HÄMEENLINNA KATUMAJÄRVEN OSAYLEIS- KAAVAN VESIHUOLTO

Vastaanottaja Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 10.2.2011 HÄMEENLINNA KATUMAJÄRVEN OSAYLEIS- KAAVAN VESIHUOLTO

KATUMAJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN VESIHUOLTO Tarkastus 10/02/2011 Päivämäärä 10/02/2011 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pasi Veikkolainen, Päivi Paavilainen Kimmo Hell Kimmo Hell Suunnitelmaselostus Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi

KATUMAJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN VESIHUOLTO SISÄLTÖ Sisällysluettelo 1. Johdanto ja suunnittelualueen kuvaus 1 2. Vedenjakelu 1 2.1 Alueen nykyinen vedenjakeluverkko 1 2.1.1 Pohjoisosa 1 2.1.2 Eteläosa 1 2.2 Uudet vesijohdot 2 2.2.1 Pohjoisosa 2 2.2.2 Eteläosa 2 3. Jätevedet 3 3.1 Alueen nykyinen jätevesiverkko 3 3.1.1 Pohjoisosa 3 3.1.2 Eteläosa 3 3.2 Uusi jätevesiverkko 3 3.2.1 Pohjoisosa 3 3.2.2 Eteläosa 3 4. Hulevedet 3 4.1 Hankkeeseen liittyviä selvityksiä 3 4.2 Katumajärven hydrologia 4 4.3 Uusien alueiden hulevesien vaikutukset ja hallinta 4 LIITTEET Liite 1: Hulevesien hallinta osa-alueittain Karttaliitteet: N1 Nykyinen vesihuoltoverkko Yleiskartta 1:10 000 10.2.2011 N2 Nykyiset valuntareitit Yleiskartta 1:10 000 10.2.2011 S1 Uudet vj- ja jvv -linjat Yleiskartta 1:10 000 10.2.2011 S2 Hulevesien hallinta Yleiskartta 1:10 000 10.2.2011

1 1. JOHDANTO JA SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Tässä hankkeessa selvitettiin vesihuollon järjestämistä Katumajärven itäpuolelle sijoittuvalle uudelle osayleiskaava-alueelle. Hankkeen tilaajana on ollut Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy ja konsulttina Ramboll. Katumajärven osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 1500 ha, josta vajaa puolet on uutta pientalorakentamista ja noin puolet virkistys- ja ulkoilualuetta. Alueen pohjoisosaan tulee myös jonkin verran julkisten palveluiden korttelialueita. Pohjoisosassa ensimmäisenä on rakentumassa Siirin alue jonne on laadittu asemakaavan luonnos. Suunnittelualueen jakaa keskeltä kahtia virkistys- ja metsäalueiden vyöhyke. Virkistysalueille sijoittuvat mm. alueen nykyiset kaksi golfkenttää. Rakentamisen painopiste on alueen pohjoisosassa, mutta myös virkistys-/metsäalueiden eteläpuolelle tulee jonkin verran uutta asuinrakentamista Äikäälän alueelle. Uudisrakentaminen jakautuu seuraavasti: pohjoinen etelä yhteensä uusien pientalojen alueet 220 ha 80 ha 300 ha palvelujen ja hallinnon alueet 16 ha 1,5 ha 17,5 ha loma-asuntojen alueet 15 ha 17 ha 32 ha yhteensä 250 ha 100 ha 350 ha Mm. Siirin alueen rakentumistiheyden perusteella arvioitu uusien asuntojen määrä on alueen pohjoisosassa noin 660 1320 kpl vastaten noin 2000 4000 uutta asukasta. Eteläosassa uusien asuntojen määrä on noin 200 kpl ja asukasmäärä noin 600 uutta asukasta. 2. VEDENJAKELU 2.1 Alueen nykyinen vedenjakeluverkko 2.1.1 Pohjoisosa Alueen pohjoisosaan tulee valtatien 10 vartta pitkin150 SG/160 PEH vesijohto. 160 PEH vesijohto jatkuu Iso-Harvoilantien loppuun. Lisäksi Katumajärven poikki tulee 110 PEH vesijohto Vanajanlinnantien ja Harvoilantien liittymän kohdille. Vanajanlinnantiellä on 110 PEH vesijohto n. 1,8 km:n matkalla valtatieltä 10 etelään päin. Pohjoisosan nykyinen vesijohdon painetaso on n. tasolla +139 mmp. Alueen uusien rakentamiseen kaavoitettujen alueiden maanpinnan korkeustasot vaihtelevat n. välillä +99 +120 mmp. 2.1.2 Eteläosa Alueen eteläosaan tulee Rantatietä pitkin 225 PEH syöttövesijohto. Vesijohto jatkuu Vanajanlinnantietä etelään Janakkalaan varasyöttöyhteytenä. Vanajanlinnantietä pitkin pohjoiseen päin Rantatien liittymästä menee 63 mm vesijohto, joka muuttuu yksityiseksi johdoksi ja jatkuu vielä n. 800 m pohjoiseen. Katumajärven poikki tulee lisäksi 160 PEH vesijohto Vanajanlinnan alueelle. Vanajanlinnan alueella on nykyään kooltaan 40 63 mm suppea vesijohdon jakeluverkko.

2 Eteläosan nykyinen vesijohdon painetaso on n. tasolla +140-141 mmp. Alueen uusien rakentamiseen kaavoitettujen alueiden maanpinnan korkeustasot vaihtelevat n. välillä +95 +100 mmp. Vesijohtoverkon nykyinen painetaso on tällöin riittävä myös uusille rakennusalueille. 2.2 Uudet vesijohdot 2.2.1 Pohjoisosa Alueen pohjoisosaan on kaavoitettu asuin- ja muuta rakentamista yhteensä n. 2000-4000 hengelle, riippuen alueen asemakaavojen määräämästä lopullisesta asumistiheydestä. Alla laskelma pohjoisosan arvioidusta vedenkulutuksesta: Asukasmäärä Keskimääräinen vedenkulutus Huippukerroin Huippukulutus l/as/d m3/d m3/h l/s 360- k 15-29 l/s 2000-4000 180 720 15-30 4.2-8.3 3,5 15-29 l/s huippukäyttöön riittävän vesijohdon koko on 160-225 mm. Katumajärven länsipuolelta on tarkoitus johtaa 315 PEH-vesijohto osayleiskaava-alueen läpi ja yhdistää se valtatien 10 varressa kulkevaan nykyiseen Velssi-Ruununmylly 315-vesijohtoon. Uuden 315-vesijohdon toteuttamisen ajankohta liittyy Hauhon Ruskeanmullanharjun pohjavesivarojen hyödyntämiseen. Uudesta 315-vesijohdosta tehdään kaava-alueella haaroitukset vain muille alueen jakelujohdoille. Alueen kiinteistöjä varten rakennetaan tarvittaessa pienemmät jakelujohdot 315-vesijohdon rinnalle. Muille yleiskaavan mukaisille katualueille sijoitetaan jakeluvesijohdoiksi 90/110/160 PEH vesijohdot. Kaavan pohjoisosalla on alueita, joilla maanpinnan korkeustaso ylittää arvon +115. Rakennuspaikkojen sijoittamista asemakaavassa näille alueille tulisi pyrkiä välttämään, sillä vesijohtoverkon painetaso ei ole näillä alueilla välttämättä riittävä käyttöä varten ilman paineenkorotusta. Sammutusveden tarve pohjois- ja eteläalueille tulee selvittää pelastusviranomaiselta. 2.2.2 Eteläosa Alueen eteläosaan on kaavoitettu asuin- ja muuta rakentamista yhteensä n. 700 hengelle, riippuen alueen asemakaavojen määräämästä lopullisesta asumistiheydestä. Alla laskelma eteläosan arvioidusta vedenkulutuksesta: Asukasmäärä Keskimääräinen vedenkulutus Huipputuntikerroin l/as/d m3/d m3/h l/s k 700 180 126 5.3 1.5 3,5 Huippukulutus 5.3 l/s 5.3 l/s huippukäyttöön riittävän vesijohdon koko on 110 mm. Yleiskaavan eteläosassa sijaitsevan Äikäälän alueen vesijohtoverkon syöttöjohdoksi rakennetaan kuitenkin 160 PEH-johto, joka johdetaan uuden kaava-alueen jälkeen Vanajanlinnantietä pitkin Vanajanlinnan alueelle ja yhdistetään siellä nykyiseen Katumajärven poikki tulevaan 160- vesijohtoon kiertoyhteyden muodostamiseksi.

3 3. JÄTEVEDET 3.1 Alueen nykyinen jätevesiverkko 3.1.1 Pohjoisosa Alueen pohjoisosassa Iso-Harvoilantien päästä lähtee 315 PVC viettoviemäri kohti valtatietä 10. Viettoviemäri päättyy nykyiselle jätevedenpumppaamolle valtatien 10 eteläpuolelle. Jätevedenpumppaamolta lähtee eteenpäin 160 PEH paineviemäri. Vanajanlinnantiellä kulkee Loukastenharjun kohdilta alkaen 250 PVC viettoviemäri pohjoiseen, joka päättyy nykyiselle jätevedenpumppaamolle Harvoilanmäen länsipuolelle. Pumppaamolta lähtee eteenpäin 160 PEH paineviemäri. Pohjoisalueen itäosaan Siirin alueelle menee nykyisin 200 PVC viettoviemäri. Valtatien 10 varrella kulkevat jäteveden siirtolinjat Tuuloksesta ja Hauholta. Ne ovat kooltaan 315 PVC viettoviemäri sekä 280 PEH paineviemäri. 3.1.2 Eteläosa Alueen eteläosassa Rantatiellä sekä Vanajanlinnantiellä on nykyisin 200 PVC viettoviemäri. Viemärin päätepiste on tällä hetkellä Rantatien ja Vanajanlinnantien liittymästä n. 250 m pohjoiseen Vanajanlinnantiellä. Tästä pohjoiseen jatkuu n. 770 metrin matkalla yksityinen 63 mm paineviemäri. Vanajanlinnan alueella on oma suppea jätevesiverkko 200 mm:n viettoviemäriä sekä 110 mm:n paineviemäriä. Alueen jätevedet pumpataan Katumajärven poikki sen länsipuolella olevaan jätevesiverkkoon 160 PEH paineviemärillä. Tässä paineviemärissä on ollut ongelmia ilman kertymisestä verkostoon ja putken nousemisesta tällöin pinnalle. Tähän ratkaisuna paineviemäri voidaan johtaa myös maata pitkin n. 1,7 km:n päähän Vanajanlinnantien viettoviemäriin, jolloin järvessä oleva paineviemäri voidaan poistaa. 3.2 Uusi jätevesiverkko 3.2.1 Pohjoisosa Uusien alueiden vedenkäytön huippukulutus vaihtelee n. välillä 15-29 l/s, riippuen kaavojen lopullisesta asumistiheydestä. Tällöin viettoviemäreiden koko on välillä 200-250 PVC. Pohjoisosaan on alustavan maastotarkastelun perusteella tulossa kolme uutta jätevedenpumppaamoa. Paineviemäreiden koot vaihtelevat alustavasti välillä 110-160 mm. 3.2.2 Eteläosa Eteläosan uusien asuinalueiden vedenkäytön huippukulutus on n. 5 l/s, riippuen kaavojen lopullisesta asumistiheydestä. Tällöin viettoviemäreiden koko on välillä 160-200 PVC. Alueelle on alustavan maastotarkastelun perusteella tulossa yksi uusi jätevedenpumppaamo. Paineviemärin koko on alustavasti 160 mm. Vanajanlinnan alueen jätevedet on tarkoitus tulevaisuudessa johtaa maata pitkin Äikäälän alueelle ja sieltä edelleen nykyiseen jätevesiverkkoon Rantatielle. Tällöin Katumajärven poikki kulkeva 160 PEH-paineviemäri voidaan poistaa. 4. HULEVEDET 4.1 Hankkeeseen liittyviä selvityksiä Katumajärven tilaa on seurattu pitkän aikaa ja järveen liittyen tehty lukuisia selvityksiä järven tilasta ja siihen tulevasta kuormituksesta. JÄRKI-hankkeessa 2000-luvun alussa järven valumaalueelle on rakennettu useita kosteikkoja ja laskeutusaltaita maatalouden ja kaupunkialueiden valumavesien puhdistamiseksi. Viimeisimpiä laajoja selvityksiä Katumajärven tilasta ovat mm.

- Outi Kesäniemi 2004: Katumajärven hulevesikuormitus ja sen vähentäminen. Diplomityö, TKK. Ohjaaja Heli Jutila, tilaaja Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. - Heli Jutila ja Outi Kesäniemi 2006: Katumajärven hulevesikuormitus ja sen vähentäminen. Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen julkaisu, JÄRKI-hanke. - Heli Jutila ja Pia Salminen 2006: Hämeenlinnan Katumajärven tila ja kuormitus. Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen julkaisu, JÄRKI-hanke. 4 4.2 Katumajärven hydrologia Em. selvityksissä Katumajärven hydrologiaa ja tilaa on kuvattu erittäin laajasti. Tämän hankkeen kannalta merkittäviä yleistietoja on lueteltu alla. - Järven pinta-ala on noin 3,73 km 2 - Katumajärven valuma-alue (vesistöalue 35.236) on kooltaan 51 km 2 joka jakautuu o lähivaluma-alueeseen noin 15 km 2 (josta järven itsensä osuus 3,73 km 2 ) ja o Myllyjoen kautta VT10 eteläpuolelta järveen purkautuvaan kaukovalumaalueeseen 35 km 2 o lähivaluma-alueen maapinta-alasta kaupunkimaista on nykyisin noin 250 ha eli vajaa neljännes Järven kaukovaluma-alue on metsä- ja maatalousmaata, mutta silti määrällisesti merkittävin ravinnekuormittaja Katumajärvelle on Myllyjoki. Osayleiskaava-alueen rakentumisen myötä Katumajärven itäpuolelle tulee noin 300 ha lisää asuinalueita. Näistä alueista noin 120 ha laskee Hiidenjoen vesistöalueen puolelle. Loput 180 ha sijoittuvat joko Katumajärven lähivaluma-alueelle tai Myllyjoen valuma-alueen alaosaan lähelle Katumajärveä. Jatkossa Katumajärven lähivaluma-alueen maapinta-alasta siis jopa 40 % on rakennettua. Loput 60 % sisältävät maa- ja metsätalousalueita, puistoja ja kaksi golfkenttää. Pintavesien nykyiset johtumisreitit ja vedenjakajat on kuvattu suunnitelmakartalla N2. 4.3 Uusien alueiden hulevesien vaikutukset ja hallinta Hulevesien tulevat johtumisreitit, korttelialueiden hulevesiä vastaanottavat vesistöt sekä alueellinen hulevesien hallinta on kuvattu suunnitelmakartalla S2. Huleveden määrään liittyvien ongelmien painopisteet Hulevesien määrän kannalta ongelmallisin johtamisreitti on Jokelanoja, jossa Vanajanlinnantien yläpuoliselle valuma-alueelle (120 ha) rakentuu 90 ha uusia pientaloalueita. Muuten korttelialueet sijoittuvat hajanaisesti useille valuntareiteille jotka ovat tyypillisesti lyhyitä ennen päätymistään järveen, lampeen tai suurempaan puroon tai jokeen. Muutamilla alueilla vedet vastaanottavien purojen, ojien ja lampien välittömässä läheisyydessä on nykyistä asutusta. Näissä paikoissa on maankäytön jatkosuunnittelussa mahdollista mm. katujen sijoittelulla ohjata hulevesien pääreitti ja tulvareitti nykyisten pihapiirien ohitse. Huleveden laatuun liittyvien ongelmien painopisteet Suunnitellun harvan, lähes täysin pientalovaltaisen maankäytön vuoksi alueelta tulevien hulevesien laadulliset ongelmat jäänevät suhteellisen vähäisiksi ja kuormitus on lähinnä puutarhojen lannoituksesta tulevaa ravinnehuuhtoumaa. Alueen läntisessä osassa hulevesien laatukysymyksiin on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota, koska tältä alueelta vedet johtuvat Katumajärveen, jonka lähivaluma-alueesta merkittävä osa on jo nykyisin kaupunkimaista. Alueen länsipuolella on myös yksittäisiä paikkoja, joissa vedet päätyvät nykyisten asuinkiinteistöjen pihojen yhteydessä oleviin lammikoihin (virkistyskäyttö). Näissä kohdissa hulevesien laatu voi herättää erityistä huolta ja käsittely voi olla tehokkaampaa. Alueen itäosassa vedet johtuvat Nautalammin kautta Sääjärvenojaan, joka laskee Hiidenjoen kautta Miemalanselkään. Johtamisreitti kulkee pitkien suo- ja metsäoja- ja puro-osuuksien kautta, jossa vesistä puhdistuu luontaisesti mahdollista ravinne- ja kiintoaineskuormitusta. Hulevesien kuormituksen vaikutukset paikallisesti arvokkaisiin Nautalammiin ja Kidun jokeen on arvioitava tarkemmin.

5 Hulevesien hallinta pientaloalueilla Määrällisesti merkittävin yksittäinen kuormituslähde osayleiskaava-alueella on pientaloalueiden kattovedet. Siirin alueella asemakaavaluonnoksen perusteella laskettiin kattovesien viivyttämisen ja muun hulevesien hallinnan vaikutuksia alueelliseen valuntakertoimeen. Omakotitonttien keskimääräiseksi valuntakertoimeksi osayleiskaava-alueella arvioitiin noin 30 % Siirin alueelta valitun neljän esimerkkitontin perusteella. Siirin alue, esimerkkikorttelit tontti 1 tontti 2 tontti 3 tontti 4 Tontin ala m2 725 873 880 1198 Kattoala m2 200 203 390 429 Katon osuus % 28 % 23 % 44 % 36 % Hulevesien hallintamenetelmien vaikutusta alueelliseen valuntakertoimeen Siirin alueella arvioitiin seuraavasti: SIIRIN ASEMAKAAVA-ALUE Ei hulevesien hallintaa Perusmalli Perusmalli + ha osuus val.kerr Aeff ha Aeff val.kerr Aeff val.kerr Pientalojen tontit 16 51 % 30 % 4,8 2,4 15 % 1,2 8 % Katualueet 5 16 % 80 % 4,0 4,0 80 % 1,0 20 % Viheralueet 11 34 % 5 % 0,5 0,5 5 % 0,5 5 % Yhteensä 32 100 % 29 % 9,4 7,0 22 % 2,8 9 % Perusmalli alueell. valuntakerroin = 20 % Kiinteistöillä kattovesiä ei johdeta verkostoon suoraan vaan esim. keräilyastian, tasauskourun, kasvillisuusaltaan tms. kautta, noin 50 % kattovesistä pidätetään. Yleisillä alueilla ja kiinteistöillä - läpäisemättömien pintojen minimointi (katujen, pysäköintialueiden, katosten järkevä sijoittelu ja yhdistely) - läpäisevien pintojen suosiminen (esim. sorapinta asfalttipihan sijaan, reikäkiveys tai nurmetus kiviverhoilun sijaan) - runsaan kasvillisuuden suosiminen (isot puut, nykyisen puuston säilyttäminen) Perusmalli + alueell. valuntakerroin 10 % Kiinteistöillä kattovesiä ei johdeta verkostoon suoraan vaan esim. keräilyastian, tasauskourun, kasvillisuusaltaan tms. kautta, noin 75 % kattovesistä pidätetään Yleisillä alueilla ja kiinteistöillä - kuten perusmalli Lisäksi toimenpiteet yleisillä alueilla: biopidätysaltaat, sadepuutarhat, hulevesien imeytys/viivytyssäiliöt, terassoidut avouomat + pohjapadot, tulvaniittyalueet. Toimenpiteiden mitoitetaan yleisillä alueilla siten että noin 75 % katuvesistä pidätetään. Hulevesien hallintamenetelmän (perusmalli tai perusmalli+) valinta eri osayleiskaava-alueen osilla ja vaikutukset huleveden virtaamaan kolmella eri mitoitussateella on esitetty liitteessä 1. Hallintamenetelmien vaikutusta hulevesien laatuun on vaikea arvioida tarkasti. Lähtökohtaisesti kasvillisuuden käyttöön perustuvat tai hulevesiä imeyttävät menetelmät parantavat myös hulevesien laatua erityisesti kesäaikaan.