toimistovalaistus Valaistusratkaisuja toimistotiloihin

Transkriptio

1 toimistovalaistus Valaistusratkaisuja toimistotiloihin

2 Toimisto - haastava suunnittelukohde Toimistotiloille asetettavat vaatimukset ovat muuttuneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Työ on muuuttunut enemmän ryhmäja tiimityöksi, sitä tehdään pääosin tietokoneella ja tieto on papereiden sijasta verkossa. Työikäisten määrä vähenee, joten viihtyvyyteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Myös valaistusvaatimukset ovat muuttunet. Työpisteessään istuva henkilö ei tarvitse valoa ainoastaan työn tekemiseen. Hän tarvitsee valoa, joka ei väsytä ja häikäise, eikä häiritse muullakaan tavoin. Parhaassa tapauksessa valon avulla voidaan luoda inspiroiva ja muunneltava työympäristö. Toimistotilat voidaan jakaa yksittäisiin toimistohuoneisiin (solutoimisto) sekä avotoimistoihin. Avotoimistoissa tilanne on periaatteessa aina sama, työskentelipä tilassa kaksi tai kaksisataa henkilöä. Jokaiseen vaikuttaa myös muiden kuin oman työpisteen valaistus. Tavallinen luku- ja kirjoitustyö vaatii suurempaa valaistusvoimakkuutta kuin näyttöpäätetyö. Standardin EN mukaan työskentelyalueen valaistusvoimakkuuden on oltava 500 lx ja valon tasaisuuden minimin ja keskiarvon suhteen on oltava 0,7. Työskentelyalueen välittömässä läheisyydessä valaistusvoimakkuuden on oltava 300 lx ja tasaisuuden minimin ja keskiarvon suhteen on oltava 0,5. Koko tilassa valaistusvoimakkuuden keskiarvon on oltava vähintään 200 lx, mikäli tilassa oleskellaan tai työskennellään jatkuvasti. On tärkeää kiinnittää huomiota horisontaalisen valaistusvoimakkuuden lisäksi myös tilan muihin pintoihin. Terveyden ja vireyden kannalta on erittäin tärkeää valaista myös tilan pystypintoja. Se lisää näkömukavuutta ja vähentää häikäisyä sekä liian voimakkaita kontrasteja. Häikäisyriskin pienentämiseksi on lisäksi vältettävä myös liian suuria ja epätasaisia luminansseja kattopinnoilla. 2

3 3

4 Lighting Concept Tool Mitkä tekijät ratkaisevat, millainen valaistusratkaisu sopii erilaisiin ympäristöihin? Mihin tekijöihin olisi kiinnitettävä huomiota valaistusratkaisua valittaessa? Valaistus on oleellinen edellytys kaikelle toiminnalle sisätiloissa ja se vaikuttaa ratkaisevasti tilan esteettiseen ulkonäköön, tunnelmaan ja viihtyisyyteen. Mutta valaistuksen laatuun vaikuttavat myös asennuksen energia, valaisimien energiataloudellisuus, valonsäätö, huollon tarve sekä uusimpana tekijänä vuonna 2002 löydetyt biologiset vaikutukset ihmisen vireystilaan. Viimeksi mainitut tekijät jäävät suunnittelussa liian vähälle huomiolle, vaikka niiden merkitys kasvaa esimerkiksi ilmastokysymysten vuoksi. Fagerhultin verkkosivuilta löytyy konseptityökalu, joka helpottaa eri valaistusratkaisujen erojen hahmottamista. LCT auttaa esisuunnitteluvaiheessa havainnollistamaan valaistusratkaisun ominaisuuksia tilaajalle. Valaistuksen eri laatutekijät muistetaan käydä läpi ja niiden pohjalta voidaan tehdä tarvittavat päätökset. Tervetuloa kokeilemaan, miltä Fagerhultin valaistusmahdollisuudet näyttävät. 4

5 5

6 Valo ja hyvinvointi Valo ja valon määrä vaikuttavat aivojen näkökeskukseen sekä koko kehon vireystilaan, hyvinvointiin ja suorituskykyyn. Vuorokausirytmin ja vuodenaikojen vaihtelun lisäksi myös ympäristö ja ennen kaikkea valon määrä vaikuttavat meihin. Valo vaikuttaa ihmisiin muutenkin kuin visuaalisesti. Sen emotionaalinen vaikutus on kaikille tuttu asia, mutta nyt myös valon biologiset vaikutukset on lääketieteellisesti todennettu. Valitettavan usein valaistusta arvioidaan kuitenkin vain määrällisin perustein. Valon vaikutukset ihmiseen Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että silmässä on aiemmin tunnettujen tappi- ja sauvasolujen lisäksi kolmannen tyyppisiä aistinsoluja. Ne eivät välitä visuaalista informaatiota, vaan vaikuttavat hormonituotantoon ja vuorokausirytmin säätöön. Valon määrä vaikuttaa tätä kautta terveyteemme ja hyvinvointiimme. Nyt löydetty reseptori vaikuttaa aivojen eri hormoneihin, kuten esimerkiksi hämärässä ja pimeässä erittyvän unihormoni melatoniinin tuotantoon. Voimakkaassa valossa vereen erittyy stressihormoni kortisolia. Viimeisten 150 vuoden aikana valaistusalalla on keskitytty pääosin valon visuaalisiin vaikutuksiin. Uuden reseptorin löytymisen myötä on suunnittelussa jatkossa otettava huomioon myös valon biologiset ja emotionaaliset vaikutukset ihmisiin. Uusia haasteita valaistussuunnitteluun Tommy Govén ja Thorbjörn Laike ovat tehneet yhteistyössä Lundin Yliopiston kanssa tutkimuksen siitä, millä tavoin meitä ympäröivä valo vaikuttaa hyvinvointiimme. Tutkimus osoittaa selkeästi, että horisontaalisesta näkölinjasta ± 30 :n tasolla oleva ympäristön eli näkökentässä olevien pystypintojen valaistus vaikuttaa ihmisen hormonitasapainoon. Vireyden, hyvinvoinnin ja suorituskyvyn kannalta positiivisimmat vaikutukset saadaan, kun seinien luminanssi (pinnan kirkkaus) on suuruusluokkaa 100 cd/m 2 ja horisontaalinen valaistusvoimakkuus EN mukaisesti 500 lx. Näkökentän luminanssi 100 cd/m² vaikuttaa olevan optimaalinen taso tilan pystysuorille pinnoille. Se antaa aihetta miettiä toimistojen nykyisiä valaistustapoja, jotka tuottavat pystypinnoille vain cd/m 2 luminanssitason. Tutkimus osoittaa myös, että reuna-alueiden valaistus vaikuttaa kehon stressihormoneihin ja vireystilaan melko 6

7 Vaikutelma Tulevaisuuden valaistuksen suunnittelussa keskitytään enemmän visuaalisiin, biologisiin ja emotionaalisiin tekijöihin. lyhyen ajan kuluessa. Tästä syystä ihmisen biologista kelloa voidaan siirtää algoritmisen valaistuksen ohjauksen avulla. Esimerkiksi pimeinä vuodenaikoina aktiivisuutta voidaan lisätä aamuisin voimakkaamman valaistustason avulla. Vaikutukset valaistussuunnitteluun? Valon vaikutukset hyvinvointiimme tulevat muuttamaan valaistussuunnittelua ja sen arvostusta tulevaisuudessa. Tutkimustulokset viittavaat siihen, että tilaa ympäröivien pintojen valaiseminen on huomattavasti tärkeämpää kuin nykyään ymmärretään. Myös valon värilämpötiloilla on enemmän merkitystä. Erityisen tärkeää valaistuksen suunnittelu on tiloissa, joihin ei tule päivänvaloa. Sairaaloissa valoa on jo pitkään käytetty ihosairauksien lääketieteelliseen hoitoon ja vähentämään kaamosmasennuksen (SAD:n) vaikutuksia. Tulevaisuudessa valaistuksen suunnittelussa tullaan keskittymään yhä enemmän sen visuaalisiin, biologisiin ja emotionaalisiin tekijöihin. Tutkimusmenetelmä L av 1 = 20 cd/m K L av 2 = 100 cd/m 2 L av 3 = 350 cd/m K E h = 500 lx vakiona työtasolla Tutkimus osoittaa selkeästi, että horisontaalisesta näkölinjasta ± 30 :n alueella olevan ympäristön valaistus vaikuttaa ihmisen hormonitasapainoon. Vireyden, hyvinvoinnin ja suorituskyvyn kannalta saadaan positiivisimmat vaikutukset, kun seinäpintojen luminanssi on suuruusluokkaa 100 cd/m 2 ja ja horisontaalinen valaistusvoimakkuus EN mukaisesti 500 lx. 7

8 Toimistohuone Lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi toimistohuoneessa työskennellään paljon tietokoneella sekä pidetään pienimuotoisia kokouksia. Toimistohuone on valaistussuunnittelijan näkökulmasta monella tavoin optimaalinen tila. Työpiste on yleensä seinää vasten, jolloin työpisteen etupuolella ei ole kiiltokuvastumista aiheuttavia valaisimia. Työpisteen sijoitusvaihtoehtoja on rajoitetusti, joten yleisvalaistus on helposti toteutettavissa paikallistetusti juuri työpisteeseen ja energiankulutusta saadaan pienemmäksi. Tilan ainoat valaisimet sijaitsevat työpisteen välittömässä läheisyydessä, joten ne eivät aiheuta heijastuksia tietokoneen näytölle. Siksi valaisimen luminanssiin ei tarvitse kiinnittää niin suurta huomiota kuin avotoimistoissa. Visuaalisten tekijöiden lisäksi on otettava huomioon myös muita seikkoja. Biologisesta näkökulmasta katsottuna näkökentässä tulisi olla vaaleita pystypintoja, jotka on valaistava riittävän hyvin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että reuna-alueiden valaistuksella on tärkeä merkitys ihmisten hyvinvointiin ja vireystilaan. Toimistohuoneessa näkökentässä oleva seinä on lähellä ja helposti valaistavissa. Pienemmissä toimistohuoneissa hyvän valaistuksen aikaansaamiseksi riittää useimmiten yksi valaisin. Yhden hengen huoneissa on myös parhaat energiansäästömahdollisuudet. Vakiovalo-ohjaus säätää keinovalon määrää sisään tulevan päivänvalon mukaan. Läsnäolotunnistin sammuttaa valaistuksen automaattisesti viimeisen läsnäolohavainnon jälkeen. Suuremmissa toimistohuoneissa ohjausjärjestelmän avulla saadaan hyvät mahdollisuudet vaihtelevan valaistuksen aikaansaamiseksi. Yllä olevassa kuvassa seinille on saatu lisää valoa seinänpesijöiden avulla. Hyvän visuaalisen valaistusympäristön luomiseksi tilan valaistusta on voitava myös muuttaa erilaisten työtehtävien mukaan. 8

9 Valaistusratkaisut ripustettaville valaisimille Ripustettavat valaisinratkaisut tarjoavat enemmän joustavuutta verrattuna upotettaviin. Tulokset vaihtelevat riippuen valaisinmallista ja sen valonjaosta. Ala- ja ylävalon osuus on 50/50 Energiatehokas ratkaisu, jossa on useisiin tarkoituksiin sopiva valonjako. Epäsuoraa valoa tulee tasaisesti sekä seinille että kattopintaan pienentäen kiiltokuvastumista ja häikäisyherkkyyttä. Alavalon osuus on suurempi kuin ylävalon (70/30) Tämä valonjako sopii suhteellisen mataliin tiloihin. Näissä tiloissa valaisin on asennettava lähelle kattopintaa, jolloin on kiinnitettävä huomiota kattopinnan luminanssiin. Energiankulutusta voidaan pienentää valitsemalla pienitehoisempi valaisin, jossa alavalon osuus on suurempi. Silloin seinille heijastuu kuitenkin vähemmän valoa. Sama koskee vielä voimakkaammin upotettavia valaisimia. Näissä tapauksissa voi olla tarpeen käyttää lisäksi seinänpesijöitä, joilla pienennetään kontrasteja ja saadaan miellyttävää valoa myös tilan pystypinnoille. Alavalon osuus on pienempi kuin ylävalon (30/70) Tässä ratkaisussa käytetään useimmiten kolmilamppuista valaisinta, jossa on vetokytkimet. Niiden avulla työntekijä voi helposti säätää valaistusta eri työtehtävien mukaan. Valo jakautuu tasaisimmin huoneen kaikille pinnoille. Energiankulutus kasvaa hieman sen mukaan, mitä suurempi osa valosta tulee epäsuorasti. Mitä suurempi on epäsuoran valon osuus, sitä enemmän kasvaa myös seinille heijastuvan valon määrä. Kun huoneen pystypintoja valaistaan, tilavaikutelma on valoisampi. Sillä on myös positiivinen vaikutus työntekijöiden vireyteen. 50 % 30 % 70 % 50 % 70 % 30 % Sivujen esimerkit: Toimistohuone 2,4 m x 4 m, huonekorkeus 2,7 m ja työtason korkeus 0,85 m. Pintojen heijastumissuhteet katto 80 %, seinät 60 % ja lattia 30 %. Huoneessa on 2 kpl 0,8 m leveitä, 1,2 m korkeita ikkunoita, joiden yläreuna on 2,1 m lattiatasosta. Ikkunarakenteen läpäisykerroin on 0,54. 9

10 10

11 Valaistusratkaisuja toimistohuoneeseen Tavoitteena on luoda tasapainoinen valaistus ja välttää suuria kontrasteja. Siksi valoa on saatava riittävästi myös katto- ja seinäpinnoille. Ripustettava Tilt-valaisin 50/50 Tilt on uusi, toimistohuoneeseen sopiva valaisin, jonka valonjako on epäsymmetrinen. Valaisimen ainutlaatuinen heijastinratkaisu suuntaa valoa niin työtasolle kuin myös katto- ja seinäpinnoille. Koska valaisimen valonjako on epäsymmetrinen, saadaan valoa hyvin myös työpöydän edessä olevalle seinäpinnalle. Tällä on positiivinen vaikutus vireystilaan. 2.4 m 4.0 m Toimistohuoneen keskimääräinen valaistusvoimakkuus: n. 300 lx. Työpisteen edessä olevan seinän ja työtason välinen valaistussuhde 56 %. Huonekorkeus 2,7 m ja valaisimen asennuskorkeus 2,1 m lattiatasosta. VBE-AQ-indeksi (manuaalinen ohjaus) 700 lx lx lx lx lx lx 200 lx Reuna-alue Valaistusratkaisu Työpistevaihtoehto 1 1 kpl Tilt 1x80 W Työpistevaihtoehto 2 1 kpl Tilt 1x80 W e-sense ActiLume Energiankulutuslaskelma Ohjaus LENI, kwh/m², vuosi Kulutus, kwh/vuosi Kustannukset/ vuosi, Säästö Manuaalinen 13,7 131,8 13,18 e-sense 7,4 70,7 7,07 46 % LENI-luvut on laskettu DIALux 4.4 -ohjelmalla. Laskelmat perustuvat energiadirektiivin EN mukaisiin standardiarvoihin. Toimistorakennusten valaistuksen normaaliksi vuosittaiseksi käyttöajaksi on määritelty 2500 tuntia, joista 250 tuntia ilman päivänvaloa. Vuosittaiset energiakustannukset perustuvat energian hintaan 0,1 /kwh. Laskennat on tehty Helsingin leveysasteella ja toimistohuoneessa on kaksi 0,8 m x 1,2 m kokoista ikkuna, joiden yläreuna on 2,1 m lattiatasosta. Manuaalinen ohjaus: on off. Älykäs e-sense -ohjaus: vakiovalo- ja läsnäolo-ohjaus. LENI-luvulla mitataan normaalisti koko rakennuksen energiatehokkuutta. LENIluku on tässä jaettu yhden huoneen osalle eri ratkaisujen vertaamista varten. VBE-AQ-indeksi (e-sense Actilume -ohjaus) 11

12 Ripustettava valaisin 50/50 Open Box Beta Open Boxin elegantti ja ajankohtainen muotoilu luo toimistohuoneelle uuden, kiehtovan ilmeen. Valaisin antaa tasaisesti ylä- ja alavaloa (50/50). Ilman valonsäätöä olevassa valaisimessa voidaan ylä- ja alavalon lampputeho valita vapaasti samanpituisista T5-lampuista (energialaskelmassa on käytetty tehoa 35 W). Tuloksena on toimiva ja miellyttävä työympäristö. Ylä- ja alavaloa voidaan ohjata vetokytkimillä. 2.4 m 4.0 m Toimistohuoneen keskimääräinen valaistusvoimakkuus: n. 370 lx. Työpisteen edessä olevan seinän ja työtason välinen valaistussuhde 57 %. Huonekorkeus 2,7 m ja valaisimen asennuskorkeus 2,1 m lattiatasosta. 700 lx lx lx lx lx lx 200 lx Reuna-alue Valaistusratkaisu Työpistevaihtoehto 1 1 kpl Open Box 2x35 W Työpistevaihtoehto 2 1 kpl Open Box 2x35 W e-sense ActiLume Energiankulutuslaskelma Ohjaus LENI, kwh/m², vuosi Kulutus, kwh/vuosi Kustannukset/ vuosi, Säästö Manuaalinen 12, ,8 e-sense 7,2 69,1 6,91 42 % LENI-luvut on laskettu DIALux 4.4 -ohjelmalla. Laskelmat perustuvat energiadirektiivin EN mukaisiin standardiarvoihin. Toimistorakennusten valaistuksen normaaliksi vuosittaiseksi käyttöajaksi on määritelty 2500 tuntia, joista 250 tuntia ilman päivänvaloa. Vuosittaiset energiakustannukset perustuvat energian hintaan 0,1 /kwh. Laskennat on tehty Helsingin leveysasteella ja toimistohuoneessa on kaksi 0,8 m x 1,2 m kokoista ikkuna, joiden yläreuna on 2,1 m lattiatasosta. Manuaalinen ohjaus: on off. Älykäs e-sense -ohjaus: vakiovalo- ja läsnäolo-ohjaus. LENI-luvulla mitataan normaalisti koko rakennuksen energiatehokkuutta. LENIluku on tässä jaettu yhden huoneen osalle eri ratkaisujen vertaamista varten. VBE-AQ-indeksi (manuaalinen ohjaus) VBE-AQ-indeksi (e-sense Actilume -ohjaus) 12

13 Ripustettava valaisin Zora Beta, perforoitu yläpinta 70/30 Zora on erittäin energiatehokas valaisin, joka antaa enemmän suoraa alavaloa ja vähemmän kattoon sekä ympäristöön suuntautuvaa epäsuoraa valoa. Tämä valonjako sopii erittäin hyvin matalampiin tiloihin tai jos työskentelyalueelle tarvitaan enemmän valotehoa. Valaisimen perforoitu yläpinta antaa kattopintaan hillitysti valoa, joten katon luminanssi pysyy kohtuullisena. Valaisin voidaan myös sijoittaa lähemmäs kattopintaa. 2.4 m 4.0 m Toimistohuoneen keskimääräinen valaistusvoimakkuus: n. 410 lx. Työpisteen edessä olevan seinän ja työtason välinen valaistussuhde 48 %. Huonekorkeus 2,7 m ja valaisimen asennuskorkeus 2,1 m lattiatasosta. 800 lx lx lx lx lx lx lx 200 lx Reuna-alue Valaistusratkaisu Työpistevaihtoehto 1 1 kpl Zora Beta, perforoitu, 2x35 W Työpistevaihtoehto 2 Energiankulutuslaskelma Ohjaus LENI, kwh/m², vuosi 1 kpl Zora Beta, perforoitu, 2x35 W e-sense ActiLume Kulutus, kwh/vuosi Kustannukset/ vuosi, Säästö Manuaalinen 12, ,8 e-sense 6,9 65,9 6,59 44 % LENI-luvut on laskettu DIALux 4.4 -ohjelmalla. Laskelmat perustuvat energiadirektiivin EN mukaisiin standardiarvoihin. Toimistorakennusten valaistuksen normaaliksi vuosittaiseksi käyttöajaksi on määritelty 2500 tuntia, joista 250 tuntia ilman päivänvaloa. Vuosittaiset energiakustannukset perustuvat energian hintaan 0,1 /kwh. Laskennat on tehty Helsingin leveysasteella ja toimistohuoneessa on kaksi 0,8 m x 1,2 m kokoista ikkuna, joiden yläreuna on 2,1 m lattiatasosta. Manuaalinen ohjaus: on off. Älykäs e-sense -ohjaus: vakiovalo- ja läsnäolo-ohjaus. LENI-luvulla mitataan normaalisti koko rakennuksen energiatehokkuutta. LENIluku on tässä jaettu yhden huoneen osalle eri ratkaisujen vertaamista varten. VBE-AQ-indeksi (manuaalinen ohjaus) VBE-AQ-indeksi (e-sense Actilume -ohjaus) 13

14 Ripustettava DTI type 3 Lamell 20/80 DTI type 3 Lamell on muotoilultaan neutraali kolmelamppuinen työvyöhykevalaisin, joka ripustetaan tavallisesti työpisteen etureunan yläpuolelle. Sen ylä- ja alavaloa voidaan ohjata erikseen vetokytkimillä. Valaisimen suuri epäsuoran valon osuus antaa miellyttävän luminanssijakauman koko tilaan. Reuna-alueiden hyvän valaistuksen ansiosta ratkaisu parantaa vireystilaa ja lisää tilan valoisuusvaikutelmaa. 2.4 m 4.0 m Toimistohuoneen keskimääräinen valaistusvoimakkuus: n. 330 lx. Työpisteen edessä olevan seinän ja työtason välinen valaistussuhde 75 %. Kattokorkeus 2,7 m ja valaisimen asennuskorkeus 2,1 m lattiatasosta. 600 lx lx lx lx lx 200 lx Reuna-alue Valaistusratkaisu Työpistevaihtoehto 1 1 kpl DTI type 3 Lamell 3x28 W Työpistevaihtoehto 2 Energiankulutuslaskelma Ohjaus LENI, kwh/m², vuosi 1 kpl DTI type 3 Lamell 3x28 W e-sense ActiLume Kulutus, kwh/vuosi Kustannukset/ vuosi, Säästö Manuaalinen 14,8 142,5 14,25 e-sense 8,6 82,5 8,25 42 % LENI-luvut on laskettu DIALux 4.4 -ohjelmalla. Laskelmat perustuvat energiadirektiivin EN mukaisiin standardiarvoihin. Toimistorakennusten valaistuksen normaaliksi vuosittaiseksi käyttöajaksi on määritelty 2500 tuntia, joista 250 tuntia ilman päivänvaloa. Vuosittaiset energiakustannukset perustuvat energian hintaan 0,1 /kwh. Laskennat on tehty Helsingin leveysasteella ja toimistohuoneessa on kaksi 0,8 m x 1,2 m kokoista ikkuna, joiden yläreuna on 2,1 m lattiatasosta. Manuaalinen ohjaus: on off. Älykäs e-sense -ohjaus: vakiovalo- ja läsnäolo-ohjaus. LENI-luvulla mitataan normaalisti koko rakennuksen energiatehokkuutta. LENIluku on tässä jaettu yhden huoneen osalle eri ratkaisujen vertaamista varten. VBE-AQ-indeksi (manuaalinen ohjaus) VBE-AQ-indeksi (e-sense Actilume -ohjaus) 14

15 15

16 Avotoimisto Avotoimistoissa ja muissa suurissa toimistotiloissa valaistussuunnitteluun tulee lisää haasteita. Kun samassa tilassa on useita työpisteitä, valaisinsijoituksessa joudutaan ottamaan huomioon kiiltokuvastumisongelmat. Näyttöpäätetyön vuoksi valaisinten valoaukon luminanssin on oltava EN vaatimusten mukainen, koska työpisteen takana olevat valaisimet voivat aiheuttaa heijastuksia näytölle. Moderni kalustustapa hankalottaa sekä kiiltokuvastumisen hallintaa että näyttöpäätevalaistuksen suunnittelua. Avotoimistoihin on usein sijoitettu työpisteiden lisäksi myös kokous- ja aulatiloja. Siksi valaistus on suunniteltava joustavasti erilaisia toimintoja ajatellen. Joustavuusvaatimusten vuoksi yleisvalaistuksen paikallistaminen on hankalaa ja siksi energiansäästössä ei aina päästä samalle tasolle kuin toimistohuoneissa. Suunnittelussa on otettava huomioon sisään tuleva päivänvalo ja riittävä häikäisysuojaus. Häikäisyn ja kiiltokuvastumisen riskiä voidaan pienentää käyttämällä suoran ja epäsuoran valaistuksen yhdistelmää. Energiatehokkuuden optimoimiseksi olisi hyvä tietää etukäteen työpisteiden lukumäärä ja sijoittelu tilassa. Jotta saavutetaan paras mahdollinen biologinen ja emotionaalinen vaikutus, on tärkeää valaista myös tilan pystypinnat. Valaistusvoimakkuuden erot eivät saa olla liian suuria työpisteiden lähiympäristössä. Valaistuksen vaihtelulla tilaan voidaan saavuttaa viihtyisä kokonaisvaikutelma ja ilmapiiri. Kontrastien on oltava hallittuja. Standardin mukaiset valaistusvoimakkuudet ja valaistusergonomian huomioon ottaminen sekä valonsäätö yhdessä tilan kalustuksen ja värimaailman kanssa luovat tilaan halutun tunnelman. 16

17 Upotettavat valaistusratkaisut Upotettavat valaisimet soveltuvat mataliin tiloihin tai tilanteisiin, joissa katon värimaailma tai rakenne ei salli epäsuoran valon käyttöä. Upotettavat valaisimet sopivat avotoimistoihin, joihin ei haluta kohdennettua valaistusta ja joissa halutaan säilyttää suurin mahdollinen joustavuus uudelleen kalustamiseen. Tämä ratkaisu antaa tilaan selkeän ilmeen. Kun käytetään upotettavia valaisimia, on erittäin tärkeää, että niiden häikäisysuojaus on hyvä. Näin voidaan välttää heijastukset näyttöpäätteiltä. Erilaisten tilanjakajien, kaappien tai väliseinien takia työpisteiden valaistusta voidaan täydentää erillisillä työpistekohtaisilla valaisimilla. Upotettavat valaisimet valaisevat huonosti seinäpintoja, joita on hyvä valaista erikseen. Seinäpintojen valaisu Avotoimistojen valaistus paranee edelleen, jos näkökentässä olevat seinäpinnat valaistaan seinänpesijöillä. Näin tilaan saadaan luotua oikeat valaistussuhteet eri pintojen välille. Se parantaa näkömukavuutta, antaa tilaan valoisan yleisilmeen ja vaikuttaa positiivisesti myös vireystilaan. Ripustettava valaistus Ripustettavat valaistusratkaisut antavat työntekijöille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa itse oman työpisteensä valaistukseen. Ripustettavat valaisimet sijoitetaan enimmäkseen työpistekohtaisesti. Valaisinmallista ja sen valonjaosta riippuen saavutetaan erilaisia valaistusolosuhteita. Ala- ja ylävalon suhde on 50/50 Energiatehokas ratkaisu, jossa reilu ylävalon osuus valaisee hyvin seiniä ja kattoa pienentäen kiiltokuvastumista ja häikäisyherkkyyttä. Tuloksena on hyvät valaistusolosuhteet tilan kaikilla pinnoilla. Alavalon osuus on suurempi kuin ylävalon (70/30) Tämä valonjako sopii matalampiin tiloihin, joissa valaisin on asennettava lähelle kattoa ja katopinnan luminanssiin on kiinnitettävä huomiota. Energiankulutusta voidaan myös pienentää valitsemalla pienitehoisempi valaisin, jossa alavalon osuus on suurempi. Seinille heijastuu vähemmän valoa, joten voi olla tarpeen käyttää lisäksi seinänpesijöitä. Ne pienentävät kontrasteja ja samalla saadaan miellyttävää valoa myös tilan pystypinnoille. Alavalon osuus on pienempi kuin ylävalon (30/70) Tässä ratkaisussa käytetään yleensä kolmilamppuista valaisinta, jossa on erilliset heijastimet ylä- ja alavalolle. Valo jakautuu erittäin tasaisesti tilan kaikille pinnoille. Siksi erillistä pystypintojen valaistusta ei yleensä tarvita. Energiankulutus kasvaa suorassa suhteessa ylävalon osuuden kanssa. Alavalo voidaan sammuttaa, kun työpisteessä ei ole ketään, ylävalon jäädessä palamaan yleisvalona. Jos huoneen pystypintoja valaistaan erikseen, saavutetaan vielä parempi näkömukavuus. Sivujen esimerkit: Avotoimisto 12 m x 10 m, huonekorkeus 2,7 m ja työtason korkeus 0,85 m. Pintojen heijastumissuhteet katto 80 %, seinät 60 % ja lattia 30 %. Huoneessa on 8 kpl 1,1 m leveitä, 1,4 m korkeita ikkunoita, joiden yläreuna on 2,3 m lattiatasosta. Ikkunarakenteen läpäisykerroin on 0,54. 17

18 18

19 Valaistusratkaisuja avotoimistoon Valaistuksen tavoitteena on luoda tilaan miellyttävä kokonaisvaikutelma. Se onnistuu, kun tilan kaikki pinnat valaistaan tasapainoisesti hyvin häikäisysuojatuilla valaisimilla. Myös energia säilyy hyvänä. Upotettava MultiFive Beta MultiFive Beta on korkealuokkainen moduulivalaisin, joka antaan tilaan yhtenäisen ja tyylikkää ilmeen. Valaisimen Beta-häikäisysuojan avulla avokonttoritiloihin saadaan hyvä häikäisysuojaus. Ratkaisu on erittäin energiatehokas. Valaisin sopii upotettavaksi useimpiin alakattotyyppeihin. Hyvän häikäisysuojauksen ja suoran valaistuksen vuoksi pystypintoja olisi hyvä valaista erikseen seinänpesijöillä. Valaistusratkaisu Valaistusvaihtoehto 1 20 kpl MultiFive Beta 1x54 W Valaistusvaihtoehto 2 20 kpl MultiFive Beta 1x54 W DALI kpl Digidim Multisensori kpl Virtalähde PS kpl Digidim-ohjauspaneell Kukin tilausnumero koskee yhtä kappaletta kyseistä tuotetta. 10 m 12 m Avotoimiston keskimääräinen valaistusvoimakkuus: n. 630 lx. Seinien ja työtason välinen valaistussuhde on n. 40 %. Huonekorkeus 2,7 m ja valaisimet on upotettu kattopintaan. VBE-AQ-indeksi (manuaalinen ohjaus) 700 lx lx lx lx lx 500 lx Reuna-alue Energiankulutuslaskelma Ohjaus LENI, kwh/m², vuosi Kulutus, kwh/vuosi Kustannukset/ vuosi, Säästö Manuaalinen 22,1 2649,0 264,90 DALI 16,9 2026,1 202,61 24% LENI-luvut on laskettu DIALux 4.4 -ohjelmalla. Laskelmat perustuvat energiadirektiivin EN mukaisiin standardiarvoihin. Toimistorakennusten valaistuksen normaaliksi vuosittaiseksi käyttöajaksi on määritelty 2500 tuntia, joista 250 tuntia ilman päivänvaloa. Vuosittaiset energiakustannukset perustuvat energian hintaan 0,1 /kwh. Laskelmat on tehty Helsingin leveysasteella ja tilassa on 8 kpl 1,1 m x 1,4 m kokoisia ikkunoita, joiden yläreuna on 2,3 m lattiatasosta. Manuaalinen ohjaus: on off. DALI: vakiovalo- ja läsnäolo-ohjaus. LENI-luvulla mitataan normaalisti koko rakennuksen energiatehokkuutta. LENIluku on tässä jaettu yhden avotoimistotilan osalle eri ratkaisujen vertaamista varten. VBE-AQ-indeksi (multisensoriohjaus ja DALI-valaisimet) 19

20 Upotettava Indigo Combo perforoidulla suotimella Indigo Combossa on Beta-pienluminanssioptiikka. Tämän lisäksi osa valosta jakautuu tilaan valaisimen laajan valkoisen heijastimen kautta. Perforoitu suodin pienentää valkoisen heijastimen luminanssia niin, että valaisin sopii EN mukaisesti näyttöpäätetyötiloihin. Combo sopii tiloihin, joissa valaisimelta odotetaan hyvää valotehokkuutta. Tuloksena on hillitty ja häikäisemätön valaistus, jossa saadaan hieman valoa myös tilan pystypinnoille. Valaistusratkaisu Valaistusvaihtoehto 1 20 kpl Indigo Combo 1x54 W kpl Perforoitu suodin Valaistusvaihtoehto 2 20 kpl Indigo Combo 1x54 W DALI kpl Digidim Multisensori kpl Virtalähde PS kpl Digidim-paneeli kpl Perforoitu suodin Kukin tilausnumero koskee yhtä kappaletta kyseistä tuotetta. 10 m 12 m Energiankulutuslaskelma Ohjaus LENI, kwh/m², vuosi Kulutus, kwh/vuosi Kustannukset/ vuosi, Säästö Manuaalinen 22,1 2649,0 264,90 DALI 16,9 2026,1 202,61 24% LENI-luvut on laskettu DIALux 4.4 -ohjelmalla. Laskelmat perustuvat energiadirektiivin EN mukaisiin standardiarvoihin. Toimistorakennusten valaistuksen normaaliksi vuosittaiseksi käyttöajaksi on määritelty 2500 tuntia, joista 250 tuntia ilman päivänvaloa. Vuosittaiset energiakustannukset perustuvat energian hintaan 0,1 /kwh. Laskelmat on tehty Helsingin leveysasteella ja tilassa on 8 kpl 1,1 m x 1,4 m kokoisia ikkunoita, joiden yläreuna on 2,3 m lattiatasosta. Manuaalinen ohjaus: on off. DALI: vakiovalo- ja läsnäolo-ohjaus. LENI-luvulla mitataan normaalisti koko rakennuksen energiatehokkuutta. LENIluku on tässä jaettu yhden avotoimistotilan osalle eri ratkaisujen vertaamista varten. Avotoimiston keskimääräinen valaistusvoimakkuus: n. 540 lx. Seinien ja työtason välinen valaistussuhde on n. 47 %. Huonekorkeus on 2,7 m ja valaisimet on upotettu kattopintaan. 550 lx lx lx 450 lx Reuna-alue VBE-AQ-indeksi (manuaalinen ohjaus) VBE-AQ-indeksi (multisensoriohjaus ja DALI-valaisimet) 20

21 Indigo Clivus Pinnalle asennettava Indigo Clivus valaisee myös itseään ympäröivää kattopintaa ja tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän suoraa ja epäsuoraa valoa. Tämä ratkaisu valaisee jonkin verran myös tilan pystypintoja. Valaisimet asennetaan suoraan kattopintaan tai kiinnikkeellä T-profiilikattoon ja ne sopivat EN mukaisesti myös näyttöpäätetyötiloihin. Valaistusratkaisu Valaistusvaihtoehto 1 20 kpl Indigo Clivus 1x54 W Valaistusvaihtoehto 2 20 kpl Indigo Clivus 1x54 W DALI kpl Digidim Multisensori kpl Virtalähde PS kpl Digidim-paneeli Kukin tilausnumero koskee yhtä kappaletta kyseistä tuotetta. 10 m 12 m Avotoimiston keskimääräinen valaistusvoimakkuus: n. 560 lx. Seinien ja työtason välinen valaistussuhde on n. 47 %. Huonekorkeus 2,7 m ja valaisimet on asennettu kattopintaan. 650 lx lx lx lx lx 450 lx Reuna-alue Energiankulutuslaskelma Ohjaus LENI, kwh/m², vuosi Kulutus, kwh/vuosi Kustannukset/ vuosi, Säästö Manuaalinen 22,1 2649,0 264,90 DALI 16,9 2026,1 202,61 24% LENI-luvut on laskettu DIALux 4.4 -ohjelmalla. Laskelmat perustuvat energiadirektiivin EN mukaisiin standardiarvoihin. Toimistorakennusten valaistuksen normaaliksi vuosittaiseksi käyttöajaksi on määritelty 2500 tuntia, joista 250 tuntia ilman päivänvaloa. Vuosittaiset energiakustannukset perustuvat energian hintaan 0,1 /kwh. Laskelmat on tehty Helsingin leveysasteella ja tilassa on 8 kpl 1,1 m x 1,4 m kokoisia ikkunoita, joiden yläreuna on 2,3 m lattiatasosta. Manuaalinen ohjaus: on off. DALI: vakiovalo- ja läsnäolo-ohjaus. LENI-luvulla mitataan normaalisti koko rakennuksen energiatehokkuutta. LENIluku on tässä jaettu yhden avotoimistotilan osalle eri ratkaisujen vertaamista varten. VBE-AQ-indeksi (manuaalinen ohjaus) VBE-AQ-indeksi (multisensoriohjaus ja DALI-valaisimet) 21

22 Ripustettava Open Box Beta 50/50, upotettava Indigo Combo perforoidulla suotimella sekä Gondol-valaisin Open Boxin elegantti ja ajakohtainen muotoilu antaa lisäarvoa ympäristölleen. Valaisin yhdistää klassisella tavalla suoraa, työskentelyalueelle kohdistuvaa valoa ja epäsuoraa, katon kautta heijastuvaa valoa (50/50). Tuloksena on tasapainoinen valaistus ja hyvät työskentelyolosuhteet. Ylä- ja alavaloa voidaan erikseen ohjata vetokytkimien avulla. Open Box sopii myös hyvin yhteen Gondol- ja Indigo Combo -valaisimien kanssa. Gondol tuo valoa pystypinnoille ja nostaa näin seinien luminanssia, kun taas Indigo Combo antaa tasaisen ja häikäisemättömän valaistuksen kulkuväylille ja työpisteiden välissä oleviin tiloihin. 10 m 12 m Avotoimiston keskimääräinen valaistusvoimakkuus: n. 430 lx. Seinien ja työtason välinen valaistussuhde on n. 55 %. Huonekorkeus 2,7 m, Open Box -valaisimien asennuskorkeus 2,1 m lattiatasosta. Muut valaisimet on upotettu kattopintaan. 800 lx lx lx lx lx lx lx 200 lx Reuna-alue Valaistusratkaisu Työpiste vaihtoehto 1 7 kpl Open Box 2x28 W Työpiste vaihtoehto 2 7 kpl Open Box 2x28 W e-sense ActiLume Neuvotteluvaihtoehto 1 2 kpl Open Box 2x28 W Neuvotteluvaihtoehto 2 1 kpl Open Box 2x28 W e-sense ActiLume kpl Open Box 2x28 W DALI Yleisvalaistusvaihtoehto 1 Yleisvalaistusvaihtoehto 2 Energiankulutuslaskelma Ohjaus LENI, kwh/m², vuosi 6 kpl Indigo Combo 2x14 W kpl Gondol 1x24W kpl Perforoitu suodin kpl Indigo Combo 2x14 W DALI kpl Gondol 1x24W DALI kpl Digidim-Multisensori kpl Virtalähde PS kpl Digidim-paneeli kpl Perforoitu suodin Kukin tilausnumero koskee yhtä kappaletta kyseistä tuotetta. Kulutus, kwh/vuosi Kustannukset/ vuosi, Säästö Manuaalinen ,5 213,45 DALI/e-Sense ,8 172,98 19% LENI-luvut on laskettu DIALux 4.4 -ohjelmalla. Laskelmat perustuvat energiadirektiivin EN mukaisiin standardiarvoihin. Toimistorakennusten valaistuksen normaaliksi vuosittaiseksi käyttöajaksi on määritelty 2500 tuntia, joista 250 tuntia ilman päivänvaloa. Vuosittaiset energiakustannukset perustuvat energian hintaan 0,1 /kwh. Laskelmat on tehty Helsingin leveysasteella ja tilassa on 8 kpl 1,1 m x 1,4 m kokoisia ikkunoita, joiden yläreuna on 2,3 m lattiatasosta. Manuaalinen ohjaus: on off. DALI: vakiovalo- ja läsnäolo-ohjaus. LENI-luvulla mitataan normaalisti koko rakennuksen energiatehokkuutta. LENIluku on tässä jaettu yhden avotoimistotilan osalle eri ratkaisujen vertaamista varten. VBE-AQ-indeksi (manuaalinen ohjaus) VBE-AQ-indeksi (e-sense/multisensoriohjaus ja DALI-valaisimet) 22