutin viive. Kun päivänvaloa on riittävästi, valaisin kytkeytyy pois päältä automaattisesti. Rajaksi voidaan asettaa 50 2000 luksia. Päivänvaloohjaus voidaan myös kytkeä pois toiminnasta. e-sense SmartSwitch -poissaolovalaistus Tämä ohjaustoiminto sopii niihin toimistotiloihin, joissa oleskellaan vähemmän, esimerkiksi kopiointi-, varasto-, käytävä- tai pukeutumistiloihin. Kun valaistus on jatkuvasti alhaisella tasolla, tila ei vaikuta täysin pimeältä. Läsnäolosignaali nostaa valaistustehon 100 prosenttiin. Viiveaika himmeään valaistukseen (10 %) voi olla huomattavasti lyhyempi kuin täysin sammutettavissa valaisimissa, joissa halutaan välttää loistelamppujen turhia sytytyksiä. Valaisimet voidaan sammuttaa keskitetysti työajan päätyttyä. Tunnistimen asetuksia muuttamalla valonohjaus voidaan estää silloin, kun tilassa on riittävästi päivänvaloa. Viiveen ja valaistusvoimakkuusasetuksen säätö tehdään sensorin takana sijaitsevilla kytkimillä. SmartSwitch-järjestelmä koostuu pienikokoisesta tunnistinyksiköstä ja yhdistetystä rele-/virransyöttöyksiköstä. Releen tehonkesto on 200 VA, mikä rajaa siihen kytkettävien liitäntälaitteiden määrän enintään kahteen. PIR-anturin tunnistusalue on noin 4x3 metriä ripustettavassa valaisimessa. Tällä alueella sensori havainnoi ihmiskehon lämpösäteilyn (IR), jolloin rele sulkeutuu ja valot syttyvät. Tunnistinyksikköön voidaan valaistusvoimakkuudelle asettaa kynnysarvo, joka estää anturin reagoinnin läsnäoloon silloin, kun tilassa on riittävästi valoa. Tämä asetus on poistettu valaisimista, joissa on vetokytkin. Näin valaisin voidaan aina sytyttää ja sammuttaa e-sense SmartSwitch asennettuna Closs Beta -valaisimen häikäisysuojan yhteen manuaalisesti myös valoisassa kennoon. huoneessa. Valaistusvoimakkuuden kynnysarvon asettaminen on käytännöllisempi poissaolovalaistuksen yhteydessä. SmartSwitch soveltuu useimpiin toimistotiloihin, niin yksittäisiin huoneisiin kuin avotoimistoihinkin. SmartSwitch sopii myös auloihin, käytäviin ja pieniin neuvottelutiloihin. tarvikkeet turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet EL-liitäntälaitteella varustettuihin Loop Light -malleihin voidaan hankkia vaihtopäätykansi, johon on asetettu e-sense SmartSwitchsensori. Se antaa mahdollisuuden energiansäästöön SmartSwitchin avulla myös jo käytössä olevissa järjestelmissä. suunnittelu 515

Valonsäätö e-sense ActiLume Fagerhult Plus -valaisimissa ActiLumen avulla valonohjaus on yksinkertaista, ja se säästää samalla energiaa. ActiLume säätää valaistusvoimakkuuden sisään tulevan päivänvalon mukaan ja sammuttaa valon, kun tila ei ole käytössä. Kun valaisimessa oleva tunnistin havaitsee liikettä, valot syttyvät automaattisesti. Silloin kun päivänvaloa on riittävästi, keinovalon määrää vähenee. Valo sammuu, kun huone on ollut määrätyn ajan tyhjänä. Koska valot ovat päällä vain tarvittaessa, valaistukseen kuluvaa energiaa voidaan säästää jopa 75 %. Kuvasarja esittää, miten valaistus muuttuu päivän kuluessa. Kaavio kuvaa valaisimen energiankulutusta päivän aikana. Läsnäolotunnistin Läsnäolotunnistin sytyttää ja sammuttaa valaistuksen automaattisesti. Viimeisen läsnäolohavainnon jälkeen valo sammuu automaattisesti 15 minuutin kuluttua. Päivänvalo-ohjaus Tunnistin säätää keinovalon määrää sisään tulevan päivänvalon mukaan. Jos päivänvaloa ei ole riittävästi, keinovaloa lisätään asetetun valotason saavuttamiseksi (vakiovalo-ohjaus). IR-kaukosäätö Valaistusta voidaan tarvittaessa säätää ja ohjelmoida kaukosäätimen avulla. Kaukosäädin on lisätarvike. Manuaalisäätö Valaistusta voidaan säätää manuaalisesti joko vetokytkimellä tai seinässä olevalla painikkeella. Kaksikanavainen valonsäätö Kanavassa B on 30 % tasoero kanavaan A verrattuna. Tämä tarkoittaa sitä, että ylävalo (B) alkaa himmentyä vasta kun alavalo (A) säädetään alle 70 % tason. Kun alavalo himmennetään 10 prosentin tasolle, ylävalo jää siis 40 prosenttiin. Energia 100 % Yö: Toimisto on pimeänä. 07:45 Läsnäolohavainto sytyttää valaisimen, koska päivänvaloa ei vielä ole riittävästi. Sisään tuleva päivänvalo himmentää keinovaloa, ns. päivänvalo-ohjaus. Lounasaika: Viimeisen läsnäolijan poistuttua valo himmenee ja sammuu 15 minuutin kuluttua. Säätö tapahtuu hitaasti ja tasaisesti asetetun arvon mukaan. Ylävalon säätötaso on aina 30 prosenttia alavaloa korkeammalla himmennyksessä. Valaisin ei syty läsnäolohavainnosta, koska päivänvaloa on riittävästi. Kaksilamppuiset ripustettavat valaisimet Läsnäolotunnistimen asetukset: Automaattinen ON, automaattinen OFF (viiveaika 15 min). Manuaalinen ON (valaistusvoimakkuus yli 600 luksia), automaattinen OFF (viiveaika 15 min). (Ohjaus aina alhaiselle tasolle ennen OFF-toimintoa.) Päivänvalotunnistimen asetukset: Automaattinen asetus 600 luksin tasolle. Asetuksen muuttaminen manuaalisesti. Manuaaliohjauksen asetukset: Sytytys ja sammutus sekä säätö vetokytkimellä tai painonapilla. Sytytys ja sammutus sekä säätö IRkaukosäätimellä (lisävaruste). Kolmilamppuiset ripustettavat valaisimet Läsnäolotunnistimen asetukset: Automaattinen ON, automaattinen OFF (viiveaika 15 min). Manuaalinen ON (valaistusvoimakkuus yli 600 lukisa), automaattinen OFF (viiveaika 15 min). (Ohjaus aina alhaiselle tasolle ennen OFF-toimintoa.) Päivänvalotunnistimen asetukset: Automaattinen asetus 600 luksin tasolle. Asetuksen muuttaminen manuaalisesti. Manuaaliohjauksen asetukset: Sytytys, sammutus sekä säätö vetokytkimellä tai painonapilla, ylä- ja alavalo samanaikaisesti. Sytytys, sammutus ja säätö IRkaukosäätimellä (lisävaruste). Erikoistoiminto: 30 % tasoero, ylävalon säätötaso aina 30 % alavaloa korkeammalla himmennyksessä. Valaistusvoimakkuus säädetään riittäväksi manuaalisesti tai automaattisesti. Viimeisen läsnäolijan poistuttua valo himmenee ja sammuu 15 minuutin kuluttua. 516

Valonsäätö e-sense SmartSwitch Fagerhult Plus -valaisimissa Manuaalisen/SmartSwitchin yhdistelmä Yö: Toimisto on pimeänä. Ylä- ja alavalon säätö manuaalisesti. e-sense SmartSwitch On/Off valaisimet ilman säädettäviä liitäntälaitteita 07:56 Automaattinen sytytys Valot sammuvat ennalta asetetulla viiveellä, noin 15 min. SmartSwitch, jossa on himmenevä poissaolovalaistus Valot palavat alhaisella perustasolla. Viimeisen läsnäolohavainnon jälkeen viiveaika on lyhyt, vain 1 30 minuuttia. Kun tunnistin havaitsee liikettä, valotaso nousee 100 prosenttiin. Asetetun ajan kuluttua valaistus ohjautuu perustasolle. Vasemmalla olevassa kuvasarjassa esitetään manuaalisäädön ja läsnäolotunnistuksen yhdistelmä. Kaavio kuvaa valaisimen energiankulutusta päivän aikana, kun käytössä on manuaalsäätö. e-sense SmartSwitch varmistaa, että valot sammuvat, kun tila on tyhjä. e-sense SmartSwitch kaksi- ja kolmilamppuiset ripustettavat valaisimet, joissa on säädettävä EL-laite Energia 100 % Vasemmalla oleva kuvasarja esittää, miten valaistus muuttuu päivän kuluessa. Kaavio näyttää, miten himmentävän poissaolovalaistuksen käyttäminen vähentää energiankulutusta huomattavasti. Aikaohjauksella kokonaan sammutettava valaistus saattaa olla järkevää tietyntyyppisissä tiloissa. Energia 100 % Läsnäolotunnistin Läsnäolotunnistin sytyttää ja sammuttaa valaistuksen. Viimeisen läsnäolohavainnon jälkeen valo sammuu automaattisesti. Läsnäolohavainnon ja sammutuksen väliseksi ajaksi voidaan säätää 1 30 minuuttia. Luksitason asetus Kynnysarvoasetus estää läsnäolotunnistimen toiminnan silloin, kun päivänvalon määrä on riittävä. Manuaalisäätö Manuaalisäätö on mahdollista vain vetokytkimellä varustetuissa SmartSwitchvalaisimissa. Himmenevä poissaolovalaistus Läsnäolosignaali nostaa valaistustehon heti 100 prosenttiin ja palauttaa sen alemmalle tasolle hetken kuluttua. Valot eivät sammu kokonaan. e-sense SmartSwitch -poissaolovalaistus valaisin, jossa säädettävä EL-laite ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet turvavalaistus Läsnäolotunnistimen asetukset: Automaattinen ON/OFF (viiveaika 1 30 min) Ei ON (jos tilan valaistusvoimakkuus ylittää asetetun arvon) Automaattinen OFF Hämäräkytkimen asetukset: Ei ON luksitason ollessa korkea Asetusta voidaan muuttaa manuaalisesti (50 2000 luksia) Huom! Valaisimessa ei ole säädettävää liitäntälaitetta, toiminnot ainoastaan ON/OFF EL-liitäntälaitteella varustettuihin Loop Light -malleihin voidaan hankkia vaihtopäätykansi, johon on asetettu e-sense Smart Switch -sensori. Läsnäolotunnistimen asetukset: Automaattinen ON/OFF (viiveaika 1 30 min) Manuaalisäädön asetukset, kaksilamppuinen valaisin: ON/OFF sekä valonsäätö vetokytkimellä, ala-/ylävalo samanaikaisesti. Manuaalisäädön asetukset, kolmilamppuinen valaisin: ON/OFF sekä valonsäätö vetokytkimellä, alavalo ON/OFF sekä valonsäätö vetokytkimellä, ylävalo Erikoistoiminto: Valaisimessa on valotason muistilla varustettu PCA ECO-lp -liitäntälaite. Valot syttyvät jännitekatkon jälkeen viimeksi säädetylle tasolle. Huom! Älä käytä luksitasosäätöä. Mikäli luksitasosäätö on käytössä, vetokytkinohjaus ei toimi. Läsnäolotunnistimen asetukset: Automaattinen himmenevä poissaolovalaistus 100 10 % (viiveaika 1 30 min) Hämäräkytkimen asetukset: Ei ON luksitatson ollessa korkea Asetusta voidaan muuttaa manuaalisesti (50 2000 luksia) tarvikkeet suunnittelu 517

Valonsäätö Asennusesimerkki: e-sense ActiLume Fagerhult Plus -valaisimet suuressa toimistotilassa Investointi hyvään toimistovalaistukseen muodostaa vain murtoosan koko henkilöstökustannuksista. Tehokas ja hyvin toimiva valaistus merkitsee nykyään myös huomattavaa energiansäästöä. Koska valaisimissa on oma älykäs ohjaus, ne eivät vaadi väyläjärjestelmää. Näin ollen e-sense -järjestelmä on huomattavasti yksinkertaisempi. Zora-valaisimet, joissa on integroitu ohjaus työtilan yksilölliseen valaistukseen. Edut: Liitäntä pistotulpalla. Automaattinen sytytys. Himmennys 20 prosenttiin 15 minuutin kuluttua. Ohjaus vetokytkimellä, muita kytkimiä ei välttämättä tarvita. Yksilöllinen ohjaus ja sytytys/sammutus. Päivänvalo-ohjaus. Läsnäolotunnistin. Keskitetty sammutus työpäivän päätteeksi. Yksinkertainen ohjelmointi IR-kaukosäätimellä. Valonohjauksen valinta toimistoon Henkilökohtaisia valaistusvaatimuksia on yhtä paljon kuin työntekijöitä. Hyvän työympäristön tarjoaminen on aloitettava käyttökelpoisen perusratkaisun luomisella. Nykyään monilla työpaikoilla on korkeussäädettäviä pöytiä, ja se vaikuttaa työskentelypinnan kirkkauteen huomattavasti. Siksi valaistusta on voitava säätää. Valaisimeen tuleva tehokas e-sense ActiLume on nopea ja helppo asentaa ja ohjelmoida. Aikaisemmin yritykset yksilöllisen läsnäolotunnistuksen käyttämiseen johtivat tilanteeseen, jossa toimistoissa oli suorastaan pimeitä alueita sen jälkeen, kun osa henkilöstöstä on lähtenyt kotiin. Se loi epämiellyttävän tunteen tiloihin jääneille työntekijöille. Oikeilla asetuksilla ActiLume voi pitää tyhjien työpisteiden valaistustason 20 %:n perustasolla. Myös manuaalisesti sammutetut valaisimet siirtyvät 20 prosentin valaistustehoon 15 minuutin kuluttua, jolloin valaistuksen taso pysyy hyvänä. Ohjaus säästää myös energiaa ja valonlähteitä. Ohjelmointi on helppoa IR-lähettimellä IRT 86155. Keskitetyn sammutuksen ansiosta energiaa ei kulu valmiustilatoimintoon. Yksilöllinen ohjaus vetokytkimellä poistaa kustannukset, joita kytkimien asentaminen moduuliseiniin aiheuttaisi. Tuote Zora Beta 2x35 W, integroitu e-sense ActiLume 28700-308 IRT 8010 IRT 8099 e-sense ActiLume -lisätarvikkeet Merkki Toiminto IRT 8010 Kaukosäädin, 2 painiketta 86153 IRT 8050 Seinään kiinnitettävä kaukosäädin, 2 painiketta 86151 IRT 8099 Kaukosäädin ohjelmointiin 86155 LRM 8118 Ulkoinen läsnäolotunnistin 86152 IRT 8050 IRT 8010 ja IRT 8050 Yksikössä on ainoastaan kaksi painiketta, joista toisella sytytetään valot tai lisätään valotehoa. Toisella valotehoa voidaan pienentää tai sammuttaa valot kokonaan. Kun valoa säädetään, kaukosäädin suunnataan kohti valaisimessa olevaa ActiLume-sensoria. Seinäasennukseen tarkoitettu kaukosäädin IRT 8050 tarjoaa samat toiminnot kuin edellä. LRM 8118 IRT 8099 Erilaisia valaistustilanteita voidaan ohjelmoida ja muokata IRT 8099 -kaukosäätimen avulla. Järjestelmässä on yhdeksän esiasetettua tilannetta esim. koululuokkiin, käytäviin jne. LRM 8118 Jos läsnäoloa halutaan valvoa laajalla alueella, johonkin valaisimen DALIliittimistä voidaan kytkeä yksi tai useampia LRM 8118 sensori. Tunnistimen kytkentä ei vaadi ohjelmointia tai erillistä käyttöönottotoimenpidettä. LMR 8118:n paras asennuspaikka on katto, ja sen tunnistusalue on noin 7x7 m. LRM 8118 on pelkkä läsnäolotunnistin. 518

Valonsäätö Asennusesimerkki: kahden hengen toimistohuone, e-sense ActiLume Kattoon upotettujen valaisimien tarkoituksena on luoda toimistohuoneeseen tasaisesti jakautuvaa yleisvaloa voimassa olevien standardien mukaisesti. e-sense ActiLume on varteenotettava vaihtoehto oven luona olevan katkaisijan sijaan. Päivänvalotoiminnon ja läsnäolotunnistuksen asennus on helppoa, ja niitä voidaan säätää tarpeen mukaan. Läsnäolovalaistus on säädetty tilaan tulevan päivänvalon mukaan. Huoneen keskellä olevissa valaisimissa on 30 prosentin tasoero. Edut: Automaattinen sytytys. Automaattinen sammutus 15 minuutin kuluttua. Huoneen keskellä olevissa valaisimissa on 30 prosentin tasoero. Manuaaliohjaus tarvittaessa. Päivänvalo-ohjaus. Läsnäolotunnistimet on yhdistetty suurempaan alueeseen. Yksinkertainen ohjelmointi IR-kaukosäätimellä. Lisävarusteena saatavana Wieland-liitäntä. Suurien toimistotilojen valonohjaus Suurten toimistotilojen yleisvalaistusta voidaan tehostaa helposti. Valaisimien hyvällä sijoittelulla saadaan aikaan oikea määrä valoa, ja samalla valaistus noudattaa nykyisiä energiansäästötavoitteita. Päivänvalo-ohjaus vaikuttaa kaikkiin kattovalaisimiin, mutta huoneen keskellä sijaitsevissa valaisimissa on 30 prosentin tasoero, eli valoteho on niissä 30 prosenttia suurempi kuin ikkunoita lähellä olevissa valaisimissa. Kun e-sense ActiLume on sijoitettu ikkunan vieressä olevaan valaisimeen ja järjestelmän valaisimet on jaettu kanaviin 1 (ikkunan vieressä) ja 2 (huoneen keskellä), tilassa oleva valaistustaso pysyy vakiona. Näin tilaan saadaan säädettävä, mutta samalla tasainen valaistus. Tasoeroa voidaan kuvata siten, että kun ikkunan vieressä olevien Suurenkin huoneen läsnäolotunnistus toimii moitteettomasti valaisimiin asennettujen ja ulkoisten tunnistimien ansiosta. valaisimien tehoa säädetään 40 prosenttiin, huoneen keskellä olevien valaisimien valoteho säätyy 70 prosenttiin, eli tasoero on 30 prosenttia. Tämä toiminto ei onnistunut käytännössä aikaisemmin edes kehittyneillä väyläjärjestelmillä. Nyt toiminto on esiasetettu mastervalaisimessa itsessään olevaan tunnistimeen. Huoneen läsnäolotunnistusta voidaan tarvittaessa laajentaa lisätunnistimilla, jotka liitetään valaisimien kanssa samaan ohjaussignaaliin. Lisätoimintoja voidaan ohjelmoida IR-lähettimellä 86155. Tuote MultiFive Basic Beta 3x14 W Master, integroitu e-sense ActiLume 25483-308 MultiFive Basic Beta 3x14 W DALI (maks. 10 kpl) 25483-299 Ulkoinen läsnäolotunnistin 86152 ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet Kahden hengen toimistohuone a-sense Actilume L1 L2 L3 N PE Impulssipainike oven vieressä DALI 1 Valaisimet ikkunan vieressä D1 D2 D1 D2 EL-liitäntälaite DALI Master-valaisin EL-liitäntälaite DALI KONTROLLENHET SENSORENHET DALI 2 Ulkoinen läsnäolotunnistin (86152) Valaisimet kauempana ikkunoista D1 D2 D1 D2 EL-liitäntälaite DALI EL-liitäntälaite DALI Kahden hengen toimiston valaistusjärjestelmä, e-sense ActiLume. Eri ohjaustoiminnot liitetään master-valaisimeen, joka sijoitetaan ikkunan viereen. Automaattista sytytystä ohjaa läsnäolo. Viimeisen läsnäolohavainnon jälkeen valaistus himmennetään 20 prosenttiin. Valot sammuvat kokonaan kahden tunnin kuluttua. Viiveasetus voidaan muuttaa helposti 15 minuuttiin painamalla kerran ActiLume-tunnistimen huoltokytkintä. Käytävärivissä kauimpana ikkunoista sijaitsevia valaisimia ohjataan DALI 2 -järjestelmällä, jonka tasoero DALI 1 -järjestelmään on 30 %. Näin taaempana sijaitsevien valaisimien valoteho on suurempi, kun valaistusta on himmennetty. Toimistotilojen suuruuden vuoksi läsnäolotunnistusta on usein täydennettävä lisätunnistimilla, jotka sijoitetaan keskitetysti kattoon (86152). Valaistusta säädetään manuaalisesti oven vieressä olevasta impulssipainikkeesta. turvavalaistus tarvikkeet suunnittelu 519

Valonsäätö Asennusesimerkki: maisemakonttori, e-sense ActiLume Maisemakonttorin yleisvalaistusta voidaan tehostaa suunnittelemalla asennus etukäteen ja mukauttamalla se päivittäisen toiminnan mukaan. Läsnäolovalaistus säädetään sisään tulevan päivänvalon mukaan. Huoneen keskellä olevissa valaisimissa on 30 prosentin tasoero. Huoneen ollessa tyhjänä valot himmennetään, mutta niitä ei sammuteta kokonaan. Menetelmä on tehokas maisemakonttorissa. Indigo Combo Beta -valaisimet. Master-valaisimen ActiLume-tunnistimien ja ulkoisten läsnäolotunnistimien ansiosta tilan valonohjaus toimii täydellisesti. Edut: Automaattinen sytytys. Automaattinen himmennys 20 prosenttiin 15 minuutin kuluttua. Huoneen keskellä olevissa valaisimissa on 30 prosentin tasoero. Manuaaliohjaus tarvittaessa. Päivänvalo-ohjaus. Läsnäolotunnistimet on yhdistetty suurempaan alueeseen. Yksinkertainen ohjelmointi IR-kaukosäätimellä. Maisemakonttoreiden valonohjaus Suurten maisemakonttoreiden yleisvalaistusta voidaan tehostaa helposti. Kun valaistus jaetaan vyöhykkeisiin ikkunoiden tai ilmansuuntien mukaan, työpisteisiin saadaan oikea määrä valoa ja ratkaisu säästää energiaa. Päivänvalo-ohjaus toimii tehokkaammin ja helpommin, jos tunnistettavat ja säädettävät alueet ovat suurin piirtein samankokoisia. Kun e-sense ActiLume -master-valaisin on sijoitettu ikkunariviin ja järjestelmän valaisimet on jaettu kanaviin 1 (ikkunarivi) ja 2 (sisempänä huoneessa), huoneen keskellä olevat valaisimet kompensoivat vähäisempää päivänvalon määrää 30 prosentin tasoerolla. Tämän ansiosta tilaan saadaan säädettävä mutta silti tasainen valaistus. Kun ikkunan vieressä olevien valaisimien tehoa säädetään 40 prosenttiin, huoneen keskellä olevien valaisimen valoteho säätyy 70 prosenttiin, eli tasoero on 30 prosenttia. Tämä toiminto ei onnistunut käytännössä aikaisemmin edes kehittyneillä väyläjärjestelmillä. Nyt toiminto on esiasetettu master-valaisimessa itsessään olevaan tunnistimeen. Valaistusvyöhyke voi kattaa noin kahdeksan työpistettä (riippuen kalustuksesta) ja 10 valaisinta. Vyöhykkeen läsnäolotunnistusta laajennetaan lisätunnistimilla, jotka liitetään valaisimien kanssa samaan ohjaussignaaliin. Lisätoimintoja voidaan ohjelmoida IR-lähettimellä 86155. Tuote Indigo Combo Beta 2x24 W Master, integroitu e-sense ActiLume 24894-308 Indigo Combo Beta 2x24 W DALI (maks. 10 kpl) 28894-299 Ulkoiset läsnäolotunnistimet 86152 Avokonttori e-sense Actilume L1 L2 L3 N PE DALI 1 Valaisimet ikkunan vieressä D1 D2 D1 D2 D1 D2 EL-liitäntälaite DALI EL-liitäntälaite DALI EL-liitäntälaite DALI Master-valaisin D1 D2 EL-liitäntälaite DALI Ulkoinen läsnäolotunnistin 86152 DALI 2 Ulkoinen läsnäolotunnistin 86152 Valaisimet kauempana ikkunoista D1 D2 D1 D2 D1 D2 D1 D2 EL-liitäntälaite DALI EL-liitäntälaite DALI EL-liitäntälaite DALI EL-liitäntälaite DALI Maisemakonttorin valaistusjärjestelmä, e-sense ActiLume. ActiLumen kaltaiset järjestelmät kattavat enintään 11 valaisinta, tässä tapauksessa kahdeksan. Jos toimisto on suurempi, sinne asennetaan toinen, erikseen säädettävä rinnakkaisjärjestelmä. Ohjaustoiminnot liitetään master-valaisimeen, joka on sijoitettuna ikkunariviin. Automaattista sytytystä ohjaa läsnäolo. Viimeisen läsnäolohavainnon jälkeen valaistus himmennetään 20 prosenttiin. Valot sammuvat kokonaan kahden tunnin kuluttua. Asetuksen ohjelmointia voidaan muuttaa helposti IR-lähettimellä (86155). Käytävärivissä kauimpana ikkunoista sijaitsevia valaisimia ohjataan DALI 2 -järjestelmällä, jonka tasoero DALI 1 -järjestelmään on 30 %. Näin taaempana sijaitsevien valaisimien valoteho on suurempi, kun valaistusta on himmennetty. Toimistotilojen suuruuden vuoksi läsnäolotunnistusta on usein täydennettävä yhdellä tai useammalla lisätunnistimella, jotka sijoitetaan keskitetysti kattoon (86152). KONTROLLENHET SENSORENHET 520

Valonsäätö Asennusesimerkki: luokkahuone, e-sense ActiLume Valonohjaus luokkahuoneessa e-sense ActiLume -järjestelmän avulla tarjoaa monia etuja. Valonohjaus on toteutettu tilan koon mukaan, ja samalla otettiin huomioon, että osa valaisimista sijaitsee keskemmällä huonetta. Helppo asennus ja käyttöönotto alentavat kokonaiskustannuksia. Edut: Automaattinen sytytys/sammutus tai pelkkä sammutus. Päivänvalo-ohjaus. Oma ohjauskanava kauempana ikkunasta oleville valaisimille. Ohjaus ovi- ja AV-paneelista. Ohjauspainikkeina voidaan käyttää jousipalautteisia vakiokytkimiä. Nopea ohjelmointi IR-kaukosäätimellä. Luokkahuoneen valonohjaus Tunnistin on asennettu yhteen ikkunarivissä sijaitsevista valaisimista, joka on ns. master-valaisin. Sensori toimii läsnäolotunnistimena, päivänvaloanturina, IR-vastaanottimena ja huoltopainikkeena, jolla voidaan ohjata järjestelmän eri toimintoja. Muut valaisimet, tauluvalaisin mukaan lukien, liitetään master-valaisimeen kahdella erilaisella DALI-liitännällä. Keskemmällä huonetta sijaitsevien valaisinten tasoero on 30 prosenttia ikkunan vieressä sijaitseviin valaisimiin verrattuna. Tasoero-ohjauksella tilaan saadaan tasainen valaistus, mikä oli aiemmin mahdollista vain kehittyneissä väyläjärjestelmissä. Asennuksen jälkeen valaistusvoimakkuudeksi saadaan suoraan n. 500 luksia pelkästään aktivoimalla päivänvalotoiminto tunnistimessa olevasta huoltokytkimestä. Päivänvalosäätöä ja muita toimintoja voidaan muuttaa helposti IR-lähettimellä 86155. Vanhempiin järjestelmiin verrattuna energiankulutusta voidaan vähentää jopa 80 prosenttia riippuen siitä, kuinka alkuperäinen asennus oli toteutettu. Luokkahuone e-sense Actilume L1 L2 L3 N PE Impulssipainike oven vieressä DALI 2 D1 D2 D1 D2 Valaisimet ikkunan vieressä EL-liitäntälaite DALI Master-valaisin EL-liitäntälaite DALI KONTROLLENHET SENSORENHET Valonohjaus takaa luokkahuoneeseen hyvän valaistuksen ja säästää tämän lisäksi energiaa. Kuva on Fagerstassa sijaitsevasta Risbron koulusta, jossa saavutettiin 73 %:n energiansäästöt! Tuote Master-valaisin Ten Line Beta 2x35 W, ActiLume sensor 26243-308 Valaisin Ten Line Beta 2x35 W DALI 26243-299 Valaisin Lento 2x1x35 W DALI 19861-299 Ulkoinen läsnäolotunnistin 86152 Valaisimet kauempana ikkunoista D1 D2 D1 D2 EL-liitäntälaite DALI EL-liitäntälaite DALI Luokkahuoneen valaistusjärjestelmä, e-sense ActiLume Ohjaustoiminnot liitetään master-valaisimeen, joka on sijoitettu keskelle ikkunariviä. Käytävärivissä kauimpana ikkunoista sijaitsevia valaisimia ohjataan DALI 2 -järjestelmällä, jonka tasoero DALI 1 -järjestelmään on 30 %. Näin taaempana sijaitsevien valaisimien valoteho on suurempi, kun valaistusta on himmennetty. Suurissa luokkahuoneissa läsnäolotunnistusta on usein täydennettävä lisätunnistimella (86152), joka sijoitetaan keskitetysti kattoon. Katto- ja tauluvalaisimia säädetään oven vieressä olevalla impulssipainikkeella. Tauluvalaisimet voidaan sammuttaa myös erikseen. tarvikkeet turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet Ulkoinen läsnäolotunnistin 86152 DALI 1 D1 D2 EL-liitäntälaite DALI Impulssipainike oven vieressä D1 D2 D1 D2 EL-liitäntälaite DALI Tauluvalaisin EL-liitäntälaite DALI suunnittelu 521

Valonsäätö Asennusesimerkki: Fagerhult Plus -valaisimet himmenevällä poissaolovalaistuksella varastotiloissa Monien toimistoon kuuluvien tilojen valaistusta voidaan tehostaa ja niiden energiankulutusta voidaan vähentää. Valot pidetään yleensä päällä varastoissa, arkistotiloissa ja kopiohuoneissa, vaikka paikalla ei olisikaan ketään. Näissä tiloissa kannattaa kuitenkin hyödyntää nykyaikaista valonohjausta, joka vähentää merkittävästi kustannuksia. Edut: Liitäntä pistotulpalla. Automaattinen sytytys. Valojen himmennys 10 prosenttiin aikaviiveen jälkeen, viiveaika 1 30 minuuttia. Läsnäolotunnistin sijaitsee valaisimessa. Valojen sammutus keskitetysti työajan jälkeen optimoi toiminnon. Varastotilojen valonohjaus Valaistus vastaa arvioilta 30 40 prosenttia toimistorakennuksien kokonaisenergiankulutuksesta. Osa kustannuksista syntyy itse valontuotosta, mutta merkittävin tekijä on kuitenkin valaistuksen aiheuttama lämpö, joka on koneellisesti jäähdytettävä. Jopa Pohjoismaissa jäähdytystä tarvitaan yhdeksänä kuukautena vuodesta. Jos jäähdytys voidaan hoitaa muuten kuin lisälaitteita käyttämällä, säästetään runsaasti energiaa. Uusilla toimintatavoilla kaikkien tilojen energiankäyttöä voidaan tehostaa. Kun lasketaan, kuinka suuri osa hetkittäisessä käytössä olevien tilojen valaistuksesta menee hyötykäyttöön, tulokseksi saatetaan saada niinkin vähän kuin 5 prosenttia. Valot jätetään aina päälle vanhasta tottumuksesta. e-sense Smartswitch poissaolovalaistuksella varustetun valaisimen käyttäminen voi säästää energiaa jopa 80 prosenttia. Jos valot lisäksi sammutetaan keskitetysti työajan päätyttyä, järjestelmä toimii todella tehokkaasti. Siihen ei tarvita ulkoisia tunnistimia tai kytkimiä. Valaisin syttyy nopeasti 100 prosentin valotehoon läsnäolotunnistuksen jälkeen, ja valaistustaso laskee hitaasti 10 prosenttiin säädettävän aikaviiveen jälkeen. Aikaviiveeksi voidaan asettaa jopa yksi minuutti, jolloin energiaa säästetään mahdollisimman paljon. Koska valot eivät sammu kokonaan, sytytys voi tapahtua kuinka monta kertaa tahansa ilman, että loistelampun katodit heikentyisivät ja sen myötä lampun käyttöikä lyhentyisi. SmartSwitch-poissaolovalaistus säästää huomattavasti energiaa tiloissa, joissa oleskellaan harvoin ja vain lyhyitä aikoja kerrallaan. Tuote Ten Line Lamell, integroitu e-sense Smartswitch -poissaolovalaistus 26128-218 522

Valonsäätö Mikroaaltosensoreilla varustetut valaisimet Monissa Fagerhultin valaisimissa on ainutlaatuisia toimintoja. Mikroaaltotekniikkaan perustuva tunnistin voidaan piilottaa valaisimen rakenteisiin niin, ettei se vaikuta valaisimen muotoiluun tai esim. eristysluokkaan. Valikoimaamme kuuluu useita tällä tekniikalla toteutettuja valaisinmalleja, joten useimpiin ympäristöihin ja tarpeisiin löytyy varmasti oikea ratkaisu. Mikroaaltosensorit eivät vaikuta valaisimen rakenteeseen tai eristysluokkaan. Mikroaaltosensoreiden toiminta poikkeaa tavallisista PIR-sensoreista (Passive Infra Red), kuten viereisestä taulukosta näkyy. Ne saattavat havaita liikkeen ohuen, esim. kipsistä valmistetun, seinän toiselta puolelta. Silloin sensorin tunnistusherkkyyttä (tai oikeammin tunnistusaluetta) on pienennettävä virhehavaintojen ehkäisemiseksi. Toisaalta toiminto voi olla hyödyllinen esimerkiksi wc-tiloissa valot syttyvät ennen kuin ovi avataan. Mikroaaltosensoria ei tule sijoittaa ilmastointiaukkojen tai suurien metallipintojen läheisyyteen. Nämä voivat saada sensorin havaitsemaan liikettä koko ajan. Herkkyyden, havaintoviiveen ja valonvoimakkuuden kynnysarvon asetukset tehdään suoraan sensoriyksikköön kiinteillä säätöarvoilla. Releliitäntöjä voidaan kuormittaa eri tavoin riippuen niiden käyttötarkoituksesta. Relettä voidaan käyttää yhden tai useamman valaisimen sytyttämiseen ja sammuttamiseen ja/tai valaistusvoimakkuuden säätämiseen eli niin kutsuttuun poissaolovalaistukseen tai käytävätoimintoon. Mikroaaltosensorin toiminta Sensori toimii kuten tutka: se lähettää alle 10 mw:n signaaleja, jotka heijastuvat takaisin. Kun signaalin heijastumisaika muuttuu, sensori tulkitsee sen liikkeeksi. Sensorin signaalit ovat teholtaan noin sadasosa matkapuhelimen lähettämiin signaaleihin verrattuna. Kytkentä ON/OFF - master-valaisin ja enintään kaksi orjavalaisinta L1 N PE EL-liitäntälaite Sensor Master-valaisin L N E E N L EL-liitäntälaite Orja-valaisin Sensoreiden vertailutaulukko Toiminto/Ominaisuus Mikroaaltosensori PIR-sensori Integroitu valaisimeen Kyllä Ei Havaitsee liikkuvan infrapunalähteen Ei Kyllä Havaitsee liikkuvan kappaleen Kyllä Ei Voidaan sijoittaa ripustettavaan valaisimeen Ei Kyllä Havaitsee seinän/lasin läpi Kyllä Ei Säädettävä havaintoalue Kyllä Ei ¹) Releliitäntä Kyllä Kyllä Säädettävä sammumisaika Kyllä Kyllä Säädettävä kynnysarvo Kyllä ²) Kyllä Sytytys/sammutus Kyllä Kyllä Himmenevä poissaolovalaistus Kyllä Kyllä Orja-kytkentä Kyllä Kyllä ¹) PIR-sensorin havaintoaluetta voidaan pienentää peittämällä osa linssistä esim. teipillä. ²) Kynnysarvo on kätevä toiminto silloin, kun valaisimen valo ei heijastu suoraan luksidiodiin. Näin tapahtuu esimerkiksi opaalikupuisissa valaisimissa, ja sen vuoksi kynnysarvon käyttöä ei suositella valaisimissa, joissa on mikroaaltosensori. Mikroaaltosensorilla varustettu Discovery. E N L EL-liitäntälaite Orja-valaisin Valaisinten sytytys/sammutus hoidetaan liitäntälaitteella. Master-valaisin ja orja-valaisimet sammuvat, kun viiveaika viimeisen liikehavainnosta on kulunut. Sensorin releen ominaisuuksien vuoksi orja-liitäntään voidaan kytkeä vain kaksi valaisinta (kaksi liitäntälaitetta). Useita sensorivalaisimia voidaan kytkeä rinnan samaan toimintoon. Master-valasimet kytketään 4-johtimisella ja orja-valaisimet 3-johtimisilla johdoilla. Max. 4 m 360 Ø < 8 m Valaisin sensorilla Kattoon asennettu sensori maksimi herkkyystasolla. Herkkyyttä voidaan säätää kiintein portain: 20, 30, 50, 75 ja 100 %. ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet Kytkentä corridorfunction - master-valasin ja kaksi orjavalaisinta L1 N PE turvavalaistus EL-liitäntälaite Sensor L N E E E N N L EL-liitäntälaite L EL-liitäntälaite Master-valaisin Orja-valaisin Orja-valaisin tarvikkeet Mikroaaltosensorin relettä voidaan käyttää Tridonicin liitäntälaitteen kanssa nk. käytävätoimintoon. Silloin sensorilla ei katkaista jännitettä liitäntälaitteelta vaan sensori liitetään liitäntälaitteen ohjauspiiriin. Läsnäolohavainto sulkee releen ja lampun valoteho nousee 100 %:iin välittömästi. Kun viiveaika viimeisen liikehavainnon jälkeen on kulunut, valaistus himmennetään hitaasti 10 prosenttiin. Koska käyttö ei kuormita relettä, samaan ohjausjärjestelmään voidaan liittää useita valaisimia. Järjestelmässä voi olla myös useita master-valaisimia. Asennus voidaan tehdä vain 1-vaihejärjestelmänä. Joitakin sensorilla ja käytävätoiminnolla varustettuja valaisimia voidaan käyttää vain 75 %:n herkkyydellä loistelamppujen ja sensorin välisten häiriöiden vuoksi. Master-valaisin ja orja-valaisimet liitetään 4-johtimisella johdolla. Liitäntälaitteena käytetään Tridonicin Excel One4all- tai ECO lp T5 -laitteita (pienloistelampuille sopii vain One4all). Erikoistapauksissa One4all-laitteeseen voidaan ohjelmoida myös muita toimintoja. suunnittelu 523

Valonsäätö LED-lamppujen valonohjaus/rgb-ohjaus Valaisimet automaattisella tai ohjelmoitavalla valonohjauksella LED-lampuissa on useita valmiita värisävyjä, joista punainen oli ensimmäinen ja useimmin käytetty. Tämä yhdistetään tavallisesti % vihreään ja siniseen valoon, erikoistapauksissa myös keltaiseen (lämpimämmän valkoisen värin luomiseksi). Punaisiin, vihreisiin ja sinisiin LED-lamppuihin perustuvaa ohjausta kutsutaan yleisesti RGB-ohjaukseksi. Näiden kolmen värin eri vahvuuksia sekoittamalla ja yhdistämällä saadaan aikaan noin 65 000 eri väriä. Omien värien luomiseen tarvitaan jonkintyyppinen ohjausyksikkö tai käyttöliittymä ohjelmis- Aika toon, joka kommunikoi DALI- tai DMX512-standardin välityksellä. Joissakin valaisimissa, kuten Fagerhultin Pozzossa, on RGB-ohjauksen ja DALI-käyttöliittymän lisäksi valmiina automaattinen sekvens- Esimerkki automaattisesta RGB-sekvenssistä. siohjaus. Kun valaisimen LED-yksikköön kytketään jännite, sekvenssiohjaus käynnistyy välittömästi. Pozzossa on erilliset jänniteliitännät loistelampuille ja LEDeille, joten kahden katkaisijan avulla voidaan valita joko tavallinen loistelamppuvalaistus tai RGB-ohjaus. Kun loistelamppu on sytytetty, RGB-ohjausta tuskin huomaa sen pienemmän valotehon vuoksi. Jos samassa tilassa on useita automaattisella sekvenssiohjauksella toimivia valaisimia, eri vaiheiden välinen ero tulee jonkin ajan jälkeen näkyviin, kun värit alkavat vaihtua epätahdissa. Ohjelmoitava RGB-ohjaus Jos Pozzon käyttöliittymäyksikkö liitetään ulkoisella virransyötöllä ja ohjelmistolla toimivaan DALI-järjestelmään, automaattinen sekvenssiohjaus loppuu. Punaisen, vihreän ja sinisen kolme kanavaa siirtyvät silloin normaaleiksi DALI-kuormiksi. Jokaisesta väristä tulee yksi DALI-osoite, ja sen seurauksena 10 Pozzo DALI DALI PSU DALI interface DALI Panel DALI SQM DALI Router RGB-ohjauskanavasta tulee 30 DALI-osoitetta. Ohjausta voidaan käsitellä eri tavoin. Jos automaattista sekvenssiohjausta halutaan jatkaa, kaikkia yksiköitä voidaan ohjata DALI SQM -ohjaimella. Pozzo Jos ohjelmoinnin jälkeen halutaan ohjata käsin kiinteitä valaistustilanteita, se voidaan tehdä ohjauspaneelin avulla, esimerkiksi DALI-kalvopaneelilla, jossa on 4 tilannetta ja sammutuspainike. Jos Pozzo kyseessä on monimutkaisempi DALI-järjestelmä, voidaan käyttää DALI-routeria. Ohjelmointiin käytetään PC:tä ja sopivaa ohjelmistoa. Kun RGB-valaisimeen kytketään jännite, sekvenssiohjauksen värinvaihto alkaa automaattisesti. Jos lamppujen halutaan tuottavan jotakin erikoisväriä, valaisin (tai valaisimet) voidaan ohjelmoida näyttämään haluttua sävyä tai valaisimet voidaan ohjelmoida vaihtamaan väriä samanaikaisesti. Myös erilaisten valaistustilanteiden luominen on mahdollista. Ne voidaan valita ohjauspaneelista. 524

EU-direktiivi Yleistä tietoa EU-direktiivistä EU-direktiivi EU-direktiivi on jokaista sitä koskevaa jäsenvaltiota sitova, mutta jäsenvaltiot saavat itse päättää direktiivin toimeenpanemisen toteutustavan ja muodon. Yleisesti voidaan sanoa, että direktiivi kertoo mitä tulee tehdä. Kuinka se tehdään, määritellään yhteisissä standardeissa, joita laativat eurooppalaiset standardisointielimet CEN, Cenelec ja ETSI. EU:n perustamissopimuksen mukaan direktiivin voi hyväksyä Europarlamentti ja neuvosto yhdessä, neuvosto yksin tai komissio. Siviilioikeudellisessa yhteistyössä käytetään yleisemmin asetuksia kuin direktiivejä. Kun EU-direktiivi on hyväksytty, se on toimeenpantava jokaisessa jäsenvaltiossa, eli se on muutettava kansalliseksi laiksi. Euroopan unionin kolme peruspilaria Euroopan Unionin perusrakenteeseen kuuluu kolme pilaria. Näistä pilareista ensimmäinen on yhteisöoikeudellinen pilari, joka käsittää kolme yhteisöä: Euroopan Yhteisö (EY), Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom) ja entinen Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY). Ensimmäisen pilarin piiriin kuuluu myös talous- ja rahaliitto EMU. Toiseen pilariin kuuluvat yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvät asiat. Kolmas pilari on poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskeva pilari. Ensimmäinen pilari kattaa suurimman osan EU:n sisäisestä yhteistyöstä. Euroopan Unionin neuvosto on jäsenvaltioiden ministereistä koottu toimielin, jonka toimivaltaan kuuluu ennen muita ensimmäisen pilarin alaan kuuluva EY-oikeus sekä direktiivit ja asetukset. Päätöksentekomenettelyt ovat näissä kolmessa pilarissa erilaiset. Ensimmäisessä pilarissa käytetään yhteisömenettelyä ja kahdessa muussa hallitustenvälistä menettelyä. Ensimmäiseen pilariin kuuluvissa asioissa ainoastaan komissio voi tehdä ehdotuksia neuvostolle ja parlamentille ja säädösten hyväksymiseen neuvostossa riittää määräenemmistö. Toisen ja kolmannen pilarin asioissa aloiteoikeus on sekä komissiolla että jäsenvaltioilla ja ehdotusten hyväksymiseen tarvitaan neuvostossa yleensä yksimielinen päätös. Yhteiset standardit Yhteiset eurooppalaiset standardit, joita tarvitaan uusien menetelmädirektiivien terveys-, turvallisuus- ja ympäristövaatimuksien määrittämiseen, laaditaan Euroopan standardisoimiselimissä CEN, Cenelec ja ETSI. CEN on Comité Européen de Normalisation, eli Euroopan standardisoimiskomitea, ja se hoitaa käytännössä kaikkien teollisuussektoreiden standardisointeja. CENin toimipaikka on Brysselissä Belgiassa, ja sillä on 28 jäsenmaata sekä kuusi liitännäisjäsenmaata. Standardien kehittämiseen osallistuu myös edustajia Euroopan komissiosta ja Eftasta. Eurooppalaiset standardit Suomessa. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. EN 1837 Koneturvallisuus. Koneiden valaistus Safety of machinery. Integral lighting of machines. EN 1838 Valaistussovellukset. Turvavalaistus Lighting applications. Emergency lighting. EN 12193 Light and lighting. Sports lighting. EN 12665 Valo ja valaistus. Perustermit ja kriteerit valaistusvaatimusten määrittelemiseksi Light and lighting. Basic terms and criteria for specifying lighting requirements. EN 12464-1 Valo ja valaistus. Työkohteiden valaistus. Osa 1: Sisätilojen työkohteiden valaistus Light and lighting. Lighting of work places. Part 1: Indoor work places. EN 13861 Koneturvallisuus. Ohjeita ergonomiastandardien soveltamiseksi koneensuunnittelussa Safety of machinery. Guidance for the application of ergonomics standards in the design of machinery. EN 13032-1 Light and lighting. Measurement and presentation of photometric data of lamps and luminaires. Part 1: Measurement and file format. EN 13032-2 Light and lighting. Measurement and presentation of photometric data of lamps and luminaires. Part 2: Presentation of data for indoor and outdoor work places. EN 13201 Road lighting. Part 2: Performance requirements. EN 13201 Road lighting. Part 3: Calculation of performance. EN 13201 Road lighting. Part 4: Methods of measuring lighting performance. EN 15193 Rakennusten energiatehokkuus. Valaistuksen energiavaatimukset Energy performance of buildings. Energy requirements for lighting. Kaikkia standardeja voi tilata Suomen standardisoimisliitto SFS ry:ltä. www.sfs.fi. suunnittelu tarvikkeet turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet 525

Direktiivi ympäristölle vaarallisista aineista WEEE-direktiivi 2002/96/EY ja RoHS-direktiivi 2005/95/EY Ympäristö ja valaisimet Valaistustekniikka on kehittynyt valtavasti viimeisten 15 20 vuoden aikana ja Fagerhult on tämän kehityksen kärjessä. Yritys valmisti ensimmäiset elektronisella liitäntälaitteella valmistetut valaisimet jo 1980-luvun alussa ja esitteli ensimmäiset T5-loistelamppuvalaisimet vuonna 1995. T5-panostus antoi samalla mahdollisuuden tehokkaampien heijastimien ja häikäisysuojien kehittämiseen. Valaisimiin kuuluvien komponenttien ominaisuudet ovat kehittyneet, samoin kuin tietämys tehokkaasta valon hallinnasta. Noin 90 % valaistusjärjestelmän ympäristövaikutuksista syntyy käytön aikana. Fagerhult kantaa markkinajohtajana vastuuta ympäristöstä kehittämällä energiatehokkaita valonlähteitä käyttäviä valaisimia sekä panostamalla uusiin innovaatioihin. Energiatehokkaiden valaisinratkaisujen kehittämisen lisäksi Fagerhult pyrkii pienentämään energian kulutusta myös tuotannossa. Tämän päivän järkevä energiankäyttö on työtä tulevaisuuden ympäristön hyväksi. WEEE-direktiivi Direktiivi 2002/96/EY koskee sähkö- ja elektroniikkalaiteromua (WEEE, Waste Electrical and Electronic Equipment). Sen tarkoituksena on ohjata sähkö- ja elektroniikkalaitteiden suunnittelua ja valmistusta sellaisiin menetelmiin, jotka ehkäisevät jätteen syntymistä ja lisäävät uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Tuottajien ja maahantuojin on maksettava tuotteiden kierrätyksestä ja varmistettava, että talteenotto ja ympäristön kannalta oikeanlainen kierrätys toteutuu. Valvontaviranomainen Suomessa on Pirkanmaan ympäristökeskus. WEEE-direktiivi käsittää seuraavat tuoteluokat: 1. Suuret kodinkoneet. 2. Pienet kodinkoneet. 3. Tieto- ja teletekniset laitteet. 4. Kuluttajaelektroniikka. 5. Valaistuslaitteet. 6. Sähkö- ja elektroniikkatyökalut. 7. Lelut, vapaa-ajan- ja urheiluvälineet. 8. Lääkinnälliset laitteet. 9. Tarkkailu- ja valvontalaitteet. 10. Tavara-automaatit. Tuoteluokkaan 5 - Valaistuslaitteet kuuluvat tuotteet: Tuotteet tai laitteet, jotka on valmistettu käytettäväksi tavallisesti valonlähteenä, välineenä valon jakamiseen tai ohjaamiseen tai apuvälineenä valon jakamisessa tai ohjaamisessa. Tähän tuoteluokkaan ei kuulu valaistuslaitteet, jotka on valmistettu käytettäväksi kotitalouksissa, eikä hehkulamput. RoHS-direktiivi Direktiiviä 2002/95/EC kutsutaan myös RoHS-direktiiviksi (Restriction of the use of certain Hazardous substances in electrical and electronic equipment). Tämä direktiivi kieltää elohopean, kadmiumin, lyijyn, kuudenarvoisen kromin sekä liekinestoaineiden PBB ja PBDE käytön sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, jotka saatetaan markkinoille 1. kesäkuuta 2006 jälkeen. Direktiivi koskee luokkien 1 7 ja 10 tuotteita edellä mainitussa WEEE-direktiivissä. RoHS:n kieltämistä aineista ennen kaikkea lyijy on vaatinut muutoksia tuotteisiin, koska sitä on käytetty useimmissa juotoksissa ja myös muissa tuotteissa. Suomessa valvontaviranomainen on Tukes (Turvatekniikan keskus). Poikkeus Poikkeuksia on tehty esimerkiksi loistelamppujen elohopean ja optisen lasin sisältämän lyijyn kohdalla. Akkuja varten on olemassa oma direktiivi. Direktiivi ei koske myöskään ennen 1. kesäkuuta 2006 markkinoille saatettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden korjaukseen tarkoitettuja varaosia. Tuotteet, jotka ovat osa WEEE-direktiivin ulkopuolelle jäävää laitetta, eivät ole RoHS-direktiivin piirissä. Kuinka Fagerhult täyttää RoHS-vaatimukset? Fagerhultin alihannkijat ovat esittäneet kirjalliset vakuutukset RoHS-vaatimuksien täyttämisestä. Direktiivi astui voimaan Suomessa 13.8.2005. 526

Direktiivi ympäristölle vaarallisista aineista EuP-direktiivi 2005/32/EY EuP-direktiivi EuP-direktiivi 2005/32/EY (Energy Using Products) hyväksyttiin 6. kesäkuuta 2005 ja se määrittää puitekehyksen vaatimusten määrittelemiseksi energiaa käyttävien tuotteiden ympäristöystävälliselle suunnittelulle. Direktiivi koskee muun muassa sähkö- ja elektroniikkalaitteita ja se toteutetaan jo voimaanastuneissa WEEE- ja RoHS-direktiiveissä. Direktiivin piiriin kuuluvat kaikki tuotteet, jotka tarvitsevat energiaa toimiakseen, poikkeuksena kuitenkin ihmisten ja tavaroiden kuljettamiseen tarvittavat kuljetusvälineet. EuP-direktiivin tarkoitus on pakottaa teollisuus suunnittelemaan tulevat tuotteet vähemmän energiaa kuluttavaksi sekä valmistuksen että tuotteen elinkaaren aikana. Laki ekologisesta suunnittelusta astui Suomessa voimaan 1.1.2009. Laissa määrätään, että valmistajan on otettava energiankäyttö ja muut ympäristötekijät huomioon tuotetta suunniteltaessa ja valmistettaessa. Tuotteet, jotka eivät täytä vaatimuksia, eivät saa CEhyväksyntää, eivätkä ne pääse markkinoille EU:ssa. Tähän päivään mennessä seuraavat tuotevaatimukset on hyväksytty Ecodesignsääntelykomitea (eri EU-maiden asianomaisten viranomaisten edustajat) äänestyksessä: Valmiustilatehot. Katu- ja toimistovalaistus. Yksinkertaiset digitaalisovittimet. Ulkoiset verkkolaitteet. Kotivalaistus. Kun ehdotukset on hyväksytty Ecodesign-sääntelykomitean äänestyksessä, ehdotus menee edelleen EU-parlamenttiin (ministerineuvostoon), joka voi hyväksyä tai hylätä ehdotuksen. Käsittelyn odotetaan tapahtuvan ennen helmikuun 2009 loppua. Kotivalaistuksesta (EuP regulation on domestic lighting products) äänestettiin Ecodesign-sääntelykomiteassa 8.12.2008 seuraavaa: Vaihe 1 1.9.2009 Kaikki kirkkaat hehkulamput > 950 lm ( 80 W) ja kaikki ei-kirkkaat hehkulamput poistetaan myynnistä vähitellen. Kirkkaat lamput korvataan energialuokka C:n kuuluvilla lampuilla. Himmeät lamput korvataan energialuokka A:n lampuilla. Vaihe 2 1.9.2010 Kaikki kirkkaat hehkulamput > 725 lm ( 65 W) poistetaan myynnistä vähitellen ja korvataan energialuokka C:n lampuilla. Vaihe 3 1.9.2011 Kaikki kirkkaat hehkulamput > 450 lm ( 45 W) poistetaan myynnistä vähitellen ja korvataan energialuokka C:n lampuilla. Vaihe 4 1.9.2012 Kaikki kirkkaat hehkulamput > 60 lm ( 7 W) poistetaan myynnistä vähitellen ja korvataan energialuokka C:n lampuilla. Vaihe 5 1.9.2013 Laatuvaatimuksia nostetaan. Tarkistus Vaatimukset tarkistettaneen vuonna 2014. Vaihe 6 1.9.2016 Kaikki kirkkaat hehkulamput > 60 lm ( 7 W) poistetaan myynnistä vähitellen ja korvataan energialuokka B:n lampuilla. Ammattivalaistusalan tuotteita katu- ja toimistovalaistusta koskeva ehdotus on hyväksytty Ecodesign-sääntelykomitean äänestyksessä. Se (EuP regulation on tertiary sector lighting products) otetaan käsittelyyn EU-parlamentissa vuoden 2009 alussa ja se perustuu kolmeen vaiheeseen. Ehdotus käsittää Ecodesign-vaatimukset loistelampuille ilman integroitua liitäntälaitetta, suurpainepurkauslampuille sekä näiden valonlähteiden liitäntälaitteille ja valaisimille. Vaihe 1 yksi vuosi voimaanastumisen jälkeen (2010). Valonlähteet: T8-halofosfaattiloistelamput ja loistelamput (T8 ja T5), joiden värintoistoindeksi on < RA 80, poistetaan myynnistä vähitellen. Lisäksi valmistajan tulee antaa suurpainepurkauslamppujen ja loistelamppujen tuotetiedot Internetissä ja tuotteen teknisessä dokumentaatiossa. Kaikissa loistelamppujen liitäntälaitteissa tulee olla pakollinen EEI-merkintä (energiatehokkuusindeksi). Taulukossa 16 olevien liitäntälaitteiden tulee täyttää vähintään EEI-luokan B2 vaatimukset. Taulukosta 16 puuttuvien liitäntälaitteiden tulee täyttää vähintään EEI-luokan A3 vaatimukset. Loistelamppujen liitäntälaitteiden valmiustilatehon tulee olla alle 1 W. Valaisimet: 18 kuukautta 1. vaiheen voimaantulon jälkeen (vuoden 2010 toinen puolisko) loistelampuille ja suurpainepurkauslampuille (> 2000 lumen) tarkoitettujen valaisinten toimitussisällön pakolliset tiedot on annettava Internetissä ja tuotedokumentaatiossa. Tietojen tulee lisäksi sisältää ohjeet kunnossapidosta ja hävitettävien tuotteiden purkamisesta kierrätystä varten. Valaisimia koskevat lisäksi samat valmiustilarajoitukset kuin liitäntälaitteita. Vaihe 2 kolme vuotta voimaanastumisen jälkeen (2012). Valonlähteet: T10- ja T12-halofosfaattiloistelamput poistetaan myynnistä vähitellen. Muut myynnistä vähitellen poistettavat valonlähteet ovat tehottomimmat suurpainenatrium- ja monimetallilamput. (kannat E27, E40 ja PGZ12). Viisi vuotta voimaanastumisen jälkeen (2015) myynnistä poistetaan myös elohopealamput. Suurpainepurkauslamppujen liitäntälaitteiden minimitehovaatimusten esittely. Lisäksi otetaan käyttöön pakollinen EEI-merkintä (energiatehokkuusindeksi) kaikissa liitäntälaitteissa. Loistelamppujen liitäntälaitteiden valmiustilatehon tulee olla alle 0,5 W. Valaisimet: sisäänrakennetuilla liitäntälaiteilla varustettujen valaisinten tulee olla yhteensopivia kolmannen vaiheen liitäntälaitevaatimusten kanssa lukuun ottamatta valaisimia, joiden kotelointiluokka on vähintään IP 4X. Kaikkien valaisinten pakollisten tuotetietojen tulee löytyä Internetistä ja tuotedokumentaatiosta. Valaisimia koskevat lisäksi samat valmiustilarajoitukset kuin liitäntälaitteita. Vaihe 3 määritellään kahdeksan vuotta voimaanastumisen jälkeen (2017). Valonlähteet: suurin osa monimetallilampuista poistetaan myynnistä vähitellen ( 405 W, kannat E27, E40 ja PGZ12). Myös 2-nastaiset pienoisloistelamput poistetaan myynnistä vähitellen. Liitäntälaitteet: B1-, B2- ja A3-luokan liitäntälaitteet poistetaan myynnistä vähitellen. Lisäksi liitäntälaitetehokkuudelle asetetaan vaatimuksia valonlähteen tehon mukaan. Valaisimet: kaikkien liitäntälaitteen sisältävien valaisinten tulee täyttää liitäntälaitteiden kolmannen vaiheen vaatimukset. suunnittelu tarvikkeet turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet 527

Direktiivi 2002/91/EY Direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta Vuonna 2002 hyväksytyn EU-direktiivin Energy Performance of Buildings 2002/91/EY - tarkoitus on edistää rakennusten energiatehokkuutta EU:n alueella ja siten vähentää ilmastoon vaikuttavia kasvihuonekaasupäästöjä Kioton sopimuksen mukaan. Direktiivi on jäsenmaita velvoittava ja siksi EU:n alueella olevien rakennusten energiankäyttö on selvitettävä. Direktiivi on toimeenpantu Suomessa säätämällä lait 487/2007 rakennusten energiatodistuksesta ja 489/2007 rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta. Lait on hyväksytty 13.2.2007 ja ne astuivat voimaan vuoden 2008 alussa. Lakia rakennusten energiatodistuksesta sovelletaan ennen lain voimaantuloa rakennettuihin rakennuksiin vuoden 2009 alusta. EU-direktiivin mukaan lähes kaikkien kiinteistöjen energiankulutuksesta on laadittava energiatodistus. Todistuksen on sisällettävä tiedot rakennuksen energiankulutuksesta, sovellettavia vertailuarvoja ja suosituksia rakennuksen energiankäytön tehostamiseksi. Direktiivin mukaan rakennukset on luokiteltava ja kaikki käytetyt energiamuodot, päivänvalo, ilmastointi jne. on otettava huomioon. Rakennusten luokittelu ja laskentamenetelmään sisältyvät näkökohdat on mainittu direktiivin liitteessä. Rakennusten energiatodistus Direktiivissä säädetään vaatimuksista, jotka koskevat: a) Rakennusten kokonaisenergiatehokkuuden laskentamenetelmän yleistä kehystä. b) Vähimmäisvaatimusten soveltamista uusien rakennusten energiatehokkuuteen. c) Vähimmäisvaatimusten soveltamista sellaisten suurien olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuteen, joihin tehdään laajamittaisia korjauksia. d) Rakennusten energiasertifiointia (todistusta). e) Rakennusten lämmityskattiloiden ja ilmastointijärjestelmien säännöllisiä tarkastuksia sekä lämmitysjärjestelmän arviointia rakennuksissa, joissa lämmityskattilat ovat yli 15 vuotta vanhoja. Energiatodistus voidaan antaa erillisenä todistuksena tai osana isännöitsijäntodistusta. Rakennuksen tarvitsema energiamäärä arvioidaan luotettavien energiankulutustietojen perusteella tai lasketaan rakennusluvan yhteydessä laskentamenetelmällä, joka ottaa huomioon rakennuksen lämpöominaisuudet, lämmityslaitteet ja lämpimän veden jakelun, ilmanvaihdon ja ilmastointilaitteet sekä muissa kuin asuinrakennuksissa myös kiinteän valaistusjärjestelmän. Energiatodistus on voimassa kymmenen vuotta Direktiivin liitteessä sanotaan, että energiankulutuksen laskennassa on otettava huomioon myös erilaisten näkökohtien myönteinen vaikutus. Esimerkiksi päivänvalon hyödyntäminen on valaistuksen kohdalla tällainen positiivinen tekijä. Pelkkä energiankäytön laskeminen ei siis riitä, vaan huomioon on otettava ilmasto ja paikalliset olosuhteet sekä sisäilmalle asetetut vaatimukset (valaistuksen osalta SFS-EN 12464-1) ja kustannustehokkuus. Poikkeukset Kaikki rakennukset eivät kuulu direktiivin piiriin. Jäsenvaltiot voivat itse jättää soveltamatta vaatimuksia rakennuksiin, joita suojellaan virallisesti kaavalla, rakennussuojelulain tai valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen mukaisella päätöksellä. Myös kirkot ja muut rakennukset, joita käytetään hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan, voidaan jättää määräyksen ulkopuolelle. Muut direktiivin ulkopuolelle jäävät rakennukset ovat väliaikaiset rakennukset (suunniteltu käyttöaika enintään kaksi vuotta), teollisuuslaitokset, korjaamot ja muut kuin asuinkäyttöön tarkoitetut maatilarakennukset, joissa energian tarve on alhainen tai joita käytetään alalla, jota koskee kansallinen alakohtainen energiatehokkuussopimus. Direktiivin ulkopuolella ovat myös asuinrakennukset, jotka on tarkoitettu käytettäväksi enintään neljän kuukauden ajan vuodessa sekä yksittäiset rakennukset, joiden pinta-ala on alle 50 m 2. 528

Direktiivi 2002/91/EY LENI-luku valaistuksen vuosittaisen energiankäytön laskentaindeksi Standardi EN 15193 Standardi, joka määrittää valaistuksen energiankulutuksen laskentametodin, on nimeltään EN 15193-1: Energy performance of Buildings Energy requirements for lighting. Standardi on hyväksytty helmikuussa 2007. Kiinteä valaistus on luonnollisesti tärkeä osa julkisten rakennusten energiankäyttöä. Sen arvioimiseksi on kehitetty LENI-indeksi (Lighting Energy Numeric Indicator) ja se ilmaistaan muodossa kwh/m 2 /vuosi. Suomessa on aikaisemmin kiinnitetty huomiota valaistuksen asennettuun tehoon (neliömetriä kohti), mutta nyt painopiste siirtyy tehon käyttöön ajan kuluessa eli energiaan. LENI-luku lasketaan koko rakennukselle ja sitä voidaan käyttää valaistukseen käytetyn energian vertailulukuna. Tällöin samaan käyttötarkoitukseen tarkoitettujen rakennusten energiankulutuksen vertailu on helppoa. Standardi esittelee tarkan ja pikalaskentamenetelmän LENI-luvun laskentaan sekä ohjeet valaistuksen energiankulutuksen mittaukseen. Standardia voidaan käyttää pohjana kansallisille suosituksille. LENI-luku voidaan laskea kahdella menetelmällä Pikalaskentamenetelmää käytetään silloin, kun halutaan saada arvio koko rakennuksen vuosittaisesta energiankäytöstä. Menetelmää voidaan käyttää vain tietyissä yleisesti esiintyvissä rakennustyypeissä. Pikalaskentamenetelmää varten standardissa on taulukot, joista erityyppisten rakennusten vuosikohtaiset perustiedot voidaan ottaa. Rakennustyyppejä ovat toimistorakennukset, oppilaitokset, sairaalat, hotellit, ravintolat, urheilutilat, liiketilat sekä tuotantotilat. Pikalaskentamenetelmässä oletetaan lepokulutukselle vakioarvo 6 kwh/m 2 vuodessa ja sitä tulee käyttää soveltuvissa kohteissa. LENI = (W valaistus /A) + 6 (kwh/m², vuosi) Valaistuksen energiatehokkuuden mittari Valaistuksen energiankulutus ilmoitetaan LENI-indeksillä (Lighting Energy Numeric Indicator) ja merkitään muodossa kwh/m 2, vuosi. LENI lasketaan koko rakennuksen valaistukselle. Valaistuksen tulee samalla täyttää sisävalaistuksesta annetut voimassa olevat standardit ja suositukset (EN 12464-1). W kokonais A on valaistuksen vuotuinen kokonaisenergiankäyttö. on rakennuksen sisätilojen kokonaispinta-ala (m 2 ). Se lasketaan ulkoseinien sisäpuolelta ilman valaisemattomia tiloja ja kellaritiloja, jotka eivät ole käytössä. Rakennuksen LENI-luku lasketaan kaavalla: LENI laskettu =W kokonais / A (kwh/m², vuosi) Tarkka laskentamenetelmä mahdollistaa energiankäytön tarkan määrittämisen, sillä se perustuu jokaisen huoneen todellisiin arvoihin. Koska tarkka laskentamenetelmä perustuu todellisiin arvoihin, sen tuottama LENI-luku on alhaisempi kuin pikalaskentamenetelmällä saatu arvo. Tarkkaa laskentamenetelmää voidaan käyttää kaikentyyppisten rakennusten arviointiin maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Tarkalla menetelmällä voidaan laskea valitun ajanjakson (ei pelkän vuoden) energiankäyttö, mikäli käytössä on tiedot työntekijöiden läsnäoloajoista ja tilojen päivänvalon saannista. LENI = (W valaistus + W lepokulutus )/A (kwh/m², aika*) * Tarkassa laskentamenetelmässä voidaan käyttää vuosi-, kuukausi- tai tuntiperustetta. suunnittelu tarvikkeet ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet turvavalaistus 529

Direktiivi 2002/91/EY EN 15193-1 Valaistuksen energiankäytön laskenta tarkalla menetelmällä. Valaistukseen kuluva kokonaisenergia lasketaan seuraavan kaavan mukaan ja ilmoitetaan muodossa kwh/vuosi: W kokonais =W valaistus + W lepokulutus W valaistus rakennuksen valaistuksen käyttöön kuluvan energian arvioitu määrä tietyn ajanjakson aikana. Laskelmaan otetaan kaikki valonlähteet ja toimilaitteet. W lepokulutus arvioitu energiamäärä, mikä kuluu siitä huolimatta, että valaistus on sammutettuna. Energia, jonka valmiustilassa olevat liitäntälaitteet ja valonohjausjärjestelmä sekä turvavalaisimien akkujen lataaminen käyttävät. Mitkä tekijät vaikuttavat valaistuksen tehonkulutukseen W valaistus? Mitkä tekijät vaikuttavat valaistuksen lepokulutukseen W lepokulutus? W arvoon vaikuttavat seuraavat tekijät valaistus W arvoon vaikuttavat seuraavat tekijät lepokulutus P n on asennettu kokonais valaistusteho tilassa tai vyöhykkeellä, mitattuna watteina (P n = P i ) Turvavalaistus Valonohjausjärjestelmä F C F D on korjauskerroin, joka huomioi valovirranaleneman aiheuttaman ylimitoituksen kompensoitumisen vakiovalojärjestelmällä. F C arvoon vaikuttavat: Alenemakerroin (β). Huoltosuunnitelma. Vakiovalojärjestelmällä F C =(1+alenemakerroin)/2, muuten vakioarvo 0.9. on korjauskerroin päivänvalon saatavuudelle. F D suhteuttaa valaistustehon käytön päivänvalon saantiin rakennuksen sisällä. F D arvoon vaikuttavat: Päivänvalokerroin (sijainti, päivänvaloalueiden osuus). Valaistusvoimakkuus. Ohjausperiaate. P em t em turvavalaisimien akkujen tarvitsema latausteho rakennuksen sisällä. on turvavalaistuksen latausaika (vakio arvo t em on 8760 h/vuosi). Piilokulutuksen laskukaava: P sammutettu liitäntälaitteiden ja valon ohjausjärjestelmän valmiustilan tarvitsema teho, kun valaistus on sammutettu. t sammutettu aika, jonka valaistus on sammutettuna [t Y (t D + t N )] (vakioarvo t Y on 8760 h/vuosi). W lepokulutus =[ P x t + (P x t )] / 1000 (kwh/vuosi) sammutettu sammutettu em em F O on työtekijöiden läsnäoloon perustuva korjauskerroin. F O suhteuttaa valaistustehon käytön työntekijöiden läsnäoloaikaan. F O arvoon vaikuttavat: Läsnäolo/poissaolo. Ohjauksen tyyppi. Kokonaiskäyttöaika (t yht.) päivä+yö (t +t ). N D Energiankulutuksen laskukaava: W valaistus = [ (P n xf C ) x [(t D x F Dx F O ) + (t N x F O )]] / 1000 (kwh, vuosi) 530

Direktiivi 2002/91/EY EN 15193-1 Päivänvalon saatavuus ja eri ohjaustavat Päivänvalon saatavuus Päivänvalon saatavuus on merkitty vyöhykkeittäin alla olevan piirustuksen mukaisesti. Eri harmaasävyt kuvaavat tiettyä päivänvalovyöhykettä. Päivänvalokertoimeen vaikuttavia vyöhykkeitä on neljä: voimakas, keskimääräinen, heikko ja ei päivänvaloa. Voimakkaammalla vyöhykkeellä sijaitsevien valaisimien käyttöaika on lyhyempi ja se pienentää energiankulutusta. Päivänvalokerroin saadaan mittaamalla päivänvalon valaistusvoimakkuus sisällä ja ilmoittamalla mittaustulos suhteessa valaistusvoimakkuuteen ulkona samana ajankohtana. Kaavaksi saadaan D(%)=E sisällä x100 / E ulkona Vakiovalo-ohjaus Valaisimessa on valoanturi, joka mukauttaa valaistusvoimakkuutta sisään tulevan päivänvalon määrän mukaan ja pitää valaistusvoimakkuuden vakiona anturin havaintoalueella. Vakiovalo-ohjaus säästää energiaa myös kompensoimalla alenemakertoimesta johtuvan ylimitoituksen. Läsnäolo-ohjaus Läsnäolotunnistin sytyttää ja sammuttaa valaistuksen automaattisesti. Viimeisen läsnäolohavainnon jälkeen valot sammuvat viiveajan jälkeen automaattisesti. Poissaolo-ohjaus Poissaolo-ohjaus toimii kuten läsnäolo-ohjaus, mutta valot eivät syty automaattisesti läsnäolohavainnosta. Valaistukselle tarvitaan normaali käyttökytkin valojen sytyttämiseen. Viimeisen läsnäolohavainnon jälkeen valot sammuvat viiveajan jälkeen automaattisesti. Poissaolovalaistus Poissaolovalaistuksessa läsnäolosignaali sytyttää valaistuksen automaattisesti. Viimeisen läsnäolohavainnon ja lyhyen aikaviiveen jälkeen järjestelmä himmentää valot ennalta asetetulle tasolle (enintään 20 %:iin). Valoja ei siis sammuteta, vaan tilassa on aina vähintään minimivalaistus. Koska valoja ei sammuteta, liikehavaintojen määrä ei vaikuta lamppujen polttoikään. turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet Voimakas Keskimääräinen Heikko Ei päivänvaloa Pävänvalokerroin (D) Esimerkki vyöhykejaosta tilassa, johon tulee päivänvaloa. Ohjaus Yllä on selitykset erilaisille ohjaustavoille. Esimerkiksi oheisessa kuvassa olevassa moduulitoimistossa on sekä vakiovalo-ohjaus että poissaolo-ohjaus. tarvikkeet suunnittelu D 3% 3%>D 2% 2%>D 1% 1%>D 531